Keskustelu

alan kolmas miesEUROSTOLIITON AUTOT28.9.2021 0:34
KORONA SANNAN LIIKENNEMINISTERI TIMO HARAKKA ON ENTINEN TV-TOIMITTAJA, KOLUMNISTI JA VAIKKA MITÄ (kts. alla):

"Timo Harakka (s. 31.12.1962 Helsingissä) on tullut tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa aktiivisena keskustelijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuuripersoonana.

Ennen poliittista uraansa hän työskenteli yli 30 vuotta toimittajana, kirjailijana ja TV-tuottajana.

Timo Harakka on lähtöisin Äänekoskelta, Keski-Suomesta, työläiskodista. Koska vanhemmat olivat kuuroja, hänen äidinkielensä on viittomakieli.

Timo Harakka kirjoitti ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta 1981. Hän on opiskellut Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista sekä Teatterikorkeakoulusta, josta valmistui teatteritaiteen maisteriksi. Väitöskirjatyö Tampereen yliopistoon (IASR) on kesken."

TIMO ON SIIS LÄHTÖISIN ÄÄNEKOSKELTA TYÖLÄISPERHEESTÄ, MUTTA SYNTYNYT KUITENKIN HELSINGISSÄ.

TIMON JOHTAMA LIIKENNEMINISTERIÖ ESITTI 20.9.2021 ALLA OLEVAN EUROSTOLIITON SUOMEN OSASTON LIIKENNEOHJELMAN VUOTEEN 2030 SAAKKA:

"Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan Suomessa 2020-luvulla aiemmin arvioitua nopeammin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman uuden ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005-2030. Tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia.

Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuodesta 2005 vuoteen 2019 vähentyneet noin 1,6 megatonnia. Ennusteen mukaan päästöt putoavat nykytoimilla vielä noin 3,4 megatonnia vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tarkoittaa noin 40 prosentin päästövähennystä vuosina 2005-2030. Vuonna 2020 ennustettiin, että päästöt laskisivat 37 prosenttia. Keskeisin syy päästöjen aiemmin arvioitua suurempaan laskuun on se, että nyt liikenteen ennustetaan
Suomessa sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin.

Ennusteessa on päivitetty vain tieliikenteen osuus. Vesi- ja raideliikenteen osalta ennusteessa on vuoden 2020 tiedot. Kotimaan lentoliikenteen päästöjä ei lasketa mukaan taakanjakosektorin päästöihin, joten ne eivät ole mukana ennusteessa.

Nykyisin tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia, vesiliikenteen osuus noin viisi prosenttia ja raideliikenteen osuus alle prosentin.

Suomessa 600 000 sähköautoa vuonna 2030

Sähkö- ja kaasuautojen osuus kasvaa ja bensiini- ja dieselautojen osuus pienenee. Suomessa on ennusteen mukaan vuonna 2030 noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa. Vielä viime vuonna ennustettiin, että sähkökäyttöisiä autoja olisi 350 000.

Ennusteen mukaan kaasukäyttöisiä henkilöautoja on vajaat 25 000 kappaletta vuonna 2030.

Syy kaasuautojen melko pieneen määrään on epävarmuus autojen saatavuudesta 2020-luvun loppupuolella.

Sähköautoja oli kesäkuussa 2021 yhteensä noin 82 000 ja kaasuautoja noin 15 000.

Ennusteen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenevät pääosin sähköistymisen vuoksi noin 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja noin 38 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020.

Tämä vastaa voimassa olevaa EU:n lainsäädännön velvoitetta, jonka mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästöjen tulisi vuonna 2030 olla koko EU:ssa 37,5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2021.

Keskeisiä selittäviä tekijöitä muutokselle ovat sähköautojen osuuden kasvu uusissa henkilöautoissa ja uusien polttomoottoriautojen energiatehokkuuden paraneminen.

Polttomoottoriautojen kulutuksen ennakoidaan Suomessa laskevan noin kymmenen prosenttia vuosina 2021-2023.
Ennusteen tekemisessä on hyödynnetty uutta tieliikenteen valtakunnallista ennustetta, jonka Liikenne- ja viestintävirasto Traficom päivitti kesällä 2021. Siinä ennustetaan tieliikennesuoritteen kehittymistä eli ajettujen kilometrien määrää vuoteen 2050 asti.

Sähköistyminen vaikuttaa ennusteissa myös liikennesuoritteeseen. Sähköautot lisäävät suorite-ennusteessa ajettujen kilometrien määrää, koska ennusteessa huomioidaan ajamisen hinta ja sähköllä ajamisen kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin polttomoottoriautolla ajamisen.

Koska suuri osa suoritteen kasvusta ajetaan sähköautoilla, suoritteen kasvu ei kuitenkaan näy päästöjen kasvuna. Polttomoottoriajoneuvojen suoritteet laskevat huomattavasti verrattuna aiempaan suorite-ennusteeseen."

KOTIKIELENÄÄN "VIITTOMAKIELELLÄ" KOMMUNIKOIVA HARAKKA SYNTYI UUDENVUOSEN AATTONA 1962, JOTEN TIMOLLA EI OLE VOINUT OLLA HÄNEN SYNTYESSÄÄN VIELÄ KOVINKAAN VARMAA TIETOA SIITÄ, MILLAISET MÄÄRÄYKSET SUOMESSA OLI TUOLLOIN AUTOLIIKENTEEN OSALTA.

TIMOA VANHEMMAT SUOMALAISET KUITENKIN MUISTAA, ETTÄ ESIM. 1940-50 LUVUILLA AUTOA PIDETTIIN VIELÄ YLELLISYYSVÄLINEENÄ JA KOTIMAISEN AUTOTUOTANNON PUUTTUESSA ULKOMAISTEN AUTOJEN HANKKIMINEN OLI VAIKEATA.

KEKKOSEN TULTUA VALITUKSI PRESIDENTIKSI VUONNA 1956 SUOMESSA LIIKENNEVÄLINEISSÄ VALLITSI VIELÄ PITKÄLLE HEVOSKULTTUURI JA LIIKENNÖINTI OLI SIIS PITKÄLLE PAIKALLISTA (kts. alla):

□ Hevosten lukumäärä 276 923 kpl
□ Rekisteröityjä autoja 110 376 kpl

TUNNETUSTIHAN 1950-LUVULLA JA PITKÄLLE 1960-LUVULLE SAKKA HENKILÖAUTOJEN MAAHANTUONTIA PYRITTIIN OHJAAMAAN TUTUSSA YYA-HENGESSÄ VAHVASTI NEUVOSTOLIITON ANTAMIEN OHJEIDEN MUKAAN.

TÄMÄN SEURAUKSENA ESIM. KONELA OY:N MAAHANTUOMA MOSKVITSH OLI YLEISIN AUTOMERKKI VUONNA 1963.

YLEISIMMÄT AUTOMERKIT V. 1963

KAIKKI AUTOT: 303 051 kpl
ITÄAUTOT:
□ Moskvitsh 37 518 kpl
□ Skoda 30 099 kpl
□ AWE 10 923 kpl
□ Popeda 5 644 kpl
□ Ifa 5 629 kpl
□ Volga 5 515 kpl
□ Yhteensä 95 328 kpl eli 31.5%

SAKSALAISET AUTOT:
□ Volkswagen 32 953 kpl
□ Ford 31 249 kpl
□ Opel 15 446 kpl
□ Mercedes Benz 8 046 kpl
□ Yhteensä 87 674 kpl eli 28.9%

RANSKALAISET AUTOT:
□ Peugeot 12 174 kpl
□ Simca 11 464 kpl
□ Renault 9 684 kpl
□ Citroën 4 025 kpl
□ Yhteensä 37 347 kpl eli 12.3%

MUUT LÄNSIAUTOT:
□ Fiat 10 307 kpl
□ Morris 6 324 kpl
□ Volvo 6 320 kpl
□ Vauxhall 4 025 kpl
□ Chevrolet 3 393 kpl
□ Yhteensä 30 369 kpl eli 10.0%

VUONNA 1963 SUOMEN HENKILÖAUTOLIIKENNE OLI SIIS LÄHES TÄYDELLISESTI VENÄLÄISEN (ITÄ-BLOKIN) JA SAKSALAISEN AUTOTEOLLISUUDEN KÄSISSÄ.

TRAFICOMIN HENKILÖAUTOJEN REKITERÖINTITILASTON MUKAAN 31.12.2020 SUOMEN HENKILÖAUTOKANTA KÄYTTÖVOIMAN MUKAAN JAOTELTUNA OLI SEURAAVA:

□ Bensa käyttöisen autot 1 914 949 kpl eli 69,7%
□ Diesel käyttöiset autot 761 314 kpl eli 27.7%
□ Sähkö käyttöiset autot 9 697 kpl eli 0.4%
□ Muu voiman lähde 62 488 kpl eli 2.3%
□ Kaikki henkilöautot 2 748 448 kpl, 100%

VIITTOMAKIELTÄ "KOTIKIELENÄÄN" KÄYTTÄVÄ LIIKENNEMINISTRI TIMO HARAKKA NÄYTTÄÄ TILANNEEN VTT:N TUTKIJOILTA SELVITYKSEN, JOSSA SÄHKÖVETOISTEN AUTOJEN MÄÄRÄ SUOMESSA ON VUONNA 2030 PERÄTI 600 000 KPL.

Suomessa on nykyään lähes joka toisella henkilöauto. Voi hyvinkin olla, että lähes jokaisessa perheessä on jo ainakin yksi auto. Näin ollen Suomen automarkkina alkaa olla jo lähellä kyllästymispistettä.

Jos Suomen talous kehittyy tulevan 10 vuotisperiodin aikana keskimäärin esim. noin 2.0% vuodessa, niin ei voida olettaa, että rekisterissä olevien henkilöautojen määrä kasvaisi sitä enemmän.

Uusien autojen korkean hinnan ja pilviin nostetun polttoaineverotuksen takia voi hyvinkin olla niin, että normaalit talouselämän lait johtavat siihen, että autojen kysyntä kasvaa jopa hitaammin kuin kansantalous yleensä.

Teollisuuden investoinneissakin on jo huomattu se, että EUROSTOLIITON innokkaimmassa maassa teollisuuden pääomakantaan kohdistuvat poistot ovat olleet suuremmat kuin investoinnit. Tästä syystä EUROSTOLIITON aikana myös Suomen työttömyys on noussut hallitsemattomalle tasolle.

Tällä hetkellähän Suomessa työttömiä on piilotyöttömät huomioiden jo noin 400-500 000 ihmistä. On täysin epärealistista kuvitella, että esim. luottohäiriöinen piilotyötön voisi ostaa TESLAN tai HYBRIDIN mistään nykyisestä Suomessa toimivasta autoliikkeestä.

Koska VIHERVASSARIEN tavoitteena on vielä lisätä innokkaasti julkisten kulkuneuvojen käyttöä ja näköjään Kuntaliiton konsulttiyhtiö FCG Oy:kin, joka Juankoskellekin laski lähes 10 milj. EUR:n arvoisen lähes UUDEN BIOLÄMPÖVOIMLANKIN NOLLAN ARVOISEKSI VUONNA 2014, on juuri tehnyt selvityksen, että suomalaisten on aika jalkautua kävelemään ja pyöräilemään kiinalaisen mallin mukaan, niin on kohtalaisen turvallista olettaa, että rekisteröityjen autojen kokonaismäärä kasvaa kohtuullisen hitaasti esim. vain noin 0.5-2.0%:n vuotuista vauhtia vuoteen 2030 mennessä.

Mikäli näihin kasvuprosentteihin päädytään, niin vuonna 2030 Suomessa olisi rekisterissä henkilöautoja seuraavasti:

Todennäköinen talouskasvu keskimäärin enintään 2.0% p.a.

□ Rekisteröinti tahti 2020-2030
0.5% p.a.: uusia autoja 140 556 kpl, autoja yhteensä 2 889 004 kpl
1.0% p.a.: uusia autoja 287 548 kpl, autoja yhteensä 3 035 996 kpl
1.5% p.a: uusia autoja 441 238 kpl, autoja yhteensä 3 189 686 kpl
2.0% p.a.: uusia autoja 601 895 kpl, autoja yhteensä 3 350 343 kpl

Viimeisen viiden vuoden aikana uusia autoja on rekisteröity seuraavasti:

□ 2015: 108 820 kpl
□ 2016: 119 000 kpl
□ 2017: 118 587 kpl
□ 2018: 120 505 kpl
□ 2019: 114 203 kpl
□ 2020: 96 418 kpl

Maakunnittain tarkastellen Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuus uusrekisteröinneistä on ollut vuosina 2010-2020 ollut välillä 59-62%.

Uusrekisteröintejä oli syrjäkylillä seuraavasti vuonna 2020:

□ Pohjois-Savo 3 514 kpl
□ Etelä-Savo 1 635 kpl
□ Keski-Pohjanmaa 789 kpl
□ Kainuu 657 kpl

Näistä luvuista näkee heti, että mitään laajoja latausverkkoja ei voida lähteä rakentamaan syrjäkylille, joten ainakin maakunnissa sähköautojen hankinta näyttää jäävän isoksi utopiaksi.

Mikäli Suomi ei kokonaan muutu vuoteen 2030 mennessä kommunistiksi EUROSTOLIITOKSI, niin jokainen suomalainen voi toivottavasti ihan itse päättää sen, millaisen auton hän hankkii.

Tällöin ostopäätöstä tehdessään auton ostaja tietysti arvioi ostopäätöstä tehdessään ensin sitä, mihin hänellä on varaa.

Tällöin päätöksenteon keskiöön nousee kysymys, ostanko käytetyn auton vai uuden auton? Toiseksi tulee päätettäväksi, ostanko polttomoottoriauton, hybridin vai peräti sähköauton.

Nykypäivänä hyväkuntoisen polttomoottoriauton saa ostettua vain 1000-3000 EUR:lla, uusi hybridiauto maksaa suunnilleen 35 000 EUR ja täyssähköauto parhaimmillaan jo 50 000 EUR.

Autoliikkeissä hybriduautojen yksityisissä leasingsopimuksissa kuukausivuokrat näyttävät olevan 300-400 EUR/kk.

Jos taas erehtyy ostamaan uuden 50 000 EUR:n sähköauton vaikka SVEAN 5 vuoden kulutusluotolla, niin 6.99% korolla laskien maksettavaksi autosta tulee 990 EUR/kk.

Miksi sitten joku 1-2 lapsen YH-äiti tai mies ostaisi täyssähköauton, kun omat rahat eivät riitä edes elämiseen.

Ihmisiä on nykyään YH-perheissä jo yli 700 000 ihmistä, joilla ei taatusti ole vara osallistua VIHERVASSARIJUPPIEN SÄHKÖAUTOVILLITYKSEEN.

On myös huomattava, että VIHERVASSARIEN NOLLAPÄÄSTÖINEN HENKILÖAUTOTAVOITE JOHTAA SIIHEN, että polttomoottorikäyttöisten autojen polttoainevero ja siihen liittyvä arvonlisävero tietysti siirtyvät sähköautojen kannettavaksi. Tulevaisuudessa sähköautoille tulee sitten niskaan jo AUTOLIITON VUODEN 2019 mukaiset seuraavat verot:

□ Polttoainevero: 2 635 000 000 EUR
□ Polttoaineen ALV: 1 207 000 000 EUR
□ Yhteensä: 3 842 000 000 EUR

Jos autokanta vuonna 2030 on suunnilleen 3.35 milj. autoa, niin verokertymän täytyy silloin olla jo ainakin 4.7 miljardia EUR:a.

Jos meillä Suomessa jostain omituisesta syystä olisi vuonna 2030 esim. 600 000 sähköautoa, niin tässä käy niin, että 600 000 sähköauton niskaan tulee ainakin vuosittainen 850 milj. EUR:n käyttöön liittyvä vero, jonka päälle tulee tietysti vielä sähkön käyttöön ja siirtoonkin liittyvät maksut ja tietenkin kaikenlaiset muut verot.

Veikkaan, että veroluontoiset maksut nousevat SÄHKÖAUTOUTOPIASSA jo vuoteen 2030 mennessä jopa noin 1.6 miljardiin EUR:on.

Kun maksajia tässä lystissä on koko maassa korkeintaan noin 1 500 000 suomalaista, niin vuotuinen VERO on silloin joka IIKALLE, joka on erehtynyt ostamaan SÄHKÖAUTON noin 1 100 EUR:a.

Kun jo nyt tiedetään, että Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteinen asukasluku on nykyään noin 2.7 mlj. asukasta ja näillä alueilla uusrekisteröityjen autojen osuus on jo yli 62% kaikista uusrekisteröinneistä, ja joista kuten alla on näytetty vain noin 935 800 voisi kyetä hankkimaan sähköauton, niin näiden onnettomien ihmisten niskaan voi siis tulla pelkästään sähköautoistaan peräti ainakin noin 1 700 EUR:n suuruinen lisävero.

Suomalaisen kuluttajien käytettävissä oleva mediaanitulo on nykyään vain noin 2 900 EUR/kk.

Kun mediaanitulosta lasketaan nettotulojen määrä, niin nettotuloksi jää suunnilleen 1 800-2 000 EUR:a asuinkunnasta riippuen.

Esim. pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa keskivuokra on nykyään noin 18 EUR/m2, jolloin 70 neliön kuukausivuokra on 1 278 EUR/kk.

Asumiskulujen jälkeen tällaisessa tapauksessa jää esim. 1-lapsisessa YH-perheellä elämiseen käytettäväksi siis vain 600-700 EUR/kk.

Helsingin Yliopistossa tehdyssä kuluttajatutkimuksessa kävi ilmi, että jo vuonna 2018 1-lapsisen YH-perheen kuukausittaiset menot olivat 767 EUR/kk, joten tällaisella yksinhuoltajalla ei ole mitään mahdollisuutta hankkia minkäänlaista henkilöautoa.

Puhumattakaan, että voisi maksaa esim. polttomoottoriautojen korkeita polttoainekuluja.
Sähkökään ei ole ilmasta, joten polttomoottoriautojen määrän hiljalleen vähetessä valtion on tietysti alettava kerätä menetettyjä polttoaineveroja kasvavalla sähkön verottamisella.

On selvää, että viimeisenkin polttomoottoriauton poistuttua liikenteestä valtion menetykset joudutaan korvaamaan vähintään yhtä suurella sähköön liittyvällä "haittaverolla".

Saman kuluttajatutkimuksen mukaan kahden pikkulapsen perheen elantokustannukset olivat 1 409 EUR/kk. On turha kuvitella, että mikäli toinen vanhemmista sattuu vielä olemaan töitä vailla tai uuden alan opiskelussa, niin tällaisellakaan perheellä ei ole varaa kovin kummoista sähköautoa tai muutakaan autoa hankkia.

Mediaanitulo merkitsee sitä, että palkansaajista puolet ansaitsevat sitä vähemmän ja puolet sitä enemmän. Kun Suomessa on nykyään 20-74 vuoden ikäisiä asukkaista yhteensä noin 3 827 000 kpl, niin vuonna 2020 Suomessa oli siis vain suunnilleen 1 913 000 sellaista henkilöä, joka ikänsä puolesta voisi hankkia itselleen jokin typpisen maantieliikenteeseen soveltuvan kulkuneuvon, koska olisi sellaisessa iässä, että ajolupa varmasti heltiäisi, jos pystyy maksamaan kalliin autokoulunkin.

Näin ollen ehkä vain toinen puoli väestöstä eli noin 1 913 000 suomalaista voisi harkita minkäänlaisen auton hankintaa.

Kun Suomessa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan asukasluku on yhteensä noin 2.7 miljoonaa ihmistä, niin heistä siis ilmeisesti vain noin 951 800 henkilöä pystyy edes harkitsemaan uuden auton hankintaa tulevina vuosina, kun EUROSTOLIITOSSA Suomen kokonaisverotusaste ei voi laskea niin kauan kuin SUOMESSA on vasemmistoenemmistöinen KORONA SANNAN, VIHERVASSARIEN JA KEPULOISTEN HALLITUS.

Kun taas luodaan katsaus TRAFICOMIN vuotta 2020 koskeviin automerkkikohtaisiin tilastoihin, niin sieltä löytyy tietysti selitys, miksi EUROSTOLIITOSSA niin innokkaasti nykyään puhutaan SÄHKÖAUTOISTA.

Tilastoista nähdään, että saksalaisten autojen osuus Suomessa liikennekäytössä olevista autoista oli vuonna 2020 jo peräti 1 088 500 kpl eli 39.6%.

□ Saksalaiset autot
Volkswagen 299 231 kpl
Mercedes Benz 182 424 kpl
Skoda 149 231 kpl
Opel 132 532 kpl
Audi 128 294 kpl
BMW 121 832 kpl
SEAT 32 150 kpl
Porche 4 355 kpl
Muut 38 451 kpl
Yhteensä 1 088 500 kpl

Kun näitä lukuja vertaa entiseen hyvään YYA-aikaan 1950-60 luvuilla, niin kas kummaa, nyt NEUVOSTOLIITTOLAISTEN AUTOJEN TILALLE ON TULLUTKIN SAKSALAISET EUROSTOLIITON AUTOT.

TRAFICOMIN tilastoissa vuonna 2020 liikennekäytössä oli vain 5 888 kpl ITÄ AUTOJA, joista LADOJA oli 5 393 kpl ja Moskovitcheja 242 kpl.

Yhden näistä MOSSEISTA poikani osti minulle muistoksi, mutta sekin meni sitten myyntiin, kun olimme hetken aikaa muistelleet vanhoja hyviä YYA-aikoja, joista TIMO HARAKALLA EI VOI SYNTYMÄVUODEN PERUSTEELLA ILMEISESTI OLLA MITÄÄN OMAKOHTAISTA KOKEMUSTA TOISIN KUIN AKM:LLÄ.

TIETYSTI TÄSSÄ SÄHKÖAUTOKIIMASSA HERÄÄ NYT KYSYMYS, MIKSI SUOMALAISET OVAT EUROSTOLIITOSSA KAIKKEIN INNOKKAIMPIA SAKSALAISTEN AUTOJEN OSTAJIA JA NÄIN RAHOITETAAN SAKSAN AUTOTEOLLISUUTTA, JOKA TAAS PUOLESTAAN MUTI MERKELIN IDIOOTTIMAISEN KAASUOHJELMAN KAUTTA ON RAHOITTANUT PUOLESTAAN PUTININ SOTATOIMIHANKKEITA EU:N UHKANA JA TIETYSTI MYÖS LÄHI-IDÄSSÄ SEKÄ MUUALLA.

KAIKEN HUIPUKSI UUDESSAKAUPUNGISSA VIELÄ VALTION FIRMAKIN ON INNOKKAASTI MUKANA TÄSSÄ SAKEMANNIEN SUOMEN VEDÄTYKSESSÄ.

TIETYSTI UUDENKAUPUNGIN AUTOTEHDAS TUO MEILLE TÖITÄ, MUTTA ON HYVÄ MUISTAA, KENEN PIIKIIN ME AUTOJA SIELLÄKIN VALMISTETAAN.

KUN SUOMESTA MYYDÄÄN YKSI MERSU SAKSAAN TAI MUUALLE, NIIN SAMAAN AIKAAN ME JOUDUTAAN HANKKIMAAN SAKSASTA AINAKIN KOLME HUOMATTAVASTI KALLIIMPAA SAKSALAISTA SÄHKÖ TAI MUUTA AUTOA OMIIN UTOPISTISIIN TARPEISIIMME.

TÄSTÄ YKSINKERTAISESTA SYYSTÄ SUOMEN VAIHTOTASEKIN ON KOKO AJAN PAKKASELLA JA VALTIO ON JO KORVIAAN MYÖTEN VELOISSA.

KYSYMYS ON VALON KANTAMISESTA SÄKILLÄ RIIHEEN, JOTA HÖLMÖLÄISILLÄ OLI ENNEN RIIHEN PURKAMISTA TAPANA TEHDÄ.

SEKIN MEIDÄN ON MUISTETTAVA, ETTÄ SUOMEN SÄHKÖAUTOUTOPIAT SATAA MYÖS KOMEASTI KIINALAISTENKIN LAARIIN, KUN VOLVOJENKIN VALMISTUS ON JO TIETTÄVÄSTI KOMMUNNISTISEN KIINAN KÄSISSÄ.

KAIKKEIN PAHINTA TÄSSÄ ON VIELÄ SE, ETTÄ SUOMEN KALLIOPERÄÄKIN OLLAAN JO KANSALLISTAMASSA NÄIDEN SÄHKÖUTOPIOIDEN TOIMESTA.

AKM ON VAKAASTI SITÄ MIELTÄ, ETTÄ UTOPISTISEN LIIKENNEMINISTERI TIMO HARAKAN OLISI SYYTÄ PIKAPUOLIIN OPETELLA MYÖS VIITTOMAKIELEN OHELLA IHAN TAVALLISTA SELKOSUOMEA, JOTTA AINAKIN AUTOILIJAT VIHDOIN SAISIVAT SELVÄÄ, MITÄ LIIKENNEMINISTERIÖSSÄ JA MYÖS VTT:N LAITOKSISSA OIKEIN PUUHASTELLAAN.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: