Keskustelu

alan kolmas miesKORVABUUSTI ANNIKA LEIPOO LITIUM KAKKUA25.9.2020 1:06
Oulussa ja valtamediassa RUUNEPERIKSI heittäytynyt KORVABUUSTI ANNIKA hurmasi kaikki kepun 4H-kerholaiset leivontataidoillaan ja syrjäytti TEKIR koulutetun Katrin, vaikka Katri oli onnistunut pitämään kepun kannatuksen edes jotenkin säällisissä lukemissa Terra Sipilän käsittämättömien U-käännösten jälkeen.

Oulussa KORVABUUSTI ANNIKA ilmoitti, ettei hän ole Katria vastaan, mutta hän on sen puolesta, että hän on parempi jauhopeukalo kuin nuoruudessaan perunapeltoja kitkemään määrätty TEKIR koulutettu Katri.

Hurmatessaan Oulussa erityisesti YLE:n ja muun valtamedian toimittajat KORVABUUSTI ANNIKA jätti linjapuheet pitämättä ja ovelasti keskittyikin puhumaan vain kahden pienen lapsen äitiydestä ja hallituksen koossapitävästä liimasta, kun samaan aikaan koko Suomi-nimisen talon harja on jo pitempään ollut ilmiliekeissä.

KORVABUUSTI ANNIKA oli ajatellut, että hänen valintansa saa siunauksensa Oulussa, kun hän ei sanallakaan puhu siitä, miksi KEPU istuu kuin tatti Suomen historian vasemmistolaisimman hallituksen lukkona.

Viime viikolla KORVABUUSTI vihdoin avasi kepuloisten ja oman luurankokaappinsa Suomen pelastuksen Kärkihankkeet.

Pitihän se arvata, että kepuloisten ns. Kärkihankkeissa kysymys näyttää olevan mittavasta rahanpesusta, jota kepuloiset ovat harrastaneet jatkuvasti vuosikymmenien ajan aina siitä asti, kun URKKI valittiin Suomen Presidentiksi yhden äänen turvin vuonna 1956.

Helposti tulee mieleen vaaran vuodet ja yöpakkasten aika vuonna 1958 ja sen jälkeen, kun Kekkonen sopi Hrustsovin kanssa, että Suomessa vain kepuloisten ja kommunistien kanssa voidaan muodostaa laillinen hallitus.

Kekkosen oudoista presidentin vaaleista vuonna 1956 alkoi siis Suomen YYA mieron tie, jota kesti tietysti seniilin Kekkosen valvonnassa Kekkosen irtisanoutumiseen 26.10.1981 saakka.

Suomen Pankin valvonnassa Suomen ja Neuvostoliiton välinen bilateraalinen kauppa kukoisti ja sulle-mulle korruptio rehotti.

MANUn astuttua remmiin URKIn jälkeen demut olivat saaneet Suomen Pankissa ja muuallakin päähänsä, että markka on vahva ja ulkomaiset rahahanat ovat nyt suomalaisille vihdoinkin auki.

Suomesta syntyi Pohjalan Japani, kunnes Suomen Pankissa huomattiin, että Suomen Pankin kassakaappi onkin tyhjä, eikä Suomeen enää rahoitusta herunut kansainvälisiltä markkinoilta.

Vahvan markan aikana Suomen bruttokansantuotteen kasvu jäi nollaksi ja nykyrahassa laskettuna vuoden 1993 125.8 miljardin EUR:n suuruista bruttokansantuotetta rasitti vuosina 1987-93 kertynyt peräti 34.8 miljardin EUR:n suuruinen kumulatiivinen vaihtotaseen vaje.

Kumulatiivisen vaihtotaseen vajeen kertymä oli siis täysin käsittämätön eli peräti 27.5% silloisesta BKT:sta. Laman yli selvinneet tietävät hyvin millaiset seuraukset tällaisella poliittisella seikkailulla on ollut Suomen kansalle.

Vahvan markan poliittinen seikkailu jouduttiin lopulta korjaamaan, sillä että Suomen markan ulkomainen arvo laski eli devalvoitui kellutuksessa noin 40%:lla.

Suomalaiset olivat siis eläneet noin 6 vuotta putkeen sellaisessa fiktiivisessä luulossa, että meidän hyvinvointi oli 40%:a korkeampi kuin se todellisuudessa oli ollut.

Lopullisestihan YYA raukesi vasta 1992 Neuvosliiton hajoamisen seurauksena ja sopimus korvattiin EU-sopimuksella, jonka Eduskunta hyväksyi 18.11.1994. EU-sopimus astui voimaan 1.1.1995.

EU-sopimuksen liitännäisenä Suomi tyhmyyttään liittyi sitten vielä EUROon.

Rahaliittoa puolusteltiin sillä, että EURO on vakaa, vaikka kiinteistä valuuttakursseista oli maailmalla jo luovuttu ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä oli perinteisesti nojannut USA:n dollariin, jonka arvo taas jo vuosikymmenet oli kellunut kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan.

Näin ollen EUROn vakaus on ollut yksittäisten EURO-maiden kannalta yhtä outo ajatus kuin pimeänä keskiaikana oli kirkossa yleinen uskomus, että maailma on litteä.

Niinpä tietysti perinteisessä YYA Suomessa koulutuksensa saaneet pankkiirit ja poliitikot pitivät EUROa vakaana, kun USA:n taalan arvo heilui maailman markkinoilla kuin lampaan saparo.

EUROa ennen suuresti ihannoinut emeritusprofessori Sixten Korkman onkin toistuvasti todennut YLE:n toimittajille, että iso virhe tehtiin EURO:ssa, mutta EURO on ikuinen kiveen hakattu järjestelmä.

Korkman ei vain ole lausunnoissaan ottanut huomioon sitä, että koko EU näyttää isojen valuvikojen johdosta olevan keskellä hajoamisprosessia.

Viisaat ruotsalaiset tuon asian tietysti tajusivat heti, eivätkä lähteneet fiktiiviseen EURO-junaan.

EURO-junasta on todettava se, että Suomen Markka vaihdettiin EUROon vaihtosuhteella 5.94573, joka valitettavasti oli noin 30% liian alhainen vaihtosuhde.

Tällä tavalla toimien Suomelle ei jäänyt mitään omia taloudellisia puskureita, kun EURO alkoi vahvistua kohtuuttomasti USA:ssa syntyneen asuntokuplan vuoksi (investointipankki Lehman Brothersin konkurssi).

Vuonna 2008 EURO oli jo keskimäärin 31% kalliimpi kuin maailman kaupan päävaluutta USA:n dollari.
Aikavälillä 2007-2008 EUROn arvo onkin ollut noin 26.5% USA:n taalaa kalliimpi.

On selvää, että tällainen valuuttakurssiero on tullut kalliiksi Suomen kaltaiselle pienelle maalle, jonka BKT:sta suuren osan täytyy tulla ulkomaan kaupasta, koska pienessä maassa ei millään voi olla kotimaista kysyntää sellaisille investointitavaroille, joissa suomalaisille yhtiöille on kehittynyt aitoa kansainvälistä osaamista mm. patenttien ja erilaisten sopimusten muodossa.

Hyviä esimerkkejä näistä Suomen erikoisosaamisalueista ovat mm. sellu- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet, hissit, laivat ja vaikka Ponssen harvesterit.

Kun iso kartonkikone tai selllutehdas Suomeen rakennetaan ehkä korkeintaan yhden kerran 20 vuodessa, niin konepajojen työntekijät ja suunnittelijat eivät tietenkään voi odottaa uutta kartonkikoneen tai sellutehtaan tilausta 19 vuotta tumput suorina.

Sanna Marinin utopiamaailmassa työtekijät voivat meillä kuitenkin tehdä töitä vain neljänä päivänä viikossa, kun muualla maailmassa paiskitaan töitä jopa 7 päivänä viikossa.

Tässä yhteydessä jätin tietoisesti mainitsematta Nokian kännykät, joita voi nykyään pitää jo joka ihmisen kulutustavaroina.

Kännyköiden valmistukselle tunnetusti Suomen pienillä kotimarkkinoilla ei voi tietenkään olla mitään luonnollista kasvupohjaa, kun ottaa huomioon esim. Kiinan, Japanin, USA:n ja monen muun väkirikkaan maan asukkaiden tarpeet.

Pääasiassa epäonnistuneen EURO-kytkennän vuoksi Suomen nykyrahassa mitattu BKT laski vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin johdosta aikavälillä 2007-2014 keskimäärin -0,3% joka vuosi.

Terra Sipilän hallituskaudelle osunut kansainvälinen korkeasuhdanne nosti bruttokansantuotetta kumulatiivisesti noin 10%:lla neljän vuoden aikana.

Lyhytaikainen taloudellinen hyppäys pysäytti Suomen BKT:n pitkän aikavälin laskun, mutta vuosina 2008-2019 Suomen reaalisen BKT:n kasvuvauhdiksi on kuitenkin jäänyt vain 0.7%:iin vuodessa.

Vastaavana aikana 2008-2019 Ruotsin reaalinen BKT kasvoi keskimäärin 1.5 %:n vauhtia, mikä on siis vaikeana finanssikriisin jälkeisenä aikana yli kaksinkertainen Suomen vauhtiin verrattuna.

Tosiasia on, että Ruotsin kansantalous on nykyään kooltaan melko tarkalleen kaksinkertainen Suomen kansantalouteen verrattuna.

Mikäli Ruotsin talouskasvu tulevana 10 vuotiskautena on sama kuin aikavälillä 2008-2019, niin 10 vuoden päästä Ruotsin BKT on noin 620 miljardia EUR.

Vastaavasti Suomen bruttokansantuote näyttää vähenevän jo optimististenkin arvioiden mukaan ehkä keskimäärin yhden prosentin vuosivauhtia.

10 vuoden päästä Suomen nykyinen BKT (n. 240 miljardia EUR) voi siis olla vain noin 217 miljardia EUR.

Mikäli tämä Suomen kannalta suhteellisen optimistinen skenaario toteutuu, niin 10 vuoden päästä Ruotsin talous on siis nykymenolla jo lähes 3 kertaa suurempi kuin Suomen.

Kun Suomen väestökehitys on käytännössä lähellä nollaa, niin siitä seuraa se, että "kokoansa suurempi Suomi" kuitenkin pienenee kuin pyy maailman lopun edellä.

Tämä ei ole mikään uusi ilmiö Suomen sukuisten kansojen keskuudessa, sillä Venäjän sisällä lähes 20 suomalaista kansaa on jo käytännössä hävinnyt maailman kartalta.

Tuoreessa linjapuheessaan KORVABUUSTI ANNIKA Suomen ilmoitti seuraavan strategisen pelastusohjelman Suomen pelastamiseksi:

 Yritykset luovat työpaikat ja viime kädessä tekevät investoinnit. Mutta julkisella sektorilla on mahdollistava ja niitä vauhdittava rooli. Investointikohteet pitää valita siten, että ne samalla palvelevat digitalisaatiota sekä Suomen uudistamista biotalous- ja kiertotalousyhteiskunnaksi.

 Yhdessä sovittuihin ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman merkittäviä uusia investointeja esimerkiksi hiilenmustan fossiilienergian korvaamiseen uusiutuvilla energiamuodoilla, biokaasuun ja vetyteknologiaan, joka on keskeisellä sijalla myös Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa. Ilmastopolitiikan pitää olla alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista.

 Nostan esimerkiksi akkuteollisuuden. Euroopan komission arvion mukaan akkumarkkina on Euroopassa ensi vuosikymmenellä 250 miljardin euron markkina. Ja akuissa tarvittavia metalleja löytyy Suomesta. Viime hallituksen aikana perustettiin valtion kokonaan omistama Suomen Malminjalostus Oy, joka on aikeissa perustaa kaksi litiumakkujen materiaaleja valmistavaa tehdasta Suomeen.

KORVABUUSTI ANNIKA näyttää siis Suomen pelastusohjelman keskeisenä konkreettisena Kärkihankkeena leipovan suomalaisille Kainuun korpeen Suomen Malminjalostus Oy:n toimesta jättiläiskokoisen LITIUM AKUN, joka tähtää Euroopan 250 miljardin EUROn akkumarkkinoille joskus 2030-luvulla.

Suomen Malminjalostushan on Terra Sipilän kehittämän taloudellisesti katastrofaalisen Kainuun Ihmeen eli Terrafamen pelastamiseksi perustettu koko ajan tappiota tuottava valtio-omisteinen holdingyhtiö.

Terrafame on taas TEM virkamiesten luomus. Kepuloisillahan on ollut jo vuosikymmenet sormensa pelissä työ- ja elinkeinoministerin postilla seuraavasti:

 Siltarumpu Pekkarinen 2008-2011 (Outokumpu Oy myi Talvivaara-omistuksensa Solidium Oy:lle)

 Kivihiili- ja Nikkeli Olli 2015-2016 (Terrafame osti konkurssiin ajautuneen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän)

 Hippos Lintilä 2016-2019 (9.11.2017 Terrafamen hallitusksen puheenjohtaja Janne Känkänen ilmoitti Terrafamen uudesta 200 milj. EUR.n rahoitus paketista, jossa Galena Management ja Trafigura ja Sampo sijoittavat Terrafameen 200 milj. USD. Jo aiemmin osapuolet olivat sijoittaneet 250 milj. EUR:a aivostoiminnan ylösajoon).

Kesäkuussa 2018 raskaasti tappiollinen Terrafamen ja muiden valtion kaivosliiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden liiketoiminta siirrettiin Suomen Malminjalostus Oy:ön.

Suomen Malminjalostuksen toimitusjohtajaksi tulee TEM:n entiset virkamiehet Matti Hietanen ja hallituksen puheenjohtajaksi Janne Känkänen.

Vuoden 2018 lokakuussa päätettiin investoida noin 300 milj. EUR:a akkukemikaalitehtaaseen. Rahoituksessa mukana Galena, Trafigura, Sampo sekä Suomen valtio.

Helsingin Sanomat julkaisi Turun telakkaa koskevan jutun 2016, kun Jan Vapaavuoren toimiessa elinkeinoministerinä telakan pelastajaksi löydettiin saksalainen Meyer ja telakalle varmistettiin massiivinen Finnveran rahoitus ja vientituet.

Finnverahan myönsi tuolloin telakalle historiansa suurimman tuen eli 2 500 milj. EUR.

Nythän Turusta on jo kuultu huolestuttavia tietoja siitä, että telakan toiminta on selvästi hiipumassa, kun Karibian risteilybisnes on koronan vuoksi hyytynyt ja sitä kautta Turun telakan laivatilauksetkin tulevat viivästymään nähtävästi useilla vuosilla.

HS:n Turun telakkaa koskeva artikkeli oli vuonna 2016 otsikoitu "Telakkavoitolla on monta isää".

Artikkelin johdosta Vapaavuori antoi seuraavan lausunnon asiasta:

"STX:stä piti päästä eroon ja Meyer piti löytää tilalle. Ensimmäinen näistä oli vahvasti julkisen keskustelun värittämää ja poliittisten intohimojen kohteena, toinen toteutettiin kulisseissa piilossa kaikilta ihan pientä ydinrinkiä lukuun ottamatta.

Erityiset kiitokset kuuluvatkin niille, joilla oli ratkaiseva panos näissä kahdessa ratkaisevassa vaiheessa.

1-2: TEM:n virkamiehet Petri Peltonen ja Janne Känkänen

Suomi on pieni maa, jossa virkamiestuki erilaisille isoillekin hankkeille on aika ohut. Aiheen luottamuksellisuudenkin takia siihen ei tällä kertaa voinut vihkiä liian montaa ihmistä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä telakka-asiasta vastasivat silloinen osastopäällikkö, ylijohtaja Petri Peltonen ja ryhmäpäällikkö Janne Känkänen ajoittain käytännössä kaksistaan.

He lienevätkin ainoat kaksi ihmistä, jotka saattavat tuntea harjoituksen minua kattavammin.

Peltonen ja Känkänen ovat loistokavereita, jotka hoitivat asian loistavalla ammattitaidolla.

Lojaaleja, tunnollisia, pitkäjänteisiä ja ahkeria miehiä molemmat. Miehiä, jotka näkivät ison kuvan, jotka eivät pelänneet ehdottaa raskaitakin polkuja kuljettavaksi, jos ja kun katsoivat sen fiksuksi.

Minulla kävi virkamiesten osalta tuuri siinäkin, että sekä Peltonen että Känkänen ymmärsivät ja osasivat virkamiehiksi liike-elämää ja sen käytäntöjä varsin hyvin.

Heidät pystyi aina pistämään ihan mihin tahansa paikkaan levollisena tietäen, että he kyllä pärjäävät. Virkamiehiä maassa harvoin kiitellään, paitsi yleisellä tasolla.

Tässä tapauksessa uskallan kuitenkin sanoa, että harjoitus olisi jäänyt tekemättä ilman näitä kahta, muutamia muita mukana olleita virkamiehiä unohtamatta tai väheksymättä."

Demujen Tuula Haatainenhan asetti Känkäsen selvittämään keväällä 2020 sitäkin, kuka oli ohjeistanut koronamaskien tilaajat ostamaan käyttökelvottomat maskit mm. Sarmasto-nimiseltä hämäräliikemieheltä.

Vastuun koronamaskeista otti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan paikalta eronnut Raimo Luoma, joka oli toiminut lyhyen aikaa Antti Rinteen erityisasiantuntijana.

Luomalle kuitenkin järjesteltiin kansliapäällikön virka TEM:iin kesäkuussa 2020. Luoman jouduttua eroamaan HVK:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Janne Känkänen.

Nyttemmin Känkäsestä on tullut HVK:n toimitusjohtaja ja Matti Vanhasen laatimassa vuoden 2021 talousarvioehdotuksessa koronatesteihin on varattu tiettävästi ainakin 1 400 milj. EUR.

Olettaisi, että HVK tulee olemaan keskeinen toimija myös tämän massiivisen koronarahoituksen järjestämisessä ja tarvikkeiden jakelussa.

 TEKIR Katri 2019-2019 (ei merkittäviä päätöksiä kaivostoiminnan osalta. Terrafame vuosi 2019: liikevaihto 310 milj. EUR, tappio kuitenkin -15.2 milj. EUR, taseen loppusumma 749.5 milj. EUR, oma pääoma 349.7 milj. EUR).

 Hippos Lintilä 2019- (Terrafame Oy: 1-6kk/2020 liikevaihto 172.6 milj. EUR, tappio -0.6 mlj. EUR, Terrafameen 115 milj. EUR lisärahoituspaketti).

Syyskuussa 2020 nikkelin hinta pudonnut jo 8.9% kahdessa viikossa. 10% pudotus liikevaihdossa merkitsee noin -17 milj. EUR:n tappiota aikavälillä 7-12/2020).

Kemikaalitehtaan rakentamiseen tarvitaan lisäinvestointeja vielä noin 280 milj. EUR ja tappiollisen tehtaan ylösajoon ainakin 150 milj. EUR.

Kun yhtiö ei näköjään pysty tuottamaan positiivista kassavirtaa, niin vuonna 2023 Suomen Maminjalostus Oy:n on ilmeisesti ja taas pakko kääntyä taas valtiokonttorin puoleen.

On hyvä muistaa, että jopa ikuinen optimisti Elon Musk on todennut, että akkubuumin kanssa joudutaan vielä hieman siirtämään tavoitteita.

Uskoisin, että Elon tuntee nämä asiat paremmin kuin esim. Terrafamen entiset TEM:in virkamiehet, joilla ei tiettävästi ole laajempaa asiantuntemusta akkuteollisuudesta.
Eikä akkukemikaalitehdas ole vielä lähelläkään varsinaista litium- tai nikkeli akkujen valmistuslaitosta.

VALCO kakkosta siis pukkaa, mutta nyt huomattavasti isommalla rahalla.

Olkiluodossa on jo tehty Tsernobyliä selvästi kalliimpi ja pitkä ikäinen Kärkihanke ja nyt kehitteillä on Sotkamoon toinen massiivinen kepuloisten Kärkihanke.

Terrafamen ja Suomen Malminjalostus Oy:n tulevaisuus meni kuitenkin erittäin epävarmaksi, kun on käynyt ilmi, että USA:n viranomaiset näköjään tutkivat jo Trafiguran rahapesuepäilyjä.

Kun myöskin NordStream 2:n raha-asiat ja myös Jokerien raha-asiat ovat joutuneet luupin alle USA:ssa, niin saattaa olla, että Suomelle tulee vielä isompikin kupru Fortumin ja Fennovoimankin kanssa.

Meidän saattaisi olla hyvinkin viisasta jättää turvekin rauhaan ja keskittyä vain tavallisiin suomalaisiin investointeihin ja jättää nämä riskaabelit kepuloisten Kärkihankkeet vähemmälle huomiolle köyhän valtionkin budjeteissa.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: