Keskustelu

alan kolmas miesNIINISTÖN SUVUN JOULULAHJA SUOMELLE23.12.2021 4:21
Ikivanha suomalainen kansanviisaus on kiteytynyt sanontaan:

"SUKUVIKA ON, KUN SUKSI EI LUISTA"

VIHERVASSARIEN VILLE NIINISTÖ ON OLLUT VUOSIKYMMENIÄ YKSI ÄÄNEKKÄIMPIÄ NIINISTÖN SUVUN EDUSTAJIA.

VILLEHÄN on profiloitunut jo kauan sitten mm. YDINVOIMAN INNOKKAIMPIIN VASTUSTAJIIN sekä Suomessa että myös EU:n PARLAMENTISSA:

Ei tietenkään mistään järkeen käyvästä syystä, vaan puhtaasti IDEOLOGISISTA syistä.

Samalla tavalla, mikä teki myös aikoinaan HARMAASTA MATISTA SUOMEN PÄÄMINISTERIN, kun joku vihreä innostunut toimittaja tajusi sen, että T?ernobylin ydinvoimalan räjähdyksellä voidaan tehdä ennen näkemättömällä tavalla eurooppalaista energiapolitiikkaa ja sitä kautta varmistaa myös se, että VIHERVASSARIEN edustajat pääsevät hivuttautumaan etenkin kommunistisessa ITÄ-SAKSASSA YDINFYSIIKASSA ja politiikassa koulutuksensa saaneen ANGELA MERKELIN avulla EU:n poliittisessa päätöksenteossa keskeisille päättäjien palleille.

VILLEN YDINVOIMADOKTRIININ JÄLJET NÄKYY TIETYSTI ENNEN KAIKKEA OLKILUOTO 3 VOIMALAHANKKEESSA.

Kyseisen hankkeen investointikustannus nousi alkuperäisestä 3.2 miljardista EUR:sta ainakin 11 miljardiin EUR:on ja voimalan valmistuminen viivästyi peräti 13 vuodella, kun voimalalle keksittiin koko ajan uusia lähinnä turvallisuuteen liittyneitä vaatimuksia, vaikka samaan aikaan LOVIISASSA vain 80 km päässä Helsingistä on koko ollut käynnissä NEUVOSTOLIITTOLAISTEN KOMMUNISTIEN TOIMITTAMA VUONNA 1977 KÄYNNISTYNYT YDINVOIMALA.

LOVIISAN VOIMALAN ensimmäinen reaktori käynnistyi vuonna 1977, siis jo 44 vuotta sitten ja toinen reaktori käynnistettiin vuonna 1980. Tuolloin LOVIISAN voimala vastasi noin 10%:sta Suomen koko sähkönkulutuksesta.

Kukaan ei ole kuitenkaan koskaan moittinut sitä, että LOVIISAN VOIMALA olisi ollut erityisen vaarallinen suomalaisille, vaikka voimala on taatusti hyvinkin lähellä SUOMEN PÄÄKAUPUNKIA.

Täytyy siis ihmetellä, miksi NIINISTÖN SUVUSSA ON ALETTU VIHAAMAAN IDEOLOGISISTA SYISTÄ YDINVOIMAA.

Kun AKM:lle luennoitiin 1960-70-luvuilla VOIMALAITOSOPPIA, me kävimme myös tutustumassa OTANIEMESSÄ olleeseen pieneen YDINVOIMALAAN ja AKM:kin käveli ihan ydinreaktorin vieressä ja teki jopa kokeita voimalan säteilyn kanssa.

Missään vaiheessa en tuntenut olevani suuressa vaarassa.

Veikkaan, että aikoinaan pienoisröntgenissä saatettiin saada isompi säteilyannos kuin silloisessa OTANIEMEN VOIMALASSA. Tuokin pieni ydinvoimala on käsittääkseni jo suljettu.

Kun atomien fissioon perustuva ydinvoimateknologia oli valjastettu turvalliseen käyttöön, niin alettiin puhumaan, että seuraavassa vaiheessa teknologinen kehitys johtaa fuusioreaktoreihin, jolloin päästötöntä sähköenergiaa on maailmassa saatavilla periaatteessa rajattomasti.

T?ernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26.4.1986 Ukrainassa ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus noin 250 km päässä TOKIOSTA 11.3.2011 säikäytti kuitenkin kaikki hermoheikot ydinvoiman vastustajiksi, kun FUKUSHIMAN VOIMALAN kolme reaktoria sulivat.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että reaktoreiden sulaminen ei johtunut itse asiassa reaktoreita, vaan maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista.

FUKUSHIMAN voimala oli siis rakennettu täysin väärään paikkaan eli kysymyksessä oli siis merkittävä suunnitteluvirhe.

Joka tapauksessa VILLE NIINISTÖN ja VIHERVASSARIEN INTOILU YDINVOIMAA VASTAAN ON AIHEUTTANUT VALTAVAA VAHINKOA SUOMESSA JA MUUALLA EUROOPASSA, KUN VUOSIKYMMENIÄ ON AJETTU MIELETÖNTÄ PERINTEISTEN VOIMALARATKAISUJEN ALASAJO- JA TAPPOLINJAA, JOKA NYT NÄYTTÄÄ AJANEEN KOKO EU:N ENERGIAHUOLLONKIN TÄYTEEN KAAOKSEEN.

Huolimatta siitä, että VIHERVASSAREISSAKIN on alettu hiljalleen ymmärtämään, että ehkäpä pienimuotoiset ydinvoimalat saattaisivat olla osa kestävää energiapoliittista ratkaisua jopa TULIPUNAISEN VIHREÄKSI VIEDYSSÄ SAKSASSA.

Kuitenkin nyt VIHERVASSARIEN KESKEISEKSI ENERGIARATKAISUKSI NÄTTÄÄ KEHITTYVÄN VEDYN HYÖDYNTÄMINEN.

Vetytalouden muuttaminen teoreettisesta pohdinnasta toimivaksi energiataloudeksi edellyttää kuitenkin useiden ongelmien ratkaisemista. Vetytalouden vaatima jakeluverkosto puuttuu, vedyn varastointi etenkin pienessä mittakaavassa ja kulkuneuvoissa on ongelmallista ja tarvitaan keino vedyn kuljettamiseksi valmistuksesta kulutukseen.

Vedyn valmistukseen kuluvat suuret energiamäärät tulisi ensin tuottaa esimerkiksi sähkönä. Sähköntuotanto puolestaan on toistaiseksi suurelta osin sidottu fossiilisten polttoaineiden käyttöön, joten ennen vetytalouteen siirtymistä tarvitaan halpa ja globaalisti käyttökelpoinen energianlähde, joka kaikesta päättäen voidaan taloudellisesti hoitaa kestävästi vain fuusiovoimaa hyödyntämällä.

Vetytalouteen siirryttäessä on myös hyvä muistaa taannoiset Adolf Hitlerin aikaiset VETYILMALAIVAT, joiden piti mullistaa lentoliikenne, mutta vedyn kanssa puuhastelu päättyi lyhyeen, kun Hinderburg Zeppeliini paloi poroksi vuonna 1937 Lakehurstin kentällä New Jerseyssä USA:ssa, kun myrsky oli yllättänyt ilmalaivan laskeutumisvaiheessa.

Tämäkin surullinen tapahtuma osoittaa sen, ettei vedyn kanssa kannata leikkiä, koska vety on herkästi syttyvä kaasu:

"Vedystä tekee mielenkiintoisen energiankantajan vetykaasun korkea lämpöarvo, n. 119 MJ/kg. Tätä voi verrata esimerkiksi bensiiniin (43,0 MJ/kg), dieselöljyyn (42,6 MJ/kg), maakaasuun (38?50 MJ/kg) ja etanoliin (26,8 MJ/kg). Nestevedyn tiheys on 70,8 kg/m³ 20 K lämpötilassa, minkä vuoksi sen energiatiheys on tilavuuteen nähden kuitenkin huono. Bensiinilitra sisältää neljä kertaa enemmän energiaa kuin nestemäinen vety."

VILLE NIINISTÖ, joka omilla mielipiteillään ja jatkuvalla jankuttamisellaan VIHREISTÄ WOKISTISISTA arvoistaan, on Suomessa tehnyt hartiavoimin töitä mm. ydinvoiman kiihkeänä vastustajana, ei kuitenkaan näytä luopuvan IDEOLOGISISTA PERIAATTEISTAAN.

Tultuaan valituksi EU:n PARLAMENTIN YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN PÄÄNEUVOTTELIJAKSI, VILLE NÄYTTÄÄ VIHDOIN LÖYTÄNEEN ARVOISEKSEEN KODIKSI ELOKAPINALLISTEN RADIKAALIT KAADERIT.

Pari päivää sitten HESARIN VIHERTOIMITTAJA TEIJA SUTINEN RAPORTOI, KUN VILLE NIINISTÖ näyttää taas lähettävän erittäin ajankohtaisen JOULULAHJAN kaikille suomalaisille, erityisesti kaikille metsänomistajille ja viljelijäväestölle vielä erikseen.

VILLE NIINISTÖN VUONNA 2019 EU:N PARLAMENTTIIN ÄÄNESTÄNEILTÄ SUOMALAISILTA VOIDAAN SUORAAN KYSYÄ, MIKÄ MAHTOI ÄÄNESTÄJILLÄ OLLA MIELESSÄÄN, KUN ÄÄNESTIVÄT VILLEN SUOMEN EDUSTAJAKSI EU:N PARLAMENTTIIN, KUN VILLEN AINOA AJATUS NÄYTTÄÄ OLEVAN PIENEN SUOMEN KOKO KANSANTALOUDEN UHRAAMINEN SAKSAN VIKARAITEILLE AJETUN ENERGIAHUOLLON KESKEISENÄ TAKUUMIEHENÄ.

HESARI RAPORTOI VILLEN SUUNNITELMISTA SEURAAVASTI:

"Ville Niinistöltä tulossa radikaali ehdotus hiili¬nieluista: kasvattaisi EU-tavoitetta roimasti, mikä Suomessakin tarkoittaisi isoja muutoksia

Niinistö on EU-parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelija maankäyttöä ja metsiä koskevassa lulucf-asetuksessa.

Suomessa ehdittiin jo iloita komission odotettua pienemmästä esityksestä, mutta se ei Niinistölle riitä.

VIHREIDEN europarlamentaarikko Ville Niinistö haluaa kasvattaa merkittävästi EU:n laajuista tavoitetta siitä, miten suuret hiilinielut EU:n jäsenmaissa pitäisi olla.

Tavoitteen nosto tarkoittaisi, että myös Suomi joutuisi miettimään uusiksi hakkuiden määrän, metsän¬hakkuu¬tavat ja maatalouden päästöt.

Hiilinielut ovat olennainen osa EU:n ilmastopolitiikkaa, koska ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja auttavat saavuttamaan päästövähennystavoitteita.

Niinistö tekee esityksensä EU-parlamentille kirjoittamassaan mietinnössä, jonka luonnos on juuri valmistunut. Niinistö nimitettiin syksyllä parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelijaksi eli raportoijaksi hiilinieluja koskevassa, niin sanotussa lulucf-asetuksessa.

Pääraportoijan paikka on vaikutusvaltainen, ja Niinistö on käyttänyt sen täysimääräisesti hyväkseen.

"Tämä on aika edistyksellinen", Niinistö luonnehtii mietintöään.

HIILINIELUJA koskeva asetus on yksi osa EU:n komission heinäkuussa esittelemää ilmastotoimien pakettia, jolla EU tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen mittavaa vähentämistä.

Niinistö esittää mietinnössä, että maankäyttösektorin hiilinielun kokonaistavoite nostettaisiin 490 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuonna 2030, kun komission heinäkuussa antamassa esityksessä Euroopan-laajuinen tavoite oli 310 miljoonaa tonnia.

Komission esityksessä Suomen osuus tästä oli 17,8 miljoonaa tonnia. Samalla laskukaavalla Niinistön esitys melkein kaksinkertaistaisi Suomen hiilinielutavoitteen 30 miljoonaan tonniin.

Niinistön esityksestä noussee Suomessa äläkkä, koska kesällä muun muassa metsänomistajia edustavat tahot huokaisivat helpotuksesta kuullessaan komission esityksen. Komissiolta oli odotettu kireämpää tavoitetta.

Hallitus totesi omassa kannanotossaan, että komission velvoite on riittävä eikä sen korottamiselle ole perusteita jatkoneuvotteluissa.

Niinistön mielestä EU ei saavuta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen mukaisia velvoitteitaan, jos tavoitetta ei kiristetä. Samalla EU patistaisi myös muita maaryhmiä lisäämään maankäytön ilmastotoimia uusissa sitoumuksissaan.

Niinistö rajaisi myös joustoja, eli mikään maa ei voisi hiilinieluilla kuitata sitä, ettei tee riittävästi päästövähennyksiä.

HIILINIELUJA ja hiilivarastoja voi kasvattaa esimerkiksi niin, että metsää hakataan vähemmän tai hakkuut tehdään kestävämmin kuin nyt - esimerkiksi välttämällä liian nuorten puiden hakkaamista ja jättämällä metsään lahopuita.

Lisäksi metsäkato pitää Niinistön mukaan pysäyttää ja soita ennallistaa.

Mutta metsät ja suot eivät ole ainoa vastaus. Niinistö sanoo esityksensä rakentuvan sille, että maatalouden velvoitteet kasvavat enemmän kuin metsätalouden. Hän esittää erillistä EU-tason alatavoitetta maatalouden maankäyttöpäästöille.

Maataloudessa on mahdollista esimerkiksi ennallistaa turvemaille raivattuja peltoja tai siirtyä hiiliviljelyyn. Hiiliviljely tarkoittaa, että maanviljelijä pyrkii eri keinoin lisäämään hiilen varastoitumista maaperään.

"Me emme voi ratkaista ilmastokriisiä ilman, että kaikkia maankäytön muotoja muutetaan ilmastolle paremmiksi. Suunnan pitää muuttua, myös isoja EU-tukia saavassa maataloudessa ja maatalousvaltaisissa maissa. Haluan tällä varmistaa, että maatalouden päästöjä ei voi piilottaa metsäisten maiden nielujen taakse."

Niinistön mukaan maankäytön päästöjen ja hiilinielujen kehitys Euroopassa on kymmenen viime vuoden aikana mennyt aivan väärään suuntaan ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Hiilinielut olivat hänen mukaansa 2010-luvun alussa isommat kuin komissio esitti vuoden 2030 tavoitteeksi.

Nielut ovat pienentyneet, kun metsää on hakattu aiempaa enemmän, mutta se ei ole ainoa syy. Etelä- ja Keski-Euroopassa nieluja heikentää maaperän eroosio.

NIINISTÖN mukaan maa- ja metsätaloudessa pärjäävät seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana ne, jotka osaavat kehittää kestävämpiä tuotanto- ja toimintatapoja. Suomi tekee itselleen vahinkoa, jos se jää tästä syrjään.

"Nyt syntyvät markkinat hiilinielujen kasvattamiselle aktiivisilla toimilla. Suomessa on ollut haluttomuutta tunnistaa, että maankäytön hiilinieluja voi kasvattaa uusia tuotteita ja tuotantotapoja kehittämällä niin, että se on myös ruuantuotannon etu."

Muutos on silti jo alkanut. Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä suuromistaja Ilkka Herlinin Qvidjan koetilaa, jossa yritetään lisätä hiilensidontaa pitämällä maa kasvipeitteisenä läpi vuoden.

Miljardööri ILKKA HERLIN on jo kehitellyt vaimonsa kanssa 500 vuotta vanhassa kartanossaan mullistavan energialähteenkin, joka epäilemättä on toteutettavissa kaikilla Suomenkin maatiloilla, kuten alta olevista positiivisista tiedoista voidaan päätellä:

"Herlinillä on myös ässä hihassaan, jopa mullistavalta vaikuttava uutinen kerrottavanaan: hänen rahoittamansa projektin turvin suomalaiset ovat nyt onnistuneet kehittämään uuden innovaation, jolla aurinko- ja tuulienergiaa pystytään varastoimaan - ensimmäisenä koko maailmassa.

□ Olisin yllättynyt, jos tällä keksinnöllä ei todella olisi mullistavia vaikutuksia, Herlin arvelee.

□ Pystymme tuottamaan biologisesti valmistettua metaania mikrobien avulla korkealla hyötysuhteella ja hiiltä varastoiden.

Tämä menetelmä on nykyisiä uusiutuvia energianlähteitä täydentävä, koska raaka-aineet ovat hiilidioksidi ja vety.

Herlin tähdentää, että Qvidjallakin on perusratkaisuna tuiki tavallinen biokaasulaitos, joka tekee energiaa tilalta saatavasta hakkeesta, lannasta, nurmesta sekä erilaisista paikkakunnalla syntyvistä sivuvirroista, kuten kalanperkuujätteistä."

Toinen esimerkki on hallituksen tukema kosteikkoviljelyohjelma, jossa turvepohjaisten peltojen pohjaveden pintaa nostamalla vähennetään päästöjä.

Uudet toimintatavat ja kokeilut vaativat rahoitusta, jota Niinistö ohjaisi viljelijöille ja metsänomistajille maatalouden ympäristötuesta ja päästökauppatuloista.

NIINISTÖN esitys on vasta luonnos ja todennäköisesti muuttuu, kun parlamentin muut ryhmät käyvät sen kimppuun. Hän itse arvelee, että lopputulos kevään aikana käytyjen neuvotteluiden jälkeen on jossain komission pohjaesityksen ja hänen esityksensä välimaastossa.

Muut ryhmät kertovat haluamansa muutokset helmikuun alkuun mennessä. Ympäristövaliokunta äänestää mietinnön sisällöstä 28. huhtikuuta, ja parlamentin täysistunto käsittelee esitystä alkukesästä.

Kun parlamentin kanta on valmis, edessä ovat vielä neuvottelut jäsenmaiden kanssa ensi syksynä. Vasta sen jälkeen selviää, miten paljon Niinistön toiveet hiilinielujen kasvattamisesta saavat vastakaikua EU-maissa."

YHTEENVETONA VOIDAAN TODETA, ETTÄ VILLE NIINISTÖLLÄ EI OLE VÄHÄISINTÄKÄÄN OMAKOHTAISTA OSAAMISTA METSÄTEOLLISUUDESTA, METSÄNHOIDOSTA PUHUMATTAKAAN MAANVILJELYKSESTÄ JA ENERGIATALOUDESTA.

Nämäkin VILLE NIINISTÖN PUUTTEET KÄYVÄT HYVIN ESILLE, kun tarkastelee kriittisesti WIKIPEDIASTA esim. VILLEN KOULUTUSTAUSTAA:

"Niinistö valmistui ylioppilaaksi Kaarinan lukiosta vuonna 1995 ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2003. Hänen pääaineensa oli poliittinen historia. Vuosina 1999-2000 Niinistö oli vaihto-opiskelijana Britanniassa University College Londonissa (School of Slavonic and East European Studies). Hänen pro gradu -tutkielmansa "Tehtävänä suurvalta Venäjä" aiheena oli Venäjän ulkopolitiikan asiantuntijoiden ajattelutavat Venäjän asemasta maailmassa."

"Niinistö kuvaa itseään sosiaaliliberaaliksi vihreäksi.

Jo ennen puheenjohtajakauttaan hän oli keskeinen henkilö vihreiden ohjelmatyössä vetäen muun muassa periaateohjelmatyöryhmää vuonna 2006 sekä elinkeinopoliittista ohjelmatyöryhmää vuonna 2010. Hän toimi myös vihreiden perustulomallin rakentaneen työryhmän puheenjohtajana.

Niinistö aloitti poliittisen uransa Kaarinan kaupunginvaltuustossa, johon hänet valittiin varajäseneksi vuonna 2000. Kaudella 2001?2004 hän toimi Kaarinan ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtajana.?

Näyttää vahvasti siltä, että VILLE NIINISTÖN METSIÄKIN KOSKEVA ASIANTUNTEMUS ON PERÄISIN NÄHTÄVÄSTI ENGALANNISTA, JOSSA VILLE OLI OLLUT VAIHTO-OPPILAANA.

SIELLÄ VILLE OLI VARMAAN HAVAINNUT SENKIN, KUINKA ENGLANTILAISET SAIVAT AIKOINAAN HAKKAAMALLA HÄVITETTYÄ LÄHES KAIKKI VALTAKUNNAN METSÄT.

KAARINAN YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJUUS ON VARMAAN ENTISESTÄÄN VAHVISTANUT VILLEN TAITOJA SIINÄ, MITEN KAUPUNGEISSA PUISTOMETSIÄ PITÄÄ HAKATA JA HOITAA:

"Kaarinan kaupunki omistaa 1 200 hehtaaria metsää. Metsät jaetaan sijaintinsa ja käyttötarkoituksensa perusteella taajama- ja talousmetsiin. Kaupungin metsäomaisuutta hoitaa Liikunta- ja viherpalvelut.

Taajamametsät ja niiden hoito

Taajamametsät sijaitsevat asemakaava-alueilla lähellä asutusta. Näiden lähimetsien hoidossa halutaan korostaa alueen turvallista virkistyskäyttöä, ja vaalia metsälle tyypillisiä luontoarvoja.

Lähimetsässä on mukava liikkua. Kulkureittien ja polkujen ympäristöt pidetään selkeinä ja turvallisina. Reittien avoimuuden on myös tarkoitus ohjata kulkua, jotta aitoa metsänpohjaa ei kokonaan tallottaisi.

Talousmetsät ja niiden hoito

Kaarinan kaupungin omistuksessa on lähes 700 hehtaaria talousmetsiä. Metsät sijaitsevat pääasiassa kaava-alueiden ulkopuolella. Talousmetsiä hoidetaan kullekin kohteelle laaditun metsäsuunnitelman mukaisesti.

Hoidon tärkein tavoite on puuntuotannon turvaaminen ja puuston terveyden sekä elinvoimaisuuden varmistaminen.

Metsäsuunnitelmassa otetaan kantaa myös monimuotoisuuden ja maisema-arvojen puolesta. Kaupunki saa tuloja puun myynnistä.

Kaatunut tai häiritsevä puu kaupungin metsässä

Metsiin tulee jättää riittävästi lahopuuta. Vaaraa aiheuttavat puut ja konkelot kaadetaan, mutta puuaines jätetään tarkoituksella maastoon lahomaan. Katkenneilla pökkelöpuillakin on oma tärkeä merkityksensä metsän ekosysteemissä. Metsälajeista joka neljäs on riippuvainen lahopuusta.

Kaupungin omistamilla alueilla kaatuneista puista voi ilmoittaa kaupungille. Kaupunki ei kuitenkaan omista kaikkia kaupungin rajojen sisäpuolella sijaitsevia maita. Maanomistaja on velvollinen vastaamaan omista puistaan ja niiden turvallisuudesta.

Ympäristölleen vaaralliset puut, kuten konkelot, poistamme pikaisesti omilta alueiltamme. Muut vaarattomia puita koskevat ilmoitukset keräämme työlistalle. Kaatotarve todetaan ensin ja tarpeelliset kaadot tehdään suunnitelmallisesti pääsääntöisesti talvisaikaan.

Tuulessa heiluva puu ja syksyn lehdet

Tuulessa heiluva puu koetaan usein vaaralliseksi. Puun latvuksen kuitenkin kuuluukin heilua tuulessa puun juuriston toimiessa ankkurina. Jos juuristoalue liikehtii tuulisella säällä, voi puun juuristo tällöin olla vaurioitunut ja puu kaatumisvaarassa.

Varmuuden vuoksi puita ei kuitenkaan ole syytä kaataa.

Puiden syksyisin putoavat lehdet eivät välttämättä kunnioita naapurirajoja. Puu naapurin alueella saattaa myös varjostaa sitä parasta auringonottopaikkaa. Välttämättä nämä kiusat eivät ole peruste puiden kaadolle, vaan kuuluvat sietämisvelvollisuuden piiriin."

JOPA NYT JOTAKIN.

TÄLLAINEN "ELOKAPINALLINEN" JA "METSÄTALOUDEN SEKÄ ENERGIA-ALAN" GURU SUOMESTA TEKEMÄSSÄ RADIKAALIA HIILINIELULASKELMAA EU:N KOMISSIOLLE!!!!!

LORD, GIVE ME A BREAK!!!!!

alan kolmas miesRe: NIINISTÖN SUVUN JOULULAHJA SUOMELLE24.12.2021 2:25
JOPA OLI VILLE NIINISTÖ AAMUN HESARISSA MYÖNTÄMÄSSÄ, ETTÄ VIHERVASSARIEN YDINENERGIAN IDEOLOGINEN VIHAAMINEN ON OLLUT SUURI VIRHE.

VILLE NIINISTÖ JA KAIKKI MUUTKIN VIHERVASSARIT YRITTÄVÄT NYT SELITTÄÄ, ETTÄ TUULIVOIMA ON MUKA NYKYÄÄN EDULLISEMPAA KUIN JOPA YDINENERGIA.

VILLE NIINISTÖ EI KUITENKAAN OLE PYSTYNYT ESITTÄMÄÄN AINUTTAKAAN SELLAISTA LASKELMAA, JOSSA TUULIVOIMALA ESIM. 50 VUODEN PITOAJALLA ON EDULLISEMPI OIKEIN RAKENNETTU YDINVOIMA.

HELSINGISSÄKIN VIHERVASSARIT OVAT VAATINEET KIVIHIILIVOIMALOIDEN SULKEMISTA JO VUOSIKYMMENET JA SULKEMISPÄÄTÖKSETHÄN NIISTÄ TIETYSTI TULIKIN JA SUOMALAISEEN TAPAAN VIELÄ ETUAJASSA.

TÄHÄN HANKALAAN TILANTEESEEN FORTUM JA HELEN ENERGIA ILMOITTIVAST HESARISSA RAKENTAVANSA NÄRPIÖÖN ja KRISTIINANKAUPUNKIIN 380 MW:N TUULIVOIMALAT, joiden investointikustannukset on arvioitu vain 360 milj. EUR:ksi.

Helenin osuus tuulipuistojen kokonaiskapasiteetista on suunnilleen 50% eli siis n. 190 MW ja osuus investoinnista tulee olemaan vain 144 milj. EUR:a, kun FORTUMIN osuus investoinnista on 216 milj. EUR:a.

Helen aikoo sulkea Salmisaaren hiilikäyttöisen voimalan viimeistään huhtikuussa 2024. Hanasaaren kivihiili voimala on myös tarkoitus sulkea jo vuonna 2023.

Salmisaaren voimala on ns. kombivoimala, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Voimalan kapasiteetti on seuraava:

□ Sähkö 160 MW
□ Kaukolämpö 300 MW
□ Kokonaisteho 460 MW

Wikipediassa Salmisaaren voimalasta löytyy seuraavat tiedot:

"Salmisaaren voimalaitos on Helenin (Helsingin Energia) omistama voimala Salmisaaressa Helsingissä.

Vuonna 1953 toimintansa aloittanut Salmisaari A tuotti ensin sähköä ja vuodesta 1957 myös kaukolämpöä. Kaukolämpöä se tuotti ensimmäisenä laitoksena Helsingissä.

Vuodesta 1984 lähtien käytössä ollut kivihiiltä käyttävä Salmisaari B tuottaa 160 megawattia sähkötehoa ja 300 megawattia kaukolämpöä.

Vanhempi A-voimala kykenee nykyään tuottamaan kaukolämpöä 180 MW. Tätä käytetään yleensä vain tarvittaessa.

Kaukolämmön kulutushuippujen varalle Salmisaaressa on lisäksi 120 MW:n tehoinen raskasta polttoöljyä käyttävä kattila. Voimalan läheisyydessä sijaitsee myös Kellosaaren kaasuturbiinivoimala.

Yo tiedoista voidaan päätellä, että Salmisaaren voimalaitoksen koko kaukolämpökapasiteetti on nykyään ainakin (300 + 180 + 120) eli 600 MW kulutushuippujen aikaan.

Suljettavien Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloiden kaukolämpökapasiteetin osalta HELEN on kertonut seuraavat kapasiteettitiedot:

□ Salmisaaren voimala 470 MW
□ Hanasaaren voimala 420 MW
□ Yhteinen kapasiteetti 890 MW

Kun nyt näyttää siltä, että Helen aikoo sulkea Hanasaaren ja myös koko Salmisaaren voimalaitoksen, niin näyttää uhkaavasti siltä, että HELEN joutuu ratkaisemaan, jollakin tavalla suljettaviin voimaloihin liittyvän kaukolämmön tuontokapasiteetin.

HESARIIN vuodatettu tieto Fortumin ja Helenin tuulipuistohankkesta on siis selvästi vain osatotuus HELENIN energiaratkaisuista, koska AKM:n käsityksen mukaan Närpiön ja Kristiinakaupungin tuulipuistoissa ei tuoteta lainkaan kaukolämpöä, joten kyseiset investorit näyttävät selvästi harhauttaneen HESARIN LUKIJOITA puutteellisella tai tahallisesti virheellisellä tiedottamisellaan.

Helenin kotisivuilla Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin älykkäät kiinteistöt -yksikön liiketoiminnan kehityspäällikkö Pirjo Jantunen pohdiskelee Salmisaaren voimalan sulkemiseen liittyvän kaukopämpöhuollon järjestämiesn vaihtoehtoja seuraavasti:

"Helen etsii kuumeisesti keinoja päästä eroon fossiilisesta lämmöntuotannosta, etunenässä kivihiilen poltosta.

□ Hanasaaren kivihiilivoimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Sille meillä on jo korvaavat ratkaisut mietittynä.

Salmisaaren voimalaitoksella kivihiilestä luovutaan kivihiilikiellon myötä toukokuuhun 2029 mennessä, Helenin älykkäät kiinteistöt -yksikön liiketoiminnan kehityspäällikkö Pirjo Jantunen kertoo.

Jantunen on toiminut aiemmin Helenin yritysvastuupäällikkönä ja ollut mukana laatimassa Helenin strategiaa.

Myös Jantunen pitää hallitusohjelman tavoitteita päästövähennyksistä kunnianhimoisina, mutta tervetulleina.

□ Helenin näkökulmasta iso haaste on lämmönkulutuksen vaihtelu kesän ja talven välillä.

Kesän voimme pian hoitaa hyödyntämällä hukkalämpöjä, mutta talvella on vielä joidenkin vuosien ajan pakko polttaa jotain, jotta saadaan pidettyä kaupunki lämpimänä.

□ Vuosaareen on suunnitteilla biolämpölaitos, joka korvaa ison osan Hanasaaren tuotantokapasiteetista.

Lisäksi rakennamme uusia lämpövarastoja ja hukkalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppulaitoksia.

Lisäämme myös yhteistyötä naapuriyhtiöiden kanssa, jotta voimme ostaa ja myydä lämpöä tarpeen mukaan.

Fortumin ja Helenin yhteishanke siis kattaa vain lievästi enemmän Helenin myymästä sähköntarpeesta kuin Salmisaaren voimala, mutta kaukolämpökapasiteetin turvaaminen näyttää olevan vielä vahvasti ns. suunnitteluasteella.

Vaikuttaa siltä, että Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloiden kohdalla kivihiilestä luopuminen johtaa nähtävästi ainakin 1 500 milj. EUR:n ellei jopa suurempiin investointikustannuksiin.

Vuonna 2012 Helen pohdiskeli Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden uudistamisen tai korvaamisen vaihtoehtoja seuraavasti:

"Voimalauudistukset käyvät Helsingille kalliiksi

Helsingin Energian on uudistettava lähivuosina sähkön- ja lämmöntuotantoaan merkittävästi.

Nykyarvioiden mukaan uudistusten hinnaksi tulee 500-1 200 miljoonaa euroa.

Uudistuksessa on valittavissa kaksi eri vaihtoehtoa: nykyisten voimaloiden modernisointi ja muuttaminen tai uuden suurvoimalan rakentaminen.

Jälkimmäinen vaihtoehto on yli kaksi kertaa kalliimpi kuin vanhojen voimaloiden modernisointi.

Helsinki joutuu vähentämään selvästi kivihiilen käyttöä voimaloissaan.

Se on välttämätöntä, jotta kaupunki pystyy totetuttamaan vaaditut kasvihuonepäästöjen vähennykset.

Helsingin energian on samanaikaisesti lisättävä voimaloissaan uusiutuvan energian käyttöä.

Vuoteen 2020 mennessä viidennes sähköstä ja lämmöstä on tuotettava uusiutuvalla energialla.

Nämä tavoitteet on mahdollista toteuttaa kahdella tavalla: joko muuntamalla Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat useammalla eri polttoaineella toimiviksi tai rakentaa kokonaan uusi, montaa polttoainetta käyttävä suurvoimala.

Kahden perusvaihtoehdon välinen hintaero on peräti 700 miljoonaa euroa.

Jos Helsinki päätyy uuden suurvoimalan rakentamiseen, se nousee Vuosaareen.

Helsingin Energia on alkanut selvittää uuden monipolttolaitoksen ympäristövaikutuksia ja kaavoitusta.

□ Käytämme selvitystyössä omaa ja ulkopuolista väkeä. Voimalan luvat pitää olla kunnossa vuoteen 2015 mennessä, jolloin Helsingin kaupunginvaltuusto päättää, rakennetaanko Vuosaareen uusi voimala vai ei, sanoo Helsingin Energian johtaja Seppo Ruohonen.

Vuosaareen suunniteltua monipolttoainevoimalaa arvostellaan sen hinnan vuoksi.

Helsingin Energian teettämän selvityksen mukaan Vuosaaren voimalan hinnaksi tulisi runsaat 1,2 miljardia euroa.

Saman selvityksen mukaan nykyisten kivihiilivoimaloiden Hanasaaren ja Salmisaaren tekniikat olisi mahdollista uusia ilmastonormit täyttäviksi runsaalla 500 miljoonalla eurolla.

Vaikka eri vaihtoehtojen välinen hintaero on merkittävä, kaupunginvaltuutetuilla ei ole vielä selvää käsitystä siitä, kumpi vaihtoehto olisi kaupungin kannalta järkevämpi.

Helsingin Energia on kaupungin kultamuna; liikelaitos on tulouttanut viime vuosina helsingin kaupungin kassaan vuosittain 200-300 miljoonaa euroa.

Vuosisaaren biovoimala olisi niin valtava sijoitus, että sen myötä Helsingin Energian tuloutukset kaupungille pienenisivät merkittävästi vuosikausien ajan.

Tämä ja uuden voimalan kova hinta askarruttavat osaa kaupunginvaltuutetuista.

Myös Vuosaaren voimalan ympäristövaikutukset huolestuttavat.

Voimala ja sen vaatima polttoainesatama tarvitsevat asemakaavan muutoksen, YVA-menettelyn ja Natura-arvioinnin.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen muistuttaa, että suunnitellun voimalan vieressä sijaitsevat Mustavuoren lehdon ja Östersundomin Natura-alueet.

□ Linnusto tässä kärsisi eniten. Mielestäni ympäristölle paras ratkaisu olisi hylätä Vuosaari ja uusia Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden tekniikka, sanoo Sirkku Manninen."

Helenin Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden korvaaminen vaihtoehtoisilla kaukolämmön tuotantotavoilla näyttää vielä olevan alkutekijöissään, kun Helsingin lämmönkulutus 0 C asteen ilmassa on suunnilleen 1 120 MW ja suljettujen sekä korvaavien energialähteiden ero on seuraava:

□ Kaukolämmön tarve 1 120 MW

□ Suljettavat voimalat:
- Hanasaari 420 MW
- Salmisaari 470 MW
- Sujettavat yhteensä 890 MW

□ Korvaavat energialähteet:
- Metsähake 260 MW
- Merivesi 13 MW
- Jätevesi + hukkalämpö 52 MW
- Geolämpö 1 MW
- Datakeskukset 15 MW
- Lämpövarasto 120 MW
- Korvaavat yhteensä 461 MW

□ Mankot verrattuna
- Suljettaviin voimaloihin 429 MW
- Helsingin lämmön tarve 0 C 659 MW

VAIKUTTAA VAHVASTI SILTÄ, ETTÄ VUODATTAMALLA HESARIIN SINÄNSÄ HALPA JA VIHERVASSARIEN AJATUSMAAILMAAN ERINOMAISESTI SOPIVA TUULIPUISTOIDEA, HELEN NÄKÖJÄÄN HALUAA SAADA KENGÄN OVEN VÄLIIN, JOTTA SEN SEURAUKSENA MASSIIVINEN LÄMPÖVOIMALA-PROJEKTI TULEE ETEEN IKÄÄN KUIN VÄLTTÄMÄTTÖMÄNÄ "PAKKOINVESTOINTINA"

On selvää, että näinkin suuressa verovaroja sitovassa investoinnissa tulisi huolellisesti selvittää, mikä tulee olemaan sen hinta, että HELEN pyrkii nollaamaan hiilivoimaloidensa hiilidioksipäästöt, jotka on arvioitu suunnilleen 2.4 milj. tonnia vuosina 2024-2029 eli karkeasti 480 000 tonnia vuodessa.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: