Keskustelu
| alan mies | Talvivaara konskurssiin | 6.11.2014 10.05 |
| Näitä on näitä kepu-hankkeita. Voi Lehtomäki parkaa. Satsannut ihan vääriin hevosiin. http://www.ksml.fi/uutiset/talous/talvivaara-sotkamo-hakeutuu-konkurssiin/1928308 |
||
| Mustakaapu | Re: Talvivaara konskurssiin | 6.11.2014 13.03 |
| YLE: " Talvivaaran konkurssi vei naapurikunnasta viimeisetkin toiveet korvauksista Sonkajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja ei jaksa uskoa kunnan saavan enää korvauksia Talvivaaralta kaivoksen aiheuttamista ympäristöhaitoista. Rantatonttien myynti on tyrehtynyt Sonkajärvellä käytännössä kokonaan. Talvivaaran bioliuotuskasoja kevätsäässä. Kuva: Heikki Rönty / Yle Sonkajärven kunnassa uskotaan, että Talvivaaran pilaamista vesistöistä ei saada koskaan korvauksia kaivosyhtiöltä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Mustonen arvioi, että konkurssin jälkeen yrityksen vähäinenkin korvausvastuu päättyy. ? Kyllä ne on aika rajalliset ja minimaaliset keinot mitä kunta voi nyt tehdä. Ne vesistöt, jotka sieltä tulevat, kunnallahan ei ole mitään mahdollisuuksia lähtee toimimaan niin, että ne vedet tulisi puhtaana. Tonttikauppa kävi hyvin ennen Talvivaaraa, nyt sinne ei ole kukaan enää rakentamassa mitään. ? Mikko Mustonen Mustosen mukaan esimerkiksi kesämökkirakentaminen, kesämökkien myyminen ja tonttikauppa on loppunut käytännössä kokonaan Talvivaaran alapuolisen vesistön ääreltä. Kunnan arvion mukaan korvauksia tulisi saada ainakin kymmeniä tuhansia euroja. ? Tonttikauppa kävi hyvin ennen Talvivaaraa, nyt sinne ei ole kukaan enää rakentamassa mitään. Siellä on useampia satoja tyhjiä tontteja. Kuka hoitaa jatkossa vesien puhdistamisen ja korvaukset, Mustonen kysyy. "Vesistöjen puhdistaminen kestää hyvin, hyvin kauan" Ylä-Savon soten ympäristöjohtaja Martti Vetelin mielestä on parempi että toiminta loppuu, mikäli kaivos ei voi toimia ympäristön kannalta kestävästi. Veteli luottaa siihen, että ympäristöongelmat hoidetaan aikanaan kuntoon, mutta muistuttaa, että päästöt alueelta eivät suinkaan ole vielä loppuneet. ? Päästöjä sieltä tulee varmasti vielä ihan entiseen malliin. Niitä sinne varastoituja vesiä on käsiteltävä ja purettava niin kuin tähänkin asti, eli mahdollinen konkurssi ei niitä suoranaisesti lopeta. Kyllä sieltä edelleenkin päästöjä tulee, ja vaikka ne loppuisivatkin, niin vesistöjen puhdistuminen kestää kyllä hyvin, hyvin kauan. Veteli uskoo, että veden- ja lumentulo voi aiheuttaa vielä lisää ongelmia kaivoksen vesienhallinnan kanssa. ? Siellä on paljon ylimääräisiä vesiä ja altaat ovat aika täynnä. Varmasti vesien kanssa on ongelmia. Talvivaara Sotkamo ilmoitti torstaiaamuna hakeutuvansa konkurssiin. Konkurssihakemus toimitetaan Espoon käräjäoikeuteen torstaina. Yhtiön mukaan tarvittavaa rahoitusta ei ole saatu vaaditussa aikataulussa." Milloin PB. |
||
| Ihmettelevä USA:sta | Re: Talvivaara konskurssiin | 6.11.2014 15.17 |
