Keskustelu
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Juankoskella on sopuisaa, Kaavilla toisin | 22.11.2019 7.53 |
| Juankoskella ei ole minkäänlaista erimielisyyttä oman asuinyhteisön kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Toivomme tyhjien talojen ehkä hieman ripeämpää purkamista, mutta muuten olemme tyytyväisiä.. Koillis-Savon mukaan Kaavilla on jatkuvaa riitaa. Vanhat poliitikot eivät suostu siirtymään sivuun, vaan jurnuttavat maailman tappiin asti. Ei sieltä aina saa edes selvää mistä on kyse. Meillä ei oman kunnan kehittämisessä ollut erimielisyyksiä. Sulassa sovussa päätimme asioista ja kuopiolaisina olemme tyytyväisiä. Maksamme pienet veron nousut mielellämme. |
||
| ääni kaavilta | Re: Juankoskella on sopuisaa, Kaavilla toisin | 22.11.2019 20.01 |
| Kaavilla asioista keskustellaan ja tehdään päätöksiä. Muutama luottamushenkilö muistelee menneitä ja mennyttä valtaa.Yrittäjät saavat hyvän jäsenen, ollut kymmeniä vuosia elinkeinotoimikunnan puheenjohtajana. Yhteistyö onnistuu ja on ilmaissut huolensa kaavin kehityksestä. Juna kulkee,vaikka erilaisia mielipideitäkin on, elämme nykyaikaa. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Juankoskella on sopuisaa, Kaavilla toisin | 23.11.2019 11.31 |
| Minulle ja keskustalle yksimielisyys ja sopu on aina ollut tärkeää politiikassa. Saksan kansa oli yksimielinen samoin ollaan Pohjois-Koreassa yksimielisiä. Ainahan se ei ole merkinnyt parasta mahdollista lopputulosta, mutta päätöksistä vastuun ottaminen on ollut näissä oloissa helpompaa. Oli meillä Juankoskellakin aina joku vastaan haraaja, mutta pääasiassa olimme yksimielisiä. Vaikeina hetkinä panimme silmät kiinni ja kyykistyimme pensaaseen, mutta pysyimme yhtenäisenä. Virkamiehet ja johtavat poliitikot olivat samanlaisia. Nyt olemme suurta, menestyvää Kuopiota. Useimmat arvostelijat ovat muuttaneet pois, mutta monet meistä jatkavat täällä tyytyväisinä. Olisimme mielellämme auttaneet Kaavin yhteisen kehityksen tielle, mutta tarjouksemme ei kelvannut. Kaavilla oli hyvin edustavia keskustalaisia johtajia, joita olisimme palkinneet liitoksesta, mutta jostakin syystä kaavilaiset eivät kehitystä kannattaneet. Yhteinen tuki jätevesiyhtiön kautta tehtaallemme piti olla uuden ajan malli. Hyvin yhteistyö alkoikin, mutta ei se pitkään kantanut. No, kaavilaiset ovat tiensä valinneet. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankoskella on sopuisaa, Kaavilla toisin | 24.11.2019 4.21 |
| Itä-Savon AVI:n "Ympäristöneuvokset" myönsivät väliaikaisen ympäristöluvan vuoteen 2014 saakka Premium Boardille 11.9.2019. Samassa yhteydessä "Ympäristöneuvokset" totesivat, että PB:n ja Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n yhteispuhdistamolle 16.12.2005 myönnetyillä säädöksillä ei ole enää merkitystä. AVI:n "Ympäristöneuvokset" antoivat siis 11.9.2019 tekemällään päätöksellä PB:lle ja yhteispuditamolle vapaat kädet laskea paskavesiä ja bakteereja Akonveteen virallisen äänen ilmoittaman "uuden ajan mallin" mukaan. Kyseiset Itä-Savon AVI:n "Ympäristöneuvokset" eivät kuitenkaan olleet kumonneet Itä-Savon AVI:n päätöstä dnro ISAVI/164/04.08/2010, joka julki pantiin 14.3.2011. Tässä päätöksessä AVI:n "Ympäristöneuvokset" totesivat seuraavasti: "AVI muuttaa Itä-Savon ympäristöviraston päätöksen nro 123/05/2, 16.12.2005 lupamääräykset "1. Päästöt vesiin ja viemäriin" sekä "6. Tarkkailu- ja raportointimääräykset" kuulumaan seuraavasti: 1. Päästöt vesiin ja viemäriin Puhdistamon toimiessa teollisuusjätevedenpuhdistamona jätevedet on käsiteltävä siten, etä vesistöön johdettavan jäteveden kuormitusarvot ovat kuukausi- ja vuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat: □ Kuukausikeskiarvot BOD 110 kg/d COD 1 200 kg/d fosfori 7 kg/d kiintoaine 400 kg/d □ Vuosikeskiarvot BOD 100 kg/d COD 900 kg/d fosfori 6 kg/d kiintoaine 350 kg/d PB eikä myöskään yhteispuhdistamon toimi- ja vastuuhenkilöt ole 11.9.2019 myönnettyä PB:n väliaikaista ympäristölupaa hakiessaan kertoneet ympäristöviranomaisille, millaiset päästöt yhteispuhdistamosta ovat olleet vesistöön, kun tehdas käynnistettiin 29.6.2011 ja sitten kartonkikone pysäytettiin tiettävästi lopullisesti 3.11.2012. Kuitenkin jo taannoisessa YLE:n MOT ohjelmassa näytettiin, kuinka yhteispuhdistamon kautta Akonveteen ohjattu jätevesi saastutti laajassa mitassa rannat, kalavedet ja aiheutti kiinteistöille merkittävät vahingot. ELY-keskus totesi Akonveden uinti - ja juomakelvottomaksi. ELY-keskuksen satunnaisissa tarkastuksissa kävi myös ilmi, että syksyllä 2012 puhdistamon alapuolisessa vesistössä havaittiin merkittäviä pitoisuuksia fekaalisia kolibakteereita, joista suurin osa oli lajiltaan Enterobacter sakazakii- ja Klebsiella pneumoniae- bakteereita. Tapauksen perusteella jäi epäselväksi bakteerien lähde ja kulkeutuminen tehtaan vesissä sekä niiden käyttäytyminen puhdistamon eri prosessin vaiheissa. PB:lle myönnetysssä väliaikaisessa ympäristöluvassa todetaan mm. seuraavasti: "Jätevesipäästöt ja niiden rajoittaminen Premium Board Oy:n tuotanto on alkanut kesäkuussa 2011. Tätä ennen tehdas seisoi noin 2.5 vuotta (2008?2011) Stromsdal Oyj:n konkurssista johtuen. Tehtaan uudelleen käynnistymisen jälkeen jätevesiin vaikuttavia prosessi- tai toimintamuutoksia ei ole tehty. Stromsdal Oyj:n toiminta-aikana jätevesimäärän vähentämiseksi Nash-pumppujen tiivistevedet on johdettu takaisin prosessiin (päätyen lopuksi jätevedenpuhdistamolle) elokuusta 2008 lähtien. Toiminnasta aiheutuvat jätevedet ohjataan esikäsittelyn jälkeen keskitetysti Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Tehtaasta ei päästetä jätevesiä vesistöön. Tehdas laskee suoraan vesistöön ainoastaan puhtaita jäähdytysvesiä. Prosessissa käytettävän, siinä likaantuvan veden määrä vaihtelee tuotannon mukaan 3 700?5 700 m3/d. Prosessin jäteveden laatu vaihtelee tuotannon mukaan, mikä puolestaan vaihtelee tilauskannan mukaan. Jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden keskimääräisiä kuormituksia (esiselkeytyksen jälkeen) ja ominaiskuormitusarvoja on esitetty seuraavissa taulukoissa." Kyseisessä taulukoissa ei kuitenkaan näy mitään tietoja yhteispuhdistamon "uuden ajan mallin" mukaisista jätevesipäästöistä. Likaantuneen veden määrä näyttää kuitenkin päivittäin vaihtelevan lupahakemuspapereissakin suhteessa 1:1.63:een. Siis jos normaalisti jätevettä on tehtaalla tullut vuosivauhdilla noin 2 000 000 m3, niin pahimmillaan jätevettä on voinut tulla vuosivauhdilla noin 3 260 000 m3. Kyllä jokaisen "ympäristöneuvoksen" pitäisi tietää, mitä tällainen merkitsee jopa "uuden ajan mallilla" ajetussa yhteispuhdistamossa. Virallisen äänen kertomassa yhteispuhdistamon "uuden ajan mallissahan" Juankosken päättäjät houkuttelivat vielä Kaavinkin lisäämään omistustaan yhteispuhdistamossa Römssyn konkan jälkeen. Omistusjärjestelythän johtivat siihen, että yhteispuhdistamon omistajina ovat olleet Römssyn konkan jälkeen Juankoksen kaupunki (nyt Kuopio) 64%:lla ja Kaavin kunta 36%:lla. PB:n väliaikaisesta ympäristöluvasta selviää, että Yhteispuhdistamo on laskenut jätevesiä Akonveteen Römssyn ollessa vielä toiminnassa yli 2 000 000 kuutiometrin vauhtia vuosittain. PB jätevesimäärät ovat siis olleet vähintään luokaa 32 m3/t kartonkia. Hakiessaan 11.9.2019 myönnettyä väliaikaista ympäristölupaa PB on ilmoittanut seuraavat päästöt : □ Vuosi 2012 jäteveden määrä 37 m3/t kartonkia Myönnettyä väliaikaista ympäristölupaa hakiessaan PB on kuitenkin myös ilmoittanut yhteispuhdistamon jälkeiset päästöt vain vuodelta ja 2007, jolloin jäteveden määrä oli vain 29 m3/t kartonkia. Kun jäteveden määrä oli konkurssivuonna 2008 jo 37 m3/t kartonkia ja kasvoi vuonna 2012 jo 60 m3:iin kartonkitonnia kohti laskettuna, niin on ilmeistä, että todelliset jätevesipäästöt virallisen äänen mainitsemassa "uuden ajan mallin" mukaisessa toiminnassa ja suunnitelussa tulevassa toiminnassa ilman merkittäviä investointeja ovat nähtävästi huomattavasti korkeammat. Hakiessaan muutosta ympäristölupaansa PB ei kuitenkaan näy ilmoittaneen AVI:lle yhteispuhdistamon jälkeisistä päästöistä, vaikka yhteispuhdistamolle tällaiset päästörajoitukset on selvästi annettu jo 14.3.2011 myönnetyssä yhteisouhdistamoa koskevassa luvassa dnro ISAVI/164/04.08/2010. Sen sijaan PB on kuitenkin kertonut AVI:lle ja myös ELY-keskukselle, että se ei ole pannut toimeen minkäänlaisia investointeja, joilla tehtaan korkeita jätevesipäästöjä olisi voitu vähentää. Välillä PB:n rahatkin loppuivat, jolloin jäteveden puhdistuskin oli pakko keskeyttää sähköjen puutteessa. Hakiessaan 11.9.2019 myönnettyä ympäristölupaa PB on kertonut yhteisyhdistamon jälkeisten päästöjen olleen vuonna 2007 seuraavat: □ kiintoaineen määrä 1.9 kg/t kartonkia □ COD määrä 4.7 kg/t t kartonkia □ BOD määrä 0.49 kg/t kartonkia □ fosfori määrä 0.4 kg/t kartonkia □ typpi määrä 0.2 kg/t kartonkia Koska mitään ympäristöpäästöjä vähentäviä investointeja PB ei ole siis kyennyt tekemään sen jälkeen, kun lunasti Römssyn konkkapesän, niin kartonkitonnia kohden lasketut ympäristöpäästötkään eivät ole voineet vähentyä vuosina 2011-2012 tai myöhemminkään. Nykyisessä ympäristölaissa on myös annettu massa- ja paperiteollisuudelle ns. BAT rajat, joissa todetaan, että esim. PB:n tapauksessa jätevesipäästöjen kokonaismäärän tulee olla jätevesilaitoksen jälkeen välillä 12-20 m3/t kartonkia. Koska ympäristönsuojelun kohdalla PB ei siis ole oman ilmoituksensa mukaan suorittanut mitään konkreettisia investointeja, niin esim. vuonna 2012 PB:n tutantotietojen perusteella laskettujen ympäristöpäästöjen on täytynyt olla yhteispuhdistamon jälkeen suunilleen seuraavat: □ kiintoaine laskettu arvo 243 kg/t sallittu määrä 100 kg/t BAT raja 25-64 kg/t □ COD laskettu arvo 602 kg/t sallittu arvo 900 kg/t BAT raja 256-640 kg/t □ BOD laskettu arvo 63 kg/t sallittu arvo 100 kg/t BAT raja 27-64 kg/t □ fosfori laskettu arvo 51 kg/t sallittu arvo 6 kg/t BAT raja 0.5-1.0 kg/t □ typpi laskettu arvo 26 kg/t ei rajaa BAT raja 5.1-12.8 kg/t Näitä laskennallisia lukuja voidaan alustavasti kommentoida seuraavasti: □ kiintoainepäästöt näyttävät olevan yli kaksinkertaiset yhteispuhdistamon lupaehdoissa mainittuihin maksimipäästöihin □ COD ja BOD päästöjen kohdalla päästöt näyttävät alittaneen vuonna 2007 lupaehdot □ fosforipäästöt näyttävät kuitenkin ylittävän lupaehdot 8.5 kertaisesti □ PB:lle asetettavien BAT rajojen osalta voidaan todeta, että PB:n ympäristöpäästöt yhteispuhdistamon jälkeen ilman merkittäviä investointeja eivät näytä valitettavasti enää mahtuvan Suomen nykyisessä ympäristölainsäädännössä asetettujen rajojen sisään. Tässä yhteydessä on hyvä panna merkille, että KKO antoi 21.11.2019 lopullisen päätöksensä (KKO:2019:102) Talvivaara kaivosyhtiön törkeästä ympäristörikoksesta. Kyseisessä tapaauksessa Talvivaara Kaivosyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perälle annettiin 6 kk ehdollinen vankeustuomio ja kahdelle muulle kaivoksen johtajalle tuli 100:n ja 60:n päivän sakot törkeistä ympäristörikoksista. Nähtävästi seuraavassa vaiheessa alkaa sitten Talvivaaraa koskevassa jutussa asiaa koskevat vahingonkorvausten oikeudenkäynnit. |
||