Keskustelu
| alan kolmas mies | NAULA KUOPION ARKKUUN? | 18.9.2021 17.00 |
| AKM jo aiemmin todistanut monin tavoin, että KUOPION MAITOKAUPUNKI näyttää joutuvan ennen pitkää suuriin vaikeuksiin, kun vain noin 90 000 ihmisen keskisuureen kaupunkiin on alettu yhdistää jopa lähes 100 km:n päässä olevia pienempiä maaseutukuntia, jotka ovat joutuneet "RAKENNEMUUTOKSEN" kohteiksi. Useissa tapauksissa "RAKENNEMUUTOS" on kuitenkin johtunut vain kunnallisten päätöksentekijöiden perusteettomista uskomuksista ja myös valtiovallan kuntien harteille määräämistä kohtuuttomista tehtävistä ja vaatimuksista. Tietysti tällaisessa "RAKENNEMUUTOS" kehityksessä on tarvittu myös erilaisia ns. "ERITYISASIANTUNTIJOITA", jotka uskottavan tuntuisesti ovat pystyneet kertomaan kuntien ISILLE JA ÄIDEILLE, että kuntahallinnossa kunnan koon kasvattaminen parantaa palveluja ja alentaa kustannuksia. Johtava KUNTALIITOSARKKITEHTI on ollut EERO LAESTERÄ, joka perusti kuntatalouteen keskittyvän Perlacon Oy-nimisen konsulttiyrityksen seuraavasti: "Käsi kädessä kuntatalouden kanssa 35 vuotta. Näin voisi kuvata Eero Laesterän uraa, joka alkoi, kun hän perusti Perlacon-konsulttiyhtiön isänsä Pertin kanssa. Isällä oli vaikutuksensa myös siinä, että Eero Laesterä ylipäätään ajautui julkisen talouden perkuuhommiin. Perhe kulki isän kunnanjohtajapestien perässä Padasjoelle ja Juvalle. Niinpä syntyperäinen pälkäneläinen Eerokin kirjoitti ylioppilaaksi Etelä-Savossa ja päätyi Tampereen yliopistoon opiskelemaan kunnallisalaa lopulta tohtoriksi asti." Tohtorin opintojensa aikana keräämiään kuntatalouteen liittyviä tietoja LAESTERA alkoi myymään sittemmin Kuntaliiton tilintarkastusyhtiö Audiator Oy:n kautta. Valmistuttuaan vuonna 2010 tohtoriksi LAESTERÄ lähes ensimmäisenä toimeksiantonaan kutsuttiin neuvonantajaksi myös kepuloisten KRIISIKUNNAKSI ajamaan JUANKOSKEN KAUPUNKIIN. Juankosken ongelmat ja parannuskeinot LAESTRÄ esitti AUDIATOR-yhtiön nimissä laatimassaan raportissa 8.6.2011. Neuvontaprojektin seurauksena JUANKOSKI lopulta liitettiinkin sitten KUOPION MAITOKAUPUNKIIN vuoden 2016 alusta lukien. Keskustan Virallinen ääni on kiitellyt onnistunutta kuntaliitosta, joka on nostanut ainakin Virallisen äänen elintasoa, vaikka muut eivät ole HYVINVOINTIA JUANKOSKELLA HUOMANNEET. Lähes välittömästi JUANKOSKEN "onnistuneen kuntakonsultoinnin" jälkeen Laesterä perustikin sitten Perlacon Oy nimisen yrityksen 21.5.2012 ja yhtiön toimialaksi merkittiin: Yhtiön toimiala on konsultointi, järjestelmäkehitys, koulutus, sijoitustoiminta, arvopaperikauppa, kiinteistöjen omistus ja vuokraus. Perlacon Oy:n toimitusjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi tuli Eero Laesterä. Perustettuaan Perlacon Oy:n yhtiö alkoi saamaan nopeasti toimeksiantoja valtiohallinnon ja laitosten neuvonantajana ja on toiminut ainakin yli 200 kunnan neuvonantajana. Kuntalehti ilmoitti 14.5.2020 alla esitetyn tiedotteen muodossa, että FCG Oy on ostanut Perlacon Oy:n koko osakekannan ja Perlacon Oy:n palveluksessa olevat vakituiset työntekijät (ilmeisesti 3 kpl) siirtyvät FCG Oy:n palvelukseen: "Monialakonserni FCG Finnish Consulting Group Oy on ostanut kuntatalouskonsulttiyhtiön Perlacon Oy:n koko osakekannan. Kaupan myötä kuntatalousanalyysiä, -tulkintaa ja toimenpiteiden implementointia on saatavilla yhdestä paikasta. Kauppasumma ei ole julkinen. FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja MARI PUOSKARI kertoo Kuntalehdelle, että kaupan taustalla on viime vuonna tehty FCG:n strategian tarkastelu, joka osoitti, että kuntatalous on yksi vahvistusta kaipaava liiketoiminta-alue. □ Perlacon on eittämättä ollut Suomen ykkönen kuntatalousanalyysissa. Me taas olemme olleet hyvä toimenpiteissä. Aloimme keskustella Perlaconin kanssa, että mitä jos he tulisivat osaksi FCG:n kokonaisuutta. Ja nyt ollaan tässä." Perlaconin fuusioiduttua Kuntaliiton FCG Oy:n kanssa voidaan tietysti kysyä, onko FCG Oy ylipäätään riippumaton konsulttiyritys. Aiemminhan Audiator Oy oli myös Kuntaliiton oma tilintarkastusyhteisö, joka vuosikausia tarkasti myös KRIISIKAUPUNGOKSI AJAUTUNEEN JUANKOSKEN TILEJÄ. Kuitenkin AUDIARORINKIN riippumattomuus on ollut kyseenalainen ja niinpä AUDIAROR joutui liittoutumaan kansainvälisen BDO tilintarkastuskonsernin kanssa. AUDIATORIN tilintarkastustyöstä AKM:llä ja monella muullakin on vielä hyvässä muistissa, kun AUDIATOR tarkasti JALASJÄRVEN JTKK:n koulutuskeskuksen tilit seuraavin seuraamuksin: "JAKK Koulutus Oy:n valtiontukiepäselvyyksistä paisuu. Keskusrikospoliisi on vaatinut yhteensä 17 miljoonaa miljoonia euroa vakuustakavarikkoon oppilaitoksen tilejä tarkastaneelta tilintarkastajalta ja tämän edustamalta tilintarkastusyhteisöltä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden pöytäkirjasta selviää, että oikeus on määrännyt tilintarkastajan omaisuutta vakuustakavarikkoon enintään 6,8 miljoonan euron arvosta. Krp:n mukaan myös tarkastajan edustama tilintarkastusyhteisö on korvausvelvollinen. Krp vaati, että vakuustakavarikon piiriin ulotetaan myös vielä tuolloin Kuntaliiton omistama tilintarkastusyhteisö Audiator Oy, mutta tähän käräjäoikeus ei suostunut. Audiator on sittemmin yhdistynyt BDO-konserniin. Sekä tilintarkastaja että Krp ovat valittaneet käräjäoikeuden päätöksestä Vaasan hovioikeuteen." JAKK Koulutuskekuksen avustuspetoksen lopputuloshan on sittemmin ollut se, että VAASAN HOVIOIKEUS antoi Jalasjärven ex-kunnanjohtajalle ehdottoman vankeustuomion, eikä KKO myöntänyt kunnanjohtajalle valituslupaa, joten seuraava tuomio jäi lainvoimaiseksi: "Näin ollen Jalasjärven ex-kunnanjohtaja Esko Juntunen joutuu kärsimään hänelle törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä langetetun kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeustuomion." JAKK kähminnän johdosta Jalasjärven kunta lakkasi olemasta ja liitettiin Kurikan kuntaan. AKM:llä on kyllä hyvässä muistissa myös se, kuinka JUANKOSKELLA KANGASVEIJARI tilasi FCG Oy:n erityisasiantuntija EKURILTA lausunnon BIOVOIMALAN arvosta. EKURIHAN esitti raportissaan, että noin 9 milj. EUR:a maksanut lähes uusi BIOVOIMALA on arvoton. BIOVOIMALAN konkurssin jälkeenhän 2017 voimala kuitenkin myytiin sitten Milini-yhtiöille 1.190 milj. EUR:n kauppahinnalla, joten ei voimala voinut mitenkään olla arvoton. AKM on jo aiemmin moneen kertaan todennut, että KUNTA EI KUITENKAAN OLE TEOLLISUUSLAITOS, jonka kohdalla on selvää, että tehtaan yksikkökoko tietysti vähentää kustannuksia per tuoteyksikkö. NÄIN OLLEN PERLACONIN ESITTÄMISSÄ KUNTIEN ANALYYSIMALLEISSA NÄYTTÄÄ SIIS OLEVAN SELVÄ SYSTEEMINEN VIRHE. Ei siis ole mikään ihme, että Perlacon Oy:n perinteisesti positiivisesti kehittynyt liikevaihdon kasvu pysähtyi ja vuonna 2020 liikevaihto putosi edellisestä vuodesta 41% 720 000 EUR:on. Yhtiön toiminta muuttui tappiolliseksi ja sen seurauksena Perlacon Oy hakeutui takaisin Kuntaliiton FCG Oy:n suojiin 15.7.2020 kirjatun fuusion kautta. Kunta on joka tapauksessa kuitenkin asukkaisen tarpeiden mahdollistaja. Asukasta kohti tarvittavat palvelut ovatkin kuitenkin kunnissa lähes kiinteitä, jotka eivät muutu miksikään, vaikka useampia kuntia laitettaisiin yhteen. Monissa tapauksissa käytännössä kustannukset kuntaliitosten kautta vain kasvavat ja kustannusten hallinta ja organisointi käy vain vaikeammaksi useiden hallintoportaiden ja pitkien hallintoketjujen kautta. KEPU on perinteisesti ollut kaikkein kiihkein kuntaliitosten ajaja ja valitettavasti myös KOKOOMUS on ollut mukana tässä harhaisessa ajattelussa. ILTALEHTI NÄYTTÄÄ NYT TUTKITTUUN TIETOON NOJATEN VAHVISTAVAN AKM:N AIKAISEMMAT HAVAINNOT KUNTALIITOSTEN HAITALLISUUDESTA SEURAAVASTI: "Niko Vartiainen tarkasteli lainsäädäntötutkimuksen alan väitöskirjassaan tilastoaineistojen perusteella, miten lainsäätäjän vuosiin 2007?2013 ajoittuneelle PARAS-hankkeelle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet kuntaliitoksissa. Vaikutusarvioinnin kohteina olivat kuntaliitoksiin kohdistetut elinvoima-, meno- ja tuottavuustavoitteet. Vartiainen tutki elinvoimavaikutuksia kuntien elinkeinotoiminnan mittareilla, jotka liittyvät asukaslukuun, yksityisen sektorin työpaikkoihin ja yritysten lukumäärän muutokseen. Meno- ja tuottavuusvaikutusten mittaukset keskittyivät perusopetukseen eli oppilas- ja opetustuntikohtaisiin kustannuksiin. Väitöstutkimuksen mukaan lainsäätäjän asettamat tavoitteet eivät toteutuneet näiltä osin. □ Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että kuntarajojen poisto ja sitä kautta asukasluvun kasvu ei tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille ja liiketoiminnalle. Kuntaliitokset eivät välttämättä tarjoa opetustoimessa kovinkaan suurta säästöpotentiaalia, sillä kouluverkkoa on supistettu niin liitos- kuin muissakin kunnissa, Vartiainen arvioi väitöstutkimuksen tiedotteessa. Vartiaisen väitöstutkimus tarjoaa tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksista tulevan lainvalmistelun ja päätöksenteon tueksi. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen yhdistettynä väitöstutkimus osoittaa, että kuntaliitokset yhdistysavustuksineen eivät ole toimiva sääntelyratkaisu, kun valtio pyrkii hillitsemään kuntasektorin menojen kasvua tai parantamaan tuottavuutta. □ Tutkimuksen tulokset lainsäätäjän tavoitteiden toteutumattomuudesta korostavat vaikutusarvioinnin ja tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon merkitystä erityisesti suurten lakihankkeiden kohdalla. Vartiaisen mukaan merkittävien lakiuudistusten tulisi perustua puhtaan poliittisen ohjauksen tai mielikuvien ja oletusten sijaan huolelliseen vaikutusarviointiin eri sääntelyvaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista." JOPA HARMAA MATTI ON JOUTUNUT TUNNUSTAMAAN, ETTÄ KUNTALIITOKSET OVAT OLLEET KEPULOISTEN TAHOLTA ISO VIRHE, KOSKA SE ON JOHTANUT ITSE ASIASSA MAAN AUTIOITUMISEEN. KUN TÄMÄ KEPULOISTEN PARAS KUNTAMALLI ON SIIS OLLUT ESIKARTANO MAAKUNTAMALLEILLE, NIIN ON SELVÄÄ, ETTÄ TÄMÄ KEPULOISTEN AJAMA KESKITTÄMISPOLITIIKKA JOHTAA LOPULTA MAASEUDUN TÄYSTUHOON, JOSTA MEILLÄ ON HAVANNEKUVA VASTAAVASTA KOKEILUSTA ITÄRAJAN TAKAISESSA KESKUSJOHTOISESSA VALTIOSSA. ITÄISEN NAAPURIMAAMME KOKEMUSTEN PERUSTEELLA VOIMMEKIN PÄÄTELLÄ, ETTÄ KESITTÄMINEN JOHTAA MAAN LOPULLISEEN TUHOON NOIN 70 VUODESSA, MUTTA TUHON MERKIT NÄHDÄÄN JO NOIN 30-40 VUODEN KOKEILUN JÄLKEEN. SUOMESSA EUROSTOLIITTO KOKEILU ON KESTÄNYT JO REILUSTI YLI 20 VUOTTA, JOTEN TUHON MERKIT OVAT JO HYVIN HAVAITTAVISSA. KUN VIELÄ OTETAAN HUOMIOON MYÖS RASKAAT YYA-VUODET, NIIN MEILLÄ TIIMALASISSA MITTA ON TULLUT JO KAUAN SITTEN KESKITTÄMISEN OSALTA TÄYTEEN. |
||
| otto | Re: NAULA KUOPION ARKKUUN? | 19.9.2021 7.50 |
| Naulan kantaan! AKM:n sinnikkyys kaivaa faktaa ja yksityiskohtia on suorastaan ihailtavaa. Laesterä, yhden konstin timppermanni, saa kerrankin ansaitsemansa läpivalaisun. Samoin kepun keskittämispolitiikka. Puolue, joka omien sanojensa mukaan pyrkii pitämään maan asuttuna. Tosiasiallisesti harjoittaa häikäilemätöntä keskittämispolitiikkaa ja tarkoitushakuista maan autioittamista. Kuten tutkijatkin ovat nyttemmin todistaneet Onkin kaksi täysin eri asiaa: Pitää maa ja maaseutu asumiskelpoisena. Tahi toisaalla pitää maa "asuttuna." Motiivi tosin jäi vähemmälle tarkastelulle. Jokunen sana siitä onkin paikallaan. Otolla on ollut tilaisuus seurata kyläkoulujen lakkauttamisia reippaan 40 vuoden ajalta. Samoin tapahtumien kulkua ennen päätöstä. Ja erityisesti sen jälkeen. Kepun valta-aseman säilyminen kulminoituukin juuri noihin kouluihin. Aina ennen lokakuisia kunnallisvaaleja, hyvissä ajoin, heiteltiin esiin puhetta siitä, miten vähän lapsia on tällä kylällä syntynyt viime aikoina. Mitenhän tuon koulun käy? Ja kyläkaupan siinä samalla. Nyt pitää pistää voimat yhteen, jotta koulu ja kauppa saadaan "pelastettua" Ja kuka muu kuin kepulainen ehdokas oli se paras tähän torjuntataisteluun, Kylillä asui toki muidenkin puolueiden kannattajia, joita monissa tapauksissa oli yhteenlaskettuna jopa enemmän kuin kepulaisia. Tosin kepulaiset oli useimmiten suurin yksittäinen ryhmä. Kun vennamolaiset alkoivat uhata tätä kuvioita, heidät likvidoitiin kaksi kertaa mahtikäskyllä ja rahalla. Muistelkaamme vaikkapa SKYPIn pettureita... Vain minä, vain me, jne. jne. jne. Niinpä niin. Aina viimeiseen kyläkouluun saakka. Ja kun koulu saatiin lakkautettua alkoi sama puhe uudessa vähän laajemmassa koulupiirissä. Koulun perässä lähti kylältä väkeä ja uutta väkeä on tunnetusti saada kylälle, jossa ei ole koulua eikä kauppaa. Kauniisti tätä alettiin nimittää maaseudun autioitumiseksi. Tosiasiassa kysymys oli aina autioittamisesta. Miksi? "Pidot ei parane, jos väki ei vähene" Ja pian olikin maata ja metsää tarjolla "evullisesti". Mukava siinä oli ostella lisäpeltoja ja metsätiloja. Lähes jokainen lakkautettu kyläkoulu remontoitiin muutamaa vuotta ennen ovien sulkemista. Hyvä oli siinä sitten alkaa etsiä koululle uutta käyttöä kun peruskorjauskin oli tehty aivan hiljattain. Uutta käyttöä koululle? No sitähän löytyi. Joku kepulaisen sukulainen, ystävä tai kaveri lunasti tilat "yrityskäyttöön" pilkkahinnalla verrattuna korjauskustannuksiin. Kustannuksiin, jotka oli maksettu veronmaksajien rahoilla. Jokunen vuosi koululla sitten "yritettiin" Taas etsittiin vielä "hyville tiloille" uutta käyttöä. Ja löytyihän sitä. Lähes aina kunnan takaamana. Ja taas paloi veronmaksajien rahaa. Lopulta koulu sitten päätyi johonkin kolmannen sektorin tarpeeseen tavalla tai toisella veronmaksajien tukemana. Jokaisesta tällaisesta käänteestä joku hyötyi. Joku teki tiliä. Ei tämä kehitys ole ollut sattuman kauppaa. Kyllä sitä on ohjattu tietoisesti. Se on ollut tietoinen poliittinen projekti. Ja sen takana ovat nämä "harmaat matit" Kaikilla tasoilla. |
||
| otto | Re: NAULA KUOPION ARKKUUN? | 19.9.2021 9.35 |
| "Harmaat matit" kaipaa hieman lisävalotusta, jottei haukuttaisi väärää puuta. Ta jopa metsää. Kuten tunnettua on, maalaisliiton nimi vaihtui aikoinaan keskustapuolueeksi. Keskusta taas, noin laajasti miellettynä on keskittymisen lopputulema. Joku on keskittänyt jotain jonnekin. Maalaisliitto puolueena oli tienhaarassa jo nimenmuutosta aikaisemmin. Se valinta tapahtui silloin, kun ns. kallio- koskelaiset syrjäytettiin. Sen junaili mies, joka keskitti sittemmin kaiken vallan itselleen. Niin poliittisen vallan kuin arvovallan. Jopa niin, että katsoi olevan asemassa, ettei hänen tarvinnut asettua enää ehdolle. Tuli sitten valituksi poikkeuslailla Valta turmelee ja ehdoton valta ehdottomasti. Vain SMP ja perustuslailliset koettivat pitää kansanvallan ja edustuksellisen demokratian sieraimia vedenpinnan yläpuolella. Harmaa Matti oli viimeistä sukupolvea, joka linkkuveitseili tätä diktaattoria. Tuossa puolueessa. Kepussahan on edelleen perusrehellistä väkeä ja sitten noita kepulaisia eli "harmaita matteja". Parhaiten tämä nousi pintaan viimeksi vuonna 1994. Muistan tuon syksyn hyvin. Kävin itsekin asioikseni kuuntelemassa Keijo Korhosta eräässä tilaisuudessa. Siellä oli paikalla enimmäkseen perusrehellisiä ja jokunen "harmaa matti" "Harmaat matit" kumminkin onnistuivat kaappaamaan puolueen kuten puolue oli kaapattu kalliokoskelaisilta aikoinaan. "Bolsevikit" siis ottivat vallan. Esko Ahon johdolla. Miehen, joka otti pataan kommunistinaiselta ja meni sitten Ameriikkaan itkemään päätyen soittelemaan sitraa. Sitrassa olisikin ollut sitten mukava muistella menetettyä Suomen itsenäisyyttä. Ei muistellut, eikä katunut. Katumus, anteeksianto ja armohan näille on "harmaille mateille" on tuntemattomia käsitteitä. Aivan kuten on vaikkapa kommunisteille ja natseille. Ja islamisteille. Niiden tilalla on arkaainen, alkukantainen kosto. Kosto aina neljänteen polveen. Sellaista väkeä on nämä "harmaat matiti" |
||
| otto | Re: NAULA KUOPION ARKKUUN? | 22.9.2021 8.03 |
| "Harmaiden mattien" yksi projekti oli 120.000 asukkaan "Suur-Kuopio" Projekti muiden joukossa. Kaiken takana on valta. "Harmaat matit" tekivät laskelmia siitä, kuinka monta ns.umpikepulaista pikkukuntaa täytyy liittää Kuopioon, jotta kepu pääsee suurimmaksi puolueeksi. Kun liitetään se ja se ja vielä se, niin.. Niinpä niin. Nyt istuu kaupunginhallituksen pj:n pallilla toistamiseen "harmaa matti". Vieläpä täydellä palkalla. 5000 euroa + muut korvaukset. Mikäpä siinä on istua. Onhan tehty projektiakin jo PuPellekin. Mikä on muuten sarjataso. Nousiko vai.. Maaningan kunnalla ei ollut mitään todellista tarvetta liittyä. Jos sellainen olisi ollut, olisi luontainen liitossuunta ollut Siilinjärvi. Onkin perin hullunkurista, että maaninkalaiset nyt joutuvat asioidessaan Kuopioon, ajamaan valtaosin Siilinjärven lävitse. Seurasin tuota liitosta varsin tarkkaan. Maaningallakin on kepua äänestävissä suurin osa ns. perusrehellistä väkeä. Ja on sitten äänekäs kellokkaiden joukko noita "harmaita matteja". Kepulaisia siis. Vasta viime metreillä, kun oli jo myöhäistä, havahtuivat nuo kunnon maalaisliittolaiset hereille. Mitä v..tua... No, vahinko oli jo tapahtunut. Kuten kävi Karttulassa, Vehmersalmella ja Nilsiässä. Nilsiässä tosin maalaisliittolaiset voittivat eka erän. Mutta sitten "harmaiden mattien" jatkuva ylipuhuminen vei voiton. Asialla ei ollut kovin montaa tällaista. Juankoski taas oli oma lukunsa. "Olen kuullut on kaupunki tuolla..." Mutta siihen naulaan. Naulaan Kuopion arkkuun. Viimeinen kuntavaalitulos ei kestä päivänvaloa. Ei esimerkiksi kotikuntalain valossa. Ei liene kellekkään jäänyt epäselväksi onko vaalien yksi ääniharava kuopiolainen vai ei. Montako luottamustehtävää tämä "kuopiolainen" saikaan? Kepuloitu voitto johtaa aina hajaannukseen. Ja se hajaannus on jo ilmassa. Siltarumpupolitikointi lisääntyy sitä mukaa kun aluevaalit lähestyvät. Ollaan turvaavinaan kaikkien entisten kuntakeskusten "lähipalveluja" suurieleisesti mutta samalla pelinjohtaja (PuPe) rakentaa jo jättimäistä sairaalakompleksia entisten taakse. Sieltä ne lähipalvelut pian saadaan. Tärkein, puolen maakunnan kokoisen paikkakunnan yleinen kehittäminen, jää tämä kepuloinnin jalkoihin. Yksikään "harmaa matti" ei edes ajattele koko asiaa. Ja tämä on se naula Kuopion arkkuun. |
||
| Outo on kumpu | Re: NAULA KUOPION ARKKUUN? | 22.9.2021 23.02 |
| Naula Kuopion arkkuun olisi ,jos Kuopio JUTUISI ottamaan kaavin. Ei itese kunnassa varmaan mitään mutta kaiupantekijäsiksi joutuisi ottamaan kolme kepulaista, Taitavat taikurit taitavat esiintyvän nykyisin kokoomuksessa ja ristillissä. Kyllä sotkisivat kuopion kuten oovat kuulema sotkeneet kaavinkin asiat. |
||
| otto | Re: NAULA KUOPION ARKKUUN? | 27.9.2021 7.49 |
| Totta. Se olisi se viimeinen naula. |
||
| otto | Re: NAULA KUOPION ARKKUUN? | 1.10.2021 21.31 |
| Ja se naula vetäisi. Ei menisi "vetehen". Viimoinen "mini-pravda" oli saanut toimituksellisen sisällön nostoa eräältä "harmaalta matilta". Kyseli jotenkin tutun oloisesti jotta "sote tulee, oletko valmis" Mutta onko sote valmis? Sitä voisi kysyä myös. Otolla on varsin hyvä tilaisuus seurata noita yhteiskunnallisia rientoja. Sanotaanko vaikka jotta vähän laajemmasta näkökulmasta. Mitä tuosta sotesta muuten on tällä hetkellä valmiina? Ainoastaan mahtikäskyllä muodostettu virkamiesvetoinen valmisteluelin kullakin hyvävelialueella. Niidenkin kokoonpano ja kompetenssi vaihtelevat pelottavan paljon. Vain yhteen oli älytty pistää edes jonkinlainen poliittinen valvontaelin seuraamaan jottei virkavetoisten nälkä ylly vallan mahdottomuuksiin. Se, mikä on valmiina, on puolen miljoonan ns. kiireetöntä hoitoa odottavien jono. Jos THL:n laskelmiin on luottaminen, on tällä uudella sotella melkoinen suma edessä. Itse asiassa sellainen suma, jota kukaan kuolevainen ei selvitä. Ja moni kuolevainen kuolee niihin jonoihin. Vieläpä ennen aikojaan. Näin toimivat nämä harmaat matit. Kysyvät vielä, oletko valmis? Naulaa vaille, vastaavat hoitoa vaille jääneet... |
||