| Kysymys Veijolle ja Heimolle: Mikä on teidän vastuunne siitä, että Premium Board Finland Oy:tä ei haettu konkurssiin, kun tilanne oli jo keväällä 2012 "kypsä"? Kuntalaiset ihmettelevät, mitä pelkureita ja Kangasperkon juoksupoikia te oikein olette. Rane ja Joke ovat samanlaisia kilttejä apupoikia. Toinen heistä "äänestettiin" Juankosen kilteimmäksi kepulaisten sisäisessä äänestyksessä viime vaalien alla. |
||
| Ihmettelevä Norjasta | Re: Talvivaara konskurssiin | 6.11.2014 20.55 |
| Tehtaalla menee nyt hyvin, koska työntekijöitä on kutsuttu töihin sankoin joukoin alkaen tämän viikon keskiviikkona 5.11.2013 ja armoton työn tuiske jatkuu ensi viikon tiistaihin 11.11.2013 asti. Tuotantoa tulee ja selvitysmieskin on erittäin tyytyväinen , kun Samoritz'in laskelmat näyttävät tosi positiivista tulosta ja saneerausmenettely jatkuu suunnitelmien mukaan kaikkien osapuolien eduksi ja Suomen lakien mukaa tietenkin. Katsohan Lassi se pilkun paikka kuitenkin vielä kerran, etteivät vaan vetele nenästä, näin tulevan nenäpäivän kunniaksi. |
||
| Joulupukki | Re: Talvivaara konskurssiin | 6.11.2014 21.47 |
| Taitaa olla taas sitä näytiksi --ajetaan muutama päällystys. Kylmää kyyti on. Mutta yhteinen tekijä Talvivaaran kanssa on se, että Talvivaarakin painoi täyttä työpäivää monivuorossa, mutta kun se hillo jäi purkkiin, ja kansi oli kiinni. Varmasti lehdistölle on kerrottu, että laakerit kuumana ajetaan ja tuotantoennätykset paukkuu, kun työssä on parikymmentä hyypiötä. Autojakin taisi olla kymmenkunta parkissa. Mutta toivotaan onnea kylmälle tielle, joka vie ukrainan aroille. Nyt onkin jo maksettava palkkaa ja kuluja. Ja vakuudellisia velkojakin on lyhennettävä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Talvivaara konskurssiin | 7.11.2014 1.49 |
| Miksi tuiske jatkuu tehtaalla vain 6 päivää? Eikö tuotannon pitänyt alkaa lokakuun lopussa. Nyt tuotanto alkoi marraskuun 5:s ja päättyy jo 6:n päivän päästä. Aiemmin taisin laskea, että tappiota tuolee viikossa noin 650 000 euroa. On selvää, että tuotantoa ei voi pitempään jatkaa, koska Lassille oli kerrottu, että 2.4 milj. euroa omaa rahaa on vasta tulossa. Tosin Lassi kertoi jo pari kuukautta sitten, että ainoastaan hänen palkkarahansa ovat tulleet. Talvivaarassakin kerrotiin selvitysmiehelle, että belgialaiset nikkelin ostajat ovat tuomassa lisärahaa. Olivat tuomassa, mutta sitten eivät ja rahat loppui yhtäkkiä kaivosyhtiöltä. Talvivaarassa ja Tratta PBF:ssä on samat merkit. Tratta PBF:kin rahoitus on ollut löytymässä tällä kertaa jo kaksi vuotta. Yrityssaneeraukseenkin piti lainoja leikata näissä poliittisissa hankkiessa pokkeuksellisen paljon eli 90-99%:a. Jo siitä näkee, että kysymyksessä ei ole ollut tavallisista yrityksistä. Molemmat ovat kepu Pekkarisen aikana käynnistettyjä kepun huuhaa työllisyyshankkeita - ns. siltarumpuhankkeita, joiden liiketoimintasuunnitelmissa oli alun pitäen vakavia puutteita tai mitään liiketoimintasuunnitelmia ei edes ollut, kuten tilanne oli Tratta PBF:n kohdalla. Vaikka Talvivaara meni juuri konkkaan, niin politiikot yhä edelleen jankuttavat, että toiminta vielä sielläkin jatkuu ja on mahdollista käynnistää uudestaan, jos rahoitus löytyy. Ainoan kysymys on, kuka maksaa miljardin euron ympäristövahingot ja vielä kykenee jatkamaan tappiollista toimintaa? Ei ainakaan mikään yksityinen yhtiö tai pääomasijoittaja. Tratta PBF:n toimintakin voidaan myös käynnistää uudelleen, jos rahoitus löytyy. Kuka lähtee vapaaehtoisesti rahoittamaan Tratta PBF:n mustaa aukkoa, kun vuodesta 2003 sinne on jo uponnut yli 100 milj. euroa, eikä vieläkään toiminta ole voitollista? Talvivaaralle rahoitusta ei löytynyt, joska toiminta on tappiollista ja ympäristöriskit ovat miljardiluokkaa. Tratta PBF on etsinyt rahoitusta viimeisen rupeaman aikana jo joulukuusta 2008 lähtien, mutta riittävää rahoitusta ei siis ole vain löytynyt. Tratta PBF:n ja sen edeltäjän toiminta on ollut raskaasti tappiollista itseasiassa jo vuodesta 2003 saakka eli yhtä soittoa 11 vuotta. Kyllä kepujenkin täytyisi silloin tajuta, vaikka vaalit lähestyvätkin jo kovaa vauhtia, että todellinen tuotannollinen toiminta on tämän vanhan tehtaan osalta päättynyt jo kauan sitten ? harmillinen tilanne, mutta tosiasia. Alla taas pieni Taikun muistutus MOT ohjelmasta 3.12.2012: Petri Kangasperko: "Meillähän oli tuota jo jonkun moinen hätä, koska tämä viipyi ja viipyi tämä ratkaisu ja jo 2,5 vuotta tavallaan se oli todella pitkä aika ja meillä oli koko ajan se pelko siinä, että konkurssipesältä, kuinka kauan se voi esimerkiks lämmittä niitä kiinteistöjä ja odottaa sitä, että löytyykö tätä ostajaa ja että tuota niin niin jos tämä olisi venynyt yhtään sen pitemmälle niin silloin.. tavallaan tämän kiinteistön lämmitys olisi loppunut ja sitten ei olisi ollut muita vaihtoehtoja kuin myydä romuraudaksi tai jonnekin näitä näitä koneita ja laitteita ja siinä mielessä tää takaus sitten myönnettiin. Täähän oli meille sellanen ehdoton poikkeus, meijän tuota elinkeinopuolen välineiden suhteen. Mehän ollaan vuosikausia sitten jo, että niinkun meillä on semmonen yksmielisyys ollu siitä, että takaukset eivät kuulu kunnan elinkeinopoliittisiin välineisiin." Takauksesta valitettiin myös oikeuteen. "No.. tällä hetkellä siellä on tuotantokatko, mutta tuota kyllä siellä yrittäjä on tuota... sanotaanko näitten valitusten takia oli meillä se tilanne, että se aloittaminen siirtyi ja, että se paras optimialoitusaika menetettiin näitten valitusten takia mutta että... sen jälkeen nyt sitten on ollut toki ongelmia mutta ainakin yrittäjä on nyt sitten päättäväisesti niin sitten tuota todennut että hän hän tämän panee jaloilleen." Rainer Häggblom: "No se alko vuonna 2009 muistaakseni ihan loppuvuonna niin silloin meitä pyydettiin auttamaan sitä tilannetta et tehdashan oli konkurssissa ja silloin valtion puolelta pyydettiin, että jos me vielä löydettäis joku ratkaisu, ja lähdettiin sitten tekemään sitä investointimuistiota ja hakemaan investoijia. Se oli alku." Rainer Häggblom: "Valkeakoskella ollaan oltu tekemässä tätä Säterin tai nykyään Avilonin, tavallaan niin kuin löytämässä sille uutta liiketoimintapohjaa ja uutta investoijaa." MOT: "Onnistuiko se?" Rainer Häggblom: "No sinne tuli uusi investoija, mutta rahoitusrakenteen osalta se jäi hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ne on yleensä hirveän vaikeita tällaiset tilanteet, joissa tulee kunnallisvalitus." "Siinä mielessä mä oon kauheen kriittinen näihin kunnallisvalituksiin, että siinä yksityinen etu ajaa vahvasti yleisen edun ylitse." Rainer Häggblom: "Me neuvottiin kunnan kanssa sitten sitä tai kunnalle sitä, että millä tavalla mahdollisimman hyvin turvataan nää, tää kunnan riski, mutta se keskustelu siitä, että onko siinä riskiä vai ei, niin se on turha. Niissä on aina riski." "Jos ei sitä oltais saatu rahoitettua, niin tehdas ei olisi käynnistynyt ja sillä vasta suuri riski on." MOT: "Jos tässä käy huonosti, niin saako Juankoski vakuuksien kautta omansa pois?" Rainer Häggblom: "En mä, mun asianihan ei ole luvata yhtään mitään, vaan mun asiani on tehdä kaikki niin hyvin kuin minä osaan ja sen minä lupaan." Rainer Häggblom: "Jos löytyisi parempia rahoitusratkaisuja, niitä varmasti haettaisiin." |
||
| alan mies | Re: Talvivaara konskurssiin | 7.11.2014 11.35 |
| Virkamiehet eivat astu toistensa varpaille. Siksi taytyy julkispuolella ottaa yritysten tavat kayttoon. Saa nahda, mita Stubbin viimeinen hankinta Eero Lehti saa aikaan. Vahintaan vilkkaan keskustelun. Talvivaarasta tulee valtion tasolla viela monen vuoden jalkipuinti. Aivan kuten PBF:sta kuntatasolla. Yritysten omistajat vetavat ymmarrettavasti omaan pussiin. Pekka Perakin oli niita tosi korkeatuloisia viime vuonna. Pienyrittajalla on omat rahat pelissa. Tyollistajilla on muiden rahat, http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194938975085/artikkeli/olisiko+talvivaaralle+pitanyt+antaa+varoitus+nain+vastaa+finanssivalvonta.html |
||
| jepulis | Re: Talvivaara konskurssiin | 7.11.2014 18.26 |
| Joo, 25,5% tahtoo vielä huonompaa. Ihme määrä noita masokisteja, 25,5%, veli Sipilän lestadiolaisuus kantaa näemmä pitkälle. |
||
| alan kolmas mies | Re: Talvivaara konskurssiin | 8.11.2014 2.01 |
| alan mies on melkein osunut asian ytimeen. Kysymys on Suomen massiivisesta rakenteellisesta korruptiosta, joka ei valitettavasti näy kansainvälisistä korruptiovertailuista. Suomi on niissä maailman korruptiovapaimpia maita. Kuitenkin "maan tapa" on meillä kaikilla tiedossa ja vaalirahoitus on siitä vain jäävuoren huippu. Hyvä veli-verkosto toimii meillä kaikilla aloilla ja virkamieskunnassa sekä valtion että kuntien taholla. Ns. hallutushait ja myös ns. bisnesenkelit ovat yksi tämän rakenteellisen korruption ilmenemispiirre, jolla on selkeä yhteys mm. julkisten laitosten nimityksiin ja myös eläkesäätiöiden ja rahoituslaitosten päätöksiin saakka. Finanssivalvonnan tehtävänä on jollain tavoin pyrkiä valvomaan rahoituslaitoksia, pörssiyrityksiä ja myös rahanpesua. Valtion tarkastuslaitos puolestaan valvoo valtion rahan käyttöä, mutta käsittääkseni kuntapuolella valvonta on pitkälle kuntien poliittisesti valituissa itsenäisissä tarkastuslaitakunnissa. Viimeksi Espoon