Keskustelu

eeroJuankosken Pyrkivä1.7.2021 12:33
Minäkin urheilumiehenä, vaikkakin lentopallomiehenä, muistan aikoinaan hyvään ennenvanhaan Juankosken Pyrkivän, etenkin potkupalloseurana, en muista, olisiko muita urheilulajeja ollut sillom framilla.

Juankoskelaiset. kertokaa historiasta

Kuten tällä palstalla toisissa osioissa olen julkituonut oman suhtautumiseni disrakkauteni potkupalloon, kerron kuitenkin pyrkivän potkupallootteluista

En koskaan ostanunna pääsylippuja otteluihin, mut aika usein, jopa aina vuorotyöni rytmistä riippuen kävin pyrkivän peleissä.

Miksi ???

Siksi, koska siellä aina oli oheistuotantona tikkakisa yleisön kesken.

Nyt seuraava osio haiskahtaa pahasti itsekehuskelulta.

Mut voin hekseleitäni rämpsytellen sanoa, et sillon tkat osu sinne minne pitikin.

Pyrkivän otteluissa tikkakisan valvojat huomasivat jo alkukaudesta, et tämä kaavin tikkahirmu latoo pöytään niin mahtavia tuloksia, et muut luovuttavat jo alkuvaiheessa
46-50 lukemat olivat jokapäiväisiä.

Seura menetti osallistumismaksuja ja niimpä minut jo sillon laitettiin karanteeniin, ja sain heittää aina voittotuloksen vasta otteluiden viimehetkillä

Oli siiheaikaan meidänperheessä
termospulloja, kahvipannuja ym. esinepalkintoja yli oman tarpeen.

Oi niitä aikoja !!!!!

AKM ja monet vanhan koulukunnan miehet / naiset muistaa Päivi Paunun esittämänä laulun

" oi niitä aikoja."

Alkuperältään minun rakkaan vaimoni kotimaasta venäjältä.

Maailmanhitiksi tämä biisi nousi brittinaisen Mary Hopkinsin esittämänä Those were days kappaleena johon suomenkieliset sanat loihti varsin tuntematon sanoittaja Reino Björkman ja tämä biisi nousi suomen soitetuimmuuslistalle vuonna 1966 syssyllä.

Oi niitä aikoja

alan kolmas miesRe: Juankosken Pyrkivä2.7.2021 4:01
Minäkin olen ollut aikoinaan melkoinen tikanheittäjä, mutta en selvästi ihan EERON luokkaa.

Minä opin Pyhäsalmella virastotalon talonmieheltä monia hyviä taitoja ja heidän perhe tuli minulle hyvin tutuksi.

Kaiket illat luettiin talonmiehen kotona historiakirjoja Suomen urheilusankareista ja tietysti kuviteltiin, että me ollaan niitä urheilusankareita.

Talonmies oli innokas POHDIN puuhamies ja koko suku oli urheilijoita. Kuten oli myös naapuriasemamiehen keihäänheittäjä pojat Aaro ja Veikko. Heistä otettiin mallia vähän kaikessa.

Tikanheiton opin myös talonmieheltä, kun tarkkailin hänen heittotyyliään. Yhtenä kesänä sitten, kun ei ollut MÖKILLÄ muuta tekemistä, niin ajattelin, että nyt laitetaan TIKANHEITTO kuntoon.

Toisena kesänä harjoittelin korkeushyppyyn kierähdystyylin, kun saksilla ei oikein pärjännyt. Korkeushyppy päättyi kuitenkin koulujen välisessä kisassa Kiuruvedellä, kun kentällä oli kova tuuli ja lämpötila lähellä nollaa.

Tikan heitossa minun kohdallani analyysi oli: työntötyyli. Se takaa sen, että tikka lähtee suoraan ja sen saa aina lähtemään samalla nopeudella.

Niinpä harjoittelin tuota tyyliä kuin konsanaan taikurit. Aluksi lähdin siitä, että tikan on aina osuttava vähintään seiskaympyrän sisään. Sitten kasin sisään, sitten ysin sisään ja lopulta kymppiin.

En koskaan saanut 50, mutta varmat osumat 8-9 rinkiin oli joka heitolla. Suositan muillekin vastaavaa harjoittelua. Minulla harjoitteluajaksi riitti yksi iltapäivä.

Minulla oli nuorempana urheiluun sopiva ruumiin rakenne. Kohtalaisen iso koko ja pitkät jäsenet. Koordinaatio oli myös hyvä ja voittamisen tahto kova.

Yhteiskoulussa urheilua ei arvostettu ja alaluokilla opettajien taso oli heikko. Toisella luokalla urheiluopettajana oli mies, jolle annettiin pilkkanimi Kaaleppi.

En mene yksityiskohtiin, mutta hän otti opetustoimen rennosti. Päässä oli vilttihattu ja vyöllä tiukasti kiristetty pitkä tuulitakki.

Hänellä oli tapana komentaa pojat kirkonkylän ruohokentälle pelaamaan potkupalloa kahdeksi tunniksi.

Mafiapomoa muistuttava opettaja seisoskeli potkupallokentän vieressä ja poltteli ketjussa pilliklubia.

Tämän opettajan jälkeen tuli sitten vähäksi aikaa paikallinen epäpätevä urheiluopettaja, joka osoittautui vähän kiivasluontoiseksi. En ihmettele, kun hänen sukulaisensa saavutti sitten Suomen mestaruuden painissa.

Pohdilla oli useita Suomen mestareita painissa. Paini ei onneksi minua kuitenkaan innostanut, vaikka tietysti ihailin heidän taitojaan.

Kun yhteiskoulussa pääsin 5 luokalle, niin silloin urheilussa kaikki muuttui.

Koulun käytävän ylätasanteelle asteli Opettajainhuoneesta ulos lihaksikas komea nuori opettaja.

INTO TURVANEN oli tullut muistaakseni Sonkajärveltä meitä opettamaan.

INTO määräsi meidät heti urheilusaliin ja määräsi muistaakseni 100 kpl kyykkyliikettä ja punnerrukset päälle. Tämä tunti oli viimeinen tunti perjantaina.

Sen vieläkin muistan, että maanantaina ei vielä oikein pystynyt kävelemään, kun reisilihakset oli aivan tulessa. Etenkin portaat oli hirvittävät nousta.

Kuitenkin INTO opetti meidät urheilemaan monipuolisesti ja löysi kaikille sopivat urheilulajit. INTO opetti myös joukkueurheilun hengen lentopallossa, koripallossa jne.

Pesäpalloa INTO ei pitänyt urheiluna, koska siinä yksi lyö ja 11 juo VISSYÄ.

Minäkin olin mielestäni kylän paras jääkiekon pelaaja, mutta lopetin jääkiekon, kun INTO totesi, että minä olen parempi kaunoluistelija.

Yleisurheilussa yhdestä luokkatoveristani tuli nuorten Suomen mestari 300 m:n kisassa Helsingin Stadionilla.

Itse juoksin tuon mestarin kanssa yhtä lujaa nuorena, mutta lopetin juoksun, kun kavereilla oli pikkarit, mutta minulla ei.

INTON jälkeen meitä tuli opettamaan TAKON pariskunta ja sehän on myöhemmin käynyt selväksi, että heidän pojastaan kasvoi yksi Suomen parhaista jääkiekkomolareista eli KARI TAKKO.

Vuonna 1966-67 Pohdin potkupallojoukkue pääsi piirisarjaan ja joukkueessa pelasi Kiuruvedellä opettajana toiminut kansanedustaja TAPIO KARJALAINEN, INTO ja REIJO TAKKO KARI TAKON ISÄ jne.

Täytyy sanoa, että INTO TURVANEN on yksi niistä valmentajista ja opettajista, joista SUOMI saa kiittää LASSE VIRENIÄ, PEKKA VASALAA , PAULI NEVALAA, MIKKO ALA-LEPPILAMPEA ja monia muita urheilun suurmiehiä ja naisia.

Minulla on varma tieto siitä, että INTO on edelleen huippukunnossa ja on yhä edelleen kova tekijä Suomen seniorien kisoissa. Harmittaa vain, etten ole onnistunut häntä tapaamaan.

Hän varmaan voisi kertoa senkin, miten urheilun mestareita tehdään. Se on ainakin selvä, että PLAYSTATIONIA pelaamalla ei palkintopallille Olympiakisoissa nousta.

Oi niitä aikoja, tosiaan. Silloin oli kaikki paremmin kuin nyt.

PÄIVI PAUNUKIN on jo kauna sitten poistunut keskuudestamme.

Minulla on sellainen käsitys, että PÄIVI taisi aikoinaan heilastella pianisti SEPPO HOVINKIN kanssa.

SEPPOHAN on yksi Suomen kevyen musiikin suuria taitajia ja mukavasti muistellut telkkarissa Suomen historiaa LASSE LEHTISENKIN kanssa.

Eero voinee vahvistaa tämän PÄIVIN ja SEPON suhteen.

EERO on varmaan noteerannut myös sen, että KARI TUOMISAARIKIN poistui joukostamme äskettäin.

KARIKIN oli ekonomi, mutta oli tuottelias kevyen musiikin sanoittaja ja myös säveltäjä.

eeroRe: Juankosken Pyrkivä2.7.2021 17:48
Kyllähän Päivi ja Seppo olivat aivan virallisesti avioliitossa 60-70 lukujen vaihteessa lyhyen aikaa.

Tuomisaari on nimenä tuttu, mut hänen tuotantoaan en tunne.

alan kolmas miesRe: Juankosken Pyrkivä2.7.2021 18:51
Kiitos EERO!!!!
Muistikuvani oli siis oikea.

Kyllähän sinä EERO TIETYSTI TIPI TIIN MUISTAT!!!!

Minulle MARIONISTA on jäänyt hieno muisto, kun 1970-luvulla Kalastajatorpalla PÖYRYN maksamissa pikkujoulujuhlissa MARION vetäisi komeasti

EVIVA ESPANJANSA

Siitä ei tunnelma parane. Täytyy sanoa, että koko sali yhtyi MARIONIN lauluun.

EVIVAN sanoittajaa en ole selvittänyt, mutta fantastinen laulu ilman mitään poliittista tai muutakaan sanomaa kuin vain hyvä lomatunnelma.

Uimahousulaulajat oksettaa meikäläistä.

kummunisti on sairausRe: Juankosken Pyrkivä3.7.2021 0:29
juankosken pyrkivä pelasi vuonn 1975 rovaniemeä vastaan ensimmäisen sopupelin suomessa.

pyrkivä olisi voitolla päässyt korkempaan sarjaan mutta rahat ei riittäneet pitämään pyrkivää tässä korkemmassa sarjassa.

mutta tuosta on aikaa,ja rikos on vanhentunut,moni pelaaja on kuollut,viinaan.muutama saattaa olla ehkä elossa.

eeroRe: Juankosken Pyrkivä3.7.2021 7:53
Piti ihan tarkistaa Tipitiin tekijät ja kas kummaa, säv ja san juuri Kari Tuomisaari.

Ihmettelin lukiessani AKM tekstin yhtäkkisesti Päivi Paunusta tipitiihin, mut sehän olikin selvä vihjaus minulle, ko. edellisessä osiossani kerroin etten tunne Tuomisaaren tuotantoa.
Tipitiistä on jo niin kauan, et tekijät unohtuiva totaalisesti.1962.

Ensimmäisen kerran suomi osallistui euroviisuihin -61 Sauvo Puhtilan sanoittamalla ja Eino Hurmeen säveltämällä kappaleella valoa ikkunassa, es. Laila Kinnunen sijoitus 10.
Ennen vuoden -06 Lordin voittoa suomen paras sijoitus oli -73 niinikään Marionin esittämänä Rauno Lehtisen tuotantoa oleva tom,tom,tom. sijoitus 6.

Tästä euroviisujen historiasta ja maitten sijoituksista suomi johtaa ylivoimaisesti sijoituksissa viimeinen.
-80 -82 -90 -92 ja -96
Muut ei ole siihen kyenneet.

SeppoRe: Juankosken Pyrkivä7.7.2021 20:21
Pyrkivässä pelasi joskus se vispiläjalka. Istuu tänäkin päivän patiksessa kaljatuoppi kädessä hampaattomana.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: