Keskustelu
| alan kolmas mies | NURMOSTA VAHVITETTIIN TOSIASIAT | 4.9.2021 0.58 |
| YLE:n uutisista vahvistettiin juuri, ettei MONOPOLIYHTIÖ VALION MAIDON KESKITTÄMISPOLITIIKKA OLE MAIDON TUOTTAJAN KANNALTA KANNATTAVAA. AKM on saarnannut tästäkin asiasta jo vuosikaudet, mutta asia ei näy vaan menevän MONOPOLIYHTIÖN tuotantoketjussa olevilla alkutuottajilla JAKELUUN. KEPULOISEEN MAATALOUPOLITIIKKAAN ON AINA KUULUNUT VAIHTOEHDOTTOMUUS. ON VAIN YKSI PUOLUE, YKSI LYPSÄVÄ LEHMÄROTU JA YKSI JA SAMA AIV-REHU, JONKA KEHITTÄMISESTÄ ARTTURI IIVARI VIRTANEN PALKITTIIN KEMIAN NOBEL PALKINNOLLA VUONNA 1945, KUN ARTTURIN JOHTAMA TYÖRYHMÄ KEHITTI KYSEISEN REHUN VUONNA 1905 PERUSTETUSSA VALION LABOATORIOSSA. ARTTURIHAN TYÖSKENTELI VALION LABORATORION JOHTAJANA PERÄTI 50 VUOTTA AIKAVÄLILLÄ 1921-1971. ARTTURI IIVARI OLI SIIS SUOMESSA AMERIKAN OBAMAN KALTAINEN POLIITTINEN AGITAATTORI JA MAANVILJELIJÄN ?KIIHOTTAJA?, JOKA LAITTOI MAANVILJELIJÄN RUOTUUN: SYÖTÄ LEHMÄLLE VALION KEHITTÄMÄÄ REHUA JA MYY MAITOSI MADOLLISIMMAN HALVALLA VALIOLLE, joka kerää maidosta voiton ja jättää viljelijän nuolemaan näppejään ja tuottamaan aina vain enemmän halpaa maitoa ja tietysti syöttämään lehmille koko ajan kallistuvaa AIV-rehua. Rehun hinnan jatkuvasti noustessa lopulta maidontuottajalle ainoaksi iloksi jää kasvavien lannoitelaskujen maksu monopoliasemassa olleille valtio-omisteisille KEMIRALLE ja TYPPI OY:lle ja nykyään vielä norjalaiselle YARALLE. Tätä kutsutaan VALTION ORAVANPYÖRÄKSI, jossa verojen jälkeen työntekijälle ei jää käteen killingin killinkiä. Vastaava VALTION ORAVANPYÖRÄ on SUOMESSA monopoliyhtiö VEIKKAUS, jonka liikeidea perustuu siihen, että köyhiltä peliriippuvilta KELAN Toimeentulotuen ja Asumistuen varassa eläviltä ihmisiltä viedään viimeinenkin roponen. VEIKKAUKSEN KERÄTTYÄ PELIRIIPPUVIEN ROPOT TALTEEN sitten ns. KULTTUURIMINISTERI jakaa kerätyt rahat esim. lahjattomille LÄÄNINTAITELIJOILLE tai ELOKUVAOHJAAJILLE ja tyhjänpäiväisiin kesäteattereihin. Nyt Nurmossa on kuitenkin todettu, ettei maidon tuotanto lyö leiville. Haastattelussa NURMILAINEN EHTOINEN EMÄNTÄ kertoi, että MELONI KASVAA SUOMESSA HYVIN, MUSTIKKA ja OMENA ovat myös erinomaisia biotuotteita, joiden kasvattaminen on hyvin kannattavaa. ENSI KERTAA AKM KUULI NYT JOPA YLE:N UUTISISTA, ETTÄ OIKEALLA TAVALLA HARJOITETTU MAATALOUS VOI KANNATTAA SUOMESSA!!! EMÄNTÄ HAAVELEE JO VIININKIN tekemistä ainakin omenista. AKM tietää, että viiniä voidaan valmista monista muistakin kasviksista ja marjoista. Täytyy vain toivoa, ettei VALIO, ALKO, ALTIA ja JARI LEPPÄ aloita EHTOISEN EMÄNNÄN VISIOIDEN KOHDALLA KEPULOISILLE NIIN TYYPILLISTÄ NELIRAAJAJARRUTUSTA. AKM on orgaanisen kemian opiskelujensa aikana havainnut sen, että sen yksinkertaisempaa kemiallista prosessia ei ole olemassa kuin etanolin valmistus käymisprosessin kautta. AKM on käynyt tähänkin kemialliseen perusprosessiin tutustumassa mm. AATE LAUKKASEN ETANOLITEHTAASSA PUNKAHARJULLA. "TEHDAKIERROS" AATEN TEHTAASSA TEHTIIN KESÄISENÄ PÄIVÄNÄ JA PUUTARHAKIIKUSSA KATSELTIIN, KUN KUORMA "KITEEN KIRKASTA" TAAS LÄHTI LEVITYKSEEN. Tietysti AKM:lle heti selvisi, että käymisprosessissa tai tislauksessa ei tarvitse tavoitella "KITEEN KIRKKAAN" korkeata etanolipitoisuutta. Vähempikin riittää, eli samat on säännöt käymisessä kuin RÖMSYNKIN kohdalla: "tonnikaupalla ei tarvitse hyvää viiniä tehdä, vähempikin määrä kallista vuosikertaviiniä ja muita kasviksia sekä tilatuotteita riittää." WIKIPEDIASTA: "Käyminenhän on metabolinen prosessi, jossa organismi muuttaa hiilihydraatin, kuten tärkkelyksen tai sokerin, alkoholiksi tai hapoksi. Esimerkiksi hiiva suorittaa fermentaation saadakseen energiaa muuntamalla sokeri alkoholiksi. Bakteerit suorittavat fermentaation muuntamalla hiilihydraatit maitohapoksi. Käymisen tutkimista kutsutaan zymologiaksi. Käymisen historia ja tuotteet Termi "käyminen" tulee latinankielisestä sanasta fervere, joka tarkoittaa "kiehua". Fermentaatiota kuvasivat 1400-luvun lopun alkemistit, mutta ei nykyaikaisessa mielessä. Käymisen kemiallisesta prosessista tuli tieteellisen tutkimuksen kohteena noin vuosi 1600. Käyminen on siis luonnollinen prosessi. Ihmiset käyttivät käymistä sellaisten tuotteiden valmistamiseksi kuin viini, sima, juusto ja olut kauan ennen kuin biokemiallinen prosessi ymmärrettiin. 1850-luvulla ja 1860-luvulla Louis Pasteurista tuli ensimmäinen zymurgisti tai tiedemies, joka tutki käymistä, kun hän osoitti käymisen johtuvan elävistä soluista. Pasteur ei kuitenkaan onnistunut yrityksissään erottaa fermentaatiosta vastaava entsyymi hiivasoluista. Vuonna 1897 saksalainen kemisti Eduard Buechner jauhoi hiivan, otti niistä nestettä ja havaitsi, että neste pystyi käymään sokeriliuoksena. Buechnerin kokeilua pidetään biokemian tieteen alkuna, mikä ansaitsi hänelle 1907:n kemian Nobel-palkinnon. Useimmat ihmiset ovat tietoisia käymistuotteina olevista elintarvikkeista ja juomista, mutta eivät välttämättä ymmärrä monia tärkeitä teollisuustuotteita, joita syntyy käymisen tuloksena esim. seuraavasti: □ Olut □ Viini □ Jogurtti □ Juusto □ Tietyt maitohappoa sisältävät hapanruoat, mukaan lukien hapankaali, kimchi ja pepperoni □ Leivän hapatus hiivalla □ Jätevedenpuhdistus □ Jotkut teolliset alkoholituotannot, kuten biopolttoaineet □ Vetykaasu" |
||
| otto | Re: NURMOSTA VAHVITETTIIN TOSIASIAT | 4.9.2021 6.55 |
| Joutuu toteamaan, jotta AKM on asian ytimessä. Ja ytimissä. |
||