Keskustelu
| PV | Yle: kuntaliitokset eivät ole ratkaisu | 7.11.2019 11.20 |
| Ylen kyselyyn vastanneet Savo-Karjalan kansanedustajat tyrmäävät kuntaliitokset ratkaisuna kuntien tiukkaan taloustilanteeseen. Vastauksissa korostettiin sitä, että kuntien vaikeuksien ratkaisemiseen tarvitaan isompi uudistus. ? Nopeita rakenneuudistuksia!! Ei näpertelyä, vaati perussuomalaisten Jussi Wihonen vastauksessaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maaliin saamista pidettiin tärkeänä. ? Ennen kaikkea hallituksen tulisi saada aikaan sote-ratkaisu, joka vaikuttaa eniten kuntien suurimpaan menoerään eli sote-kustannuksiin, kristillisdemokraattien Sari Essayah kirjoittaa. Myös keskustan Anu Vehviläinen painotti sote-uudistuksen merkitystä: ? Sote-menot ovat kaikissa kunnissa lähes puolet käyttömenoista ja joissakin kunnissa jopa lähes 70 prosenttia menoista. Useampi kansanedustaja myös huomautti, ettei kahden köyhän kunnan yhdistymisestä tule yhtä rikasta. Keskustan Hanna Huttunen nostaa esiin, ettei kuntaliitoksilla ole saavutettu tutkimusten mukaan säästöjä eikä tavoiteltuja elinkeinovaikutuksia, kuten Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta ilmenee. Kuntien talous kuralla Kuntaliiton arvion mukaan kuntien talous on tänä vuonna huonompi kuin koskaan. Savo-Karjalassa keskuskaupunkien Kuopion ja Joensuun lisäksi yt-neuvotteluja käydään myös useissa pienemmissä kunnissa. Ylen lokakuussa tekemään kyselyyn vastasi yhdeksän Savo-Karjalan viidestätoista kansanedustajasta. Edustajien piti vastata "Valtion tukemat kuntaliitokset ovat yksi keskeinen ratkaisukeino kuntien tiukkaan taloustilanteeseen" -väittämään joko kyllä, ei tai en osaa sanoa. Kaikkien vastaus oli ei. Myönteisimmin kuntaliitoksiin suhtautui kyselyssä SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen, jonka mukaan valtion pitää tukea kuntaliitoksia. Hänkään ei kuitenkaan kannata pakkoliitoksia. Myös kokoomuksen Markku Eestilä pitää kuntaliitoksia osaratkaisuna kuntien talousvaikeuksiin. Tiukimmin liitoksia puolestaan vastusti perussuomalaisten Minna Reijonen. Hänen mukaan kuntaliitokset voivat lisätä palvelujen keskittämistä, ja kuntalaisten pitäisi saada äänestää liitoksista. Miksi juuri Juankoskella keskusta/demarit /kokoomus ja vasemmistoliitto vaati kuntaliitosta. Missä vapaa Juankoski. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Yle: kuntaliitokset eivät ole ratkaisu | 7.11.2019 12.19 |
| Olen samaa mieltä. Kuopion ei pidä ottaa enää näitä perspektiivittömiä kuntia taakakseen. Tämä on sanottava Kaavin, Tuusniemen ja Rautavaaran päättäjille. Teidän on hoidettava kuntanne liitoskuntoon ensin. Emme ota sellaisia kuntia, joiden velka/asukas on suurempi kuin Kuopion. Koulut on lopetettava ja tyhjät talot purettava. Vaikeita asioita ei tule siirtää Kuopion ratkaistavaksi. Kuopio ei osta enää märkiä halkoja. Nämä asiat on nyt opittu kantapään kautta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Yle: kuntaliitokset eivät ole ratkaisu | 7.11.2019 15.49 |
| Koillis-Sanomat ja Juankosken keskustan virallinen äänikin ovat toistuvasti puhuneet keskittämisen puolesta ja todenneet, että meillä Juankoskella menee ihan hyvin, mutta valitettavasti sitä ei kukaan huomaa. Pieni ja ketterä NS asettui Juankoskelle jo yli 10 vuotta sitten ja kyllä meillä on huomattu, että Juankoskella ei mene hyvin, vaikka vuoden 2017 kuntaliitoksessa Kuopio otti hoitaakseen Juankosken kuntapäättäjien poskettomat lainat ja maksoi vielä tyhmille Juankosken asukkaille muka myötäjäisinä ns. liitosrahaa 1.0 milj. euroa Kuntaliitoksen verirahalla Kuopio rakensi Juankosken keskustaan parkkipaikan, joka ei tuota juuri mitään. Jos marraskuun myyjäisissä saa toripaikoista kasaan torimaksuja esin luokkaa 200 euroa. Niin siinä se on. Kun Valion osuuskunnille maksama maidon tilityshinta vuonna 2018 oli keskimääräisen vain 39.2 senttiä litralta, niin vastaahan tuo toripaikkojen maksukertymä suunnilleen 512.8 maitolitran toimituksia, joka taas vastaa noin 10 maitohinkin suuruista maitotuotantoa. Jos on kunnon lypsylehmä, niin tiettävästi sellainen pystyy tuottamaan nykypäivänä maitoa hyvinkin jopa yli yhden hinkin päivässä. Se on kyllä rehellisesesti sanottava, että yhden lehmän navetta, ei valitettavasti nykypäivänä enää edes yksilapsista perhettä elätä Valion maksamilla maitotuloilla. Juuri tässä on se Juankosken maitopitäjän tuhon kertakaikkinen juurisyy. Juankoskihan syntyi vuonna 1971, kun suoritettiin kuntaliitos, jossa Muuruvesi ja Säyneinen liitettiin Juankosken kuntaan. Sitä ennenhän vuonna 1924 Säyneinen oli irtautunut Kaavin kunnasta ja Muuruvesi oli puolestaan erotettu Nilsiän kunnasta jo vuonna 1908. Juankoski ei taas aikojen alussa ollut edes itsenäinen kunta vaan osa Kuopion seurakuntaa. Kuitenkin Juankoskella on aina ajateltu, että Römssy se on ikuisen leivän isä Juankoskella, joten kaikki panokset on laitettava Römsyyn ja Römssyn ympärillä olevaan historialliseen taajamaan. Kuitenkin Römssy ajautui konkurssiin joulukuussa 2008 ja maailma sumeni Juankosken päättäjien päissä. Päättäjät luulivat, että narulla voi työntää, mutta sehän ei ole totta. Vuonna 2011 myönnetty laiton kaupungin takaus ja laittomiksi todetut Biolämmön järjestelyt johtivat lopulta siihen, että sekä Premium Boadin kartonkitehdas ja sitä tukeva biolämpöyhtiö ajautuivat toivottomaan yrityssaneeraukseen ja konkurssiin mennyt biovoimala myytiin lahjahinnalla toivottomassa yrityssaneerauksessa olevalle Premium Boardille. Juakosken kehitystä tarkastellessa täytyy ihmetellä sitä päätöksenteon köyhyyttä, jonka kautta Pohjois-Savon vaurain kuntayhteisö on saatu ajattua käytännössä Kuopion autiotuvaksi syrjäkyläksi. Tuskin missään muualla Suomessa on saatu Juankosken tapaista väestökatoa aikaiseksi kuntapäättäjien toimesta. 1971-1.1.2017 (Juankosken kuntayhtymän väestön kehitys yhtymän syntymisen ja Kuopio liitoksen välillä) on esitetty alla: □ Juankosken taajama: +37 □ Muuruvesi: -2 370 □ Säyneinen: -1 330 □ Kuntayhtymä: -3 663 Prosentuaaliset väestömuutokset 1971-2017 □ Juankosken taajama +1.3% □ Muuruvesi -69.9% □ Säyneinen -61.9% □ Juankosken kuntayhtymä yhteensä: -43.7% Pakostakin joutuu nyt kysymään: Mikä on ollut se logiikka, jonka perusteella on ollut järkevää ja mielekästä muodostaa Juankosken tajaamaa sekä Muurujärven ja Säyneisen itsenäisiä kuntia koskeva kuntaliitos vuonna 1971? Epäilen sitä, että jo 1960-70 luvuilla kuntapäättäjillä oli ajatuksena, että kyllä sillä koolla on väliä. Koolla ei kuitenkaan ole ollut Juankoskella koskaan väliä, koska Juankoskella, Muuruvedellä ja Säyneisissä on aina ollut miehillä pulaa naisista ja siis naisilla myyjän markkinat. Pitkäaikaisten tilastojen mukaan vuosina 1924-2017 Juankoskella on aina ollut keskimäärin vain 0.946 naista yhtä miestä kohti. Kun vastaavana aikana koko maassa yhtä miestä kohden on ollut keskimäärin 1.045 naista ja Uudenmaalla peräti 1.110 naista yhtä miestä kohden, niin kyllä sen jo tästäkin näkee, missä sitä elinvoimaa tässä maassa oikein on. Herää siis tietysti kysymys, mikä on saanut naiset pakosalle Juankoskelta aikojen saatossa? Onkohan käynyt niin onnettomasti, ettei ole satsattu riittävästi esim. tanssipaikkoihin. Kaavilta Kekäläisen Eerokin on muistaakseni valittanut, että Iloharjussakin oli jouduttu taannoin laittamaan pillit pussiin. Ja nykyään Iloharjussakin tuntuu lapset harrastavan pääasiassa vain salibandyä. Sillä tavalla ei kyllä valitettavasti varmisteta maaseutukylien elinvoimaisuutta, kun kauniita naisia ei näy mailla eikä halmeilla. Juankoskellakin on asioissa otettava selvää juurisyistä ja otettava nyt vakavasti huomioon, mitä Juakoskella tuli taas hätäisesti päätetyksi 26.8.2014. Silloinhan iskettiin viimeinen naula Juankosken kunniakkaan kaupungin arkuun, kun päätettiin liittyä Kuopion kaupunkiin 1.1.2017 lähtien. 26.8.2014 klo 19:53 YLE raportoi kokouksesta mm. seuraavasti: "Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen yhdeksän valtuutettua käytti oman puheenvuoron. Valtuutettujen yksittäisissä puheevuoroissa nousi esille huoli palveluiden turvaamisesta Juankoskella. Myös eri palvelujen ja taksojen yhtenäistäminen tuo mietittävää. Kuntalaisia liitoskokous ei kiinnostanut. Valtuuston päätöstä seurasi vain muutama asukas. Keskustan Jarmo Nykänen mietti miten Kuopio huomioi laajat maaseutualueet. Nykänen myös muistutti, että Kuopiosta tulee lähivuosien kuntaliitosten jälkeen Suomen suurin maidontuottaja." Tavallisesti maan tai alueen hyvinvointia kuvataan bruttokansantuotteen avulla. Vuonna 2018 Suomen bruttokansantuote oli ennakkotietojen mukaan 234.5 miljardia euroa eli 42 504 euroa per capita. Pohjois-Savon osuus Suomen bruttokansantuotteesta on suunnilleen vain 3.7% ja noin 34 900 euroa per capita. Kun väestömuutosten avulla tarkastellaan hyvinvoinnin muutoksia Juankoskella kuntaliitosaikavälillä 1971-1.1.2017 nähdään, että kuntaliitosaikana Juankosken asukkaat ovat menettäneet hyvinvointia seuraavasti: Aikaväli 1971-1.1.2017 (liitoskuntien aika): □ Juankosken taajama +1.7 milj. euroa □ Muuruvesi -82.7 milj. euroa □ Säyneinen -46.4 milj. euroa □ Juankoski yhteensä -127.4 milj. euroa Kun Juankosken kuntataajaman alueelta poistuu vuositasolla rahaa lähes 130 milj. euroa, niin ei ole mikään ihme, että sellaisesta kylästä häviää kaikki kaupat ja palvelut ja lopulta jäljelle jää vain tyhjä kaupungintalo. Kuntakoosta ja kunnallisten palvelujen keskittämisestä puhuttaessa voidaan ottaa esille Suomesta Ahvenanmaa ja sitten muista eurooppalaisista maista vaikka Ranska ja Sveitsi. Kaikissa näissä esimerkkitapauksissa asioiden hoidossa ei ole havaittu Suomeen verrattuna mitään ongelmia, vaan itse asiassa asiat lutviutuvat esimerkkitapauksissa päin vastoin erinomaisesti. Ranskassahan tuotetaan satoja juustolajeja. Normanidiassakin esim. Camenbert-juustoja ja tietysti palan painikkeeksi erilaisia siiidereitä ja Calvadosiakin tuotetaan maailman markkinoille vähän jokaisessa maatalossa. Samalla tavalla Sveitsissa taas mm. Tilsit-juustot ja laatukellot (meillähän ei ole enää kelloseppäkoulujakaan kai kuin vain yksi) ovat maailman kuuluja, vaikka kuntakoko Suomeen verrattuna on ollut näilläkin verrokkialueilla varsin vaatimaton, kuten alta selviää: □ Ahvenanmaa, asukkaita 29 886 kpl kuntia 12 kpl keskimääräinen kuntakoko 2 490 asukasta □ Ranska, asukkaita 67 500 000 kpl kuntia 35 498 kpl keskimääräinen kuntakoko 1 901 asukasta □ Sveitsi, asukkaita 8 556 000 kpl kuntia 3 759 kpl keskimääräinen kuntakoko 2 240 asukasta □ Suomi, asukkaita 5 513 000 kpl kuntia 311 kpl keskimääräinen kuntakoko 17 726 asukasta Suomessa on vuosikymmenet toitotettu poliitikkojen toimesta mantraa, että vain suuri on kaunista. Tämä laulu on johtanut siihen, että Suomi on erilaisten monopoli- ja kartelli- sekä valtion omistaminen yhtiöiden luvattu maa, jossa päätöksenteko on kaikilla tasoilla keskitetty harvojen, lähinnä poliitikkojen ja byrokraattien käsiin. Kuntapolitiikassa on jatkuvasti vouhotettu maakunnista ja leiveistä hartioista, joiden avulla monimuotoisesta ja harvaan asutusta maasta on haluttu rakentaa tasapaksu maa, jossa minkäänlainen erilaisuus, eikä myöskään luova ajattelu ole sallittua. Yllä olevasta vielä tosin puutteellisesta kuntavertailustakin eräissä maissa ja Ahvenanmaalla kuitenkin jo nähdään, että Suomen ongelma ei ole missään määrin liian pieni kuntien keskikoko. Itse asiassa Suomen todellinen ongelma on päin vastoin kuntien aivan liian suuri keskikoko. Jokainen loogisesti ajatteleva ihminen tietää sen, että päätöksenteko on aina pienessä yksikössä tehokkaampaa kuin suuressa yksikössä. Neuvostoliitossakin oli vallankumouksen jälkeen vain yksi pääkonttori, jossa päätöksiä tehtiin muutaman polilitrukin toimesta ja näin 75 vuodessa kokonainen 123 milj. ihmisen todella harvaan asuttu maa saatiin käytännössä tuhottua mm. infrastruktuurin ja tietysti myös koko yhteiskunnallisen kehityksen osalta. Jos Suomessa julkinen monopoli sote-huollossa ja SAK:n harjoittama työmarkkinamonopoli saadaan purettua, niin Suomessa nykyinen noin 42 500 euroa/capita vuodessa oleva keskimääräinen bruttokansantuote voidaan helposti vaikka kaksinkertaistaa, koska Suomen väkiluku on nykyään vain noin 5.5 miljoonaa ja meillä on kaikki edellytykset toteuttaa tämä muutos, kun tunnustetaan tosiasiat. Juho Kustin sanoin: "Tosiasioiden tunnustaminen/tunnistaminen on viisauden alku". |
||
| Master Bator | Re: Yle: kuntaliitokset eivät ole ratkaisu | 10.11.2019 11.59 |
| Juankosken city on nykyään parkkipaikka ja ainoa palvelu on Örnin baari- siis jotka tuottavat edes jotain. Muuruvedellä on Masan arkki, joka on tuottava ja Säyneisessä Tuulan Tupa ja Lakiasiantoimisto. |
||