Suomenojan ?laiturihankkeissa? on todettu olevan aihetta KRP:n tutkintapyyntöihin jo profesoreiden taholtakin. Silloin ei ole mikään ihme, että Juankoskella Pajunvitsamiehen kaltaiset kuntien rahavirtojen valvojat voivat kunnanjohtajan ohjauksessa ja avustuksella harjoittaa vaikka kuinka mieletöntä verovarojen käyttöä. On aivan selvää, että Talvivaarasta tulee vuosien mittainen juridinen prosessi, kuten alan mies yllä toteaa. Voidaan todeta, että Juha Sipilältä kysytään nyt paroni Münchausenin taitoja, kun ruvetaan tosissaan hakemaan vastauksia, miksi Talvivaara-hanke polkaistiin ylipäätään käyntiin niin suurella innolla? Valtaus oli olemassa, mutta oliko valvovilla viranomaisilla mitään kansainvälistä näyttöä siitä, että kyseinen liuotusprosessi toimii massiivisessa teollisessa mittakaavassa keskellä Kainuun korpea myöskin talvella. Kun nyt kohta aletaan miettimään, millaiset rahasummat katastroofin sargofagiointiin tullaan tarvitsemaan kymmenien vuosien aikana, niin eipä taideta olla kovin kaukana Neukkujan aikaisesta Tsernobylistä. Uranipommi taisi meillä räjähtää suoraan entisen kainuulaisen innokkaan ympäristöministeri ja karaokelaulaja Paula Lehtomäen ja Mauri Pekkarisen käsiin. Entiselle ympäristöministeri Paulalle tuli myös perhepiirissä pienoinen "ongelma", kun vähää ennen uraanikaivoslupaa ostetut 350 000 euron osakkeet menikin näin yllättävästi arvottomiksi. Fiva ei ole löytänyt Paulan hankkeissa huomautettavaa. Ikävää olisi huomauttaa nyt, kun osakkeet menikin arvottomiksi, mutta tavoite oli selvästi toinen. Miten ympäristöministeri saattoi olla täysin tietämätön uraanihankkeesta? Kaikkein ikävintä tässä tietysti on, että Paulan ohella tiettävästi 80 000 sijoittajaa menettivät kaikki pesämunansa, kun uskoivat kepulaisiin valtiollisiin hankkeisiin. Sinnikäs Pekka Peloton taisi kuitenkin tehdä hankkeessaan makean tilin. Parilla eurolla taisi ostaa köyhän malmivaltauksen valtion yhtiöltä, pani rahoiksi ja perhe on nyt muuttanut maasta Ranskaan turvallisuuden vuoksi. Pekka on kyllä jo pyytänyt anteeksi ja todennut, että "kyvyt eivät riittäneet". Tratta PBF:n katastrofaalinen ja myös surullinen tapaus on kunnallisen sektorin rakenteellisen korruption mallisuoritus ja taas tietysti kepulaisten toimesta. Tällä kertaa ei kuitenkaan tule Talvivaaran kaltaista noin miljardin euron suuruista ympäristökatastroofia, mutta menetykset nousevat joka tapauksessa 100-200 milj. euroon, kun otetaan huomioon menetetyt tehtaaseen ja biovoimalaan jo suoritetut investoinnit ja seutukunnalle luotu pysyväistyöttömyys. Juankosken kaupunki on myös menettänyt itsenäisyytensä. Talvivaaran tapauksessa ei tiettävästi ole syyllistytty ympäristörikoksia lukuun ottamatta varsinaisesti muihin rikoksiin, mutta vähintäänkin on ollut sokeata sinisilmäisyyttä joka taholla, kun työllisyyden nimissä noin 1.4 miljardia euroa on rahaa tähän mennessä poltettu Kainuun korvessa. Juankosken tapaus on siinä mielessä erilainen ja tässä tapauksessa näyttää ilmeiseltä, että hankeessa on myös syyllistytty virkamiesten toimesta enempään kuin tuottamuksellisiin virkarikoksiin. On erittäin arveluttavaa, että mm. kaupunginjohtaja Petri Kangasperko on kunnan varoin jo vuodesta 2008 pitänyt yllä illuusiota, että jo vuodesta 2003 yhtä soittoa raskaita tappiota tehnyt ikivanha pahvitehdas voidaan kunnan varoin käynnistää ja muuttaa kannattavaksi tuotantolaitokseksi. Monet mm. seisovaan biovoimalaan biopolttoaineita toimittaneet alihankkjat ovat tulleet petetyiksi, koska on luotu kuva, että kyllä toimituksista rahat saadaan, kun Juankosken kaupunki on hankeen takana. Eritttäin iso ja myös keskeinen kysymys on, minne hävisi Tratta PBF:n 6 milj. euron "oma pääoma" heti kohta tehtaan käynnistyksen jälkeen. Tratta PBF:n tilannehan oli taloudellisesti jo konkurssitilaa vastaava vuoden 2011 lopulla, kun yhtiö ilmoitti vaivihkaa Paperiliiton lehdessä lomauttavansa henkilöstönsä, koska tilauksia ei ollut tullut. Oleellinen kysymys on myös, miksi tehdas jatkoi raskaasti tappiollista toimintaansa vuosina 2011-2013, vaikka tappiot nousivat ennen yrityssaneeraukseen pyrkimistä kaikkiaan noin 25 milj. euroon ja yrityksen kassa oli totaalisti tyhjennetty. Handelsbankenin ja Finnveran myöntämät 12.5 milj. euroa oli siis käytetty. Sen lisäksi oli velkaannuttu yksityisille tavaratoimittajille ja muille tahoille lähes 9 milj. euroa. Pena T ja New Stroms Oy olivat varoittaneet kaupunginjohtaja Kangasperkoa, että Tratta PBF:n emoyhtiö Pehami B.V. on varaton yhtiö, joka ei todellisuudessa ole voinut sijoittaa omia pääomia 6 milj. euroa ensin Premium Board Capital Oy:ön, josta kyseinen rahasumma sitten siirettiin Premium Board Finland Oy:n tilille, jotta Premium Board Finland Oy eli Tratta PBF pystyi lunastamaan Römssyn konkursipesän maaliskuun lopussa 2011. New Stromsilla oli myös varma tieto siistä, että kysymyksessä oli ns. projektiraha, jonka ei ollut tarkoituskaan jäädä yritykseen. NS epäilikin, että kysymyksessä oli ?lainaraha?, jonka alkuperä oli Hollannissa Alfa Trading Bankissa. Alfa Trading Bank puolestaan näytti rahoittaneen Juankosken kaupungin 5 milj. euron takauksen vastavakuutena olevaa Hangon varastoterminaalia, jonka kautta Tratta PBF:n rahaliikenne, siis myös nostetut Handelsbankenin ja Finnveran myöntämät yhteensä 12.5 milj. eron suuruiset lainat näyttävät erilaisten tilikikkailujen myötä niiden nostamisen jälkeen siirtyneen Suomen rajojen ulkopuolelle. Koska Römssyn käynnistäminen oli Kangasperkolle tärkeä "työllistämishanke", hän päätti lähettää yhdessä hallintojohtaja Kaisu Matinniemen kanssa NS:n tekemän laillisen kunnallisvalituksen johdosta tutkimuspyynnön Pohjois-Savon poliisille 30.6.2011. Poliisi ei tutkinut aiheettomasti lähetettyä tutkimuspyyntöä. Tutkimuspyynnössään Kangasperko ja Matinniemi kirjoittivat mm. seuraavasti: "New Stroms Oy kirjelmöi väittäen perusteettomasti Premium Board Finland konserniythtön Pehami B.V.:n olevan konkurssikypsä, epäili yhtiön rahoituksen olevan mahdollisesti ?pestyä rahaa?, ja väittäen, että 6 miljoonan euron oman osakepääoman sijaan olisikin mahdollisesti käytössä vain lainarahaa". Täytyy muistaa, että em. tutkintapyynön lähettämisen aikoihin Tratta PBF:n lähes koko "projektiraha" oli jo syöty, eikä Tratta PBF olisi koskaan kyennyt käynnistämään tehdasta, ellei Juankosken kaupunki olisi vastoin KHO:n nimenomaista kieltävää päätöstä laittanut myöntämänsä 5 milj. euron kohtalokasta kaupungin takausta täytäntöön. Myönnetty takaus ja kaupungin jatkuva EU:n SEUT normeista piittaamaton tuki myös voimalakauppojen osalta mahdollisti sen, että Tratta PBF kykeni polttamaan Handelsbankenin ja Finnveran myöntämiä lainoja yhteensä 12.5 milj. euroa. Sen lisäksi Juankosken kaupunginjohtaja vielä kunnan verovaroista määräsi kamreeri Kähkösen maksamaan Tratta PBF:n erääntyneitä Handelsbankenin lainoja syksyllä 2013 noin 4.1 milj. euron edestä. Jopa Kekkosella oli tapana sanoa, että "asiat on, miltä ne näyttävät". Minusta Kangasperkon toiminta Römssyn ja Tratta PBF:n "tekohengitystoimissa" näyttää hyvin arveluttavalta. Yhtä arveluttavaa on ollut myös muiden Tratta PBF:n puuhamiesten ja virkamiesten toiminta tässäkin työllistämishankeessa. Täytyy muistaa, että Kangasperkon aktiivisten ponnistelujen avulla hengitysletkuissa vuosia roikkunut Römssy saatiin tekohengitettyä hetkeksi elävien kirjoihin. Totuus on kuitenkin se, että heti ensimmäisstä päivästä lähtien pahvitehtaalla tappion tekeminen jatkui jopa 3-4 kertaa kovemmalla vaudilla kuin ennen Römssyn konkurssia. Tratta PBF:n tapauksessa yritys päästettiin jostain käsittämättömästä syystä Pohjois-Savon käräjäoikeudessa yrityssaneerauksen piiriin ja lainoja päätettiin leikata peräti 90%:a. Nyt on mennyt jo ainakin kolme kokonaista kuukautta yrityssaneerauspäätöksestä, mutta ainuttakaan tonnia normaaliehdoilla kaupaksi käyvää kartonkia ei ole vielä syntynyt. Myöskään yrityssaneerauksen edellyttämästä vähintään 2.4 milj. euron käyttöpääomasta ei ole kuulunut tietoja muuta kuin selvitysmiehen maininta, että ainakaan kokonaisuudessaan tuota summaa ei ole saatu kasaan. Talvivaara jouduttiin hakemaaan konkurssiin, koska yllättävästi riittävää käyttöpääomaa ei löytynyt sovitussa ajassa. Tratta PBF:n tapauksessa olisikin hyvä kuulla millainen määräraika riittävän käyttöpääoman hankinnalle on oikeudessa asetettu? Onko kysymykzsessä 10 vuotta vai peräti 20. Mikäli emme pian saa kuulla PBF:n saaneen kerättyä tarvittavan käyttöpääoman jatkuvaa toimintaa silmällä pitäen, niin edessä on vääjäämättä konkurssihakemuksen toimittaminen käräjäoikeuteen. Talvivaaran tapauksessa konkurssia ei voinut estää edes 99%:n lainojen leikkauksella. On täysin varmaa, että peräti 90%:n lainojen leikkaus ei myöskään pelasta Tratta PBF:a konkurssilta, koska kassavirtaa ei ole Tratta PBF:ssa, JBOY:ssa, Primary Energy Finland Oy:ssä eikä myöskään Farocon Oy:ssa. Konserniemo Pehami B.V:n kassavairta oli nolla jo vuonna 2010 ja yhtiö oli varaton kansainvälisten luottoluokittajien mukaan sillä hetkellä, kun Tratta PBF lunasti Römssyn konkurssipesän. Kuka veri ketäkin tässä huulesta? |
||