Keskustelu
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Sanomalehtipaperin valmistus Suomessa loppuu | 27.8.2020 6.30 |
| Miten pitää reagoida asiaan. Meille tulee liki kymmenen tilattua lehteä. Näistä sanomalehtipaperia on kuusi lehteä. Joka päivä ilmestyvistä tosin vain vähäiseksi kutistunut Savon Sanomat. Pitääkö lopettaa nämäkin, ettei Suomen kauppatasetta rasita sanomalehtipaperin ostolla? Juankoskinen ilmestyy verkossa 7 kertaa viikossa ja tarvittaessa useamman kerran päivässä. Tässä yksi syy sanomalehtien ja paperitehtaiden ahdinkoon. Akm:kin on paperialan edistäjänä ahkera kirjoittaja ja on vienyt tuhansia ihmisiä sanomalehden äärestä nettiin. Itse olen metsänomistajana huolissani paperintuotannon tilasta ja kirjoitan tämän vuoksi harvemmin. On onni, että vessapaperille ei ole kilpailijaa. Itse asiassa pehmopapereiden kysyntä kasvaa, kun sanomalehtipaperin valmistus loppuu. Jos Savon Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus ja Suomenmaa sekä Koillis-Savo painetaan jatkossa aikakausilehtipaperille hinnat nousevat ja postin kolmipäiväiseksi suunniteltu jakeluviikko muuttuu sekin pian yksipäiväiseksi. Tulisipa inflaatio. Setelipainoon riittäisi raaka-ainetta ainakin Suomessa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Sanomalehtipaperin valmistus Suomessa loppuu | 30.8.2020 21.33 |
| YLE:n ja muun Suomen valtamedian jämeräksi nimittämä demujen vasemmistolainen Sanna Marin valittiin odotetusti ilman soraääniä kelottuneen SDP:n puheenjohtajaksi. Suomessa oli taas juhlahetki. Vähän ennen Sannan valintaa Tilastokeskus oli tiedottanut jostain syystä täysin alustaviin BKT:n lukuihin viitaten, että Suomessa talouskin näyttää kehittyvän paremmin kuin Ruotsissa, jossa Suomen valtamedian mukaan koronahoito on täysin epäonnistunut. Puheenjohtajaksi tultuaan Sanna Marin totesi, että hyvästä hallitusohjelmasta ei tarvitse pilkkuakaan muuttaa, kun Suomessa on kehitetty nyt jopa koronalle LIIKENNEVALOT, jolla ulkomailta tulevat virukset voidaan yksi toisensa jälkeen torpata. Sannan mielestä Suomen työmarkkinoilla tärkein ongelma ei olekaan työn puute vaan se, että jotkut tekevät liikaa töitä ja työtä ei silloin tietenkään kaikille riitä. Tämän työn kysynnän ja -tarjonnan epätasapainon ratkaisuksi "jämeräksi" mainittu pääministeri Marin totesikin, että hän on ajatellut niin, että nyt olisi hyvä lyhentää päivittäistä työaikaa 8 tunnista 6 tuntiin. Postiinkin jo suunnitellaan sitä, että posti kannetaan enää kohta kolmena päivänä viikossa. Marin siis on siis ehdottamassa jo näköjään peräti 25%:n yleistä työajan lyhennysohjelmaa. Silloin työtä kyllä riittää kaikille, mutta tietysti vähemmän kuin nykyisin. A-studioon entinen Unilukkarin tiedotuspäällikkö Katri Makkonen oli kutsunut viime keskiviikkona Keskuskauppakamarin kokoomustaustaisen toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen ja kepuloisten elinkeinoministeri Mika Lintilän keskustelemaan Sanna Marinin ehdottamasta täysin välttämättömästä työreformista. Täytyypä sanoa, että kyseisillä herroilla oli hyvinkin samansuuntainen käsitys asioista. Sannan esittämä ajatus on heidän mielestään täysin vailla realismia. Koska kyseiset herrat eivät kuitenkaan esittäneet kritiikkinsä tueksi kuin vain jotakin yrityksille suunnattujen kyselyjen murheellisia tuloksia, niin katsoin velvollisuudekseni valottaa faktojen avulla, kuinka epärealistia ajatuksia Suomen käsittämättömän suosittu pääministeri voi mennä julkisesti esittämään. Alle olen laittanut nyt OECD-maiden julkaisemia tilastotietoja eri maiden työajan kehityksestä aikavälillä 2000-2019. Vasemmat luvut esittävät keskimääräistä tehtyjen työtuntien määrää Suomenkin kannalta tärkeistä maista. Oikeanpuoleiset luvut taas esittävät tehtyjen työtuntien määrän muutosta aikavälillä 2000-2019. Suomi 1540 h, -110 h Ruotsi 1452 h, -34 h Norja 1384 h, -72 h Itävalta 1501 h, -174 h Saksa 1386 h, -80 h Ranska 1505 h, -53 h Hollanti 1404 h, -30 h Italia 1718 h, -132 h Espanja 1686 h, -67 h Englanti 1538 h, - 28 h Korea 1967 h, -261 h Japani 1644 h, -177 h Kanada 1685 h, -102 h USA 1779 h, -53 h Venäjä 1965 h, -17 h OECD maat 1726 h, -81h Yo. lukujen perusteella nähdään, että Suomessa keskimääräinen työaika on jo nykyään lähellä EU:n minimiä ja myös erittäin selvästi lyhempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Palkkakustannuksissa Suomessa ollaan kuitenkin aivan kärkijoukossa. En nyt lähde tarkemmin selostamaan millaisia työreformeja eri maissa on tehty, mutta ilman niitä tehtyjen tuntien määrä tietenkin hiljalleen laskee kaikissa maissa tuottavuuden kehittyessä. Sanna Marin intoutui työajan lyhennyssuunnitelmiinsa ilmeisesti siksi, että Suomen valtamedia oli vähän ennen Sannan ulostuloa tiedottanut, että Suomi selviytyi koronasta selvästi paremmin kuin surkea Ruotsi. Suomen hyvän koronahoidon johdosta Tarjaa Halonenkin on jo valittu jopa EU:n koronaneuvoston puheenjohtajaksi. Suomi on siis jo koronankin hoidossa kokoansa suurempi ja ylivoimaisesti paras maa Euroopassa. Suomen yllä mainitusta odottamattoman hyvästä talouskehityksestä Suomen valtamedia oli saanut tietoja EU:n tilastotoimiston tilastoista (EUROSTAT). Tunnetustihan nuokin tilastot ovat usein ajastaan jäljessä ja perustuvat vielä tyypillisesti ns. ennakkotietoihin, joita saatetaan korjata jopa kolme vuotta taaksepäin. Suomessakin BKT:n osalta korjauksia tehdään tavanomaisesti noin kaksi vuotta taaksepäin. On tyypillistä, että Tilastokeskuksen ja VVM:kin prosentuaaliset ennusteet voivat myös heittää tarkistetuista luvuista jopa +-100%:lla. Noiden Tilastotoimiston BKT-ennusteiden osalta on todettava myös se tosiasia, että ennakkotiedot perustuvat pääasiassa julkisesti noteerattujen yritysten käytettävissä oleviin tietoihin. Näitä yrityksiä on vain murto-osa koko yrityskannasta. Yksityisillä pk-yrityksillä tai toiminimillä ei ole mitään velvollisuuksia kertoa tulostietojaan tilastokeskukselle esim. neljännesvuosittain. Suomen virallinen markkinahintainen BKT oli vuonna 2019 268.8 miljardia USD. Tilastokeskus kertoi julkisuuteen vajaa viikko sitten, että Suomihan selvisi koronastakin kuin koira veräjästä, vaikka jotkut johtavat ekonomistit pitivät lukuja vielä epävarmoina. Kuitenkin Tilastokeskuksella oli jostain syystä tarve tiedottaa, että huhti-kesäkuussa BKT laski Suomessa vain -3.2%:lla ja muut maat jäivät kauaksi jälkeen seuraavasti: Suomi -3.2% Tanska -7.4% Ruotsi -8.6% Saksa -10.1% EU-jäsenmaat yhteensä -11.7% 28.8.2020 YLE tiedotti kuitenkin taas jo uudet BKT-luvut aikavälille Q1-Q2/2020. Näissä tiedotteissa Q2/2020 BKT:n lasku olikin nyt -4.5% eikä -3.2%. Kuitenkin, kun BKT:n muutoksia tarkastellaan kvartaaleittain, niin kohtalaisen jyrkkä lasku Suomen kansantaloudessa alkoi jo ennen koronakriisiä Q4/2019 akana (-0.7%). Päivitettyjen tietojen mukaan Suomen BKT on siis laskenut aikavälillä Q4/2019-Q2/2020 jo ainakin 9.9%. Ollaan hyvinkin Ruotsin vauhdissa tai kasvuvauhdin pudotuksessa jopa Ruotsia edellä. Näissä surullisissa luvuissa ei vielä ole merkkiäkään siitä, mitä on tulossa UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisesta tai Finnairin ja kenttähenkilökunnan massiivisista irtisanomisista ja niiden kerrannaisvaikutuksista. Kaiken tämän karmeuden keskellä jämerä Pääministeri suoritti jäähyväisvierailun Kaipolan tehtaille ja totesi, että kyllä "valtiovalta tekee kaikkensa", jotta vauriot jäävät mahdollisimman vähiin. Marin lupasi jopa laskea sähköveron EU:n minimitasolle ja huolehtia siitä, että tunninjunahankkeita edistetään Helsingin ja Turun välillä ja väylä maksut pidetään kohtuullisina. Sanna myös lupasi, että suljettavien tehtaiden työntekijöiden irtisanomista vaikeutetaan. Sanna siis lupasi tehdä kaikkensa sen eteen, että kotimaiset ja ulkomaiset investoijat visusti karttaisivat Suomeen kohdistuvia investointeja viimeiseen asti. Herää kysymys, miksi meillä halutaan investoida koulutukseen ja kehitykseen, kun meillä valtiovallan toimien johdosta ei nykyään pysy pytyssä enää muut kuin korkeintaan suuret maitotilat, jos nekään? En ollut paikalla Kaipolassa Sannan jäähyväisvierailun aikana, mutta olettaisin, että jämerä pääministerimme on siellä ottanut esille tarpeen lyhentää työaikaa 25%:lla, niin maan asiat saadaan kuntoon ja töissä jaksaminen oleellisesti paranee. Ainakin YLE:n Lauantaiaamu - ohjelmassa Sanna ilmoitti, että hän ei usko UPM:n esittämiä esim. työvoimakustannusten vertailulukuja, jotka UPM kertoi jäähyväisvierailun aikana saaneensa omilta tehtailtaan Suomessa, Saksassa ja myös muualla. Sanna oli nähnyt muitakin SAK:n kokoamia työvoimakustannusvertailuja. Ihmetyttää, miten Sanna voi tietää UPM:n tehtaiden työvoimakustannukset per työtunti, kun Sanna ei kuulu UPM:n operatiiviseen tai hallinnolliseen johtoon. SAK:n tai EUROSTATin palkkatilastot ovat joka tapauksessa jo noin kolme vuotta vanhoja, eikä palkkakustannusten vertailuja voida tehdä pelkästään johonkin ajankohtaan sitomalla. SAK:n tai EUROSTATin palkkatilastot eivät myöskään ole alakohtaisia. Jokainen joka on toiminut yritysmaailmassa tietää, että kilpailutilanne ja palkkarakenteet eri aloilla ovat aivan erilaisia. Yksittäisten yritysten kannalta oleellista on tietysti, kuinka nopeasti palkkakustannukset ovat kehittyneet esim. 10 vuoden perspektiivillä kilpailijoihin verrattuna. Metsäteollisuus on tyypillisesti pääomavaltaista teollisuutta ja sillä alalla investointeja tehdään vähintään 20-30 perspektiivillä. Kulutustavarabisneksessä tuotteiden elinikä voi olla vain muutamia kuukausia. Tietysti tällaiset tuote- ja alakohtaiset erot edellyttävät aivan erityyppistä strategista ajattelua. Kaupan kassanakin työskennellytkin tietää sen, että talvikuteet myydään jopa 50-70%:n alennuksella juuri ennen sitä, kun hyllyt taas täytetään kesämekoilla. On suorastaan makaaberia, että talousasioissa täysin ulalla oleva pääministeri lähtee tällaisessa asiassa vastuullisten yritysjohtajien neuvojaksi. Kaiken huippu oli se, kun Sanna meni vielä YLE:n "hyssyttelytoimittaja" Vaaherkummun haastattelussa vakavalla naamalla vielä luennoimaan talousasioista, että Kaipolassa ei ole tehty riittävästi ns. "tulevaisuuden investointeja" ja tehdaskin vielä valmistaa aivan vääriä paperilajeja. Vuonna 2019 suomalaiset palkannauttijat tekivät töitä yhteensä 3 827.3 miljardia tuntia, kun BKT oli 268.8 miljardia EUR:a eli 70.2 EUR/tehtyä työtuntia kohti. Sanna Marinin työajan utopistinen ehdotus merkitsee sitä, että Suomessa huippusuhdanteessa tehdään tulevaisuudessa työtunteja vain noin 2 870.4 miljardia tuntia. Suomen BKT:n volyymi saadaan tällä Sanna Marinin ehdottamalla kaavalla laskemaan tasoille noin 201.6 miljardia USD eli noin 171.5 miljardia EUR:a. Nykyrahassa Suomen BKT oli 166.5 miljardia EUR:a, kun Suomi päätti liittyä demujen johdolla EUROon vuonna 1997-98. Vuonna 1999 Suomen nykyinen perustuslaki taas hyväksyttiin. Sanna Marin on näköjään työreformissaan ehdottamassa, että Suomi palaa aikaan ennen EUROon liittymistä. Sanna Marinin, demujen, viherpipertäjien ja vassarien ajatusmaailmassa Suomessa tulee siis siirtyä ajassa noin 20 vuotta taaksepäin. Vakava kysymys kuuluu, haluavako myös kepuloiset olla mukana tällaisessa vasemmistolaisessa nostalgiajunassa? Voimme siis todeta jo EUROsta, että paska reissu, mutta tulipa tehtyä. Suomelle näyttää käyvän tässä demujen hapattamassa EU:ssa samalla tavalla kuin Kalle Tappisen Sambassa. Timo Soinihan kirjoitti blogissaan tästä asiasta 26.11.2009 seuraavasti: "Euroopan Unioni on kallis Samba". Minä taas kirjoitin jo ennen EUROon liittymistä, että EURO-operaatiolla varmistetaan se, että metsäteollisuudelle voidaan sanoa EURO-liitoksen jälkeen Suomessa soromnoo!!!! Se on sanottava suoraan, että Sanna Marin ei ymmärrä kansantaloudesta eikä metsäteollisuudesta yhtikäs mitään ja sama koskee muutakin teollisuutta tai yritys- ja liiketoimintaa. Olisi korkea aika kaataa hallitus. Sanna Marinin johtaman hallituksen eväät tuli syödyksi muutamassa kuukaudessa ja nyt kansantalouden kannalta keskeisin kysymys on, kuinka moni suomalainen käyttää maskia tai pyöräillessä kypärää? |
||