Keskustelu
| päättelijä | Juankosken Nero on heittäytynyt Ruuneperiksi | 14.8.2014 19.24 |
| Juankosken Nero on tehnyt hartiavoimin töitä Juankosken kaupunginjohtajana vuodesta 1998 ja sivutoimissaan Savon Energiaholding Oy hallituksen jäsenenä sekä toimitusjohtajana vuodesta 1999. Neron pääasiallinen vastuualueen olisi tietysti pitänyt olla huolehtiminen Juankosken kaupungin eduista ja vetovoimaisuudesta, mutta Nero on keskittynyt lähinnä runsaiden sivutoimiensa hoitamiseen, jonka seurauksena Juankosken kaupungin hallinto ja -talous ovat joutuneet täysin retuperälle. Nyt Juankosken Nero on keksinyt sen, että Juankosken nykyiset hallinnolliset- ja talousongelmat selvitetään liittymällä sokeasti Kuopioon, jonka omakin talous on romahduksen partaalla. Juankosken Nero on tässä tilanteessa ryhtynyt "Ruuneperiksi" ja on laatinut tulevan hallituksen kokoukseen 18.8.2014 tunteikaan vetoomuksen kansalaisille, että nyt jos koskaan meidän kaikkien juankoskisten on lähdettävä yhdessä auttamaan kuilun partaalla hoippuvan Kuopion talous- ja palvelutalkoissa. Tulevan päätöksen esittelytekstissään Ruuneperi toteaa heti alkukappaleen lopuksi mm. seuraavan tärkeä asian: "Nykyisin Kuopion kaupunki tuottaa Juankosken kaupungille kirjasto- ja kansalaisopistopalvelut. Yhteistyötä tehdään myös elinkeinojen kehittämisessä." Ruuneperiltä täytyy kysyä heti, miten Juankosken kirjastossa asiat ovat ja millä tavoin Kuopion kaupungin kanssa on tehty ja tullaan tekemään yhteistyötä konkurssitilassa olevan Tratta PBF:n ja Biolämmön kohdalla? Koko kesän suoritettujen TECTAn koeajojen jälkeen tehtaalla on ollut hiljaista ja talvi alkaa kovaa vauhtia lähestyä. Muita työpaikkoja ei Juankoskella ole näköpiirissä. Ruuneperi toteaa myös: "Selvitystyötä ohjannut hallituksen asettama poliittinen ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa. Ohjausryhmän lisäksi hallitukset nimesivät yhdistymissopimusta valmistelevan sopimusneuvotteluryhmän, joka kokoontui prosessin aikana 4 kertaa. Valtuustojen yhteistapaaminen pidettiin 20.5.2014." Ruuneperiltä sopii tulevassa hallituksen kokouksessa kysyä, kuinka monta tuntia on käytetty noissa ohjausryhmän 4:ssä kokouksessa aikaa esim. Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin tulevien talousasioiden selvittelyyn? Äkkinäinen voisi kuvitella, että kukin neuvottelu on kestänyt ehkä 4 tuntia, joten ohjausryhmä on noin 16 tunnissa selvittänyt molempien kuntien talousasiat, joita Juankoskella Neron aikana ei ole saatu selviksi edes 16 vuoden aikana. Tuskin Kuopionkaan talousasioista esim. Juankosken Nero on ymmärtänyt yhtään mitään, koska omakin kuntatalous on ollut täysin rempallaan vuosikymmenet. Ruuneperi mainitsee esittelytekstissään myös, että "Tärkeän osan selvitystyöstä muodostivat kuntalaisten kuulemiset. Selvitystyön aluksi toteutettiin avoin kuntalaisilta, johon osallistui runsaasti juankoskelaisia. Selvitystyön tuloksista pidettiin avoin kuntalaisilta, jossa esille nousseisiin kysymyksiin oli valmistelusta vastanneet työryhmän edustajat. Jokaiseen Juankosken talouteen jaettiin tiedote selvitystyön keskeisimmistä tuloksista." Ruuneperi ei ole esittelytekstissään maininnut, kuinka moni ihminen Juankoskelta osallistui näihin kuntalaisilta-tapahtumiin. Juankoskella on asukkaita vielä nykyäänkin lähes 5 000 henkilöä joten, jos kuntalaisilloissa oli kussakin tapauksessa esim. 100 henkilöä, niin viiteen henkilöön verrattuna paikallaolijoita oli tietysti runsaasti, mutta verrattuna koko Juankosken väestöön paikalla oli vain erittäin pieni vähemmistö. Ruuneperin maininta siitä, että selvitystyön keskeisistä tuloksista jaettiin jokaiseen kotiin tiedote ei merkitse mitään. Alkeellisimmissakin tiedotustapahtumissa on havaittu, että tiedon vastaanottajan täytyy ymmärtää tiedotteen sisältö, jotta siihen voi ottaa kantaa. Nyt selvitysryhmät ovat kyllä laatineet isot paperibumakat, mutta tutkittaessa papereita kriittisesti, niissä ei ole ainuttakaan reaalista ja todennettavaa tosiasiaa. Papereissa puhutaan runollisesti tietyistä kauniista tavoitteista, joita jokainen juankoskelainen voi kaljapäissään esitellä paikallisessa pubissa vähän ennen valomerkkiä. Ruuneperi puhuu kauniisti esittelytekstissään myös "lähidemokratiasta" ja siihen liittyvästä "aktiivisesta keskustelusta ja toimintamallien kartoituksesta". Lähidemokratiasta puhuttaessa Ruuneperi olisi voinut esittää konkreettisia esimerkkejä, miten lähidemokratia alkaa toimimaan, kun päätöksiä aletaan mahdollisesti tehdä Kuopion valtuustossa. Ruuneperin tulisi aivan ensimmäisenä esittää, millä tavoin Kuopio on sitoutunut esim. Säyneisten kyläkoulun kehittämiseen Mallikyläkouluksi? Ruuneperi viittaa esittelytekstissään yhdistymisselvitykseen, joka käsittää yhdistymissopimuksen, palvelukokonaisuuksittain laaditut selvitykset, niiden yhteenvedon ja toimintaympäristön kuvauksen. Ruuneperi toteaa, että aineisto on ollut 15.4.2014 lähtien kaupungin verkkosivuilla, jotta asukkaat ovat voineet niihin perehtyä. Esittelytekstissään Ruuneperi ei mainitse sitä, kuinka moni on mahdollisesti kyennyt tutustumaan netin kautta paksuihin paperipinoihin. Paperipinoja on hankala lukea, jos esim. vanhemmalla henkilöllä tai muullakaan henkilöllä ei ole printteriä tai riittävästi printteripaperia, jolloin lukeminen olisi tietysti aivan toista luokkaa kuin tietokoneen ruudulta tihrustelu. Ruuneperi toteaa myös esittelytekstisään, että yhdistymisselvittely on ollut julkisesti nähtävillä esim. Juankoskella 30.5.2014-30.6.2014 välisenä aikana, mutta nähtävillä olevana aikana ei ole jätetty yhtään huomautusta. Ruuneperi ei kerro siitä mitään, millä tavoin on varmistettu, että huomautuksia olisi voinut esitetystä materiaalista edes tehdä. Munkkilatinaa sisältävään esittelytekstiinsä Ruuneperi on lisännyt lyhyen viittauksen Kuntarakennelakeihin, joilla pyritään auttamaan kriisikuntia niiden vaikeuksissa. Tässä suhteessa Kuopion kaupunki onkin lähestynyt valtioneuvostoa ja pyytänyt avustuksia mahdollisen kuntaliitoksen tapahtuessa. On huomattava, että Valtioneuvosto ei ole ottanut kantaa Ruuneperin ja Kuopion esittämiin kerjuukirjeisiin. Valtioneuvoston ensimmäisenä tarjouksena on ollut, että mikäli Kuntarakennelain 43§ mukaisesti toimitaan ja vuoden 2017 alusta Tuusniemi ja Juankoski liittyvät Kuopioon, niin yhdistymisavustus voi olla enintään 6 milj. euroa. Koska Maaninka on jo liittynyt Kuopioon saman lain mukaisesti, ja se on katsottu kuuluvaksi samaan liitosalueeseen ja Maaningan liitoksessa avustusta annettiin jo 4 milj. euroa. Tämän lain mukaan liitosavustusvaraa onkin Tuusniemen ja Juankosken osalta jäljellä enää vain 2 milj. euroa. Mikäli Tuusniemi jää suunnitellun kuntaliitoksen ulkopuolelle, kuten Tuusniemen hallituksen kokouksen perusteella voidaan ounastella, niin liitosavustusta Juankosken tapauksessa voi tulla korkeintaan lisäosa 750 000 euroa mukaan lukien yhteensä vain 2 750 000, josta tietysti Kuopio nappaisi ainakin 750 000 euron lisäosan. Käytännössä voidaan siis todeta, että Valtioneuvoston tarjoama liitosapu on olematon, kun otetaan huomioon Kuopion kaupungin massiiviset odotettavissa olevat taloudelliset haasteet. Pienen Juankosken kaupungin sokeista päättäjistä ei ole ramman Kuopion taluttajiksi. Juankosken Neron omia etuja ajava liitoshanke on syytä torpata kokonaisuudessaan. Kuopioon kanssa voidaan hyvin harjoittaa entiseen tapaan ja lisääntyvästi monenlaista palveluyhteistyötä ja odotella kaikessa rauhassa mm. sitä, mitä uusi sote-sopimus tuo tullessaan. Siltä osin näyttää siltä, että Juankosken järjestettäväksi jää lähinnä koulutusasioiden hoitaminen. Ei ole mitään epäilystä siitä, että Juankoskellakin osataan itsenäisesti ja yhdessä hoitaa kolmeen koulutuskeskukseen liittyvät tulevaisuuden haasteet. |
||