Keskustelu

alan kolmas miesMÄNTYNIEMEN PESÄNJAKAJAT: OSA 27.10.2021 0:08
PERUSTUSLAILLINEN KRIISI

MANUN JOHDOLLA VUONNA 2000 VOIMAAN TULLEESEEN UUTEEN PERUSTUSLAKIIN KIRJATTIIN MONET ENTISEN PERUSTUSLAIN TÄRKEÄT SÄÄDÖKSET JA TIETYSTI LAIN HENKI.

NIINPÄ HILJAISESTI HYVÄKSYTTIIN MYÖS KÄYTÄNTÖ, ETTÄ VUODELTA 1948 PERÄISIN OLEVAN ENTISEN PERUSTUSLAIN HENKINEN PERINNE ELI "LISÄASIAKIRJA" (YYA-SOPIMUS) SUOMEN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN JOHDOSTA ON INTEGRAALINEN OSA SUOMEN ULKOPOLITIIKKAA RIIPPUMATTA SIITÄ, KUKA MILLOINKIN ON VALLASSA NAAPURIMAASSAMME JA SUOMEN PRESIDENTTI TAI VALLASSA OLEVA HALLITUS.

VAIKKA NEUVOSTOLIITTO SIIS HAJOSI JA ENTINEN YYA-SOPIMUS SITEN LAKKASI OLEMASTA VOIMASSA, NIIN SUOMELLA OLI KUITENKIN OLEMASSA "HISTORIALLINEN TALOUDELLINEN JA MUU YHTEYS" NEUVOSTOLIITON PERILLISEN ELI VENÄJÄN KANSSA.

Keskustelu perustuslain uudistamisesta alkoi 1970-luvulla ja samalla aloitettiin myös perusoikeusjärjestelmän uudistamisen suunnittelu. Keskustelu muutoksista jatkui 1980-luvulla kun presidentti Koiviston kaudella siirryttiin presidenttikeskeisyydestä parlamentarismiin ja muutos haluttiin kirjata myös perustuslakiin.

Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989 ja Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) tuli voimaan vuonna 1990. Tämän seurauksena Suomea velvoitti YK:n ihmisoikeussopimusten lisäksi uusi ja tehokas ihmisoikeussopimus, jonka valvonnasta vastasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT).

Suomen perustuslaki (SDK 731/1999, ruots. Finlands grundlag) on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.

Uuteen perustuslakiin on koottu aikaisempien perustuslakien, vuoden 1919 hallitusmuodon, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen sekä vuoden 1922 ns. ministerivastuulain ja valtakunnanoikeudesta annetun lain, samoin kuin niihin myöhemmin tehtyjen muutosten pohjalta kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä keskeisiä valtioelimiä ja niiden keskinäisiä suhteita - Suomen kansanvallan perusteita - koskevat säännökset keskitetyssä ja nykyaikaisessa muodossa.

Perustuslaissa on 131 pykälää, jotka jakautuvat 13 lukuun. Useimmat säännökset vastaavat vähäisin tarkistuksin uudistusta edeltäviä, ja vuoden 1995 perusoikeussäännökset on otettu uuteen perustuslakiin lähes sellaisenaan. Lakiin ei lisätty uusia perusoikeuksia vuonna 2000.

Vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakihan oli ANTERO JYRÄNKIN LUOMUS. Tunnetustihan JYRÄNKIÄ on pidetty melko vahvasti vasemmistolaisessa kenossa olleena oikeusoppineena, kuten alta selviää.

Lakimies lehti

"Antero Jyränki: Vuoden 2 000 perustuslaki ? pysyvä vai väliaikainen?

Kuusi vuotta on kulunut siitä, kun nykyinen perustuslaki tuli voimaan. Perustuslain hyväksyminen päätti pitkän prosessin, jonka juuret olivat 1970-luvun alkupuoliskolla ja joka oli varsinaisesti alkanut kaksitoistavuotisella osauudistuskaudella 1983-95.

Kokonaisuudistuksen yhteydessä hyväksyttiin - vanhaan oikeustilaan verrattuna - sisällöllisesti uusiakin sääntelyjä ja järjestelyjä. Joukossa oli varsin merkittäviä ratkaisuja, tärkeimpänä ehkä se, että hallituksen muodostaminen siirrettiin pääsääntöisesti kokonaan eduskunnan käsiin.

Painopiste hallitusvallan käytössä liukui selvästi presidentti-instituutiosta eduskunnan luottamuksen varassa toimivaan valtioneuvostoon.

Kirjoitin noihin aikoihin Oikeus-aikakauskirjaan, ettei uudesta perustuslaista kenties tule niin pitkäikäistä kuin vuoden 1919 hallitusmuodosta tuli.

En arvannut, että uutta perustuslakia ryhdyttäisiin yksittäisissä kohdissa avaamaan niin nopeasti kuin nyt ollaan tekemässä ja että keskustelu jopa perustuslakitekstin olennaisista tarkistuksista nousisi esille niin pian kuin on käynyt.

Kuluvalla vaalikaudella eduskunta on hyväksynyt jätettäväksi lepäämään perustuslain 9 §:ään muutoksen, joka rajoittaa Suomen kansalaisen oikeutta pysyä maassa.

Muutoksen mukaan kansalainen voidaan vastoin tahtoaankin luovuttaa rikoksen johdosta, oikeudenkäyntiä varten tai lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöön panemiseksi maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa tai oikeusturvansa on taattu. Muutos tulee eduskunnan lopullisesti hyväksyttäväksi eduskuntavaalien jälkeen.

Hankkeeseen on ollut useitakin syitä, päällimmäisenä ja vahvimpana ehkä Euroopan unionissa päätetty uusi instituutio, eurooppalainen pidätysmääräys.

Tämän vuoden alussa oikeusministeriössä on valmistunut ehdotus, joka sisältää lisäyksen perustuslain 93 §;ään. Tarkoituksena on muuttaa tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säänneltyä presidentin ja valtioneuvoston välistä toimivallanjakoa siten, että presidentti päättäisi Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään kaikissa tapauksissa, silloinkin, kun on kysymys Euroopan unionin toimeenpanemasta operaatiosta.

Muutos kaventaisi valtioneuvostolle saman pykälän 2 momentin mukaan kuuluvaa valtaa päättää EU-asioista. Se olisi askel poispäin perustuslain kokonaisuudistuksessa omaksutusta suunnasta.

Eduskunnan puhemiesneuvoston asettama toimikunta sai viime vuonna valmiiksi ehdotuksen, jonka mukaan valtiontilintarkastajat instituutiona lakkautettaisiin ja perustettaisiin eduskuntaan erityinen tarkastusvaliokunta.

Tarkoituksena on uudistaa valtiontalouden parlamentaarinen valvontatoimi ja vahvistaa siten eduskunnan budjettivaltaa. Asia on oikeusministeriössä viimeisteltävänä.

Parina viime vuotena on yksittäisten asiantuntijoiden käynnistämä keskustelu perustuslain muuttamistarpeesta tavoittanut edellä kosketeltuja asioita paljon laajempia kokonaisuuksia.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja KIMMO SASI on väläyttänyt mahdollisuutta, että ulkoasiainvalta siirrettäisiin kokonaan presidentiltä valtioneuvostolle.

Valiokunnan varapuheenjohtaja ARJA ALHO on liikkunut samoilla linjoilla. Kansanedustaja HEIDI HAUTALA on periaateratkaisuna puoltanut presidentti-instituution täydellistä alasajoa, sikäli kuin poliittisista valtuuksista on kysymys. Ex-kansleri professori KAUKO SIPPONEN on, liittyen keskusteluun EU:n perustuslakisopimusta koskevasta kansanäänestyksestä, esittänyt, että tulisi selvittää sitovan kansanpäätöksen ja kansanaloitteen ottaminen valtiosääntöön.

Voidaan erottaa kolme taustatekijää, jotka tekevät ymmärrettäväksi sitä, että perustuslain sanamuodon koskemattomuus on näin varhain kyseenalaistettu. Ne ovat vuoden 2000 perustuslain lyhyt valmisteluaika, EU-jäsenyydestä johtuva epävarmuus sekä poliittisten kompromissien vaikutus valtiosääntöisiin ratkaisuihin ja itse perustuslakitekstiin.

Perustuslakivaliokunta evästi vuonna 1995 kokonaisuudistushanketta lausumalla, että oli aika arvioida ylimpien valtioelinten valtaoikeussäännösten keskinäistä tasapainoisuutta.

Arviointi olisi saattanut johtaa kaikkienkin vuosina 1987-95 päätettyjen osauudistusten avaamiseen. Näin ei menetelty: osa avattiin ja osaa ei. Uudistuksen aikataulu oli laadittu hyvin kireäksi, se määräytyi presidentin toimikauden mukaan.

Kokonaisuudistuksessa muutettiin se, mikä siinä vaiheessa ja tuossa lyhyessä ajassa oli poliittisesti mahdollista. Pyrittiin hyvin laajaan yhteisymmärrykseen eduskuntaryhmien kesken ja se saavutettiinkin.

Kokonaisnäkemystä ei sen sijaan saavutettu.

Perustuslakiin jäi pisteratkaisuja, joita ei loppuun saakka soviteltu keskenään tai joiden sääntely oli epätäsmällinen. Esimerkiksi tasavallan presidentin välittömän vaalin tarkoituksenmukaisuus olisi voitu ottaa, presidentin aseman ratkaisevasti muuttuessa, uudelleen tarkastelun alaiseksi, niin kansanpsykologisesti vaikeaa kuin se olisi ollutkin.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan erottaminen valtioneuvostolle täsmennettiin vain säätämisperusteluin; ohje olisi hyvin voitu perusteluista siirtää perustuslain tekstiin.

Suomen jäsenyys EU:ssa jäi oudosti välillisen sääntelyn varaan. Ei ryhdytty huolellisesti tutkimaan, mitä jäsenyydestä johtuu. Kenties pelättiin perustuslain uudistukselle nousevia esteitä.

Tyydyttiin siihen, mitä oli perustuslakiin kirjoitettu vuonna 1994.

Kokonaisuudistuksessa ei tutkittu, millaisin perustuslakitason sääntelyin - muutenkin kuin siirtämällä valtiontalouden tarkastusvirasto eduskunnan yhteyteen - eduskunnan valtiontaloudellisessa vallassa tapahtunutta rapautumista olisi voitu korjata.

Hallinnon uudet ohjausjärjestelmät ja julkisten toimintojen yksityistäminen olisivat ansainneet perustuslaissa enemmän huomiota kuin ne lopulta saivat.

Perustuslakia valmisteltaessa ei riittävästi syvennytty siihen, mikä yleinen rooli tasavallan presidentille kuuluisi tai miksi presidentti-instituutio yleensä on vielä tarpeellinen. Tästä ei ollut selkeää näkemystä, vaikka tavoitteena olikin, että pääministeristä presidentin sijaan tulisi politiikan johtaja.

Myöhemmin, perustuslakia käytäntöön sovellettaessa, suurin ongelma näyttää syntyneen valtioneuvoston EU-toimivallan alan ympärille.

Valtioneuvoston asiakirjoista ja presidentin julkisista lausunnoista ilmenee toistuvasti se virheellinen käsitys, että presidentin ulkoasiainvalta käsittäisi myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Perustuslakia säädettäessä tavoitteena on luoda tila, jossa on mahdollisimman vähän rakenteellisia jännitteitä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ei vuosina 1995-99 täysin onnistuttu.

Takana oli kaiken muun ohella haluttomuutta hyväksyä linjakas perustuslaki, viedä loppuun saakka valtiollisen järjestelmän parlamentarisointi. Kolmesta suuresta puolueesta silloinen suurin (SDP) ei siihen suostunut.

Tuoretta perustuslakia ei kannata käydä uudistamaan, ellei tavoitteena ole parlamentarisointiprosessin loppuun saattaminen.

Siihen on monta mallia. Ruotsin mallissa valtionpäämies, monarkki, on täysin vailla muodollisia valtuuksia, hänellä on pelkkä edustustehtävä, valtakunnan symbolina toimiminen. Tasavaltaisessa Italiassa taas pääväline on ministerin varmennuksen säätäminen ehdoksi presidentin kaikille toimille. Presidentti voi enintään pidättyä toimimasta.

ERIMIELISYYDET TASAVALLAN PRESIDENTIN ASEMASSA EHKÄ VIELÄ TOTEUTETTAVISTA MUUTOKSISTA ARVELTIIN 1990-LUVULLA OLETETTAVASTI HELPOMMIKSI SOVITELLA "VERHON TAKANA", TOISIN SANOEN TIETÄMÄTTÄ, MINKÄ PUOLUEEN EHDOKAS NOUSISI ENSIMMÄISEKSI PRESIDENTIKSI, JONKA VALTUUKSIA MUUTOKSET KOSKISIVAT.

Sama on odotettavissa, milloin tahansa tavoitteeksi asetetaan valtiosäännön täysparlamentarisoiminen.

Valmistelu vaatii riittävän pitkän ajan lisäksi sovittautumista presidentinvaalien aikatauluun. Siihen nähden kuusi vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta.

Kolmen puoluejohtajan, HEINÄLUOMAN (SD), VANHASEN (KESK.) ja KATAISEN (KOK), menneenä syksynä tekemä sopimus siitä, ettei presidentin valtuuksiin kosketa toimikaudella 2006-2012, ei tietenkään estä pitkäjänteisen valmistelun aloittamista, jos poliittista tahtoa siihen on.

Jos siitä saavutetaan periaatteellinen yhteisymmärrys, että presidentinvalta voidaan ajaa kokonaan alas, tilaa syntyy muiden vuonna 2000 kesken jääneiden kysymysten ratkaisuun paneutumiselle.

NIIDEN JOUKOSSA ON KAKSI SUURTA KYSYMYSTÄ, JOIDEN ARVELEN NOUSEVAN TULEVAISUUDESSA AJANKOHTAISIKSI.

TOINEN ON MAINITTU JO EDELLÄ, NIMITTÄIN EDUSKUNNAN OHJAUSVALTA HALLINTOON NÄHDEN: MITEN BUDJETTIVALLAN LIUKUMINEN HALLITUKSELLE JA MINISTERIÖILLE VOIDAAN PYSÄYTTÄÄ JA RATKAISUVALTAA PALAUTTAA SOPIVASSA MUODOSSA EDUSKUNNALLE.

TOINEN ON KYSYMYS YKSILÖN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIEN MONIPUOLISTAMISESTA, MYÖS VALTIOLLISELLA TASOLLA.

Se merkinnee, että keskusteltavaksi nousee kysymys sitovasta kansanpäätöksestä siinä mielessä, että eduskunnan tekemä päätös voidaan alistaa kansanäänestykseen ja että päätös tulee voimaan vain, jos eduskunta sen hyväksyy.

Tähän järjestelmään kuuluu luontevasti myös kansanaloite, tietyn suuruisen kansalaisryhmän oikeus saada lakialoite eduskunnan käsiteltäväksi.

JOS EUROOPAN UNIONIN FEDERAALISET PIIRTEET VAHVISTUVAT TÄHÄNASTISELLA NOPEUDELLA, ON OTAKSUTTAVAA, ETTÄ PERUSTUSLAKIA PIANKIN JOUDUTAAN TARKISTAMAAN TÄTÄ KEHITYSTÄ VASTAAVASTI.

Jo EU:n perustuslakisopimuksen (tai sitä vastaavan asiakirjan) hyväksyminen, jos se tulee esille, edellyttäisi yksistään ns. "rajatun poikkeuksen" -säännön takia Suomen perustuslakitekstin muuttamista.

SUURTEN YMPÄRISTÖONGELMIEN HALLITSEMINEN PUOLESTAAN SAATTAA JOHTAA KANSALAISTEN OIKEUSASEMAN TARKISTAMISEEN TAVALLA, JOTA EMME EDES USKALLA ENNAKOIDA. UNIONI NÄMÄKIN HANKKEET PANNEE VIREILLE.

Kirjoittaja on valtiosääntöoikeuden professori (emeritus) Turun yliopistosta."

Vaikka vuonna 2020 edesmennyt JYRÄNKI tunnetaan parlamentarismin kannattajana, niin WIKIPEDIAN historiatietojen nojalla voidaan vain arvella, kenen asialla JYRÄNKI OIKEASTI ON OLLUT.

"JYRÄNKI toimi tasavallan presidentin kansliapäällikkönä vuodesta 1970 vuoteen 1973, jolloin hän joutui eroamaan niin kutsutun Zavidovo-vuodon vuoksi.

JYRÄNKI toimi valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina Turun yliopistossa vuosina 1980-1998. Hän oli vuodesta 1983 Suomen Akatemian tutkijaprofessorina, ja hänet valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1987. Hän oli myös pitkään asiantuntijana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

JYRÄNKI oli perustamassa Suomen valtiosääntöoikeudellista seuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1982-1987.

JYRÄNKI oli puoluekannaltaan alun perin sosiaalidemokraatti, mutta hän siirtyi vuonna 1977 Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon (SKDL) ja kuului myöhemmin sen seuraajapuolueeseen Vasemmistoliittoon.

JYRÄNKI tunnettiin vasemmistolaisena ajattelijana, ja NÄISSÄ MERKEISSÄ HÄN TOIMI AIKOINAAN MUUN MUASSA DEMOKRAATTISET LAKIMIEHET -YHDISTYKSESSÄ.

HÄN PUOLUSTI KARL MARXIN YHTEISKUNNALLISIA AJATUKSIA: HÄNEN MUKAANSA MARX TULEE ELÄMÄÄN YHTEISKUNTA- JA TALOUSTEOREETIKKONA."

PERUSTUSLAIN SÄÄTÄMISEN JÄLKEEN JYRÄNKI KUITENKIN NÄKI JO PERUSTUSLAIN MUUOTOSTEN ILMEISEN TARPEEN:

?Antero Jyränki: Vuoden 2 000 perustuslaki - pysyvä vai väliaikainen

ARKISTOT
07.01.2014
Suomen puolueettomuuspolitiikka YYA-aikana perustui siihen, että turvallisuuspolitiikka on tasavallan presidentin ja ylipäällikön johtama ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan muodostama kokonaisuus, missä ulkopolitiikalla on puolustuspolitiikan määrittelevä tehtävä.

Euroopan unionin jäsenyys ja länsi-integraation syveneminen on luonut puolustuspolitiikalle itsenäisemmän tehtävän, MITÄ VOIDAAN HOITAA HALLINNOLLISESTI PÄÄMINISTERIN KOORDINOIMANA EUROOPPA-POLITIIKKANA.

Pääministerin johtaman hallituksen Eurooppa-politiikan rajoja on määritelty muun muassa keskustelussa tasavallan presidentin tehtävästä ylipäällikkönä, keskustelussa perustuslaista sekä viimeksi edellisiin liittyen rauhanturvaamislain muuttamisessa kriisihallintalaiksi samoin kuin suomalaisessa NATO-keskustelussa."

Nyt voimassa olevaan perustuslakiin (tullut voimaan 2000) tuli sitten lähes keskeisenä kysymys, kuka menee edustamaan SUOMEA BRYSSELIN ILLALLISILLE.

Jatkuvasti suuressa nälässä ollut TARZA HALONENHAN aina vaati, että hänelle täytyy kattaa omat lautaset BRYSSELIN JUHLAPÖYTIIN, kun demarien MOOSES LIPPONEN oli saanut iskostettua jopa UNILUKKARINKIN PÄÄHÄN, ETTÄ SUOMALAISTEN TÄYTYY AINA PYRKIÄ MUKAAN NIIHIN PÖYTIIN, JOSSA "AIKUISET" NEUVOTTELEE, MITEN YHTEISESTI KERÄTTYYJEN VEROVAROJEN KORRUPTOITUNUT JAKO YHTEISESTI SOVITTUIHIN HYVIIN HANKKEISIIN VOIDAAN PARHAITEN VARMISTAA.

SAMAA KÄYTÄNTÖÄ NOUDATTAEN KORONA SANNA ON MYÖS PITÄNYT SAAVUTETTUNA ETUNA SITÄ, ETTÄ KESÄRANTAAN HÄN VOI KUTSUA PUOLUETOVERINSA AAMIAISELLE JA KUSTANNUKSET MENEE TIETYSTI VALTION PIIKKIIN, KOSKA SANNAN KUUKAUSIPALKKA EI TAHDO MILLÄÄN RIITTÄÄ NORMAALEIHIN ELANTOMENOIHIN.

JYRÄNKI EI KUITENKAAN IHMISOIKEUKSISTA PERUSTUSLAKIIN KIRJATESSAAN KATSONUT TARPEELLISEKSI SITÄ, ETTÄ PERUSTUSLAKIIN OLISI KIRJATTU VAATIMUS PERUSTUSLAKI TUOMIOISTUIMESTA, JOLLOIN PERUSTUSLAIN RIKKOMUKSET OLISIVAT TIETYSTI TULLEET LÄHEMMÄN TARKASTELUN PIIRIIN.

ON TIETYSTI SELVÄÄ, ETTÄ IHMISOIKEUKSIEN LÄHEMPI TARKASTELU JOHTAA SIIHEN, ETTÄ POLIITTISEN EDUSKUNNAN JA HALLITUKSEN LYHYTNÄKÖISESSÄ LAINSÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ NS. VAIKTUSARVIOINTI NOUSEE KESKIÖÖN. ELI SELLAISTA LAKIA EI VOIDA SÄÄTÄÄ, JOKA ON HAITALLINEN ESIM. IHMISOIKEUKSIEN KANNALTA.

NYTHÄN ON JO MONEEN KERTAAN NÄHTY SEKIN, KUINKA TAVALLISTA SUOMALAISTA ON VIETY KUIN PÄSSIÄ TEURAALLA, KUN KULLOINKIN VALLASSA OLEVAT POLIITIKOT TEKEVÄT KESKENÄÄN NS. LEHMÄN KAUPPOJA OIKEASTAAN VÄLITTÄMÄTTÄ MITÄÄN ESIM. VAALIEN TULOKSISTA.

NIIPÄ ESIM. KEPULOISTEN TÄYTYY AINA OLLA HALLITUKSESSA, VAIKKA NYKYÄÄN KEPULOISTEN KANNATUS ON VAIN KORKEINTAAN 10% ÄÄNIOIKEUTETUISTA, EIKÄ TÄLLAISTA SÄÄDÖSTÄ OLE EDES PERUSTUSLAKIIN KIRJATTU.

PERUSTUSLAKIIN EI OLE MYÖSKÄÄN KIRJATTU SITÄ, ETTÄ PERSUT EIVÄT KELPAA HALLITUKSEEN JNE.

TAI ETTÄ SUOMESSA TÄYTYY AINA OLLA ENEMMISTÖHALLITUS, JOTTA KAIKKI MERKITTÄVÄT UUDISTUKSET VOIDAAN SIIRTÄÄ ERILAISIIN KOMITEOIHIN, JOLLOIN UUDISTUSTARPEET LOPULTA LAKKAAVAT OLEMASTA ENÄÄ TARPEELLISIA.

KORONA SANNAN AIKANA OIKEUSKANSLERI TUOMAS PÖYSTI ONKIN SELVIEN PERUSTUSLAIN PUUTTEELLISTEN SÄÄNNÖSTEN VUOKSI JOUTUNUT TOISTUVASTI PUUTTUMAAN TEKEILLÄ OLEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖTYÖHÖN JA SIITÄ HUOLIMATTA MM. NS. HYVINVOINTIALUEIDEN SOTE-MALLISSA AJETTIIN VÄKISIN MAALIIN LAKI SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ, JOSSA YKSITYINEN SOTE-HUOLTO ON TARKOITUS TEHDÄ LAINVASTAISEKSI.

EPÄHUOMIOSSA JA KORONAKIIREIDEN KESKELLÄ KÄVI MYÖS NIIN, ETTÄ UNILUKKARI TULI LAKKAUTTANEEKSI VOIMASSA OLLEEN ENTISEN SOTELAIN, VAIKKA UUSI LAKI EI VIELÄ ASTU VOIMAAN ENNEN KUIN VASTA VUODEN 2023 ALUSTA.

KORONA SANNA ON MYÖS VIRHEELLISESTI LUULLUT, ETTÄ SUOMEN HALLITUKSEN JA EDUSKUNNAN TOIMINTAA JOHTAA MUUTAMA SOSIAALIMINISTERIÖN TAI THL:N VIRKAMIES JA AVI-KESKUSTEN JOHTAJAT.

Kuitenkin hätiköidyssä lainvalmistelussa lakkautettiin kaksi keskeistä terveydenhuollon peruslakia seuraavan sekoilun seurauksena:

The World News raportti asiasta 1.7.2021

"Kirjoitusvirheen takia kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki kumottiin etuajassa, tänään 1. heinäkuuta 2021.

Nämä lait oli tarkoitus kumota vasta 2023, kun sote-uudistusta varten muodostettavat hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja ottavat tehtävät hoitoonsa.

Kirjoitusvirheen takia näyttää siltä, että kuntien vastuu sote-palveluista loppui, koska lait kumottiin.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Suurin osa hyväksytyn sote-uudistuksen lakipaketista tuli voimaan 1. heinäkuuta 2021.

Virheen havaitsi korkeimmassa oikeudessa työskentelevä esittelijäneuvos VILLE HINKKANEN. Hän kirjoitti havainnoistaan Twitteriin torstaina.

Twitteristä virhe huomattiin myös sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), hallitusneuvos AULI VALLI-LINTU vahvistaa Ilta-Sanomille.

□ Tällaisia tapahtuu joskus, kun esitys on koko ajan muutoksessa. Kyseessä oli pykälänumeron katsominen toiseksi pykälänumeroksi. Oli ilmiselvä kirjoitusvirhe. Asia on korjattu eduskunnan vastauksen korjauksella, VALLI-LINTU sanoo.

Hallitusneuvos harmittelee tapahtunutta, mutta muistuttaa, että kyseessä oleva lakipaketti on valtava.

Virhe herätti jonkin verran keskustelua oikeustieteilijöiden kesken Twitterissä.

Epäselvyyttä on monen mukaan ainakin siitä, voidaanko jo kumottua säädöstä muuttaa voimassa olevaksi.

Perustuslakiasiantuntija PAULI RAUTIAISEN mukaan STM:n linja asian korjaamisesta on "ihan liian suoraviivainen".

Julkisoikeuden yliopistonlehtori MATTI MUUKKONEN kertoi tehneensä asiasta kantelun oikeuskanslerille.
STM:ssä ollaan tietoisia kantelusta.

□ Eduskunta on tulkinnut asian kirjoitusvirheeksi. Kun saimme tietää, että tästä jo kantelu tuli, niin lähetimme suoraan oikeuskanslerille tiedoksi korjatun asian. Varmaan kantelu tulee, ja teemme siihen sitten vastineen, STM:n VALLI-LINTU sanoo.

Keskusteluun otti myöhemmin kantaa myös oikeusasiamiehen kansliapäällikkö MATTI MARTTUNEN, joka siteerasi lakia Suomen säädöskokoelmasta:

□ Säädöskokoelmassa ja sopimussarjassa voidaan julkaista oikaisu, jos siinä julkaistussa asiakirjassa tai asiakirjan yhteyteen tehdyssä merkinnässä on ilmeinen kirjoitusvirhe tai kirjoitusvirheeseen verrattava selvä virhe.

Voimaanpanolaissa säädetään hyvinvointialueista annetun lain, sote-järjestämislain, pelastustoimen järjestämislain sekä Uudenmaan erillisratkaisua koskevan lain voimaantulosta. Tasavallan presidentti SAULI NIINISTÖ vahvisti lait tiistaina."

JYRÄNKIN JO VUONNA 2004 esittämä PERUSTUSLAIN KRITIIKKI on käynyt nykyään entistä aiheellisemmaksi, kun "JULKISESTI ON SUOMESSA HIRTETTY" JO KAKSI SUOMALAISTA NAISTAKIN.

□ ENSIN "JULKINEN HIRTTOTUOMIO" ANNETTIIN PÄIVI RÄSÄSELLE, KUN PÄIVI OLI SITEERANNUT JULKISESTI KRISTINUSKON PERUSASIAKIRJAA ELI RAAMATTUA.

PÄIVIN RAAMATUN SITEERAUS OLI TIETYSTI HUOMATTAVASTI VAKAVAMPI ASIA KUIN PORNOGRAAFISTEN OHJELMIEN ESITTÄMINEN YLE:N KANAVILLA JA MUUSSA MEDIASSA.

□ TYTTI YLI-VIIKARI OLI MYÖS "JULKISESTI HIRTETTÄVÄ", KUN TYTTI EI SUOSTUNUT MYÖNTÄMÄÄN, ETTÄ OLI "SYYLLISTYNYT VAKAVAAN VIRKARIKOKSEEN".

TYTTIHÄN EI OLLUT TIETENKÄÄN SYYLLISTYNYT MIHINKÄÄN RIKOLLISEEN TEKOON AINAKAAN SUUREMMASSA MÄÄRIN KUIN KAIKKI MUUT EDUSKUNNASSA ISTUVAT KANSANEDUSTAJAT JA KORKEASSA ASEMASSA OLEVAT VALTION- TAI KUNTIEN VIRKAMIEHET.

TYTTIHÄN MYÖS TUOMITTIIN "JULKISESTI HIRTETTÄVÄKSI" EDUSKUNNASSA, VAIKKA EDUSKUNTA EI OLE MIKÄÄN TUOMIOISTUIN.

□ TYTIN TAPAUKSESSA TOTEUTUI JUURI SE, MISTÄ JYRÄNKI KIRJOITTI LAKIMIESLEHDESSÄ JO VUONNA 2004 seuraavasti:

"Eduskunnan puhemiesneuvoston asettama toimikunta sai viime vuonna valmiiksi ehdotuksen, jonka mukaan valtiontilintarkastajat instituutiona lakkautettaisiin ja perustettaisiin eduskuntaan erityinen tarkastusvaliokunta.

Tarkoituksena on uudistaa valtiontalouden parlamentaarinen valvontatoimi ja vahvistaa siten eduskunnan budjettivaltaa.

Asia on oikeusministeriössä viimeisteltävänä."

Näyttääkin siltä, että TYTTI on selvästi ollut tietoinen siitä, että kepuloisten PÄIVI NERG oli salannut Eduskunnalta TERRA SIPILÄN väkisin ajaman MAAKUNTA SOTEN kehittelyn, jossa ilman Eduskunnan juridista päätöstä kaikkiaan noin 400 milj. EUR:a ohjattiin kuntiin laittoman MAAKUNTA SOTEN valmistelua varten.

Eduskunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja OUTI ALANKO-KAHILUOTO (Vihr.) on tietysti julkisuudessa ollut kauhuissaan siitä, mitä tarkastuslautakunnassa on tapahtunut ja näin on myös ollut kepuloisten Eduskunnan puhemies "MINÄ AJATTELISIN" ANU (kepu).

Ei ole kuitenkaan mitään epäilystä siitä, että TYTTI olisi toiminut tarkastuslautakunnassa vastoin annettuja ohjeita, koska lautakunta on Eduskunnan valvonnassa oleva valtion tilien tarkastuslaitos.

Kun KEPULOISTEN PÄIVI NERG ei kertonut Eduskunnalle TERRA SIPILÄN hallituksen laittomasti käyttämiä rahoja, niin tietysti tällaisen asian valvonta ja salaaminen menee ilman muuta tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja myös Eduskunnan puhemiehen piikkiin. TYTTI NÄYTTÄÄ VAIN TEHNEEN NS. TYÖTÄ KÄSKETTYÄ.

"Iltalehden artikkelissa 3.4.2021 VTV:n pääluottamusmies Pasi Tervasmäki sanoo kertoneensa VTV:n ongelmista mm. Alanko-Kahiluodolle jo pari vuotta sitten.

Jos Tervasmäkeen on uskominen, asia on ollut tarkastusvaliokunnan ja puheenjohtajansa tiedossa. Ongelmiin reagoidaan vasta, kun niistä lukee lehdessä kissankokoisin kirjaimin.

Ongelmien ytimeen nostettu Tytti Yli-Viikari omaa saman puoluetaustan kuin Outi Alanko-Kahiluoto. Asian merkitys jää tietenkin spekuloinnin asteelle mutta Tervasmäen ulostulon myötä Alanko-Kahiluodon järkytys ei vaikuta oikealta. Aina voimme jättää sen takaportin, että Alanko-Kahiluoto ei vain ole ymmärtänyt tai kiinnostunut kuulemastaan."

ottoRe: MÄNTYNIEMEN PESÄNJAKAJAT: OSA 212.10.2021 7:17
On totta, että tulevaan Mäntyniemen konkurssipesän jakoon johtava suurin yksittäinen virhe tehtiin tuossa perustuslain uudistuksessa.

Sen keskeisin ja kohtalokkain muutos verrattuna entiseen, oli ns. yksinapaiseen parlamentarismiin siirtyminen.

Dualistisen parlamentarismin idea tuhottiin presidentin valtaoikeuksiin puuttumalla.

Miksi näin tehtiin, johtui suurimmalta osalta näiden valtaoikeuksien totaalisesta väärinkäytöstä.

Irvokkain lopputulema tästä, oli se poikkeuslain kautta tapahtunut virkakauden jatkaminen.

Siinähän tavallisella lailla rikottiin törkeästi perustuslakia.

Yksi mies tuhosi yhden Euroopan edistyksellisimmistä hallintomalleista.

Näinhän tuota ns. dualistista mallia luonnehdittiin valtio-oppineiden keskuudessa.

Pl-uudistuksen punaiseksi langaksi valikoitui täten ajatus: Ei enää koskaan uutta kekkosta.

Lanka oli todellakin punainen. Tulipunainen kommunistihan sen laatija todellisuudessa oli vaikka joskus demaria esittänyt.

Kertoessasi olevasi demari, et ole kertonut vielä mitään maailmankatsomuksestasi...

Dualistisen mallin ydin oli siinä, että keskeiset valtioelimet olivat riippuvaisia toisistaan. Yksinvalta oli periaatteessa mahdoton.

Niin, periaatteessa...

Tuo malli oli poliittisen järjestelmän toimivuuden ja ennen kaikkea sen jatkuvuuden kannalta ideaali.

300 valitsijamiestä toimi esivaalina eduskuntavaaleihin.

Sen kautta puolueet saivat "kasvattaa" ja testata nousevaa kaaderiaan.

Eduskuntaan meni läpi harvoin ns. valmisjulkimot tahi muut julkisuuspellet.

Puolueiden ruohonjuuritaso sai ponnistella ja kouluuttaa ja pätevöittää uusia tulijoita politiikan tekemisessä itsessään.

Kun tietoa, taitoa, kykyä ja asennetta oli riittämiin, lähdettiin kokeilemaan siipiä.

Ensin kunnallisvaaleissa ja sitten presidentin valitsijamiesvaaleissa.

Näin toimi poliittinen järjestelmä tuolloin.

Olikohan joku Eero Mäntyranta ensimmäinen, joka meni eduskuntaan hiihtäen.

Sittemmin sinne on juostu, hypätty...

Katsokaa sitten lopputulemaa:

Täydellinen moraalin, osaamisen, ahkeruuden ja kyvykkyyden rappio!

Sitä Mäntyniemen konkurssipesä pitää sisällään.

Kannattaako sitä jakaa kenellekään?

Kysynpä vaan.

alan kolmas miesRe: MÄNTYNIEMEN PESÄNJAKAJAT: OSA 214.10.2021 17:48
OTTO on aivan oikein havainnut, että SUOMEN PERUSUSLAIN MUUTOS VUONNA 1999/2000 AVASI OVET SUOMEN OIKEUSLAITOKSEN JA SAMALLA MYÖS KOKO KANSANTALOUDEN TÄYDELLISEEN ALASAJOON.

ASIASSA EI TIETENKÄÄN OLE MITÄÄN IHMETTELEMISTÄ, KOSKA VUONNA 2000 VOIMAAN ASTUNEEN PERUSTUSLAIN LAATI KOMMUNISMIA JA MARXILAISIA AATTEITA IHANNOINUT ANTERO JYRÄNKI.

SUOMEN PERUSTUSLAISSA EI KATSOTTU AIHEELLISESKI PERUSTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUINTA, JOSSA TIETYSTI OLISI ISTUNUT RIIPPUMATTOMAT OIKEUSTIETEEN ASIANTUNTIJAT.

PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN SISÄLTYY YLEISESTI LÄHES KAIKKIEN DEMEKRAATTISTEN LÄNSIMADEN PERUSTUSLAKEIHIN. SUOMI ON SIIS TÄSSÄ SUHTEESSA ISO POIKKEUS.

NYT SUOMESSA OIKEUSLAITOKSELLA EI KÄYTÄNNÖSSÄ OLE KUITENKAAN MITÄÄN VALVONTAA, ONKO ESIMERKIKSI LAINSÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ PERUSTUSLAILLISET NÄKÖKULMAT LAINKAAN HUOMIOITU.

NÄMÄ PERUSTUSLAILLISET ONGELMAT OVAT HYVIN TULLEET SELVIKSI MM. ERILAISISSA VIRKANIMITYKSISSÄ JA TIETENKIN KYMMENIÄ VUOSIA VEIVATUSSA NS. SOTE-UUDISTUKSESSA, JOSSA KAIKISSA VIRITELMISSÄ PERUSTUSLAIN SÄÄDÖKSILLÄ ON PYYHITTY PÖYTÄÄ KUIN VANHALLA TISKIRÄTILLÄ.

LAINSÄÄDÄNNÖN VALVONNAN PUUTE ON MYÖS JOHTANUT SIIHEN, ETTÄ KUNNILLE ON KEHITELTY KASAPÄIN SELLAISIA TEHTÄVIÄ, JOTKA VAPAISSA DEMOKRATIOSSA VOIDAAN HOITAA MUUTENKIN KUIN JULKISINA PALVELUINA.

TÄMÄ ONKIN JOHTANUT SITTEN MONET KUNNAT KONKURSSIEN PARTAALLE, KUN EDES KOHTUULLISET VEROT EIVÄT OLE RIITTÄNEET KAIKKIEN YLHÄÄLTÄ ANNETTUJEN TEHTÄVIEN SUORITTAMISEEN (KUNNISSA NOIN 500 TURHAA VIRKANIMIKETTÄ JA TEHTÄVÄÄ LÖYDETTIIN JO KATAISEN HALLITUKSEN AIKAAN).

KOOMASTA TOIPUNEEN SAMMAKKO ANTIN PÄÄSTYÄ PÄÄMINISTERIKSI HIUKSEN HIENOSTI FAKE NEWS MEDIAN KEHITTÄMÄN ILMASTOHYSTERIAN VAPPUSATASEN JA HOITAJAMITOITUKSEN AVULLA (0.7) VIIMEINENKIN PERÄLAUTA PERUSTUSLAIN SÄÄNNÖKSILTÄ VETÄISTIIN POIS, KUN SITTEN VIELÄ KORONA SANNA PÄÄSI SORMEILEMAAN LAINSÄÄDÄNTÖÄ TAVALLA, JOKA NOSTI TUKAN PYSTYYN JOPA OIKEUSKANSLERI TUOMAS PÖYSTILTÄKIN.

ILMASTOHYSTERIALLLEKIN LÖYTYI TARKKA PERUSTELU:

Maailmassa 10 vuoden päästä ilmaston lämpötila ei missään tapauksessa saa nousta 1.5 Celciusta eli vain 0.5% absoluuttisella Kelvin asteikolla tai meitä uhkaa maailman loppu 10 vuodessa.

□ Kenenkä mittaria käytetään lämpötilan mittaamiseen????

□ Riittääkö yksi kalibroitu mittari UNILUKKARIN MÄNTYNIEMEN asunnon pihalla?

□ Vai tarvitaanko toinen kalibroitu mittari SENIILIN JOE BIDENIN HUVILAN PUUTARHASSA??

SOPPA OLI VALMIS, KUN VIELÄ SUOMESTA TULI 1.1.1995 EUROOPAN UNIONIN JÄSEN JA OMASTA MARKASTAKIN LUOVUTTIIN VUODEN 1994 KANSANÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN, VAIKKA KANSANÄÄNESTYKSESSÄ OLI KYSYMYS VAIN EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISESTÄ.

KUITENKIN PAAVO LIPPONEN JA SILLOINEN VALTIOVARAINMINISTERI NIINISTÖ JUNAILIVAT ASIAT SIIHEN MALLIIN, ETTÄ SUOMI ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA HYVÄKYSTTIIN EUROOPAN TALOUS- JA RAHALIITON (EMU:N) JÄSENEKSI, JOKA SITTEN JOHTI AINOANA POHJOISMAANA YHTEISEEN TILIVALUUTTAAN JA 1.1.1999 SITTEN EUROON. KÄTEISVALUUTTANA EURO OTETTIIN SITTEN KÄYTTÖÖN 1.1.2002.

EU:n finanssikriisien ja Saksan typerän energiapolitiikan seurauksena EU:n ylivalta on levinnyt lähes kaikille aloille ja EU lainsäädännön ylivalta on johtanut siihen, että Suomen johtavat poliitikot ja MEPIT ovat kynsin hampain takertuneet EU:n komission intohimoihin, vaikka yleisestikin on tiedossa, että EU:n ja EKP:n säännöksissä on isoja valuvikoja, joita nähtävästi ei voida korjata.

Tietysti BREXIT on nähty vaarallisena veneen keikuttamisena, vaikka BREXITILLÄKIN on selvästi ollut omat kansalliset itsemääräämistavoitteensa, jotka eivät ole EU:n jäsenyydessä toteutuneet.

Samalla tavalla Suomen poliittisessa keskustelussa on ankarasti pyritty tuomitsemaan Puolan ja Unkarin käyttäytymistä EU:n jäseninä, kun kyseisisä maissa on haluttu toisaalta irtautua entisestä kommunistisesta menosta ja säilyttää kuitenkin samalla itsenäisen valtion asema EU:n piirissä.

Yksioikoisesti meikäläinen poliittinen keskustelu on vienyt siihen, ettei oikeusvaltioperiaate näytä toteutuvan Unkarissa ja Puolassa, vaikka molemmissa itsenäisissä valtioissa on kuitenkin oma PERUSTUSLAKI TUOMIOISTUIN, mikä takaa sen, että massaa noudatetaan voimassa olevaa perustuslakia.

SUOMESSA ASIAT ON TOISIN, MEILLÄ ON KÄYTÖSSÄ NS. MAAN TAPA ja JÄÄKIEKOSSA MEIDÄN PELI. MOLEMMAT TAVAT OVAT JOHTANEET "HYVIIN TULOKSIIN".

MAAN TAPA SALLII LAAJAMITTAISEN KORRUPTION VALTION JA KUNTIEN TEHTÄVISSÄ JA MYÖS OIKEUSLAITOKSEN MÄDÄNNÄISYYDEN.

KORKEIMMAT VIRKANIMITYKSET VAHVISTAA MYÖS PRESIDENTTI ja YLEISESTI TIEDETÄÄN, ETTÄ KORKEIMPIEN VIRKAMIESTEN NIMITYKSISSÄ JA VALTION LAITOSTEN JOHTOON VALITAAN HENKILÖITÄ LÄHINNÄ PUOLUEJÄSENKIRJAN PERUSTEELLA.

PERUSTUSLAISSA OLEVAT PUUTTEET OVAT MYÖS VUOSIKYMMENET MAHDOLLISTANEET SEN, ETTÄ ESIM. KEPUN TÄYTYY AINA OLLA HALLITUKSESSA, VAIKKA KANNATUS OLISI MILLÄ TASOLLA TAHANSA.

SUOMEN KEPULLA ON SIIS HYVINKIN SAMA ASEMA SUOMEN POLITTISESSA KENTÄSSÄ KUIN KOMMUNISTEILLA NEUVOSTOLIITOSSA JA NYKYÄÄN PUTININ YHTENÄINEN VENÄJÄ-LIIKKEELLÄ, JOKA PITÄÄ HUOLEN SIITÄ, MITEN MAASSA RAHAT JA VALTA KEINOISTA VÄLITTÄMÄTTÄ JAETAAN.

KUKAAN EI VOI VÄITTÄÄ, ETTÄ SUOMI ON KORKEAN TASON OIKEUSVALTIO, KUN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNANKIN VARSINAISISTA JÄSENISTÄ, JOITA PUHEENJOHTAJAT MUK. LUKIEN ON YHTEENSÄ 17 KPL, OIKEUSTIETEEN OSAAJIA ON VAIN 3 KPL.

Esimerkkinä voin todeta, että sekä Puolan että Unkarin perustuslakituomioistuimissa on kummassakin 15 juristia.

Mikäli vielä varajäsenetkin lasketaan mukaan, niin SUOMESSA perustuslakivaliokunnassa lakeja on valmistelemassa kaikkiaan 40 KANSANEDUSTAJAA, JOISTA VAIN 7 HENKILÖLLÄ ON LAILLISTETTU OIKEUSTIETEEN TUTKINTO.

EI VOI VÄLTTYÄ AJATUKSELTA, ETTÄ PERUSTUSLAKIVALIOKUNNASSA LAKEJA VALMISTELLAAN LYHYTNÄKÖISESTI KULLOISTENKIN VOIMASUHTEIDEN PERUSTEELLA PELKÄSTÄÄN PUOLUEPOLIITTISTEN INTOHIMOJEN JA VOIMASUHTEIDEN NOJALLA.

KYSYMYS ON LÄHES JOKAISEN LAIN KOHDALLA YKSINKERTAISESTA ENEMMISTÖVALLASTA, EIKÄ ESIM. VÄHEMMISTÖN SUOJA, JOKA PERUSTUSLAISSAKIN EDELLYTTÄÄ TÄRKEILTÄ LAEILTA 5/6 ENEMMISTÖÄ, YLEENSÄ KOSKAAN TOTEUDU.

VIELÄ HUVITTAVAMPI ON VÄITTÄMÄ, ETTÄ KANSANEDUSTAJAN HENKILÖKOHTAISET PUOLUEPOLIITTISET INTOHIMOT TAI PUOLEEN JOHDON ASETTAMAT MÄÄRÄYKSET UNOHTUVAT, KUN KANSANEDUSTAJA SULKEUTUU KESKUSTELEMAAN LAKIASIOISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN SULJETTUUN KAMMIOON.

SUOMESSA LAKIEN VALMISTELU MUISTUTTAA PAAVIN VALINTAA SULJETUSSA KAMMIOSSA, JOSTA SOVUN LÄYDYTTYÄ ILMOITETAAN VALKOISELLA SAVULLA, JONKA JÄLKEEN VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA ANTAA JUHLALLISEN LAUSUNNON YLE:N TOIMITTAJALLE.

SUOMEN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN PÄÄTTÄJIEN INTRESSEISTÄ SAA KOHTALAISEN HYVÄN KUVAN, KUN KATSOO, MILLÄ LIHAKSILLA SUOMESSA LAINSÄÄDÄNTÖÄ NYKYÄÄN OIKEASTI TEHDÄÄN.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN JÄSENET
Puh. johtaja
□ Johanna Ojala-Niemelä (DEMU), oik. tiet. kandidaatti 2000, Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen, Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. vpj., Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, Osuuskunta Tradekan hallituksen jäsen, yhteensä 8 luottamustehtävää, 2021 ilmoitetut tulot luottamustehtävistä 20 600 EUR

Vara puh. johtaja
□ Antti Häkkänen (KOK), oik. tiet. maisteri 2014, Mäntyharjun kunnanvaltuuston jäsen, Kokoomuksen varapuheenjohtaja, yhteensä 8 luottamustehtävää, 2021 ei ilmoitettuja tuloja luottamustehtävistä
Jäsenet
□ Outi Alanko-Kahiluoto (VIHR), filosofia tri 2007
□ Bella Forsgrén (VIHR), 1992 Addis Abeba, ei tutkintoja, Jyväskylän kaupungin valtuuston jäsen, tulot luottamustehtävistä v. 2020 10 045 EUR
□ Jukka Gustafsson (DEMU), yhteiskuntatieteiden maisteri 1976, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, vain kaupunginvaltuuston, Veikkaus oyj:n hallintoneuvoston jäsen, Tampere-talo oy, hallituksen jäsen, 2021 tulot luottamustoimista 10 000 EUR
□ Maria Guzenina (DEMU), ei tutkintoja, Espoon kaupunginhallitus, vpj 2017-, Espoon konsernijaosto, pj 2017-, kaikkiaan 6 luottamustointa, tulot luottamustehtävistä v, 2020-21, ei tietoja
□ Petri Honkonen (KEPU), filosofian maisteri 2014 (Jyväskylän yliopisto), Saarijärven kaupungin valtuuston jäsen, 13 luottamustehtävää, 2021 tulot luottamustehtävistä yhteensä 12 293 EUR
□ Olli Immonen (PERSUT), lukio 2005, turvallisuusalan perustutkinto 2008, vartijan ammattitutkinto 2008, Oulun kaupunginvaltuusto 2009-, 2021 tulot luottamustoimista, ei ilmoitettavia tuloja
□ Hilkka Kemppi (KEPU), ei tutkintoja, Asikkalan kunnanvaltuusto, puheenjohtaja, kaikkiaan 9 luottamustehtävää, 2021 ei ilmoitettuja tuloja luottamustehtävistä
□ Mikko Kinnunen (KEPU), ei tutkintoja, Reisjärven kunnan valtuuston ja hallituksen jäsen, 2021 ei ilmoitettavia tuloja luottamustoimista
□ Anna Kontula (VASSARIT), yhteiskuntatieteiden tohtori 2008 (Tampereen yliopisto), Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen virat ja niistä saadut tulot
□ Mats Löfström (RKP), valtiotieteen kandidaatti 2020 (Helsingin yliopisto), Alko Oy, hallintoneuvoston jäsen
□ Jukka Mäkynen (PERSUT), ei tutkintoja, 1961 Vaasa, kaupunginvaltuutettu, ei ilmoitettavia tuloja 2021
□ Sakari Puisto (PERSUT), filosofian tohtori, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, 2021 tulot luottamustoimista 10 000 EUR
□ Ville Rydman (KOK), valtiotieteiden maisteri 2008 (Helsingin yliopisto), Helsingin kaupunki, tulot vuodelta 2020 yhteensä 35 784,50 euroa, Kaupunginhallituksen jäsen (2.8.2021 asti)
□ Heikki Vestman (KOK), oikeustieteen maisteri 2012 (Helsingin yliopisto), Sipoon kunnanvaltuusto, pj 2017-, Sipoon kunnanvaltuuston jäsen, Sipoon kunnasta saadut tulot vuonna 2020: 8 140 EUR
□ Tuula Väätäinen (DEMU), erityistason perheterapeutti 1992 (Kuopion yliopisto), työnohjaajakoulutus 1999 (Psyko-Team, Helsinki), tulot luottamustoimista 44 375 EUR

Varajäsenet
□ Eva Biaudet (RKP), ylioppilas 1979, oikeustieteen opintoja (Helsingin yliopisto), Helsingin kaupunginvaltuusto, ei tietoja luottamustoimien tuloista 2021
□ Markku Eestilä (KOK), eläinlääketieteen lisensiaatti 1982 (Eläinlääketieteellinen korkeakoulu (Hki), Iisalmen kaupunginhallitus, 1. vpj 2009-2013, tulot luottamustoimista 2021, Maakuntavaltuusto ja Iisalmen kaupunginvaltuusto yhteensä 2 000 euroa
□ Tarja Filatov (DEMU), Työväen akatemian yhteiskuntatieteiden linja 1983, yhteiskuntatieteiden ylioppilas (Tampereen yliopisto), Hämeenlinnan kaupunki, valtuuston jäsen, tulot luottamustoimista 2021
□ Sanni Grahn-Laaksonen (KOK), valtiotieteiden maisteri 2011 (Helsingin yliopisto), Forssan kaupunginvaltuusto, valtuuston jäsen, 2021 ei ilmoitettuja tuloja luottamustoimista
□ Mari Holopainen (VIHR), Kauppatieteiden maisteri 2008 (Helsingin kauppakorkeakoulu), Helsingin Kaupunginvaltuutettu 2008-, ilmoitetut tulot luottamustoimista 2021 31 549 EUR
□ Veronika Honkasalo (VASSARIT), sosiologian dosentti 2018, Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsen 2015-, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 41 955.32 EUR
□ Pihla Keto-Huovinen (KOK), oikeustieteen kandidaatti 2001 (Helsingin yliopisto), Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto, virkavapaa, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 10 080 EUR
□ Esko Kiviranta (KEPU), oikeustieteen kandidaatti 1979 (Helsingin yliopisto), varatuomari 1982, Sauvon kunnanhallitus, pj 2003-2004, 2021-, ei ilmoitettuja tuloja luottamustoimista, joita ollut noin 15 kpl
□ Johannes Koskinen (DEMU), oikeustieteen kandidaatti 1976, ulkoasiainministeriön kansainvälisten asiain valmennuskurssi 1981, Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto 1989-2004, 2008-2015, Finnvera Oyj:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 2020, vuonna 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 4 300 EUR
□ Mikko Kärnä (KEPU), Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen ylioppilas (Lapin yliopisto), Enontekiön kunnanjohtaja (virkavapaalla 5.6.2015-30.4.2019) 1.10.2012-, Kemijoki Oy, hallintoneuvoston jäsen, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 2021 3 900 EUR
□ Mia Laiho (KOK), lääketieteen tohtori 2014 (Helsingin yliopisto), lääketieteen lisensiaatti 1996 (Tampereen yliopisto), sisätautien erikoislääkäri 2003 (Helsingin yliopisto), eMBA 2013 (Tampereen teknillinen yliopisto), Päivystyslääketieteen erityispätevyys 2009, hallinnon erityispätevyys 2007, Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto, vpj 2017-, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 35 184 EUR
□ Antti Lindman (DEMU), valtiotieteiden kandidaatti 2016 (Helsingin yliopisto), Vantaan kaupunginvaltuusto, pj 2009- jne., Vantaan kaupunki luottamushenkilökorvaukset: bruttotulo 2020, 34 543,11 EUR
□ Markus Lohi (KEPU), oikeustieteen maisteri (Lapin yliopisto), Kuntien eläkevakuutuksen hallitus, jäsen 2015-, Rovaniemen kaupunginvaltuusto 1997-2008, 2013-,2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 46 055.01 EUR
□ Leena Meri (PERSUT), oikeustieteen maisteri 2000 (Helsingin yliopisto), Hyvinkään kaupunginvaltuusto 2013-, Hyvinkään kaupunginhallitus, 2. vpj 2013-, 2020-21 ilmoitetut tulot luottamustoimista 22 700 EUR
□ Jani Mäkelä (PERSUT), tradenomi 2002 (Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu), Lappeenrannan kaupunginvaltuusto, 2. vpj 2019-, 2020-21 ilmoitetut tulot luottamustoimista 22 700 EUR
□ Merja Mäkisalo-Ropponen (DEMU), terveystieteiden tohtori 1998 (Kuopion yliopisto), draamakouluttaja 2003 (Teatterikorkeakoulu), Joensuun kaupunginvaltuusto, 1. vpj, 2020-21 ilmoitetut tulot luottamustoimista: Joensuun kaupunginvaltuuston 1.vpj. 9 385 euroa
□ Tom Packalén (PERSUT), poliisipäällystön virkatutkinto 2005, Ilmoitetut sidonnaisuustulot 2020-2021: Utopia Analytics Oy: tekoäly/tekstianalytiikka, palkka ja luontaisedut yht. 20 731,26 euroa
□ Riikka Purra (PERSUT), valtiotieteiden maisteri, Kirkkonummen kunnanvaltuusto, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 11 497 EUR
□ Juha PYLVÄS (KEPU), maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Ylivieskan valtuuston puh, joht., Finnvera Oy, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 14 788 EUR
□ Päivi RÄSÄNEN (KRIST), lääketieteen lisensiaatti 1984, Riihimäen kaupunginvaltuusto 1993-, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 15 050 EUR
□ Iris Suomela (VIHR), yhteiskuntatieteiden opiskelija, Tampereen kaupunki, kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja, Tampereen yliopisto, hallituksen jäsen, 2021 ilmoitetut tulot luottamustoimista 26 610 EUR
□ Sari Tanus (KRIST), naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri 2004 (Tampereen yliopisto), Tampereen kaupunginvaltuutettu 2017-, Tampereen Särkänniemi Oy hallituksen jäsen 2017-, 2021 ei ilmoitetuttuja tuloja luottamustoimista
□ Erkki Tuomioja (DEMU), ekonomi 1974 (Helsingin kauppakorkeakoulu), valtiotieteiden lisensiaatti 1980, valtiotieteiden tohtori 1996 (Helsingin yliopisto), Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti 1997-, 2021 tulot luottamustoimista yhteensä 6 450 EUR

PUUOLUEITTAIN JÄSENIÄ (PUHEMIEHISTÖ MUK. LUETTUNA):
□ DEMUT: 4 kpl, juristin koulutuksen omaavia 1 kpl
□ KOK: 3 kpl, juristin koulutuksen omaavia 2 kpl
□ PERSUT: 2 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ KEPU: 3 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ VIHR: 2 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ RKP: 1 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ KRIST: 0 KPL, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ JURISTIEN OSUUS JÄSENISTÄ 3 kpl/17 kpl jäseniä

PUOLUEITTAIN VARAJÄSENIÄ
□ DEMUT: 5 kpl, juristin koulutuksen omaavia 1 kpl
□ KOK: 4 kpl, juristin koulutuksen omaavia 1 kpl
□ PERSUT: 4 kpl, juristin koulutuksen omaavia 1 kpl, 1 kpl poliisipäällystön virkatutkinto
□ KEPU: 4 kpl, juristin koulutuksen omaavia 2 kpl, juridiikan opiskelija 1 kpl
□ VIHR: 2 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ RKP: 1 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ KRIST: 1 kpl, juristin koulutuksen omaavia 0 kpl
□ JURISTIEN OSUUS JÄSENISTÄ 4 kpl + 1 opiskelija ja 1 poliisi/23 kpl jäseniä



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: