Keskustelu

Eino MiettinenYksimielisyys27.12.2021 18:51
Kaavilla yksimielinen päätöksenteko viety hyvin pitkälle. Äänestäminen, kaikkien äänestettävä samalla tavalla ( ei riitelyä ). Mikä on hallituksen tehtävä? Hallitus valmistelee asiat valtuustolle ja tekee päätösesitykset. Näin tehty yksimieliset esitykset valtuustolle myös kaavilla. Mitä tapahtui valtuuston kokouksessa, asioista äänestettiin niin hallituksen esitykset sai nolla ääntä kahdessa äänestyksessä.Miten huolella hallitus valmistellut asiat ja mikä sitoutumin hallituksen jäsenillä tehtävään, olisikko harkittava hallituksen erottamista. Ei tietenkään voi ajatella näin, hallituksen puheenjohtaja on kokenut ja viisas mies sisäksi hallituksessa istuu pitkäaikainen politikko, ovat samasta puolueesta ja maakuntavaaliehdokkaita. Kaavilla näin voi toimia jos on lautakunnassa,hallituksessa ja valtuustossa voi samasta asiasta olla kolmea eri mieltä ja oma selitys neljäntenä.Nykyään tarvitaan moniosaajija kaavi on edelläkulkija. Tämä toiminta saattaa olla suomessa kärkisijoilla ,monipuolue järjestelmä ja yksipuolue päätökset.Kaavin päätöksenteko on uudistunut uuden valtuuston aikana ja on erittäin suoraselkäistä toimintaa.Myös teiden avustuksista Jorman esityksestä joka sai kannatusta äänestys, hallituksen esitys nolla ääntä.Tieavustukset on kannatettava asia, pääsee kuntalaiset muuttamaan kaavilta muualle

alan kolmas miesRe: Yksimielisyys28.12.2021 3:22
KAAVILLA PIDETTIIN KUNTAVAALIT 16.6.2021 SAMOIN KUIN MUISSAKIN SUOMEN KUNNISSA, VAIKKA OLI EPÄILYS, ETTEI SUOMESSA ENÄÄ TARVITSE KUNTAVAALEJAKAAN JÄRJESTÄÄ, KUN TULOLLAAN ON JO NS. HYVINVOINTIALUEIDEN SOTE.

Kaavilla on asukkaita kaikkiaan 2807 asukasta ja kunnallisvaaleissa äänioikeutettuja oli kaikkiaan 2396.

Kaavilla 16.6.2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 52.5%:a äänioikeutetuista, jolloin hyväksyttyjä ääniä annettiin vain 1256, mikä on noin 44.5% kaikista asukkaista.

Tietenkään kaikille lapsenmielisille ei pidä antaa vielä äänioikeutta, mutta demokratian kannalta on irvokasta, jos vaaleissa äänestysprosentti jää vain suunnilleen 50%:n tuntumaan.

Tulevissa aluevaaleissa äänestysinto lienee kuntavaalejakin heikompaa, joten Eduskunnassa kepuloisten toimesta väkisin läpi vietyä ns. HYVINVOINTIALUEIDEN HALLINTOHIMMELIN RAKENTAMISTA EI VOI MITENKÄÄN PITÄÄ DEMOKRATIAA LISÄÄVÄNÄ HALLINNOLLISENA UUDISTUKSENA.

Kaavin asukaslukuhan oli 31.12.2020 kaikkiaan 2807 henkilöä, kun kunnalle oli valtion toimesta esitetty ennakkolaskelma vuoden 2022 valtionavuista.

Vuoden 2022 ennakkolaskelman rakenne on seuraava:

□ Asukkaita 2 807 hlöä
□ Laskennalliset kustannukset yhteensä 20 392 000 EUR
□ Omarahoitusosuus per asukas 4 250.52 EUR
□ Omarahoitus yhteensä 12 043 490 EUR
□ Valtion osuus omarahoitusosuuden jälkeen 8 348 511 EUR
□ Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 2 697 134 EUR
□ Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 10 949 179 EUR
□ Kuntakorvaus netto - 1 033 712 EUR
□ Veromenetyksen korvaus 2 013 317 EUR
□ Verolykkäysten takaisinperintä -11 044 EUR
□ Maksatus yhteensä 11 917 739 EUR
□ Maksatus per kuukausi 993 145 EUR

Valtiolta on siis tulossa vuonna 2022 lähes miljoona euroa jokainen kuukausi KAAVILLE, jotta kunta voi suorittaa sille kuuluvat PERUSPALVELUTEHTÄVÄNSÄ vuonna 2022.

KAAVIN tilinpäätöksen vuodelta 2020 allekirjoitti kahdeksan allekirjoittajaa 29.3.2021, eikä kenenkään nimikirjoituksesta saa kukaan selvää. Tilinpäätöksessä ei ole allekirjoitusten selvennyksiä.

27.5.2021 BDO Audiatorin TAINA TÖRRÖNEN (JHT, HT).
Konsernitason tuloslaskemasta vuodelle 2020 käy ilmi seuraavat keskeiset tiedot (suluissa luvut vuodelta 2019)

□ Toimintakulut -34 698 147.33 EUR (-35 005 132.23 EUR)
□ Verotulot 9 806 633.43 EUR (9 414 917.18 EUR)
□ Vuosikate 3 387 344.29 EUR (1 596 867.47 EUR)
□ Tilikauden tulos 1 744 606.74 EUR (-148 863.84 EUR)
□ Tilikauden ylijäämä 1 734 276.19 EUR (-168 240.61 EUR)

Kaavin kuntaveroprosenttihan nostettiin 22.00%:iin vuonna 2019, jossa veroprosentti on ollut siitä lähtien.

Kaavin osavuoiskatsaus 1.puolivuosi 2021 esitettiin valtuustolle 29.9.2021 ja ulkoisesta tuloslaskelmasta voi esittää seuraavat kriittiset luvut (suluissa olevat luvut vuodelta 2020)

□ Toimintatuotot yht. 1 075 118.38 EUR (1 244 588.82 EUR)
□ Palkat ja palkkiot -1 99 595 06 EUR (-2 596 440.98 EUR)
□ Palvelujen ostot -8 661 289.53 EUR (-7 372 503.13 EUR)
□ Toimintakate -11 446 452.73 EUR (-10 828 769.68 EUR)
□ Verotulot 5 233 516.82 EUR (4 532 843.35 EUR)
□ Valtionosuudet 6 219 764.00 EUR (6 133 356.00 EUR)
□ Tilikauden tulos -224 456.11 EUR (-482 665.08 EUR)
□ Ylijäämä/alijäämä -224 456.11 EUR (-482 665.08 EUR)

Vuoden 2020 tulos näyttää olleen eriomainen, vaikka Kaavilla työttömyysaste oli peräti 14.1%.

Mitään dramatiikkaa ei näy myöskään vuoden 2021 puolivuotistuloksissa, mutta huomio kuitenkin kiinnittyy palvelujen ostojen käsittämättömän suureen kasvuun.

Voidaan kysyä, kuinka on mahdollista, että puolessa vuodessa palvelujen ostot ovat kasvaneet peräti 1.289 milj. EURO:lla eli 17.5%:lla.

Yllä esitettyjen lukujen valossa voidaan todeta, että pienillä kunnilla ei näytä kuitenkaan olevan mitään vaikeuksia selvitä perustehtävistään ja siitä huolimatta säilyttää esim. verotustasonsa kohtuullisena, kun Kaavillakin työttömyysprosentti on ollut korkea n. 14.1%:a.

Kaavin valtuustolle 21.12.2021 esitetyn vuoden 2022 talousarvion osalta on todettu kuntakonsernin tasolla seuraavasti:

"Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Kaavin kunnalla on kertynyttä ylijäämää taseessa 671.611,34 euroa. Vuoden 2021 talousarvio ja taloussuunnitelma oli noin 0,546 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion laadinnan aikana Kaavin kunnan vuoden 2021 tuloksen ennakoidaan muodostuvan likimain talousarvion mukaisesti varovaisuuden periaate huomioiden.

Lopullinen tilikauden tulos saadaan tilinpäätöksen yhteydessä keväällä 2022.

Taloussuunnitelma vuosille 2022-2024 on niukasti tasapainoinen huomioiden taseeseen kertynyt ylijäämä. Taloussuunnitelma sisältää sote-uudistuksesta johtuen merkittäviä epävarmuustekijöitä, jonka vuoksi talouden ja toiminnan suunnittelussa tulee edelleen kiinnittää aktiivista huomioita talouden tasapainottamiseen."

Valtuuston kokouksen päätöksistä kysymyksiä herättää ASIALISTALLA KOHTA 9 eli Takauksen jatkaminen KAAVIN VUOKRATALOT OY:N KAAVINRINTEEN KIINTEISTÖN PERUSKORJAUSTA VARTEN OTETULLE LAINALLE.

KYSYMYKSESSÄ ON VUONNA 1977 rakennettu kiinteistö, jonka peruskorjausta varten on otettu vuonna 2011 Koillis-Savon OP:sta otettu 2.5 milj. EUR:n suuruinen laina, joka päätettiin ottaa KH § 117 3.2.2011 ja päätettiin myöntää lainalle (korko 3.88% p.a.) kunnan omavelkainen takaus 25.1.2011 ilman vastavakuutta KH § 40.

12.4.2011 Kaavin kunta muutti (KH § 61) peruskorjauslainaa ja ilman vastavakuutta olevan omavelkaista takausta koskevan sopimuksensa, jolloin enimmäiskoroksi tuli 1.7% p.a.. Lainasaldo oli tuolloin 1 767 241.35 EUR. Antti Miettinen, Ari Sopanen ja Hilkka Tiilikainen olivat esteellisiä asiasta päätettäessä ja poistuivat päätöstekotilanteesta päätöksenteon ajaksi. Jukka Tirkkonen johti puhetta.

KH § 186 Peruskorjauslainasta päätettiin uudestaan, jolloin lainalle myönnettiin kunnan omavelkainen takaus. Lainasaldo oli edelleen 1 767 241.35 EUR ja lainan viimeinen erä erääntyy 12.4.2041. Viitekoroksi sovittiin enintään 0.7% p.a. Takauspäätös edellytti, että Kaavin Vuokratalot Oy antaa vastavakuuden ensisijaisen kiinteistövakuuden muodossa. Valtuutettu Hilkka Tiilikainen jääväsi itsensä päätöksen ajaksi.

Valtuuston päätös takauspäätös 80 §. Takauspäätös KH § 186 hyväksyttiin. Hilkka Tiilikainen, Ari Räsänen ja Kari Leppänen poistuivat esteellisenä asian käsittelystä ja päätöksenteosta.

Vuoden 2020 tilinpäätöksessä todetaan Kaavin Vuokratalot Oy:stä seuraavasti:

"Kaavin Vuokratalot Oy:

31.12.2020 yhtiöllä oli omistuksessaan 93 asuntoa, jotka kaikki sijaitsevat kirkonkylällä. Kuluneena vuonna oli tyhjänä keskimäärin 19,8 as/kk 93 vuokrattavasta asunnosta. Asuntojen kokonaiskäyttöaste oli 76,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 79,4 %.

Yhtiön maksuvalmius oli parempi kuin aikaisempina vuosina, johtuen mm. edellisenä vuonna tehdyistä säästötoimenpiteistä ja siitä, ettei Valtiokonttori perinyt lainanlyhennyksiä. Ulkopuoliset laskut pystyttiin maksamaan ajallaan.

Kaavin kunnalle on maksamatta hallintopalvelukorvaus- ja vesilaskuja yhteensä noin 98.700 euroa. Asuntojen keskivuokra oli 10,50 ?/m2/kk, vaihdellen 8,94 eurosta 11,09 euroon/m2/kk. Yhtiö tilikauden tulos osoittaa voittoa 64.199,34 euroa."

"Kaartotie 2, talo 5:n purkutyöt toteutettiin kevään aikana niin, että työ vastaanotettiin 2.6.2020. Purkutyöt suoritti Savonlinnan PR-Urakointi Oy. Vuonna 2020 syntyneitä purkamiseen liittyviä 25 kustannuksia oli 86.503,93 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämän 49.290 euron purkuavustuksen maksatus tapahtui 25.8.2020.

Talo 5 kirjanpitoarvo 210.000 euroa kirjattiin jo vuoden 2019 tilinpäätökseen arvonalentumispoistona.

Tilikauden aikana lainoja lyhennettiin 92.872,90 eurolla. Valtiokonttorilta saadun lainaehtojen muutospäätökseen liittyen Valtiokonttorin lainoja ei lyhennetty vuonna 2020.

Em. päätökseen liittyen kunta ei saa periä lainojensa lyhennyksiä vuosina 2019-2024.Tilikauden aikana lainoja ei otettu lisää. 31.12.2020 yhtiöllä on lainaa yhteensä 2.99 milj. euroa (596,85 ?/m2). 31.12.2019 lainaa oli 3.09 milj euroa (615,35 ?/m2).

Lainoista Valtiokonttorin lainoja on 0,5 milj. euroa, Kuntarahoituksen lainaa 0,01 milj. euroa, Pohjois-Savon Osuuspankin lainaa 1.77 milj. euroa, Kaavin kunnan antolainaa 0,2 milj. euroa ja pääomalainoja 0,5 milj. euroa. Lainojen korot vaihtelevat 0 %:sta 2,3 % kiinteään korkoon. Korkoja maksettiin 47.467,36 euroa."

HERÄÄ KYSYMYS, MIKÄ ON KAAVIN VUOKRATALOJEN TODELLINEN VAKUUSARVO, KUN AINAKIN OSA RAKENNUKSISTA NÄYTTÄÄ OLEVAN PURKUKUNNOSSA JA ASUNTOJEN KÄYTTÖASTEKIN ON NÄKÖJÄÄN KORKEINTAAN 75%.

LEVEIDEN HARTIODEN SOTE ON SIIS TARPEETON HARJOITUS, JONKA KANSANTALOUDELLINEN LASKU TULEE KAIKESTA PÄÄTTÄEN OLEMAAN TÄHTITIETEELLINEN.

Epäselväksi on vielä AKM:lle jäänyt, ketkä Kaavilta ovat lähdössä LEVEIDEN HARTIOIDEN TÖIHIN. Parempi kuitenkin olisi, että valittaisiin mieluummin SUURIPÄISIÄ PÄÄTTÄJIÄ.

KUNTALAKI TAKAA KUNNILLE ITSEHALLINNON, JOTA JOHTAA KUNNANVALTUUSTO JA VALTUUSTON VALITSEMA HALLITUS SEKÄ VIRKATEHTÄVIÄ HOITAVAT KUNNANJOHTAJA/PORMESTARI JA MUUT VIRKAMIEHET.

TYYPILLISTÄ ON, ETTÄ VALTUUSTO VALITSEE KESKUUDESTAAN HALLITUKSEN JÄSENET, MIKÄ LUONNOLLISESTI VARMISTAA SEN, ETTÄ KUNNISSA NS. MAAN TAPA TOTEUTUU MAKSIMAALISELLA TAVALLA.

KAAVIN VALTUUSTOSSA ON 17 varsinaista jäsentä ja Hallituksessa jäseniä on taas 7 kpl.

Kaavilla seuraavat valtuutetut istuvat sekä hallituksessa että valtuustossa:

□ Butikin Tanja (YL RK)
□ Heikkinen Elvi (SDP)
□ Miettinen Päivi (KEPU)
□ Nykänen Arto (KEPU)
□ Taskinen Jarkko (KEPU)
□ Tiilikainen Hilkka (KEPU)

Kun KEPULOISILLA ON ESIM. KAAVIN TAPAUKSESSA HALLITUKSESSÄ KEPUN 4/7 ENEMMISTÖ, NIIN VALTUUSTOLLE TULEVAT EHDOTUKSET MENEVÄT TIETYSTI AINA TÄMÄN MAAN TAPA KAAVAN MUKAAN.

KUN NYT TULEVISSA ALUEVAALEISSA ON VAARANA VIELÄ SE, ETTÄ ESIM. YM. MAAN TAVAN MUKAAN "MEIDÄN PELIÄ" PELAAVISTA KUNNALLISPOLIITIKOISTA VIELÄ JOKU TULLAAN VALITSEMAAN MYÖS ALUEVALTUUSTOIHIN, NIIN VOIDAAN OLLA VARMOJA SIITÄ, TTÄ ESTEELLINEN PÄÄTÖKSENTEKO JATKUU KUNNISSA JO AINAKIN KOLMELLA TASOLLA.

JOS VIELÄ KÄY NIIN MUKAVASTI, ETTÄ JOKU AKTIIVINEN KUNTAPOLIITIKKO ONNISTUU PÄÄSEMÄÄN EDUSKUNTAAN, NIIN KYSEISEN HENKILÖN KOHDALLA RIIPPUMATTOMUUDESTA EI VOIDA PUHUA LAINKAAN.

PARHAASSA TAPAUKSESSA TÄLLAINEN AKTIIVINEN HENKILÖ TULEE VIELÄ EDUSKUNNASSA VALITUKSI JOPA PERUSTUSLAKI- TAI VALTIOVARAINVALIOKUNNAN JÄSENEKSI, NIIN SILLOIN ESTEELLISYYSKETJU ON TIETYSTI AUKOTON.

TÄSTÄ YKSINKERTAISESTA SYYSTÄ KANSAN SUUHUN ON ISKOSTUNUT SYVÄÄN SE VALITETTAVA POLIITTINEN TOTUUS, ETTÄ

?"KEPU PETTÄÄ AINA"

RäppäriRe: Yksimielisyys10.1.2022 23:08
Eino kirjoitti taas asiaa. Ihmeellistä hallituksen
toimintaa. Voiko näin toimivaan hallitukseen luottaa?
Eikö hallituksen johtaja ollut huippu hallinnon osaaja
ja jäsen huippu politikko, molemmat huippu ehdokkaita
maakuntavaaleissa?
Pettääkö kepu aina .
Joko Kaavilla on siirrytty yksipuolue järjestelmään?
Demokratia haudattu, erimielisyyttä ei sallita.

Eino MiettinenRe: Yksimielisyys19.1.2022 17:56
Kaavilla kunnanjohtaja on vapaaehtoisesti irtisanoutunut virastaan luottamuspulan vuoksi. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja yhdessä toteaa, että kunnanjohtaja ei nauti poliittisen johdon luottamusta, ja sen johdosta on perusteltua käynnistää kuntalain 43 §:n mukainen irtisanomismenettely,sovitaan kunnanjohtajan vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta. Kunnanjohtaja saa (9) kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen ilman työvelvoitetta, irtisanomisajan jälkeen. Ei tämä potkuilta näytä, vaan palkitaan johtaja erokorvauksella ennen hänen eläkkeelle lähtemistään joka olisi muutaman vuoden sisällä tai hänen ilmoittamalla päivämäärällä.Kannatan erorahan maksamista, saadaan yksi veronmaksaja pois kaavilta. Jokainen kuntalainen on maksaja , voi arvioida onko hän erokorvauksen ansainnut ja tämäkö on yksimielisyyden hinta.

alan kolmas miesRe: Yksimielisyys19.1.2022 22:58
Kun ARI näyttää tällaiseen johtopäätökseen tulleen, niin sitähän voi vain ilolla tervehtiä.

Hyvä ystäväni ja inttikaverini Hannes Manninen, entinen Tornion kaupunginjohtajakin, totesi myös kansanedustajan työt lopettettuaan, ettei koko kansan "kusitolppana" viitsi loputtomasti olla.

On tullut sellainen mielikuva, että ARIKIN on joutunut monella mutkalla olemaan, jotta "yksimielisen" kunnan talous on saatu edes jotenkin pidettyä siedettävä.

Uuden kunnanjohtajan työ tulee muodostumaan selvästi ARIN TYÖTÄ helpommaksi, kun SOTE-asiat lakaistiin Eduskunnassa kuin taikaiskulla ns. HERRAN HUOMAAN.

HERRAN HUOMASSA pahenevat SOTE-ONGELMAT eivät kuitenkaan tule helpottumaan vaan päin vastoin.

Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan, jääkö edes KOULUASIAT kaavilaisten huoleksi, kun pientä itsenäistä maaseutukuntaa saatetaan hiljaisesti hautaan.

Onneksi SAATTOJOUKOLLA on ns. LEVEÄT HARTIJAT, niin ITSENÄISYYDEN ARKKUA ON KEPPOSEMPAA KANTAA.

RäppäriRe: Yksimielisyys21.1.2022 12:51
Vallanhimo on Kaavin kepun täysin sokaissut. Kunnan johtajan erottaminen ns. luottamuspulan vuoksi ihan perusteeton ja meidät maksajat ( kuntalaiset ) pako- tetaan kohtuuttomuuksiin. Juridisesti erottaminen ker- rotulla syyllä kyseenalainen. Eikö löytynyt kykyä keskustella vaan Kaavia lähdettiin jääräpäisesti viemään kohti tuhoa. Eikö myöskin kun- nanhallituksen puheenjohtajan ole erottava jopa ko- ko hallituksen. Kunta on pistetty jo riittävästi sekaisin ja lisää tulee kun osaaminen puuttuu.

Oman alansa maistereitäRe: Yksimielisyys21.1.2022 22:06
Olet oikeassa "Räppäri", kunta on pistetty sekaisin ja nyt on korjausliikkeiden aika. Kunnan ja kunnallisen päätöksenteon sotkivat edellisen valtuuston puheenjohtaja kyvyttömyydellään johtaa poliittista päätöksentekoa sekä Eino Miettinen, hallituksen puheenjohtaja. Eino riiteli kj,n kanssa ja sai ite potkut vaikka yritti pistää sopasen pihalle.
Kaavi kaksi kalleinta kitisijää sotki kunnan asiat totaaliseti kahteen vuoteen.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: