Keskustelu
| Taikku | Keronkitehtaan kaksi kylmää vuotta | 14.10.2014 20.03 |
| PB, Juankosken kartonkitehdas on seissyt toimintakyvyttömänä tasan kaksi vuotta ja onneksi olkoon. MOT teki asiasta ohjelman, jonka käsikirjoitus on tässä: "Martti Pohjolainen: "Ja jos sitä esimerkiks pistetään yhteen koriin viien miljoonan potti, voi sanoo, että samaan koriin kaikki munat, niin se, se kun särkyy se kori, niin siinä menee kerralla kaikki." Hjalmar Kahanpää: "Ehkä kunnan isät ei ole niitä parhaita bisnesmiehiä." Vesa Vainio: "Eli kyllä mielestäni tässä haiskahtaa todella paljon se, että konsultit petasivat itselleen lisää töitä." Tässä ohjelmassa ääneen pääsevät paikalliset toisinajattelijat, kunnan kapinakenraalit ja vakiintuneet valittajat. He ovat vastoin yleistä mielipidettä sitä mieltä, että kunnan tehtäviin ei kuulu ottaa miljoonariskejä elinkeinopolitiikassaan. MOT: Kunnat, konsultit ja riskibisnekset Uutiskimara: UPM sulkee kaksi paperikonetta // Stora Enso vähentää väkeä // Metso irtisanoo // Varkaudessa// Juankoskella // Kouvolassa ja Lappeenrannassa YT-ilmoituksia seuraa vaihe kaksi: Poliitikot lupaavat toimia rakennemuutoksen helpottamiseen. Vaihe kolme, toimenpiteiden toteutus, avaa ikkunan osaamiskeskusten, hankkeiden ja klustereiden Suomeen, jossa kunnan päättäjät, maakuntaliittojen miehet ja naiset, yritysneuvojat ja konsultit alkavat jakaa rakennemuutosrahoja keskenään. Vilpitön tarkoitus on synnyttää uusia työpaikkoja, ja joskus todella työllistyy muitakin kuin projektipäällikkö ja konsultti. MOT julkisti syksyllä laajan aineiston, joka kokosi yhteen tiedot tärkeimmistä suorista yritystuista yli kymmenen vuoden ajalta. Keskeinen havainto oli, että yritystuilla on joukko kanta-asiakkaita, jotka saavat erilaisia tukia vuodesta toiseen. Aineisto julkaistiin avoimena datana verkkosivuillamme. Yritystukien kanta-asiakkaiden joukosta erottuu joukko kuntia ja kunnallisia elinkeinoyhtiöitä. Ne saavat valtiolta rahaa rakentaakseen alueelleen tiloja yrityksille. Suorat yritystuet ovat kuin jäävuoren huippu. Kun katsoo pinnan alle löytyy aina suurempi summa julkisia sijoituksia, lainoja ja takauksia, usein myös riskinottoa kunnan veroeuroilla. Otetaan esimerkiksi Varkaus. Kaupungin kaksi elinkeinoyhtiötä yltävät molemmat investointitukien kymmenen kärjessä -listalle. Tuilla on rakennettu yrityksille uusia tiloja. Varkauden veronmaksajat ovat taanneet niihin liittyviä lainoja noin 40 miljoonan euron edestä. Pasi Paananen: "Periaate on kuitenkin se, että kun meillä veroja kerätään Suomessa niin verotulot valtionosuudet ne muodostaa aika lailla yhden potin. Ja jos keskenään ruvetaan kilpailemaan toisen kunnan kanssa siitä, kumpi polkasee hinnat alemmasja saa yrittää niin tää ei lopu koskaan tää kujanjuoksu." Grafiikkaa Tässä on listattuna yli kymmenen vuoden aikana eniten Ely-keskusten investointitukia saaneet yritykset. Näkyy, että äkillisen rakennemuutoksen alueilla äkillisesti lisääntyivät ainakin yritystuet. Näillä on synnytetty muutamia isoja yrityshankkeita. Kemijärvellä Arktosin kävi jo huonosti. Toiseksi suurin tuen saaja etsii parhaillaan kuumeisesti lisärahoitusta pysyäkseen pystyssä. Grafiikkaa: European batteries 5,3 milj.? Varkautelaisen akkutehdas European Batteriesin on löydettävä ainakin parikymmentä miljoonaa euroa lisää rahaa, tai se menee nurin. Käräjäoikeus on antanut aikaa vuoden loppuun. Muutama vuosi sitten akkutehdas sai nopealla tahdilla investointitukia yli 5 miljoonaa euroa. Tavalla tai toisella julkislähtöistä rahaa tuli lisäksi 2 miljoonaa lainana Tekesiltä, noin 5 miljoonan lainat ja takaukset Finnveralta, reilu 3 miljoonaa Suomen teollisuussijoitukselta ja samanverran eläkeyhtöiltä. (Yhteensä 19,5 miljoonaa. ) Ja sitten vielä Varkautelaisen veronmaksajan osuus. Varkaus rakensi European Batteriesille peräti 12 miljoonan euron toimitilat. Autossa istuu Varkauden Perussuomalaisten koko valtuustoryhmä. Varkaudessa riski on ulkoistettu kunnan elinkeinoyhtiöön, eikä kaupungin omistama yhtiö suostu kertomaan edes paljonko akkutehdas on tällä hetkellä kaupungille velkaa. Pekka Keto: "Nii, me valtuutetuthan ei olla saatu mitään tietoa sillai. Et se pitää hakee näistä yleisistä julkasuista jos haluaa niinkun enemmän tietoa." Pasi Paananen: "Niin Jarkko Karvinen oli elokuun valtuustossa meijän nähtävänä kun hän uutena toimitusjohtaja alotti ja kysymys siitä että paljonko teillä on näitä vuokrasaatavia tältä yhtiöltä niin vastaus oli, etten voi kertoa." Jos yksityistä rahaa ei vuoden loppuun mennessä löydy, Varkaudelle jää käsiin 45 työtöntä lisää ja 12 miljoonan euron halli. Iitissä näin kävi jo. Kunta joutui maksamaa kolmen miljoonan euron takauksensa pankille, kun yksi rakennemuutosalueiden suurtukien saaja Lacell meni konkurssiin, eikä vakuus suojannutkaan kuntaa. Hjalmar Kahanpää: "No se on valitettavaa kyllä. Vaikuttaa vähän siltä välillä, että kunnan rahalla on helpompi pelata. Antaa kuvan myöskin siitä, että ehkä kunnan isät ei ole niitä parhaita bisnesmiehiä. Ja ihan varmasti niin, nimenomaan näissä vakuusasioissa me olimme kyllä typeriä täällä Iitissä." Kunnan riski on muuttunut rahalliseksi tappioiksi lähiaikoina myös Puolangalla, Keuruulla ja Haminassa. Haminassa lisäksi jännitetään miten käy vaikeuksissa olevan tuulimyllytehtaan 15 miljoonan takaukselle. Uutiskimara Juankosken asioista. Juankoskella voi jälleen kantaa saunavesiä lähijärvestä. Vielä syksymmällä Ely-keskus suositteli, että vettä ei käytetä uimiseen eikä saunavedeksi. Martti Pohjolainen: "Mä oon kunnanhallituksen jäsen, ja mullekin soittettiin jo kesäkuussa, että miks vesi haisee?" Päästön syy on todennäköisesti yläjuoksulla sijaitseva Juankosken kartonkitehdas, alueen suurtyöllistäjä. Vielä 4 vuotta sitten tehdas oli nimeltään Strömsdal. Sitten se meni konkurssiin, ja jätti ilman töitä yli 200 juankoskelaista. Reilun kahden vuoden kuumeisen etsinnän jälkeen tehtaalle löytyi viimein uusi yrittäjä ulkomailta, nimeltään Premium Board. Viimeksi kuluneen vuoden tehdas on jälleen tarjonnut töitä 160:lle juankoskelaiselle. Tehdasta kuitenkin piinaavat oudot käyttökatkokset. Martti Pohjolainen: "Minä olen ymmärtänyt sen niin, että tuota tämä tehtaan toiminta pitäs olla yhtäjaksoista, että tuo myös tuo veden puhdistus onnistus tässä laitoksessa. Ja nyt, kun tään tehtaan toiminta oli näin epävarmaa, se on pyörinyt, ei pyörinyt, pitkiä aikoja seissyt, niin myöskin siinä on käynyt niin, että tämä tehtaan huoltama vedenpuhdistuslaitos ei oo toiminu kunnolla ja päästöjä on päässy monituhatkertasesti tähän takana näkyvään Akonveteen." Tehtaan kaatumisen jälkeen epätoivoinen Juankoski palkkasi parikin konsulttifirmaa etsimään tehtaalle jatkajaa. Kun nykyinen ukrainalais-hollantilainen yrittäjä lopulta ilmaantui, kävi ilmi, ettei se saa tarvittavaa minimirahoitusta kokoon ilman Juankosken kaupungin tukea. Kunta takasi uuden yrityksen veloista 5 miljoonaa euroa. Petri Kangasperko: "Meillähän oli tuota jo jonkun moinen hätä, koska tämä viipyi ja viipyi tämä ratkaisu ja jo 2,5 vuotta tavallaan se oli todella pitkä aika ja meillä oli koko ajan se pelko siinä, että konkurssipesältä, kuinka kauan se voi esimerkiks lämmittä niitä kiinteistöjä ja odottaa sitä, että löytyykö tätä ostajaa ja että tuota niin niin jos tämä olisi venynyt yhtään sen pitemmälle niin silloin.. tavallaan tämän kiinteistön lämmitys olisi loppunut ja sitten ei olisi ollut muita vaihtoehtoja kuin myydä romuraudaksi tai jonnekin näitä näitä koneita ja laitteita ja siinä mielessä tää takaus sitten myönnettiin. Täähän oli meille sellanen ehdoton poikkeus,meijän tuota elinkeinopuolen välineiden suhteen. Mehän ollaan vuosikausia sitten jo, että niinkun meillä on semmonen yksmielisyys ollu siitä, että takaukset eivät kuulu kunnan elinkeinopoliittisiin välineisiin." Takauksesta valitettiin myös oikeuteen. MOT: "Mitenkäs ison riskin kunta tässä otti ja missä muodossa?" Martti Pohjolainen: "Kunta otti valtavan riskin, meill on 5 000 asukasta Juankosken kaupun, kaupungissa, ja se on noin tuhat euroo mummosta vaariin, vaariin ja tuota se on, se on, se on todella suuri riski." Siitä, miten tehtaalla nyt, reilun vuoden toiminnan jälkeen menee, kuuluu hyvin ristiriitaista tietoa. Työntekijöiden palkat on kyllä koko ajan maksettu, mutta seisokkeja on ollut useita, ja tuotanto on jäänyt suunnitelmista. Kuvauksia edeltävällä viikolla kunnanjohtaja ja tehtaan varatoimitusjohtaja kuitenkin kertovat MOT:lle, että seisokit ovat nyt ohi, ja tuotanto on saatu pyörimään. Sisällä tehtaalla käy nopeasti selville, koneet seisovat edelleen. Kirsi: "Jos laitettais mikrofoni rintaan, et tarttuis se mitä täs näkyy?" Varatoimitusjohtaja ei anna haastattelua, eikä työntekijöillä ole lupaa kommentoida tilannetta. Kuulen, että tuotanto käynnistyykin seuraavana päivänä. MOT: "Ja nyt on siis se vaihe että käynnistetään koneita?" Varatoimitusjohtaja: "Tjoo ihan just joo?sehän kestää tietysti hetken aikaa kun se.." MOT: "No, nouseeko savu nyt tehtaalta?" Petri Kangasperko: "No.. tällä hetkellä siellä on tuotantokatko, mutta tuota kyllä siellä yrittäjä on tuota... sanotaanko näitten valitusten takia oli meillä se tilanne, että se aloittaminen siirtyi ja, että se paras optimialoitusaika menetettiin näitten valitusten takia mutta että... sen jälkeen nyt sitten on ollut toki ongelmia mutta ainakin yrittäjä on nyt sitten päättäväisesti niin sitten tuota todennut että hän hän tämän panee jaloilleen." Martti Pohjolainen: "No, minun mielestä siin on sellanen tilanne, että siell on ollu todellakin rahat loppuneet, nuo julkiset trattalistat antaa ymmärtää sen, että tuota rahaa yksinkertasesti kassassa ei ole, koska on valtavat määrät laskuja tehtaalla maksamatta." Kuvausten jälkeisenä päivänä tehdas ilmoittaa irtisanovansa 40 ihmistä. Viikko myöhemmin ilmoitukset perutaan. Henkilökunnan kanssa tehdyn säästösuunnitelman turvin uskotaan, että tuotanto saadaan pyörimään ainakin jouluseisokkiin asti. Juankosken kapinaliike syyttää rahoitusongelmista kunnan käyttämiä ulkopuolisia konsultteja. Martti Pohjolainen: "Juankoski on käyttäny hyvin paljon, paljon, minun mielestä liian paljon konsultteihin rahaa, satoja tuhansia vuositasolla." Tapaan Juankosken käyttämän konsultin Espoossa. Rainer Häggblom: "No se alko vuonna 2009 muistaakseni ihan loppuvuonna niin silloin meitä pyydettiin auttamaan sitä tilannetta et tehdashan oli konkurssissa ja silloin valtion puolelta pyydettiin, että jos me vielä löydettäis joku ratkaisu, ja lähdettiin sitten tekemään sitä investointimuistiota ja hakemaan investoijia. Se oli alku." MOT: "Joo. Kuka teille palkan maksoi siinä ja kuinka suuri se oli siellä?" Rainer Häggblom: "No silloin alussa sen maksoi muistaakseni tai se tuli jostain ELY-rahoista. En ihan tarkkaan muista, mutta se lienee jossakin siellä sadantuhannen luokassa." Paljastuu, että sama konsultti on hoitanut äkillistä rakennemuutosta useilla paikkakunnilla. Grafiikkaa Juankosken lisäksi myös Valkeakoskella kunnan riskitakaus johti oikeussaliin. Rainer Häggblom: "Valkeakoskella ollaan oltu tekemässä tätä Säterin tai nykyään Avilonin, tavallaan niin kuin löytämässä sille uutta liiketoimintapohjaa ja uutta investoijaa." MOT: "Onnistuiko se?" Rainer Häggblom: "No sinne tuli uusi investoija, mutta rahoitusrakenteen osalta se jäi hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ne on yleensä hirveän vaikeita tällaiset tilanteet, joissa tulee kunnallisvalitus." "Siinä mielessä mä oon kauheen kriittinen näihin kunnallisvalituksiin, että siinä yksityinen etu ajaa vahvasti yleisen edun ylitse." Valkeakoskelle löydetty yritys on nyt velkasaneerauksessa. Sekä Valkeakoskella että Juankoskella kunta sen sijaan voitti juttunsa oikeudessa, mutta takausten laillisuudesta päättäminen etenee vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Juankoskella kriitikkojen pääkohde on tämä Hangossa sijaitseva Farogon-niminen yritys, jonka pitäisi taata juankoskelaisen veronmaksajan miljoonat, jos tehtaalla käy huonosti. Käytännössä yrityksellä ei ole muuta kiinteää omaisuutta kuin puolellatoista miljoonalla hankittu halli. Vastustajat ihmettelivät, miten se voi riittää viiden miljoonan vakuudeksi. Konsulttiyhtiö Vision Hunters oli mukana vakuuttamassa valtuutetuille, että hallin tulevat vuokrasaatavat riittävät takaamaan veronmaksajan edut. Rainer Häggblom: "Me neuvottiin kunnan kanssa sitten sitä tai kunnalle sitä, että millä tavalla mahdollisimman hyvin turvataan nää, tää kunnan riski, mutta se keskustelu siitä, että onko siinä riskiä vai ei, niin se on turha. Niissä on aina riski." "Jos ei sitä oltais saatu rahoitettua, niin tehdas ei olisi käynnistynyt ja sillä vasta suuri riski on." MOT: "Jos tässä käy huonosti, niin saako Juankoski vakuuksien kautta omansa pois?" Rainer Häggblom: "En mä, mun asianihan ei ole luvata yhtään mitään, vaan mun asiani on tehdä kaikki niin hyvin kuin minä osaan ja sen minä lupaan." Jatkamme Kouvolaan. Sama konsulttiyritys, tai no, sama, mutta eri nimisenä, on joutunut kritiikin hampaisiin myös Kouvolassa. MOT: "Kuinka monia työpaikkoja luvattiin?" Vesa Vainio: "No, se oli vähän niin kun Helppoheikillä, että joskus oli 30-40, joskus oli 150, ja sitte riippuu tilanteesta, joskus jopa 1000 työpaikkaa. Että en enää ota sitä edes vakavasti." Kouvolan seutu on nimetty rakennemuutosalueeksi kahdesti, ja uusien yritysten värväämiseen Voikkaan entiselle paparitehtaalle päätettiin hankkia kokenut konsultti. Vesa Vainio: "Visio Huntersin tehtävänä oli etsiä näihin tyhjiin paperiteollisuudelta vapautuviin tiloihin, niin elinkelposia yrityksiä." "Koko potin hintahan oli 100 tonnia, eli UPM:n osuus 51 tonnii, ja 49 tonnia Kouvolan kaupungin osuus." Tapaamme Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Voikkaalla. Samoihin aikoihin Kouvola hyväksyi puuteollisuuteen painottuvan elinkeinostrategian. Siinä kaupunki linjasi, että kaupunki tilaa mahdollisuuksien mukaan julkiset rakennuksensa puurakenteisina. Jari Suomela: "Meillä yhtenä pääpainoalueena on metsäenergiaympäristö. Ja, ja sitten sen, sen sektorin tälläsenä suurimpana mahdollisuutena nähtiin tää, tää puurakentaminen." Kaupunki päätti edistää puurakentamista hakemalla valtiolta rahaa Woodinno-nimiseen hankeeseen. Omaa rahaa kaupunki käytti 200 000?. Seuraavaksi kilpailutettiin hanketta vetävä konsultti. Vesa Vainio: "Toisiks halvimman tarjouksen tehnyt Woodfront Oy voitti tämän kilpailun, eli sen arvo oli 493 000?." MOT: "No, jos puhutaan tästä, siitä Woodfrontista, ja, ja tästä Vision Huntersista, niin mikäs yhteys niillä?" Vesa Vainio: "Se on hyvä kysymys. Nimittäin samat henkilöt, jotka toimivat Vision Huntersissa, niin olivat perustamassa myöskin Woodfrontia." MOT: "Minkä takia oot tästä asiasta menny niin pitkälle, että olet tehnyt poliisille esitutkintapyyntöä ja mennyt hallinto-oikeuteen?" Vesa Vainio: "Minusta tää, ett tää on mun mielipide, niin täss oli niin ilmiselvä kytkentä Vision Huntersista Woodfrontiin ja, ja se, että haluttiin ohjata tälle perustetulle Woodfrontille tämä hanke." Rainer Häggblom: "En mä oikein ymmärrä sitä, että totta kai me voidaan olla vaikka kuinka monessa hankkeessa. Meidän tarkoituksena on synnyttää lisää työpaikkoja, lisää vilkkautta elinkeinoelämään. En mä ymmärrä, että mikä siinä voisi ristiriitaa olla." Vesa Vainio: "Kyllä mielestäni haiskahataa todella paljon siltä, että konsultit petasivat itselleen lisää töitä." Rainer Häggblom: "Woodfrontin saavutuksia en ihan kaikkia tarkalleen tiedä, koska en ole siinä projektiryhmässä mukana, mutta sen tiedän, että siellä on semmoinen yhtiö syntynyt kuin WoodPrime, joka on puurakentamisessa mukana ja se investoi tällä hetkellä uuteen kapasiteettiin." Enää ei yllätä havainto, että mukana ainakin yksi konsultti jolla on rooli kaikissa näissä yhtiöissä. Esimerkkejä konsulttien kaksoiroolituksesta löytyy muistakin kunnista. Uusien työpaikkojen synnyttämiseen julkisella hankerahalla liittyy toinenkin huonosti läpinäkyvä kuvio. Tehtaalla on töissä nyt kymmenisen ihmistä, mutta työpaikat eivät olekaan uusia. Työntekijät siirtyivät perustettuun Woodprime ?yritykseen, isäntämme, kaupunginhallituksen puheenjohtajan omasta puuelementtejä tekevästä yhtiöstä, Rastosta. Jari Suomela: "Siinä oli kysymys siitä, että meillä oli täällä Voikkaan yritysalueella pieni elementtiverstas toiminnassa. Ja, ja tuota, sitten WoodPrimen taholta esitettiin halukkuus, että tämä, tämä toiminta siirtys sitte WoodPrimen nimen alle. Ja ei minulle siinä ollu sitte mitään sitä vastaan." Näin kaupunginhallituksen puheenjohtaja sai myyntituloa kaupungin hankkeen tuloksena syntyneeltä yritykseltä. Hän sanoo, että sijoitti samat rahat ja enemmänkin heti takaisin Woodprime-yhtiöön. Operaation seurauksena kaupungin takkuilleen, mutta puoli miljoonaa euroa julkista rahaa maksaneen hankkeen tuloksena saatiin kuin saatiinkin syntymään yksi uusi yritys. Jari Suomela: "Kyllä, kyllä kait tässä myöskin mukana on se, että, että haluaa olla edesauttamassa työpaikkojen syntymistä Kouvolan kaupungin alueelle." MOT: "Eli sinä teit tämän niin kun hyvää hyvyyttäsi?" Jari Suomela: "No, ei, ei koskaan yritystoiminnassa mitään tehdä hyvää hyvyyttään, vaan, vaan kyllä siellä tietysti liikeajatus on aina, ja bisnesidea on aina, aina pohjimmaisena. Mutta se, että, että jos joku kuvittelee, että tästä on niinkun minulle ollu, ollu jotain henkilökohtasta hyötyä, niin se on kyllä kaukaa haettu." Kaupungin päätökset vaikuttavat kuitenkin poikkeuksellisen suoraan kaupunginhallituksen puheenjohtajan omaan elinkeinoon. Esimerkki: Kaupunki siunasi päätöksen tilata julkiset rakennuksensa puurakenteisina. Suomela innostui puuliiketoiminnasta, ja perusti yhtiöönsä puuelementtiosion. Suomelan yhtiö voitti ainakin yhden Kouvolan tilaaman puurakenteisen päiväkodin kilpailutuksen. Jari Suomela: "En minä ole ollu siunaamassa yhtään mitään. Kyllä siel on kaupunginvaltuusto, joka siunaa. Ja minä olen jäävänny kaikis niissä, niissä asioissa. Ja nyt, sen verran, niin nyt näyttää, tää näyttää menevän vähän, vähän sivuun nyt tää keskustelu." MOT: "Millä tavalla?" Jari Suomela: "No, ei, ei minun rooli ole, ole ollu sellanen, kun tässä nyt annetaan ymmärtää. Et kaupunginvaltuusto on viime kädessä tehny nää päätökset. Ja, ja sitten, mitä tulee urakkakilpailuihin Kouvolan kaupungilla, niin kaupunginhallitus ei ees käsittele niitä. Siel on ihan toiset, toiset tahot. Siel on Kouvolan kaupungin tilaliikelaitos ja sen johtokunta, joka käsittelee urakkakilpailut. Ja niissä on aivan normaali markkinamenetelmä." Päättäjien kaksoisroolit eivät ole laittomia, mutta ne ovat ongelmallisia läpinäkyvyyden kannalta. (Keskusrikospoliisi muistutti hiljattain Transparency Internationalin järjestämässä seminaarissa, että paikallinen päätöksenteko on valtakunnallista alttiimpaa korruptiiviselle toiminnalle. Riskiä lisäävinä tekijöinä poliisi mainitsi erityisesti kuntapäättäjien yrityskytkennät ja kaksoisroolit rakennusteollisuudessa. ) Tutkittua tietoa siitä, miten paljon pysyviä uusia työpaikkoja rakennemuutosalueille on korotettujen yritystukien avulla synnytetty, ei vielä ole. Esimerkit kuitenkin osoittavat, että osa nyt vaikeuksissa olevista hankkeista on runnottu liikkeelle minimirahoituksella, ainoastaan kuntien riskinoton mahdollistamina. Rainer Häggblom: "Jos löytyisi parempia rahoitusratkaisuja, niitä varmasti haettaisiin." Hjalmar Kahanpää: "Näissä tämmösissä hommissa ei enää pidä hölmöillä. Se on selvä, että kunnan toimialaan kuuluu elinkeinopolitiikka ja yritysten toimintaedellytysten luominen. Mutta meidän ei pidä lähteä riskirahotukseen." |
||
| Taikku | Kartonkitehtaan kaksi kylmää vuotta | 14.10.2014 20.06 |
| Piti siis olla kartonkitehtaan.... |
||
| Pena T. | Re: Keronkitehtaan kaksi kylmää vuotta | 14.10.2014 23.08 |
| Kun minä todistan, että meitä huijataan ja esitän dokumentit, se ei riitä. Setelirahalla on taivaallinen voima virkamies- ja poliitikkopiireissä. Kuka ei usko? Esimerkki ja todisteet löytyvät omasta kepumafiasta Juankoskella. MOT:n ohjelma olisi muussa maassa johtanut välittömiin "puuhamiesten" erottamisiin ja oikeuskäsittelyihin. Tässä ilmenee suomalainen korruptio puhtaimmillaan. Kangasperko on jumittunut valehtelijan rooliinsa, ja muut suojelijoiksi. |
||