Keskustelu

eeroRuokamarkkinat10.4.2021 12.07
Voitaisko keskustella muistakin aiheista kuin alan kolmannen ja virallisen äänen pelkästään politiikasta ??

Suomessa ruokamarkkinoita hallitsee kolme suurta ryhmittymää.
Senkummemmin mainostamatta K,S ja Lidl

Kun kokoajan rummutetaan kotimaisuuden puolesta, voidaan todeta, et K ryhmä on ehkä eniten kokonaisuutena ns. kotimainen.

S ryhmä seuraa asiallisesti mukana ja halpuuttaa.
Lidl varsin pienellä markkinaosuudellaan kapinoi kokoajan näitä kahta suurta vastaan.

Meillä täällä nilsiässä on Koo ja ässä.
Siinäpä paikallinen kilpailu.

Naapurikaupunginosassa Juankoskella on vain ja ainoastaan ässä.

Joskus ohikulkiessani piipahdan juankosken ässässäkin ja olen todennut selkeän kilpailun puuttumisen ruokatarvikkeiden hinnoissa.

Maitopoikana huomioin, et esim. rasvaton maitolitra on juankoskella saman omistajan skaupassa 5 senttiä kalliimpi ko. nilsiässä. Hedelmät, tuoreleipä, ym. on selkeästi hinnakaampia kuin 25 km matkan päässä nilsiässä.

Toisaalta, ko ajatellaan saksalaisyhtiön Lidlin rantautumista suomeen ja sitäkautta luomaan uuden kilpailuasetelman suomalaiseen ruokakauppaan, monet suomalaisyritykset ja sitäkautta myös suomalaist ihmiset ovat joutuneet ajattelemaan perisuomalaisuutta ja ruokaostoksissamme siihen kohdistuneen kulutuksen eettisyyttä, todenperäisyyttä, minnekkä se loppujen lopuksi vähäiset euromme lipuvat.

Vaikkakin suositukset ovat, suosi suomalaista, mut kun avaat silmäsi ja katsot ostamasi tuotteen tavaraselostetta, joudut valitettavan usein huomaamaan, et tuote ei olekkaan suomalainen, vaan on valmistettu EU ssa.

Kaikkihan tietää ja tuntee perisuomalaisen, lähes jokapaikan lisämausteen Feliks ketsupin.
Sekin ennenhyväänaikaan valmistettiin suomen Turussa, mut nykyään se tehdään ruotsissa.

Se, et paljon kritisoidaan ja arvostellaan ihmisiä, jotka asioivat saksalaisomisteisessa Lidlissä, on täysjärkisen, minimaalisella eläkkeellä elävän suomalaisen järkevin ratkaisu, mistä edullimmin saan jokapäiväisen ruokani.

Siinä, ihmiselämän vaiheessa, ko joudutaan laskemaan kukkaron jokainen euro huomispäivän aterian saamiseksi, ei ehkä monenkaan ihmisen mielessä ole päällimmäisenä ajatuksena, mihinkä nämä vaivaiset roponi loppupeleissä päätyvät.

Julkismediassa näistä asioista yleensä kommentoivat henkilöt, jotka elävät yltäkylläisyydessä, eivätkä koskaan olleet joutunut pohdiskelemqaan asiaa.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Ruokamarkkinat10.4.2021 12.55
Enimmäkseen käyn Nilsiän kaupoissa. Juankosken S-market on nihkeä määritellessään valikoimansa niinkuin monopolilauppa tekee. Naulan ja ruuvin olen pitkään ostanut Nilsästä yksitellen, kun olen odottanut rautakauppaa Juankoskelle. Viimeksi ostin yhden puuruuvin ristipääkannalla ja kaksi neljän tuuman naulaa. Pienkonehuollossa on käytävä Mannisella. Näiden erikoisostosten vuoksi tulee tankanneeksikin Nilsiässä aika usein olosuhteiden pakosta.
Kaaville on meiltä sen verran matkaa, että sinne harvemmin tulee mentyä.

alan kolmas miesRe: Ruokamarkkinat10.4.2021 15.06
Tätä Eeron esille nostamaa asiaa on tullut tutkittua vuosikymmenet.

Peruskysymys tässäkin on itse asiassa poliittinen päätöksenteko ja kilpailulainsäädäntö.

Kieltämätön tosiasia on se, että S-Ryhmä ja K-Ryhmä hallitsevat käsittääkseni noin 83% (täytyy vielä tarkistaa, tarkistus 82.7%) päivittäistavarakaupasta.

Lidl on tervetullut vaihtoehto sen markkinaosuus on 9.6%.

Tokmanni on päässyt jo 3.1%:in.

Itse seuraan noita hintoja melko tarkasti, joten ostan elintarvikkeet sieltä, mistä ne saa edullisimmin.

Tarjontaahan Espoossa on hyvin. Maalla ei niinkään.

Sen olen havainnut, että Lidl on yleisesti ottaen edullisin kauppa ihmiselle, joka ostaa elintarvikkeita.

K-Ryhmän hinnat ovat taas rosvousasteella yleisesti ottaen. Sama koskee myös S-Ryhmän monia tuotteita.

Olen laiska ruoanlaittaja enkä yllä kokki Jyrki Sukulan tasolle.

Minä tykkään käydä kaupoissa ns. kanttarelleja keräämässä. Olen huomannut, että Espoossa tämä on yleistynyt kansantauti.

Punalappuiset (parasta hyvää) menee kuin kuumille kiville, kun hinnasta on pois 30% ja sitten 21-24 välissä 60%. Silloin ruoan hinta on kohdallaan.

Toinen hieno asia laiskalle kokille on lämpöpöytien iltatarjoukset. Klo 19 alkaen -50% ja klo 21 lähtien 60%.

Järkevä ihminen käyttää näitä hyväkseen, kun toinen vaihtoehto on, että esim. lämpötiskien eväät lapioidaan roskiin. Minusta tämä on häpeällistä.

Johtavat kauppaketjut (S-Ryhmä ja K-Ryhmä) eivät paljasta myyntikatteitaan, joten hintojen perusteella ei saa kunnon kuvaa, mihin kuluttajien rahat menee.

Sen verran vain kertoa, että Mikko Helanderin johtaman K-Ryhmän tulokset on kyllä kunnossa, mutta S-Ryhmän kohdalla tulos on heikohko. Tosin S-Ryhmän lonkerot ovat moninaiset ja siksi totuus ei ihan helposti ole todettavissa.

Kotimaista tai luomua minä en ruokakaupoissa suosi.

Jos kotimainen tavallinen lähitomaatti maksaa S-Marketissa yli 4 EUR/kilo ja espanjalainen 2.19 EUR/kilo, niin ei ole mitään syytä ostaa Jannen tomaattia. Moni kyllä kuitenkin syö.

Minulle tomaatti on aina tomaatti ja kun olen Espanjassa käynyt, niin aina on tomaatti maistunut sielläkin hyvältä.

Suomessa Luomun hintakin on vedetty taivaisiin, kun purkin kylkeen on painettu LUOMU-termi.

YLE tietysti aina myös mainostaa, että osta LUOMUA ja käytä KOTIMAISTA.

Politiikkaan ja vaaleihin mennään tässäkin asiassa myöhemmin!!!

eeroRe: Ruokamarkkinat10.4.2021 17.34
Täältä Nilsiästä katsottuna ilman Lidlin myymälää, lähin on siilinjärvellä, reilun 30 km matkan päässä

Täällä meillä on paikallinen leipomo
nimeltään Liepuska.
Tämä leipomo on joillakin erikoistuotteillaan mm. mustikkakukko
päässyt jopa britannianviennillään valtakunnanuutisiin.
Tää leipomo tekkee myös meille savolaisille ja karjalaisille rakkaita karjalanpiirakoita.

S rymässä ei tätä tuotetta ole myytävänä, mut paikallisessa K kaupassa Jarmo Ruotsalaisen perinteikkäässä jo usean sukupolven luotsaamassa kaupassa, tottakai, paikallinen karjalanpiirakka on hyllytavarana, hintaan yleensä enämpi kuin puolitoistaeuroo kpl.

Joskus aikoinaan kysyin leipäosaston vastaavalta myyjättäreltä, miksi tämä paikallinsen leipomon karjalanpiirakka on niin hel.....tin kallis, verrattuna esim. naapurimaakunnan, 75 km pääsä Nurmeksessa olevaan,Pielispakarin leipomon tämänpäiväntuoreeseen 0,39 eur. piirakkaan verrattuna ???

Leip'osaston neitokainen antoi mairittelevan hymyn myötä esimiehen määrämän solidaarisen vastauksen, tarvii suosia paikkakunnan yrityksiä

Jos paikkakunnan leipomon riisipiirakka maksaa 1,59 euroo kpl
verratunna Lidlin vastaavankokoiseen, suomalaisessa leipomossa leivottuun piirakkaan, jota myydään hintaan
0,25 euroo kpl..

Tätä on paikallisuus.

Ja jos aletaan vertailla tietyn tuotteen makua, asiahan on aina maistelijan suussa.
Makuasioista ei saa kiistellä.
Minä olen aina tykänny Lidlin leipäpisteen piirakoista, enkä koskaan aja siilinjärven Lidlin ohi kotiani kohti ostamatta piirakoita.

alan kolmas miesRe: Ruokamarkkinat11.4.2021 2.24
Paikallisuus Ässän myymälässä Espoonlahdessa on piirakoiden osalta se, että Imatran piirakan hinta on 0.50 EUR kpl ja sitten viereisen lokeron lämmin piirakka 0.25 EUR/kpl.
En koskaan erehdy ostamaan Imatran piirakoita.

Onhan meilläkin ihan oikea paikallinenkin leipomo Kauklahdessa: Halmeen leipomo.

Ikäähän leipomolla on jo 120 vuotta, kuten alta selviää:

"Emil Halme aloitti leipomotoiminnan yhdistetyssä pakari- ja muona-miehentuvassa Smedsin tilalla Kauklahdessa, saatavilla olevan tiedon mukaan 1. päivänä marraskuuta 1899.

Yritys on toiminut yli 120 vuotta.

Emil Halme oli kotoisin Turun seudulta. Kuusitoistavuotiaana hän meni Turkuun leipurin oppiin. Kisällinkirjan hän sai vuonna 1896. Samana vuonna hän aloitti työt Holmbergin leipomossa, Kirkkonummella.

Sen jälkeen Emil suunnitteli lähtevänsä siirtolaiseksi Amerikkaan, mutta myöhästyi Hangosta lähteneestä laivasta.

Tämän vastoinkäymisen jälkeen hän perusti oman leipomon Kauklahteen.

Toiminta lähti tietenkin käyntiin varsin vaatimattomassa mitassa. Suullisen perimätiedon mukaan Halme sai ensimmäisen jauhosäkkinsä lainana ystävälliseltä Lasaroff-nimiseltä "laukkuryssältä".

Tammikuun 1. päivästä lukien vuonna 1901 Emil Gustaf Halme vuokrasi maa-alan 50:ksi vuodeksi eteenpäin.

Gustafsbergiksi nimetty määräala sijaitsi edullisesti maantien varrella ja rajoittui sitä paitsi sopivasti tiehen, joka johti Stensvikin tiiliruukille ja myöhemmin Kauklahden asemalle.

Tälle paikalle Halme rakensi vuonna 1901 ensimmäisen puurakennuksen, johon sijoitettiin leipomo, kauppa, varasto ja asunto. Tämä rakennus on edelleen paikallaan.

Jo vuonna 1904 oli Emil Halme valmis ottamaan seuraavan suuren askeleen. Hän osti Gustafsbergin 2 500 markan hinnasta.

Emil Halme oli monitoiminen ihminen. Hän osti peltomaata, jota viljeli ja jonka hän myöhemmin osittain palstoitti ja möi.

Hän haki itse hevospelillä polttopuuta leipomoaan ja asuntoaan varten Pohjois-Kirkkonummen ja Vihdin metsistä. Osan polttopuusta hän kauppasi edelleen. Hän kauppasi myös lahnoja, joita kalasti Espoonlahdesta keväisin kutuaikana, niin kuin myös suolasilakkaa, jota oli ostanut tukkuerissä Turun torilta.

Leipomo- ja kauppatoiminta oli kuitenkin pääasia. Leipomotuotteet kuljetettiin kyläkauppoihin Espoossa ja Kirkkonummella.

Halme kirjoitti muistiin tavaratoimitukset pieniruutuisiin kouluvihkoihin. Halmella oli vihko jokaista asiakkaana olevaa kauppaa varten. Alkuaikoina leipomon myynnin pääosan muodosti ruis- ja vehnäleipä.

Raaka-aineet, jauhot ja sokerit Halme osti etupäässä Helsingin tukkureilta. Mutta ei ollut harvinaista, että hän hankki munat ja voin suoraan Pusulan ja Vihdin talonpojilta, jotka hevosineen ajoivat Kauklahden kautta matkoillaan markkinoille Helsinkiin.

Vuonna 1928 Halme teki seuraavan suursijoituksensa. Hän rakensi ns. tiilitalon kahviloineen, leipomoineen ja asuntoineen.

Emil Halme avioitui Kauklahdesta kotoisin olevan Fanny Augusta Sjömanin kanssa, josta avioliitosta syntyi neljä poikaa.

Olle Gustaf syntyi 6. heinäkuuta 1906 ja kuoli 19. helmikuuta 1987. Erik Gustaf syntyi 28. tammikuuta 1909 ja kuoli 13. elokuuta 1964. Jaakko Gustaf syntyi 27. kesäkuuta 1913. Hän kuoli 20. lokakuuta 1969. Nuorin veljeksistä Allan Gustaf syntyi 23. syyskuuta 1916.

Kaikki pojat osallistuivat luonnollisesti leipomotyöhön. Poikien ura yrityksessä alkoi leivän kuljettamisella asiakkaille.

Myöhemmin Ollesta tuli leipuri ja leipomon johtaja, Erikistä Espoon kunnankamreeri. Hän vastasi silti sivutöinään yrityksen kirjanpidosta. Jaakko pysyi autonkuljettajana ja Allanista tuli kondiittori.

Kaikki pojat osallistuivat myös sotaan. Kriisiajat iskivät tietenkin myös Halmeen yritykseen. Tuona aikana leivottiin pelkästään hapanleipää, hiivaleipää ja harvemmin ranskanleipää.

Vuonna 2019 Emil Halme Oy Ab:n taloudellinen tilanne oli seuraava (x 1000 EUR):
□ Liikevaihto 2 737
□ Tulos 139
□ Henkilöstö 39

Vuosina 2016-2019 Halme kumulatiivinen tulos on ollut 400 000 EUR:a.

Vuonna 2019 voitto nousi huomattavasti, kun Halme käynnisti verkkokaupan.

Paikallisessa K-Supermarketissa on ollut myös pieni kuppila, jossa on tullut kahvit silloin tällöin juotua ja aina olen valinnut Halmeen lihapiirakan.

Kahvila on nyt ollut pitkään suljettuna, joten en nyt muista piirakan hintaa, mutta sen muistan, että helsinkiläisen Eromangan kilpailevat lihapiirakat olivat maultaan kyllä loistavia, mutta hinta oli taivaissa, joten joka kerran päädyin paikalliseen Halmen tuotteeseen.

Valintaani vielä vahvisti, kun K-Supermarketissa minulle tarjoutui tilaisuus keskustella Halmeen tuotteiden esittelijän kanssa. Kotileipomo Eromanga Oy asetettiin valitettavasti konkurssiin 9.9.2020 .

Olen minä paikallisesta Lippulaivasta ostanut myös kuopiolaisia kalakukkojakin kokeeksi.

Hyviä ovat olleet nekin, mutta ostopäätös on törmännyt usein hintaan. Kun sattuu paikalle oikeaan aikaan, niin kyllä kukkokauppiaidenkin hinnat painuvat aika lailla kohdalleen.

Näissä kalakukkokeskusteluissa tuli tietysti esille, että Kuopion suunnallakin kalakukkoja leipoo ainakin kaksi leipomoa eli

□ Hanna Partanen Oy (x 1000 EUR)

Liikevaihto 2020: 1 634
Tulos 2020: 471
Kumulatiivinen tulos 2016-2020: 1 830
Henkilöstö 19

□ Irene Partanen Oy (x 1000 EUR)
Liikevaihto 2019: 1 212
Tulos -69
Kumulatiivinen tulos 2016-2019: -122
Henkilöstö 10

Näistäkin esimerkeistä näkee sen, että kun taitava yrittäjä pitää tuotteidensa hinnan, laadun ja palvelun kohdallaan, niin asiakkaat säilyvät jopa vuosikymmeniä.

Jos taas huonoa johtamista pyritään korvaamaan korkealla hinnalla, niin helposti ahneen loppu tulee arvaamattoman nopeasti.

Käsittääkseni ostin kalakukot juuri Irene Partasen edustajalta ja kyseinen firmahan on avannut uuden leipomon vuonna 2018. Yhtiön saama EU- ja muu julkinen tuki oli 379 436 EUR:a.

Täytyy toivoa, että Irene Partasen kukot löytää ostajansa oikealla hinnalla, koska näköjään investointi painoi aika lailla yhtiön jaloissa vielä vuosina 2018-2019.

Halmeen paikallisen leipomon historia osoittaa myös sen, että sattumalla on usein paljon tekemistä sen kanssa, että jokin hanke menestyy ja joku toinen ei.

Sattuma ei kuitenkaan välttämättä tarkoita lottovoittoa, mutta sitä on tutkittu ihan Harvardin yliopistossa asti, että menestynyt johtaja ikään kuin sattumalta haistaa olla paikalla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla.

Tätä kutsutaan strategiseksi johtamiseksi, jonka vaihtoehtona voidaan pitää perinteistä suomalaista "Management by Perkele" johtamistapaa.

Minä luulen, että Eero aitona musiikkimiehenä muistaa varmaan Hankasalmen ihanan BERIT nimisen laululintusen, joka on myös lauleskellut sattumasta seuraavasti:

https://www.youtube.com/watch?v=gjErMSskeFg

"Näin eilen sormillani eilen muurahaisen
ja mietin jospa sellainen on tie
hän ahertaisi aina vuoksi naisen
kuin kuningattaren kukaties
kai turvattu vois elämäni olla
mut aivan liian yksitoikkoinen
mies olkoon vaikka täysi nolla
mut hyvin tuntee kielet rakkauden
sattuma kuljettaa kuin tuuli laivaa
sattuma viedä saa huolet ei vaivaa
sattuma johdattaa rannalle taivaan?.?

Tietääkseni sattuma (rakkaus) se vei BERITINKIN Amerikkaan.

Elämäkertansa vuonna 2019 julkaissut BERIT toteaa haastattelussa seuraavasti:

"Berit sanoo, että on hieno huomata, miten ystävällisiä ihmisiä Amerikassa asuu.

Hänen mukaansa tuntuu ihanalta tervehtiä tuntemattomia ja saada vastaukseksi hymy kera kysymyksen "how are you".

Musiikki ei ole kadonnut hänen elämästään mihinkään.
□ Nykyään teen hyväntekeväisyyskeikkoja Floridassa. Olen myös ahkerasti seurakuntatyössä mukana. Opiskelen tuntemaan Jeesusta.

Jos esimerkiksi makaan dementoituneena ja halvaantuneena, enkä ole oppinut sitä elämän tärkeintä asiaa, niin hukassa ollaan, hän sanoo.

Herää kysymys, miksi suomalinen FAKE NEWS MEDIA jatkuvalla syötöllä pyrkii kaikin mahdollisin keinoin morkkaamaan Amerikkaakin ja etenkin sen aivan loistavaa Presidentti Donald J. Trumpia?

tomppaRe: Ruokamarkkinat12.4.2021 11.19
minäpä käyn viinakaupassa kaavilla ja kaljakaupassa juankoskella. olen arkajalka etten uskalla mennä kuopioon. pataruukissa kyllä käyn joka viikonloppu jos on auki. hiukset leikkaa äiti.juoppo sekin.

HessuRe: Ruokamarkkinat12.4.2021 17.31
Hienoa tomppa että rahat jätät kylälle etkä ulkomaille. Olet kyllä junttien juntti.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: