Keskustelu

eeroPoliisin liikennevalvonta11.7.2019 18:24
Nyt ko juuri äsken uutisissa mainostettiin, kuinka polliisi ottaa käyttöön uusimpaa tekniikkaa olevat kamerat.
Onhanse ollu jo vuosia tienvarsilla polliisin valheelliset keltaiset kyltit, jossa kissankokosin kirjaimin ilimotettaan et alueella on automaattinen liikennevalvonta !!!!!!!!!
Miksi poliisi ei ole rehellinen ja ilimoota isoissa kylteissään et tällä alueella on vain ja ainoastaan ylinopeusvalvonta. Minäkin, suuritieliikennerikollinen voin tehdä vaikka mitä tahansa liikennerikkomuksia, mut kamera valvoo vain ja ainoastaan ylinopeuksia.
Minua hymyilyttää ja naurattaa poliisin keltainen kyltti tienvarressa et tällä tieosuudella polliisi suorittaa liikennevalvontaa !!! Suomalaisen autoilijan tarvii olla rehellinen, millonka tolppa, taikka puskakamera yllättää ylinopeudesta, mut polliisi kertoo tienvarsikylteillä, jotka lähestyvällä paikkakunnilla omien yritysten mainonta on kielletty. .
Alankolmas voisi aktiivisuudellaan kysellä onko polliisin ilmotuskyltit, jotka ovat kiellettyjä yrittäjiltä, ovatko ne lainsallimia tienvarsimainoksia ???

alan kolmas miesRe: Poliisin liikennevalvonta12.7.2019 18:19
Kyllä minustakin on syytä vähän tarkemmin analysoida noita poliisien uusia kameroitakin.

Ensinnäkin voidaan sanoa, että on suorastaan häpeällistä, että pollitikot ovat hoitaneet asiat siihen malliin, että autoilijoita ja kuljetusalan yritäjiä on ruvettu pitämään valtakunnan suurimpina rikollisina ja esim. 1 km ylinopeudesta alkaa jo rapsahtaa korkeita sakkoja.

Amerikoissakin on alettu pitämään erittäin pahana sitä, että esim. Kiinassa ihmisiä on alettu kyttäämään kaiken maailman kameroilla ja kasvotunnistukset ovat yleistyneet.

Tällaiselle Orwellilaiselle tirkistelylle on syytä laittaa päätepiste.

Joku aika sitten Turussa jääkiekkoilija, muistaakseni joku Ristolainen nimeltää, sai jo 120 000 EUR:n sakot, kun ajoi Turussa keskellä kaupunkia ylinopeutta.

Ristolainen ei ollut kännissä, eikä aiheuttanut mitään muutakaan vahinkoa. Tyhmä tietysti oli. Monet jääkiekkoilijat luulevatkin olevansa kaikin puolin lain yläpuolella.

Financial Times lehtikin on jo moneen kertaan kertonut sivuillaan, kuinka Suomessa annetaan satojen tuhansien eurojen sakkoja ylinopeudesta.

Tässä voi olla sellainenkin juttu takana, että korkeista sakoista rapsahtaa joku bonus poliisiorganisatiolle, joten tässä on helposti sellaisiakin piirteitä, joita tiedetään olevan esim. naapurimaamme Venäjän korruptoituneen poliisin toiminnassa.

Siellähän poliisit voivat käsittääkseni kerätä nuo sakkorahat pois rikkailta kuskeilta jo suoraan tien varsilla. Ystäväni Eero voisikin kertoa meille näistä asioista lisää, kun tuntee Venäjän asiat läpikotaisin.

Ristolaisen sakot noteerattiin kuitenkin Kanadassa ja kansainvälisessä mediassa jo isosti.

Nuo tarkkuuskamerat alkaa minusta mennä jo tirkistelyasteelle.

MInusta on hyvin outoa, että entisen ajan "Lentävät" on käytännössä lähes kokonaan poistettu liikenteen valvonnasta.

Minun on erittäin vaikea ymmärtää sitäkin, miksi poliisien pitää valvoa liikennettä siviiliautoilla ja mielellään puskista kyttäämällä.

Herää kysymys, ujostuttaako poliiseja "lain mukaisten" virkatehtävien suorittaminen?

Vai onko kysymyksessä tietoinen virkamiesten rahastustoimi?

Entiseen hyvään aikaan "Lentävien" autot näkyi jo kaukaa tiesposkissa, eikä poliisit olleet kytiksessä puskien takana.

Muutaman kerran ovat minutkin pysäyttäneet ja joitakin pikku rapsuja on tullut, mutta aina on hyvässä hengessä selvitty.

Kerronpa tässä myös tositapahtuman, kun oltiin taas menossa reppuselkä mossella Pyhäsalmesta Savonlinnaan kesäloman viettoon.

Siinä oli silloin soraisella 5 tiellä tietyömaa ja nopeusrajoitus.

Tietysti isäni- vallesmanni- joka ei ollut niitä parhaita kuskeja ajoi pientä ylinopeutta rajoitetulla alueella.

No "Lentävät" tietysti pysäytti pahan rikollisen ja alkoivat kirjottaa sakkolappua.

Isäni oli kuitenkin perillä liikennelaista ja totesi, että laissa on sellainenkin pykälä, että jos rike on vähäinen, niin voidaan päästää huomautuksella.

No, vallesmanni pääsi huomautuksella ja eihän Mosella minäkään päässyt koskaan kivikkoisilla sorateillä ajamaan kovempaa kuin 100 km.tunnissa.

Kumma oli, että se kiikkerä kärry kuitenkin pysy hyvin soratiellä ja koko ajan pystyssä.

Nyt olenkin ruvennut poikani kanssa etsiskelemään kohtuuhintaista Reppuselkä Mossea.

Mikkelissä oli jo yksi hyväkuntoinen myynnissä. Hintakin oli melkein kohdallaan 5 600 euroa.

Ei ole vielä Mosse ihan Rolls Roycen hinnoissa, mutta vuoden 1953 mallin hinta oli noussut jo ihan mukavasti.

Siis nuo Trafin ja poliisin tienvarsiin laittamat vempaimet ja mainoskyltit ovat tietysti varsin kyseenalaisia.

Enistään ne ovat tappaneet lähes kokonaan "Lentävin" ammattikunnan ja osittain tästäkin syystä kaikenlainen rikollisuus rehottaa etenkin maaseudulla.

Sitäkin voidaan kysyä, miksi Trafi ja poliisi saavat vapaasti harjoittaa harhaanjohtavaa mainontaa teiden varsilla.

Tuossa kameravalvonnassahan on menty niin pitkälle, että meillä on teiden varsilla ollut jo iso määrä tyhjiä kamerapönttöjäkin, joista sitten isoilla ja kalleilla mainoskylteillä mainostetaan kilometrikaupalla.

Eihän tässä ole mitään rotia, koska jos kauppias iskee tienposkeen sinänsä laillisen mainoksen, mutta ei sitten kaupastaan tai netistä myykään mainostamaansa tuotetta, niin kyllä se AVI- ja poliisi tulee hyvin äkkiä oven taakse kolkuttelemaan ja kohta istutaan käräjiä "harhaanjohtavasta mainonnasta".

Pahimmassa tapauksessa vilpillistä mainostajaa odottaa linnareissu ja pettuleipä.

eeroRe: Poliisin liikennevalvonta15.7.2019 13:44
Sehän on tosiasia, et tienvarsilla on enemmän tyhjiä pönttöjä, kuin kameroita.
Enpä oo tutustunu tarkemmin tänpäiväisiin lukemiin, mut jokunen vuos takakätteen tienvarsilla oli noin 900 tolppaa, mut kameroita vain 90. Joten vain jokakymmenes tolppa oli kamerallinen.
Nyt vasta oiskotuosta aikaa rapiat parivuotta kun kameroita tuli lisää 150 kpl. Onhanniitä tolppiakin pystytelty lisää, mut edelleenkin tyhjiä pönttöjä on valtaosa. Nyt kai niitä kameroita saavat lisää, joten entistä useammin tarvii olla tarkkana.
Ja näisstolpissahan tapahtu viime vuonna uudistus, et siihen kameraruutuun laitettiin se kissansilmä, että tyhmät autoilijat luulisivat et täs on kamera. Aiemmin tarkasti katsoen lähietäisyydeltä huomasi, milloin tolpassa oli kamera. Nyt et voi varmistaa.
Se tolppakamera taitaa maksaa noin 30.000,- euroo, joten ei niitä joka pönttöön asenneta, vaikka paraatipaikoilla kamera kuolettaa ittesä alle vuodessa. Varkaudessahan oli Joensuutienvarressa kaupungin laidalla pönttö epäkunnossa varmaan pari vuotta, johon autoilijat tottuivat. Mut yllättäen kun kamera saatiin kuntoon, ensimmäisenä päivänä räpsähti n. 800 kertaa.
Ja siitä venäjän poliisin liikennesakkoja ei oo voinut maksaa suoraan rikospaikalla ennää 10 vuoteen. Se aika on olutta ja menyttä. Eikun pankkiin maksamaan.
Mut venäjällkin on selkeät maksutaulukot, minkä mukaan se sakko määräytyy. Kerran ajoin Läskelässä 60 alueella 90 ja eikös puskapolliisi ollu kytiksellä. Olin omalla 15.000,- euron autollani niin rapsahti sakkoa 150 ruplaa elikkä silloin se tarkotti noin 5,5 euroo. Kahen viikon kuluttua samassa paikassa samalla nopeudella mentiin kaverini 150.000,- euron Audilla,rapsahti hänelle sakkoa 600 ruplaa. Joten tämmöset taulukot siellä on.

alan kolmas mies Re: Poliisin liikennevalvonta18.7.2019 18:27
Kuten arvelinkin, totuus alkaa vähitellen tihkua esiin Trafin, poliisin ja liikenneministeriön sekä myös YLE:n levittelemistä uusia peltipoliisia koskevista tiedotteista.

Samalla on alkanut paljastumaan myös monet suomalaisille totuutena syötetyt lähinnä vihervasemmiston toimesta kanavoidut ns. tutkimustiedot, joille ei kuitenkaan löydy edes siteeksi luotettavaa todistusaineistoa.

Valmistelun kohteena on ollut uusi Liikennelaki, jonka pitäisi astua voimaan vuonna 1.6.2020.

Näyttää siltä, että keskeinen tavoite on kaikin puolin kiristää liikenteen valvontaa ja uudistuksen keskiössä on tietysti maantieliikenteessä perinteiseen vihervasemmistolaiseen tyyliin yksityisautoilijoiden ja ajonopeuden vihaaminen.

Toki joitakin järkeviäkin uudistuksia ollaan valmistelemassa.

En nyt lähde kaikkia lakiin tulevia epäonnistuneita uudistusajatuksia käymään seikkapeäisesti lävitse, mutta ajonopeuden sanktioinnin osalta on jo julkisuudessakin kiinnitetty aiheellisesti huomiota maatieliikenteen oudoksi menneeseen nopeusvalvontaan.

Erityisen mielenkiinnon kohteeksi on noussut järkyttävää vauhtia kasvava moderneilla peltipoliiseilla suoritettava nopeuksien pistevalvonta maanteiden varsilla olevien pusikoiden suojasta.

Myös nopeusrajoitusten ylityksissä käytäntöjä ollaan kiristämässä ja rikesakkojen suuruuksia holtittomasti nostamassa.

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein on kuitenkin jo koettanut tyynnyttää laineita merellä ja on todennut esim., että uuteen lakiin on todella kirjattu, että 1-10 kilometrin tuntinopeuden ylityksestä voi sakottaa 100 euroa silloin, jos nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa tai vähemmän.

Pasterstein on kuitenkin kertonut, että ehkä poliisi ei sentään vielä 1 km:n nopeuden ylityksiin puutu.

Poliisin sanahan tässä ei kuitenkaan mitään paina, jos käräjäoikeuksissa ja korkeimmissa oikeusasteissa otetaan käyttöön tiukka vihervasemmistolainen linja, että vähäinenkin nopeuden ylitys on ylitys ja sillä selvä.

Poliisin ja vihervasemmiston kerrottua julkisuuteen moderneista uusista tarkuuskameroista professori Timo Tervo kirjoitti 15.7.2019 Suomen maantieliikenteen nopeusvalvontaa koskevan kattavan analyysin, jossa Tervo oli tullut seuraaviin johtopäätöksiin:

"Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat suomalaiset."

Iltalehden pääkirjoituksessa 16.7.2019 toimittaja tri Kreeta Karvala puolestaan toteaa peltipoliisien ottamien valokuvien perusteella lähetettyjen huomautusten ja sakkojen määrän kasvaneen vuoden 2014 365 000 tasosta jo 600 000 tapaukseen.

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo pitääkin Suomessa leviävää peltipoliisi-innostusta älyttömänä. Nähin käsityksiin on helppo yhtyä, vaikka Tervon johtopäätöksiä on myös julkisesti kritisoitu.

Suomen teille on tänä kesänä pystytetty jo 42 huipputarkkaa peltipoliisia, joita on tulossa vielä 150 lisää. Suomi on varautunut ottamaan käyttöön vuoteen 2023 mennessä yhteensä 500 uudenlaista peltipoliisia.

Polisiin tiedottaja Pastersteinin kertomien tilastojen mukaan automaattisessa liikennevalvonnassa sakkoja ja huomautuksia oli vuonna 2014 yhteensä 333 546 ja vuonna 2018 yhteensä jo lähes kaksinkertainen määrä eli 608 565.

Valtio siis keräsi peltipoliiseista sakkotuloja vuonna 2018 jo on 70 milj. euroa ja perinteisestä liikkennevalvonnasta ilmeisesti vielä noin 20 milj. euroa päälle.

Uusien tarkkojen peltipoliisien ja 1.6.2020 tiukentuvan liikennelain johdosta arvioidaan liikenteenvalvonnan sakkotulojen nousevan tulevaisuudessa merkittävästi.

Rikesakollekin on kaavaltu ylärajaksi 400 euroa, kun nykyinen rikesakko on 200 euroa ja päiväsakolle jo 21 km:n ylinopeuden johdosta ollaan kaavailemassa peräti 700 euroa tuloluokassa noin 2 500 EUR/kk.

Tällä tavalla saadaan kyllä kaikki taajama-alueilla ajelevat vanhat mummotkin kyykkyyn ja jo muutoin lähes mittaamattomien ulosotto- ja luottohäiriörekistereiden jatkoksi.

Onkin arvioitu, että lähitulevaisuudessa Sammakko Antin vihervassareista koostuva Ilmiöhallitus tulee keräämään pelkastaan maantietieliikenteen valvonnasta sakkoja selvästi yli 100 milj. euroa eli ainakin 30% nykyistä enemmän.

Sammakko Antin Ilmiöhallituksessa merkittävä osa poliisien budjetista näköjään aiotaankin kohta kerätä näillä liikenteen valvontasakoilla, joiden kohdalla pistemäisellä kameravalvonnalla automaattiselle kameravalvonnalla näyttää olevan keskeinen rooli.

Liikenteen valvonnan ja lainsäädännön tehtävänä on kuitenkin valvoa sitä, että liikenne on liikkujille turvallista.

Liikenteen valvonnalla ei siis voi olla sellaisia tarkoitusperiä, että valvontamaksuja kerätään erilaisten valtion budjettimenojen katteeksi.

Liikenteen valvonnasta perittyjä sakkoja on tyypillisesti meillä aina perusteltu sillä, että valvonnan avulla voidaan vähentään liikenneonnettomuuksien määrää ja etenkin onnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrää.

Liikenteen onnettomuustilastojen mukaan Suomen maantieliikenteen osalta onnettomuustiedot ovat olleet seuraavat:

 Vuosi 2010
o ajoneuvoja 2 882 051 kpl
o kuolleita 271 kpl
o loukkaantuneita 7 607 kpl

 Vuosi 2018
o ajoneuvoja 3 130 640 kpl
o kuolleita 232 kpl
o loukkaantuneita 5 212 kpl

Tilastoluvuista havaitaan seuraavat prosentuaaliset muutokset:

 ajoneuvojen määrän muutos: +8.5%
 kuolleiden määrän muutus: -14.4%
 loukkaantuneiden määrän muutos: -31.5%

Äkkinäinen ja ainakin yksityisautoilijoita vihaava vihervasemmistolainen on tietysti vetänyt näistäkin luvuista sellaisen johtopäätöksen, että nopeusvalvonta on vähentänyt kuolonuhrien määrää 14.4% ja loukkaantuneiden kohdalla on tapahtunut 31.5% muutos parempaan päin.

Kyseiset luvut eivät kuitenkaan millään tavoin välttämättä puolla kuitenkaan sellaista väitettä, että esim. maanteiden varsilla tapahtuva pisteittäinen kameravalvonta jotenkin vähentäisi liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää.

Tilanne voi käytännössä kuitenkin olla aivan päin vastoin.

Totuushan on se, että ajoneuvojen kohdalla on tapahtunut aikojen saatossa valtava muutos.

Myös autokatsastuksessa on tapahtunut selkeästi tiukennuksia, eikä huonokuntoisia autoja liikenteeseen päästetä, vaikka autojen keski-ikä on meillä tunnetusti korkean autoverotuksen vuoksi jonkin verran korkeampi kuin muissa pohjoismaissa.

Liikenteeseen on siis tullut uuttä kalustoa 18 vuoden aikana määrällisesti 8.5% lisää ja autokanta on muuttunut merkittävästi sitenkin, että uudet autot ovat teknisesti parantuneet merkittävästi 18 vuoden aikana.

Kuitenkin voidaan todeta, että Suomen autojen keski-ikä on valitettavasti korkean liikenteen verotuksen vuoksi selvästi kasvanut seuraavasti (Vuoden 2018 luvut ensin ja vuoden 2010 luvut oikeanpuolimmaisina autotyypeittäin):

 Henkilöautot: 12.1 vuotta, 10.6 vuotta
 Pakettiautot: 12.7 vuotta, 11.4 vuotta
 Kuorma-autot: 13.8 vuotta, 10.8 vuotta
 Linja-autot: 11.6 vuotta, 11.3 vuotta

Näyttää siltä, että kaikkein eniten keski-ikä on lisääntynyt nimenomaan henkilöautojen kohdalla.

Vielä on syytä mainita myös se, että etenkin pääteillä teiden kunto on myös parantunut viimeisen 18 vuoden aikana merkittävästi ja polttoaineiden voimakas hintojen nousu on saattanut vähentää ajokilometrienkin määrää.

Kun sitten katsotaan vielä onnettomuuksien jakautumat vuosina 2010 ja 2018 eri maanteiden eri nopeusaluilla ja lasketaan onnettomuuksissa kuolleiden ja laukkaantuneiden määrät 100 ajoneuvoa kohden prosentteina kaikista onnettomuustapauksista, saadaan onnettomuuksissa kuolleiden osalta seuraava tulos (vuoden 2018 luvut vasemmalla, 2010 luvut oikealla):

 Nopeusalue 0-40 km/h: 0.09%, 0.10%
 Nopeusalue 50 km/h: 0.14%, 0,10%
 Nopeusalue 60-70 km/h: 0.11%, 0,08%
 Nopeusalue 80-90 km/h: 0.45%, 0,34%
 Nopeusalue 100-110 km/h: 0.14%, 0.12%
 Kaikki nopeusalueet: 0.94%, 0.74%

Kuten luvuista havaitaan, niin vuonna 2018 kuolleita oli kaikilla nopeusalueilla 0.94% liikenteessä ollutta 100 autoa kohden, siis ei aivan yhtäkään kuollutta.

Vuonna 2010 kuolleita oli 0.74% 100 autoa kohden, eli ei silloinkaan aivan täyttä yhtäkään kuolonuhria sataa autoa kohti.

Tietysti on selvää, jos ruuhkaisia pääteitä ei valtion budjettivaikeuksien ja muiden painotusten johdosta haluta parantaa kasvavan liikennöintitarpeen edellyttämällä tavalla, niin tukkoisilla teillä voi tapahtua erilaisia onnettomuuksia.

Näilläkään onnettomuuksilla ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä ajonopeuden kanssa.

Kun sitten tarkastellaan kuolonuhrien osuutta eri nopeusalaueilla taas 100 autoa kohden, niin havaitaan, että sekä vuonna 2018 että vuonna 2010 eniten kuolonuhreja oli onnettomuuksissa nopeusalueella 80-90 km/h, mikä lienee yleinen maantieliikennenopeus Suomen pääteillä.

Kuitenkin nopeusalueella 80-90 km/h onnettomuuksissa tapahtuneita kuolemantapuksia oli vuonna 2018 vain noin 47.9% kaikkien nopeusalueiden onnettomuuksien kuolonuhreista.

Vuoden 2010 onnettomuuksien kohdalla kuolonuhreja oli nopeusalueella 80-90 km taas vastaavasti vain 45.9%.

Kuten luvuista havaitaan, niin vuonna 2018 nopeusalueilla 0-40 ja 50 km/h onnettomuuksissa oli taas kuolintapauksia 0.25% aina 100 autoa kohden laskettuna ja nopeusalueella 100-110 km/h vain 0.14% kuolintapauksista.

Vuoden 2010 osalta havaitaan, että nopeusalueilla 0-40 ja 50 km/h oli onnettomuukissa 0.20% kuolonuhreista 100 autoa kohden ja samana vuonna nopeusalueelle 100-110 km/h onnettomuuksissa kuolonuhreja vain suunnilleen puolet eli 0.12% alimpien nopeusalueiden kuolonuhrien määristä 100 autoa kohden laskettuna.

Kokonaisuutena voidaankin todeta, että kuolonuhrien määrä ei näytä suuremmin riippuvan nopeusalueilla käytetystä nopeudesta.

Itse asiassa ym. laskuharjoitus osoittaa sen, että nopeuden kasvaessa esim. nopeusalueelle 100-110 km/h, kuolemaan johtavia onnettomuuksia on saattunut tuskin lainkaan (vain 0.12-0.14%) 100 autoa kohden laskettuna.

Keskimärin voidaan myös todeta, että vuosina 2010 ja 2018 kuolemantapauksia onnettomuuksissa on sattunut kumpanakin vuotena vain alle yksi tapaus 100 liikenteessä olevaa autoa kohden.

Näyttääkin siltä, että Sammakko Antin Ilmiöhallituksen vihervassarien liikenministeriön virkamiehet ja poliisi ovat taas pahemman kerran hairahtuneet ainoastaan rahan keräämiseen moderneillä nopeudenvalvonnan pistekameroillaan, koska kameravalvonnalla ei näyttäisi juuri lainkaan voivan vaikuttaa onnettomuuksissa sattuneiden kuolintapausten ja loukkantuneiden määrään.

Se on tietysti selvää, että yleisellä nopeusvalvonnalla voidaan esim. sellaisissa tapauksissa vaikuttaa jonkin verran onnettomuuksien ja niiden uhrien määrään, jos liikennevalvonnassa poliisi onnistuu pysäyttämään esim. rattijuopon tai jonkun muun, joka ei jostain syystä halua noudattaa liikennesääntöjä.

Se on myös selvää, että pistevalvonnassa toimiva peltipoliisi ei voi millään tavalla ehkäistä esim. jonkin maantiegangsterin tai sekopäien itsemurhakandidaatin hurjapäistä ajoa, josta voi seurauksena olla jopa kuolonkolari tai useita.

Paras tapa maantieliikenteen turvallisuuden parantamiseen on tietysti väylien kunnon varmistus ja niiden asianmukainen suunnittelu sekä tietysti ajoneuvojen ja kuskien kunnon varmistus.

Näyttää vahvasti siltä, että Suomen nykyisen maatieliikenteen valvonnan tilasta etenkin peltipoliisien osalta lausunnon Ilta-sanomiin antanut liikennelääketieteen professori Timo Tervo on antanut hyvikin asianmukaisen arvion.

Peltipoliiseja ei todellakaan pitäisi käyttää valtion kassavuotojen tilkitsemiseen, kuten myös Iltalehden toimittaja Karvala on todennut.

Voi hyvin olla niinkin, että moderni tarkuuskameroihin valtaosaltaan nojaava pisteittäinen nopeusvalvonta itse asiassa vain lisää onnettomuusriskejä maantieliikenteessä ja on siten osaltaan johtamassa vääristyneeseen liikennekultuuriin sekä liikennevälien suunnitteluun, rakentamisen ja ylläpitoon.

Pisteittäisiä peltipoliiseja voidaan verrata jopa vuosina 1919-1932 voimassa olleeseen kieltolakiin, jolla kiihkoilijat halusivat ohjata suomalaisten pahana pidettyä alkoholin käyttöä.

Kieltolailla oli kuitenkin täysin päinvastainenvaikutus.

Lain ollessa voimassa rikollisuus kuitenkin lisääntyi räjähdysmäisesti ja niinpä silloisten vihervassarien toimesta säädetty vahingollinen kieltolaki kumottiin joulukuun 1931 kansanäänestyksessä, jossa 70% kansasta totesi, että vahingollinen kieltolaki tulee kumota välittömästi.

Sammakko Antin Ilmiöhallituksen päästyä valtaan viekkaiden kepuloisten avulla näyttää siltä, että nyt on hallitusohjelmassa avattu lainsäädännölle ns. pandoran lipas, jossa uudistusten nimissä ollaan toteuttamassa lainsäädännöllisiä toimia, joilla itse asiassa saatetaan vain haitata Suomen kansantalouden ja yhteiskunnan kehitystä.

Vaikuttaakin siltä, että esim. maantieliikenteen kehittämisessä on otettava lähtökohdaksi laajempi suunnitteluvinkkeli kuin vihervassarien harrastama peltipoliisien avulla suoritettava pisteittäinen tehoton nopeusvalvonta ja valtion automaattinen rahastustoiminta.

Ei ole tarkoitus, että liikenteen nopeusvalvonnassa sovelletaan samoja periaatteita, joita raha-automaattiyhdistys harrastaa köyhien peliriippuvien ja eläkeläisten kohdalla.

Halvempiakin ja tehokkaampia vaihtoehtoja varmasti liikennevalvontaankin löytyy.

Nämä vaihtoehdot Ilmiöhallituksen kannattaa selvittää lähiaikoina vaikka jossain liikenepoliittisessa komiteassa, jossa on syytä kuitenkin myös muistaa, että Amerikassakin jopa itseohjautuvat TESLAn robottiautokint ovat jo aiheuttaneet kuolemankolareita täysin sivullisille ihmisille.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: