Keskustelu

Juankosken keskustan virallinen ääni Vähän, mutta asiaa7.3.2021 10.04
Savon Sanomat julkaisi päivän lehdessä Kuopion valtuustossa käytettyjen puheenvuorojen määrän ja keston. Juankosken poliitikot eivät tunnetusti ole mitään turhanpuhujia, mutta tekevät sitäkin enemmän.
Puheliaimmaksi edustajaksi paljastui politiikasta vetäytyvä Jouko Lösönen, joka käytti neljän vuoden aikana 2 puheenvuoroa. Puheet kestivät yhteensä yli kolme minuuttia.
Hieman vähemmän puhui Jarmo Miettinen. Hän avasi suunsa 1 kerran. Samaan ylsi vasemmiston Kari Hartikainen.
Demarien Veijo Tirkkonen ei vielä ensimmäisellä kaudellaan rohjennut puhumaan, mutta sen tiedämme, että ajatuksia Veijolla on paljon.
Puheenvuoron käyttäminen suuren kaupungin valtuustossa ei ole niin helppoa kuin monet luulevat. Siksi onkin tärkeätä, että valitsemme uudelleen näitä kokeneita valtuutettuja, jotka ovat jo tulikasteensa saaneet.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Vähän, mutta asiaa7.3.2021 12.59
Puhelimen tekstinkäsittely ohjelma teki Jarmo Nykäsestä Miettisen. Jarmo on harkitusti sanaansa käyttävä. Ei ole tarvinnut useammin puuttua päätöksentekoon, kun priimaa on tullut muutenkin. Vaikka Jarmon läpimeno on suhteellisen varma, eivät äänestäjät voi etukäteen näin ajatella. Parasta on siis mennä ja äänestää Jarmoa.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Vähän, mutta asiaa9.3.2021 16.45
Juankoskelta jouduimme lopulta asettamaan neljä ehdokasta. Jokainen ymmärtää, että mitä useampi ehdokas sen enemmän puolue saa alueelta ääniä.
Vaalijärjestelmämme on kuitenkin sellainen, että tasavertaiset ehdokkaat, jotka keräävät keskenään saman verran ääniä vievät alueen menestymismahdollisuudet. Viime vaaleissa keskusta onnistui Juankoskella hyvin äänten keskittämisessä ja onnistuimme saamaan kaksi valtuutettua.
Viime vaaleissa Persut eivät saaneet yhtään valtuutettua läpi. Nyt persuilla on kaksi todella vahvaa ehdokasta, Mika Wallius ja Heimo Konttinen. Kun Eeva Konttinen ei ole kilpailemassa Heimon kanssa, on paljon mahdollista, että Persut saavat molemmat juankoskelaiset läpi.
Vasemmistoliiton Kari Hartikainen on varma läpimenijä.
Veijo Tirkkonen tarvitsee onnea, mutta hänellä ei ole juankoskelaista demarikilpailijaa.
Samaan aikaan on todettava, että Juankosken asukasluku on laskenut viime vaaleissa 10 prosenttia.
Nilsiä on pari tuhatta asukasta suurempi paikka, mutta sekin sai viime vaaleissa läpi ainoastaan kolme valtuutettua.
Nyt on keskustalla tiukka paikka. Velvollisuuteni on sanoa, että on parempi, että saamme yhden edustajan läpi kuin ettemme saa yhtään.
Useimmat ymmärtävät tämän tosiasian. Äänet tulee keskittää sille, jonka läpimeno on todennäköisintä. Velvollisuuteni on taas sanoa, että äänet tulee keskittää Jarmo Nykäselle.
Sitten tulee sanottavaksi toinen vaikea asia. Demarit tarvitsevat tukea. Veijo Tirkkonen on melkein keskustalainen ja häntä on äänestettävä rohkeasti.
Tällä ohjeella mahdollisuutemme neljään juankoskelaiseen valtuutettuun säilyisi. Jokainen ymmärtää, että myös Persut joutuvat sisällään päättämään omasta ykkösehdokkaastaan.
Hyvällä keskittämisellä paikka tulisi keskustalle, persuille, Vasemmistoliitolle ja demareille. Juuri tässä järjestyksessä.

alan kolmas miesRe: Vähän, mutta asiaa9.3.2021 23.37
Keskustan virallinen ääni näyttää pelaavan tulevillakin vaaleilla ns. taskubiljardia.

Kuopion valtuustossa on tarjolla 59 valtuutetulle paikka. Nykyisessä valtuustossa on ollut seuraava miehitys:

□ Kepu 14 (23.7%)
□ Kokoomus 12 (20.3%)
□ Demut 11 (18.6%)
□ Vihreät 8 (13.6%)
□ Vasemmistoliitto 6 (10.2%)
□ Persusuomalaiset 3 (5.1%)
□ Kristilliset 3 (5.1%)
□ Siniset 2 (3.4%)
□ Yhteensä 59 (100.0%)

Virallinen ääni oli Mullikka Bladetin valtuuston puhetilastosta poiminut seuraavat oleelliset tiedot (puheiden pituus korkeintaan 3 min):

□ Jouko Lösönen 4
□ Jarmo Nykänen 1
□ Kari Hartikainen 1
□ Veijo Tirkkonen 0

Tunnetustihan savolaisia on pidetty varsin puheliaana väkenä, mutta Juankoskelta on Kuopion valtuustoon lähetetty varsin hiljaista sakkia, eikä asiaa yhtään auta se, että Veijo on valtuustossa istuessaan ajatellut paljon, mutta teot näyttävät jääneen harkinnan asteelle, että ruvetaanko harkitsemaan puheen pitoa.

En voi muuta sanoa kuin sen, että mitä arvoa on tällaisilla edustajilla Kuopion valtuustossa, jos kukaan heistä ei osaa tai rohkene avata sanaista arkkuaan.

Kuten aiemmin on tullut todettua, niin Kuopion asukasluku on nykyään (31.12.2019) 119 282, josta maaseudulla asuu yhteensä 24 403 henkeä.

Kuopion maaseutukatsaus 2021 asiakirjan sivuilla todetaan mm. seuraavasti:

□ Käsillä oleva Kuopion maaseutukatsaus 2021 on laadittu päätöksenteon ja kehittämistyön pohjaksi. Sitä voivat lukea myös kaikki maaseudun kehityksestä ja kehittämisestä kiinnostuneet.

Tämän katsauksen lähtökohtana on ollut tuottaa tausta-aineistoa ennen kaikkea Kuopion maaseutuohjelman laatimista varten. Edellinen Kuopion maaseutuohjelma 2014?2018 valmistui monissa suhteissa toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin missä elämme nyt 2020- luvun alussa.

□ Kuopiosta on tullut kuntaliitosten vuoksi merkittävä maaseutukunta, jonka maa-alasta 93% sijoittuu maaseutualueille. Kaupungin kolmella maaseutualueella (kaupungin läheisellä maaseudulla, ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla) asui vuonna 2019 yhteensä 24 403 asukasta eli joka viides kuopiolainen. Väestönmäärä oli vähentynyt 10.3% vuodesta 2010.

□ Sen sijaan keskimääräistä heikompaa kehitys on ollut Juankoskella, Nilsiässä ja osin myös Vehmersalmella, joissa väestönmäärä on supistunut selvästi sekä taloudellinen huoltosuhde ja väestön ikärakenne ollut epäedullinen. Myös Maaningan ja Karttulan väestönkehitys on ollut negatiivinen.

□ Vuonna 2018 Kuopion maaseudulla oli 5 033 työpaikkaa, mikä oli 848 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2010. Työllistä työvoimaa on Kuopion maaseudulla kaksi kertaa niin paljon kuin siellä on työpaikkoja.

Vuonna 2018 julkisissa palveluissa työskenteli 35.3 % työllisestä työvoimasta ja yksityisissä palveluissa 30.8 %. Jalostuksessa työskenteli puolestaan 21.1 % työllisistä ja alkutuotannossa 10.9 %. Kuopiosta on tullut maan johtava maitokaupunki. Vuonna 2020 Kuopiossa oli 176 maitotilaa, joissa tuotettiin 73,3 miljoonaa litraa maitoa, eniten koko maassa.

□ Maaseudulla asuvat liikkuvat enimmäkseen omalla autolla. Linja-autolla kulkee joka kolmas asukas, mutta asiointiliikenteen palveluja käyttää ani harva.

Omaa autoa pidetään välttämättömänä kulkuvälineenä, koska joukkoliikenteen palveluja ei ole riittävästi tarjolla tai ne eivät palvele asukkaiden liikkumistarpeita. Joukkoliikenne onkin yksi keskeisistä kehittämiskohteista Kuopion maaseudulla.

□ Kuopiosta on siis viime vuosien kuntaliitosten vuoksi syntynyt merkittävä maaseutukunta, jonka maa-alasta 93% sijoittuu maaseutualueille.

Kuopion kaupunkiseudun kehysalue kattaa lähes 50 kilometrin mittaisen vyöhykkeen Siilinjärven keskustaajamasta miltei Kuopion kaupungin etelärajalle saakka.

Kaupungin kehysalueen ulkopuolella olevalla kolmella maaseutualueella asui vuonna 2019 yhteensä 24 403 asukasta, joka viides kuopiolainen. Luku on pienempi kuin Kuopion suunnittelualuejaon mukaan laskettu asukasmäärä (26 474 henkeä vuonna 2019), koska siinä maaseuduksi luetaan myös sellaisia alueita (eteläinen ja läntinen maaseutu), jotka Suomen ympäristökeskuksen maaseutuluokituksessa kuuluvat osittain kaupungin kehysalueeseen.

□ Kuopion väestönkasvu on kohdistunut kaupunkialueille, mutta ulommalla kaupunkialueella kasvu on ollut 2010-luvulla selvästi voimakkaampaa kuin tiiviisti ja tehokkaasti rakennetulla sisemmällä kaupunkialueella.

Maaseutualueiden väestön kokonaismäärä on supistunut pitkään. Vuona 2019 maaseudulla asui yhteensä 24 403 henkeä. Väestönmäärä oli vähentynyt 2 789 hengellä (10.3 %) vuodesta 2010. Vuosina 2000?2019 Kuopion maaseutualueet olivat eri kehitysvaiheissa.

□ Kaupungin läheisen maaseudun väestönmäärä kasvoi aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen väestönmäärä alkoi supistua.

Yksittäisistä suunnittelualueista väestönmäärä on kasvanut ainoastaan eteläisellä ja läntisellä maaseudulla (vuosina 2010?2019), mutta kaikilla muilla kaupungin läheisen maaseudun alueilla se on vähentynyt.

Suhteellisesti voimakkaimmin väestönmäärä on supistunut Maaningan (?8.9 %), Nilsiän (?9.2 %), Vehmersalmen (?10.6 %) ja Juankosken (?14.3 %) alueilla.

□ Väestönmuutokset kohdistuvat maaseutualueilla eri tavoin eri ikäluokkiin. Vaikka Kuopion kaupungin läheisellä maaseudulla väestönmäärä on kasvanut (+5.9 % vuosina 2000?2019), on kasvu kohdistunut lähinnä 45?74-vuotiaisiin. Lasten ja nuorten aikuisten määrissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.

□ Ydinmaaseudulla väestönmäärä on supistunut (?18.0 %), ja se on kohdistunut voimakkaimmin lapsiin ja nuoriin aikuisiin, lievemmin myös 25?64-vuotiaisiin. Eläkeikäisten määrät ovat kasvaneet.

Harvaan asutulla maaseudulla (?29.2 %) muutokset eri ikäryhmissä ovat olleet paljolti samankaltaiset kuin ydinmaaseudulla. Väestönkehityksen alueellinen erilaistuminen näkyy ikärakennetta kuvaavista ikäpyramideista.

Kuopion kaupungin läheisen maaseudun ja ydinmaaseudun ikäpyramidit poikkeavat hieman toisistaan, joskin molemmat edustavat pienenevää ikäpyramidia, jossa korostuu väestön ikääntyminen.

□ Kuopion ydinmaaseudulla keski-ikäisten kohdalla oleva pullistuma on suurempi kuin kaupungin läheisellä maaseudulla. Myös lasten osuus ydinmaaseudulla on pienempi kuin kaupungin läheisellä maaseudulla.

Yhteistä molemmille ikäpyramideille on nuorten aikuisten vähäinen osuus. Harvaan asutun maaseudun ikäpyramidin muoto muistuttaa kärjellään seisovaa kolmiota, koska ikääntyneitä on paljon ja lapsia ja nuoria vähän.

□ Kuopion kaupunki- ja maaseutualueilla syntyneiden määrissä on ollut viime vuosina pieniä vuotuisia vaihteluja, mutta suunta on ollut laskeva. Vuonna 2012 Kuopiossa syntyi elävänä yhteensä 1 274 lasta, kun vuonna 2019 elävänä syntyneitä oli 987. (Tilastokeskus.)

□ Vuonna 2019 Kuopiossa oli alle yksivuotiaita 21.3 % vähemmän kuin vuonna 2012. Suhteellisesti voimakkaimmin syntyvyyden lasku on kohdistunut maaseutualueille.

Kaupungin läheisellä maaseudulla alle yksivuotiaiden määrä väheni 37.0 % ja ydinmaaseudulla lähes puolittui eli väheni 42.9 % vuosina 2012?2019.

□ Kuopion maaseutu koostuu sosioekonomisesti erityyppisistä maaseutualueista, joiden kehityssuuntiin vaikuttaa oleellisesti etäisyys Kuopion kaupunkialueesta. Yhteenveto taulukkoon on koottu kaikkiaan kahdeksan maaseutualueen kehitystä kuvaavaa suuretta seuraavasti:

A. Väkiluvun muutos 2010-2019, %
B. Peruskoululaisten määrän muutos 2010-2019, %
C. Taloudellinen huoltosuhde 2018
D. Työpaikkojen muutos 2014-2017, %
E. Kesämökkejä/1000 asukasta 2019
F. Peruskouluja 2020
G. Päivittäistavaramyymälöitä 2020
H. Terveysasemia 2020

□ Kaikkien maaseutualueiden osalta Juankosken kehitys suhtautuu seuraavasti (Juankoski ensin mainittuna):

A. -14.3 %, -8.4 %
B. -37.5 %, -13.1 %
C. 182, 151
D. -26.1 %, -11.8 %
E. 246, 361
F. 3, 20
G. 4, 18
H. 1, 6

□ Yhteenvetona 53 sivuisessa katsauksessa maaseutualueista todetaan:

?Sen sijaan keskimääräistä heikompaa kehitys on ollut Juankoskella, Nilsiässä ja osin myös Vehmersalmella, joissa väestönmäärä on supistunut voimakkaasti, peruskoululaisten määrä pienentynyt (Vehmersalmi poikkeus) sekä taloudellinen huoltosuhde ja väestön ikärakenne ollut epäedullinen.

Työpaikkaomavaraisuus on ollut keskimääräistä korkeampi etenkin Juankoskella ja Nilsiässä, ja pitkien välimatkojen takia pendelöinti Kuopion keskustaan on ollut vähäisempää kuin keskustaa lähempänä olevilta maaseutualueilta.?

Kun tällaistakin raporttia lueskelee, niin luulisi, että keskustan virallinen äänikin edes yrittäisi löytää Juankoskelta sellaisia ehdokkaita, jotka rohkenisivat nostaa Kuopion valtuustossa ns. kissan pöydälle.

Kun lukee huolella Kuopion maaseutukatsauksen 2021 läpi, niin pakostakin tulee mieleen Esko Rahkosen erinomaisen laulun "Hiljainen on kylätie" haikeat sanat:

"En enää kuule sun askeltes iloista kaikua tieltä nyt en
En enää kuule sun kaihoisaa lauluas, laulua rakkauden
Milloinkaan et enää vieressä portin sä odota minua et
Kohtalo vienyt on mennessään sen, minkä antaneet on haavehet

Hiljainen on kylätie
Joka kerran sun naurustas raikui
Hiljainen on kylätie
Jolla ennen sun laulusi kaikui
Se oli silloin, mutta nyt
Sydämes lienee kylmennyt
Kylätie on hiljainen
Niin hiljainen"

"Kohti nousua seminaarissa 16.6.2011 Kuopiossakin jo politikoinnin lopettanut Jouko Lösönen aloitti silloisen pitkähkön puheensa seuraavasti:

"Kun aloitin työni Juankosken kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuoden 2009 alussa, niin totesin, että helpomminkin uusi valtuustokausi olisi toki voinut alkaa."

En nyt mene puheen yksityiskohtiin, mutta Jouko totesi ylevässä puheessaan myös potentiaalisen investoijan löytymisestä seuraavasti:

"Syyskuussa 2010 saatiin kontaktiverkoston kautta tieto, että hollantilainen VAL Samoriz saattaisi olla kiinnostunut tehtaan ostamisesta ja toiminnan jatkamisesta. Kaupunginjohtaja tapasikin Samorizin syyskuussa 2010, josta ajankohdasta käynnistyivät tiiviit neuvottelut."

Kun laiton kaupungin takauspäätös oli tehty, niin Lösönen osoitti seminaarissa kiitoksen sanat kaikille laittomaan takauspäätökseen osallistuneille tahoille ja totesi lopuksi mm. seuraavasti:

"Kiitoksen ansaitsee myös konkurssipesän hoitaja Jarmo Makkonen hyvästä yhteistyöstä kuten kaupunkia avustanut asiantuntija Vision Huntersin Rainer Häggblom. Ilman kaupunginjohtaja Petri Kangasperkon sitkeyttä ja periksiantamattomuutta ja ilman Premium Board Finland Oy:n neuvottelujen taitavuutta olisimme olleet vaikeuksissa."

"Nyt näyttää siltä, että olemme menossa kohti parempia aikoja, niin täällä Juankoskella kuin muuallakin. Toivon, että suotuisa kehitys jatkuu ja koko Koillis-Savo saa osansa hyvästä kehityksestä."

alan kolmas miesRe: Vähän, mutta asiaa9.3.2021 23.43
Näköjään yllä joissakin ym. maaseutukatsauksen kopioiduissa kohdissa miinusmerkkisten prosenttilukujen kohdalla miinus merkki on korvautunut ?-merkillä.

Pahoittelen kopiointivirhettä!!!

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Vähän, mutta asiaa10.3.2021 7.04
Keskustalla on hyviä puhujia. On ollut aina, mutta käytämme sanaa harkiten. Jos jostakin asiasta ei ole mitään sanottavaa, niin miksi se pitäisi käydä sanomassa valtuuston puhujapöntöstä.
Juankosken valtuustossa oli keskustan edustajana useita valtuustokausia hyvä ja luotettava mies, jonka kuulin valtuustosalissa käyttäneen vain yhtä sanaa. Hän sanoi suullisessa äänestyksessä aina jaa. Kerran hän puhkesi puhumaan. Se oli joulupuurolla, kun hän sanoi selvästi: "Kanelia".
Puhuminen on tärkeä, mutta hieman yliarvostettu lahja ihmisessä.
Monella hiljaisella miehellä, jopa poliitikoilla, ei ole yhtään vihamiestä. Mutta onko sillä, joka avaa suunsa.
Kyllä minä vain sanon, että pitkäaikaisimmat ja menestyneimmät keskustapoliitikot ovat olleet hyviä kuuntelijoita, mutta puheissa harkitsevia.
Olisihan meillä nytkin valta valita puhuvaisia naisehdokkaita Kuopion valtuustoon. Kukapa sen tietää, vaikka näin kävisi. En kuitenkaan itse suosittele naisen äänestämistä.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Vähän, mutta asiaa12.3.2021 16.19
Akm sanoo, että en olisi löytänyt Juankoskelta hyviä ehdokkaita, koska he eivät ole käyttäneet enempää puheenvuoroja.
Jos kaikki päätökset menevät muutenkin juuri niin kuin olemme toivoneet, niin ei ne olisi enää puhumalla parantuneet.
Päätökset ovat menneet siis keskustan toivomalla tavalla. Ja kun Veijo Tirkkonenkaan ei ole puheenvuoroja käyttänyt, tämä osoittaa, että Veijon ajatukset eivät ole meidän ajatuksista poikenneet.
Veijo on lähes keskustalainen ja hänen valintaansa kannattaa tukea.
Kuka sanoi, että tekisi Juankoskelle ratkaisevan takauspäätöksen uudelleen, jos sellainen tilanne tulisi eteen. Veijo sanoi näin. Eikö hän ole siis keskustalaisempi kuin me itse olemme. Tuskin Jarmo Nykäsestäkään löytyy tällaista peräänantamattomuutta.
Näin pienessä kylässä kuin Juankoski on ei kannata rakentaa poliittisia raja-aitoja. On tehtävä yhteistyötä viisaasti. Juankoskelaisten valtuutettujen määrä on maksimoitava. Veijo valinta tarvitsee vain pienen tuen meiltä. Olemme puolisoni kanssa valmiita äänestämään hiljaista ja sympaattista Veijoa, Kaavin lahjaa Juankoskelle.

alan kolmas miesRe: Vähän, mutta asiaa12.3.2021 16.52
Virallinen ääni yllä allekirjoittaa todistajana, että Veijo tekisi KHO:ssa kahteen kertaan laittomaksi todetun ja purettavaksi määrätyn kaupungin takauksen uudestaankin, jos sellainen tilanne tulisi eteen.

Virallinen ääni siis todistaa yllä omalla lausunnollaan, että kepuloiset ja demut ovat milloin tahansa valmiita laittomiin toimiin hinnalla millä hyvänsä, jotta korruptoitunut rahanjako voidaan toteuttaa ja valta pysyy korruptoituneiden päättäjien käsissä.

Suomen kansan syvät rivit ovat kuitenkin pysyvästi kyllästyneet ja saaneet tarpeekseen tällaisesti suhmuroinnista.

Tässä mielessä on vain hyvä, että virallinen ääni suosittaa Veijon äänestämistä, koska silloin voidaan varmistua, ettei Juankoskelta ole suurempaa tunkua Kuopion valtuustoon.

Sinänsähän minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos Veijo on hiljainen ja sympaattinen.

Mutta se nostaa jo kuopiolaisen yrittäjänkin karvat pystyyn, jos Veijo pyrkii hillotolpalle selvästi KHO:ssakin jo moneen kertaan laittomaksi todetuin keinoin.

Etelä Suomessa tällaiset keinottelijat on laitettu lähes järkiään tiilenpäitä lukemaan.

voi surku sentään kenneliäRe: Vähän, mutta asiaa12.3.2021 20.36
Kaaviltä löytyy myös suulas valtuutettu, sanoi; 12 x "paikalla", 1x "esitän pöytäkirjantarkastajaksi xxx". Siinäpä valtuustokauden anti. Sama anti jatkui Kaavin hyväksi ratekiatoimikunnan ja ympäritö-teknisenlautakunnan työskentelystä.
"Eihän sitä muuten bäälliöksi pääsisikään"

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Vähän, mutta asiaa14.3.2021 11.17
Olen saanut aika paljon palautetta sovinistisista kommenteistani enkä aiheetta. Joudun nyt ottamaan aika lailla takaisin. Varteenotettavin naisehdokkaamme on entinen kunnallisjärjestömme puheenjohtaja Anna Partanen Säyneisestä. Hän oli todella näkijä silloin kun Säyneisen koulun tulevaisuudesta päätettiin. Vastuullisesti ja rohkeasti hän uskalsi lopettaa koulun, vaikka tuolloin oli itse opettaja. Hän näki tulevaisuuteen paremmin kuin me muut.
Anna on nykyisin psykoteraupeutti ja asuu edelleen Säyneisessä. Hänen ei ole tarvinnut lähteä omia päätöksiään karkuun, vaan hän on ottanut uuden paikan rivissä.
Säyneisen kohtalo kuuluu yhteiskuntamme rakenteen muutokseen. Kukaan meistä ei olisi pystynyt parempaan.
Koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella Anna Partanen on vahva ehdokas Kuopion valtuustoon. Hän kykenee koviin ja oikeisiin päätöksiin. Uskon, että muuruveteläisetkin arvostavat rohkeutta ja kaukonäköisyyttä.

alan kolmas miesRe: Vähän, mutta asiaa15.3.2021 1.09
New Stroms Oy oli ainoa rohkea entisen itsenäisen Juankosken veronmaksaja, joka uskalsi nousta vastustamaan Säyneisen kyläkoulun perustuslain vastaista lakkauttamista.

NS:n tekemässä asiaa koskevassa kunnallisvalituksessa näytettiin läpinäkyvin laskelmin, että Säyneisen kyläkoulun kustannukset olivat kaikkein alimmat kaikista Juankosken peruskouluista.

Hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että Petri Kangasveijarin valmistelema Säyneisen koulun lakkautus oli perustuslain mukainen, kun kaupunki oli ajettu laittomaksi todetun takauksen ja muiden mielettömien päätösten johdosta taloudellisiin vaikeuksiin.

NS ei valittanut asiasta KHO:een, koska katsoi, että Suomi ei ole oikea oikeusvaltio. Pahin puute on, että meiltä puuttuu PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN.

Juankoskella oli annettu ilmeiselle kansainväliselle rahanpesijälle varovasti arvioiden 20 milj. euroa kaupungin varoja ja laitonta suoraa tukea ja sen vuoksi "jouduttiin lakkauttamaan" hyvä kyläkoulu, jossa vielä lehdistössäkin väitettiin olevan vakava homeongelma, vaikka koulu oli kaupungin kouluista kaikkein vapain homeesta.

Erika myös totesi syntymäpäivähaastattelussaan, että Säyneisen kyläkoulun lakkauttaminen on aina ollut hänen suuri haaveensa ja hän oli määrännyt tehtäväksi sellaiset vilpilliset laskelmatkin, jotta koulun sulkeminen näyttäisi perustellulta.

Säyneisen kyläkoulun sulkeminen aiheutti Säyneisen taajamalle ja siis myös Juankoskelle miljoonien eurojen yksityistaloudellisen ja kansantaloudellisen tappion.

Epäilemättä erinomaisessa kunnossa olevan lähikoulun lakkauttaminen ja purkaminen on aiheuttanut monelle Säyneisen asukkaalle vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Nyt virallinen ääni ylistää Anna Partasen "miehekästä toimintaa" Säyneisen hyvän kyläkoulun lakkauttamisasiassa.

Entinen opettaja Anna Partanen onkin nykyään heittäytynyt jo psykoterapeutiksi.

Anna on varmaan huomannut, että hyvän kyläkoulun lakkauttamisen johdosta psykiatristen potilaiden määrä onkin räjähtänyt kattoon Säyneisissä ja laajemminkin Juankoskella.

Herää siis kysymys, oliko Anna suunnitellut psykoterapeutin uraa jo ennen hyvän kyläkoulun lakkauttamista.

Virallinen ääni ei ole vielä tarkemmin kertonut Anna Partasen taustatietoja, joten epäselväksi on jäänyt, miten Anna on hankkinut jostain ihan oikeasti psykoterapeutin paperit.

Psykoterapeutin tittelin käyttäminen edellyttää seuraavaa koulutusta:

"Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta ja edellyttää hakijalta mielenterveysalan tai sitä vastaavaa asiakastyön työkokemusta sekä soveltuvaa terveys- tai sosiaalialan taustakoulutusta.

Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti saa opiskelija sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen.

Psykoterapeuttikoulutuksesta vastaavat lääketieteellisen tiedekunnan Clinicum (psykiatria) ja Medicum (psykologia) yhdessä.

Ne järjestävät koulutusta yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa."

En tunne Anna Partasen tapausta, mutta onhan se mahdollista, että hän on psykoterapeutin koulutuksen jotenkin hankkinut opiskelemalla.

Minäkin olen aina kyllä kannattanut koko elämän pituista kouluttautumista, koska ei koskaan voi tietää, milloin palli vedetään keneltäkin alta pois.

Annahan näyttää toimivan KUULEVAN verkostossa ja vastaanotto on Kuopiossa ja Juankoskella.

Anna mainostaa olevansa ratkaisukeskeinen yksilöpsykoterapeutti (Kela) ja työnohjaaja.

45 minuutin istunto Annan kanssa maksaa 90 EUR:a.

Jos Anna työskentelee 8 tuntista päivää 5 päivänä viikossa, niin Anna velottaa yksilöpsykoterapia neuvoistaan seuraavasti:

8 x 5 x 4 x 90 = 14 400 EUR/kk.

Annan yhden vuoden veloitustulo on siis seuraava:

12 x 14 400 = 172 800 EUR:a

Säyneisen hyvässä lakkautetussa kyläkoulussa oli alla mainittu miehitys opettajien osalta ja heidän vuosikustannus oli seuraava:

- Rehtori 1 kpl: 53 040 EUR:a
- Luokan opettajat 2 kpl: 87 360 EUR:a
- Kouluavustaja 1 kpl: 37 440 EUR:a
- Englannin avustaja 1 kpl: 17 472 EUR:a
Kaikki yhteensä 195 312 EUR/a

Näyttää siis siltä, että Anna pystyy nykyisessä työssään laskuttamaan lähes yhtä paljon, kuin koko hyvän Säyneisen lakkautetun kyläkoulun koko opetushenkilökunta.

Anna Partasella ei näy olevan KUULEVAN sivuilla lainkaan vapaita terapia-aikoja, mikä puhuu sen puolesta, että Anna on täysin työllistetty.

Toisella palstalla olen jo kiinnittänyt huomiota siihen, että tällä hetkellä Suomessa on jo jopa 300 000 sellaista henkilöä, jotka ovat psykiatrisen hoidon tarpeessa, koska kepuloisten RUUNEPERI pitää pystyssä Suomen historian tuhoisinta hallitusta.

Säyneisissä Anna Partanen näyttää siis syöneen kolmen arvokasta opetustyötä tekevän henkilön leivän.

Meillä kaikilla on hyvässä muistissa, kuinka muutama kuukausi sitten psykoterapiakeskus Vastaamo joutui tietomurron kohteeksi ja nyttemmin Vastaamo onkin jo ajautunut konkurssiin.

Suomessa on voimakkaasti kasvaneen psykoterapiahoidon tarpeen johdosta havaittu, että ala tarjoaa hyvän mahdollisuuden tienata lähes juristin tasoisia palkkoja.

Ei tarvita kovin suurta kristallipalloa, kun ennustaa, että alalla saattaa olla jo muitakin Vastaamon kaltaisia yrityksiä, joista heikossa hapessa olevista ihmisistä aletaan levittelemään vapaasti erilaista tarkoituksenmukaista tietoa TWITTERISSÄ tai FACEBOOKISSA.

Anna Partanen näyttää psykoterapeutin töissä olevan jo selvästi täystyöllistetty, joten minulla on käsitys, ettei sellaisia henkilöitä pidä valita minkään kunnan tai kaupungin valtuustoon.

Valtuustoon valittavan henkilön täytyy olla perehtynyt ennen kaikkea kunnan talousasioiden hoitoon, joten on erittäin epävarmaa, pystyykö Anna Partanen osallistumaan esim. Kuopion kaupungin koulutoimen järjestämiseen, jos taustalla on jo yhden hyvän kyläkoulun tappaminen.

Yllä olen myös jo raportoinut Kuopion maaseutualueiden heikosta hapesta ja siinäkin Juankoski on ollut kaikkein suurin epäonnistuja, koska Juankoskella on päättäjillä ollut matematiikassa ja finanssilaskussa huonekalukauppiaiden paperit.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Vähän, mutta asiaa15.3.2021 1.39
Säyneinen oli perspektiivitön kylä. Sellaisella kylällä ei tarvita koulua. Paljonko Suomessa tarvittaisiin rahaa, jos jokaisessa perspektiivittömässä kylässä ylläpidettäisiin kolmiopettajaista koulua ja koulurakennusta. Ei sellainen ole mahdollista. Ensin loppuvat koulua käyvät lapset, vasta sitten koulut.
Onko Espoossa koululuokkia, jossa on alle kuusi oppilasta, epäilen.
Valtio antaa vain asukaskohtaista valtionapua. Kuntien on järjestettävä asiansa itse.
Yrityksillä on elinkaarensa. Ei akm vaadi kauppiastakaan jatkamaan toimintaansa, kun asiakkaat loppuvat. Samat lainalaisuudet koskevat palveluja ja kouluja. Kauppiaasta voi tulla hyvä kotiavustaja ja opettajasta hyvä psykoterapeutti, mutta mitä voi tulla insinööristä, joka asuu Säyneisessä. Entinen säyneeläinen.

alan kolmas miesRe: Vähän, mutta asiaa15.3.2021 4.47
Koulujen osalta valtiokin antaa kuntakohtaista apua, joten esim. Juankoskella apu käytettiin muihin kouluihin kuin Säyneisiin.

Se on jo yleisestikin tiedossa, että kepuloisten koulutuspolitiikka on johtanut kohti isompia ja taas isompia kouluja, joissa kaikenlaiset ongelmat etunenässä myös koulukiusaaminen on lisääntynyt käsittämättömiin mittoihin.

Isoissa kouluissa esim. Espoossa ja muuallakin on merkittävästi kasvanut mm. koulupsykiatrien tarve.

Oppimisvaikeudet ovat myös olleet isoissa kouluissa kasvussa ja etenkin korona-aikana isommissa kouluissa on ajauduttu etäopetukseen, jonka on todettu kaikkialla maailmassa olevan erittäin vahingollista etenkin nuorten lasten oppimisen kannalta.

Jossain määrin ihmiset ovat jo alkaneet siirtyä esim. pääkaupunkiseudulta korkeiden elinkustannusten ajamina maaseudulle. Silloin nuorten muuttajien ensimmäinen kysymys on, onko kylässä koulu lähellä?

Jos ei ole koulua lähellä, niin ei lapsiakaan. Pelkästään koulun lopettamisuhka johtaa siihen, että perheet muuttavat kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin, jossa on tarvittavat peruspalvelut. Tässä kohtaa kepuloiset ovat itse ajaneet maaseudun tyhjäksi.

Jopa RUUNEPERIKIN on jo todennut, että suuntaa on syytä kääntää, mutta virallinen ääni ei ole tällekään asialle lotkauttanut korvaansa.

Minulla on tästä kouluasiasta ihan omakohtainen kokemus, kun entisessä kotikunnasani Pyhäsalmessa (nyk. Pyhäjärvi) ei ollut lukiota, vaikka meitä oli yhteiskoulun 5. luokalla 40 oppilasta.

Monet päätti opiskelunsa siihen, kun ei ollut lukiota. Minä toimin silloinkin toisin. Lähtökohtani oli, että porukalla lähdetään lukioon, jotta lukio saadaan perustettua.

Kyseinen missio vaati yhden taivutteluillan poikaporukassa ristikontraa pelaten ja porukalla päätettiin jatkaa koulua lukioon ja 30 oppilasta sinne saatiinkin.

Noista kolmesta kaveristani vain minä jatkoin lukiossa ja sittemmin muualla, mutta lukio jäi ja taas tuli koko joukko uusia ylioppilaita.

Älä sinä virallinen ääni lähde morkkaamaan Säyneisen insinöörejä. Insinöörithän ovat maailman viisaimpia ihmisiä tai ainakin lähes. Diplomi-insinöörit on tietysti sitten omassa luokassaan.

Kehotan virallista ääntä perehtymään Vieremän Ponssen Einari Vidgrénin elämäänkin. Einari oli vain entinen savottajätkä, mutta kun kyllästyi raskasiin metsurinhommiin, niin suunnitteli erinomaisen Harvesterin ja pääsi patruunaksi.

Minulla on ollut myös hyvä tuuri, kun 1990-luvun suuressa lamassa toimin roskapankki Arsenalin konsulttina ja jouduin auttamaan erästä mikkeliläistä metallialan yrittäjää. Firma oli konkurssin partaalla ja miehen terveys oli jo lähes mennyt.

Mies oli lähtenyt Lapista 1960-luvulla Ruotsiin metsurin hommiin, mutta puu oli kaatunut päälle ja hänet koulutettiin Ruotsissa uuteen ammattiin. Kun häneltä kysyttiin, mihin ammattiin hän haluaa koulutuksen, niin hän totesi, että suunnittelijaksi.

Niinpä kaveri päätyi Ruotsissa KONE Hissar-yrityksen palvelukseen ja kehitti servon, jonka patentoi. Uskomaton juttu, mutta tosi. Hänet on palkittu useista muistakin keksinnöistä.

Hän ei kuitenkaan koskaan lähtenyt alkemian keinoilla siemenkullasta kehittelemään RÖMSSYN kaltaisen tehtaan pelastusohjelmaa samaan tyyliin kuin keskustan virallinen ääni tai Veijo, jotka molemmat ovat kuvitelleet, että RÖMSSY voidaan käynnistää mäkilähdöllä tai narulla työntämällä.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Vähän, mutta asiaa6.4.2021 14.26
Akm yrittää väittää, että oma hankkeeni tehtaan muuttamisesta kultatehtaaksi olisi ollut jotenkin huono. Kullan tuotanto olisi vaatinut vain murto-osan niistä panoksista, jotka pantiin kartongin tekoon. Kullan valmistuksessa Juankosken kaupunki olisi säilyttänyt itsenäisyytensä ja meidät tunnettaisiin tästä hankkeesta kaikkialla maailmassa. Nyt meitä ei tunne kukaan.
Kullan valmistus omalla alkeemisella menetelmälläni siemenkullasta oli sikälikin onnistunut, että kullan määrä ei prosessissa vähentynyt. Kartongin valmistuksessa raaka-aineet kuluivat ja ehtyivät, tuotanto rasitti ympäristöä ja lopputuote oli arvoltaan vähäinen verrattuna panoksiin.
En minäkään ollut koulutukseltani insinööri, ainoastaan suunnittelija ja suunnittelijanakin itseoppinut.
Tämä kullan valmistus jäi elämäni suureksi toteutumattomaksi haaveeksi.
Yritin kehitellä moukarin vartta kuntoilulaitteen vieteristä, mutta ei sekään oikein onnistunut.
Kyllä politiikka on ollut omin lajini aina ja raaka työ maataloudessa yhdessä puolisoni kanssa.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Vähän, mutta asiaa7.4.2021 9.14
Aamun Savon Sanomissa oli haastateltu eri puolueiden edustajia halukkuudesta rakentaa uusi potkupallostadion Kuopion keskuskentälle. Kysely oli tehty puolueiden ns. pääehdokkaille. Juankoskelaisen Heimo Konttinen oli päässyt esittelemään perussuomalaisten kantaa uuteen stadioniin. Heimo oli perillä kuopiolaisesta potkupallokulttuurista ja tiesi, että Kuopiosta on ollut joskus kolmekin joukkuetta yhtä aikaa Suomen pääsarjassa. Tämä on tapahtunut joskus 60-luvulla. Tämän vuoksi Kuopioon on syytä rakentaa uusi potkupallostadion ja perussuomalaiset ovat valmiita tukemaan rakennushanketta.
Potkupallo on aina ollut lähellä myös keskustan sydäntä. Itse kannatan tätä Heimo Konttisen hanketta ja olen valmis äänestämään häntä Kuopion valtuustoon aivan tämän haastattelun perusteella. Voihan käydä niinkin, että muutkin juankoskelaisehdokkaat kannattavat hanketta. Sitten joudun punnitsemaan asiaa uudelleen.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Vähän, mutta asiaa16.5.2021 23.19
Menemme vaaleihin vanhalla kaavalla. Vähennämme kilpalaulantaa somessa, mutta panostamme henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Itse olen päättänyt käydä kylämme jokaisessa talossa, myös niissä, joissa väki on kääntynyt persuiksi.
Näitä persutalouksia onkin paljon, lähes puolet.
On muistettava, että kumpikaan persuehdokkaista ei ole viljelijä eikä edes MTK:n jäsen. No onhan se Heimo tietenkin metsänhoitoyhdistyksen kautta kuten itsekin olen. Tämä on aika huono valtti, kun omista ehdokkaistammekin vain Jarmo Nykänen on viljelijä.
Yritän vakuuttaa isännille kuntaliitoksen tuomia hyötyjä, verojen ja taksojen laskua. Keskusta on yhteistyökykyinen puolue kun taas persuista ei ole yhteistyöhön kenenkään kanssa. Yritän sanoa, että persuille annettu ääni menee hukkaan.
Tämä voi olla epäviisasta, jopa vahingollista vaikuttamista. Ainakin pari taloa käyn kehumassa. Kehun isännän ja emännän niin härskisti kuin vain osaan. Näin olen tehnyt ennenkin. Meidän kylällä ei ole muita kuin keskustalaisia ja persuja. Yksi talo on vasemmistoliittolaisia. Vielä viime vaaleissa kokoomus sai yhden äänen, mutta nyt talon nuori mies on siirtänyt kirjansa Kuopioon.
Koskaan ei ole meidän kylällä lähdetty vaaleihin näin epävarmoissa tunnelmissa.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: