Keskustelu
| pekka v | tehostetun palveluasumisen kalleus | 17.11.2014 17.42 |
| Moro, ja tässä kuntamme kovat hinnat: Valmistelija/lisätiedot: Vs. kotihoidonjohtaja Helena Moisio p.040-821 45 40, helena.moisio(at)juankoski.fix Sosiaalilautakunta on pyytänyt laskemaan hoitovuorokausien kustannukset Iivolan palvelukeskuksen yksiköistä (liite n:o 34) Hoitovuorokauden kokonaishinta (brutto) on tehostetunpalveluasumisen yksikössä 156,70 ?, josta hoivan osuus 127,58 ?, asumisen osuus 10,64 ? ja ateriapalvelun osuus 18,47 ? vuorokaudessa. Vastaavat nettohinnat ovat; hoiva 116,93 ?, asuminen 3,32 ? ja ateriapalvelu 2,95 ?. Asiakasmaksujen keskiarvo on noin 21,5 % bruttokustannuksista. Hoitovrk:t yhteensä 17519, josta intervallit 663. Intervallihoidosta peritään 34,80 ?/vrk ja omaishoitajan vapaapäivistä 11,30 ?/vrk. Dementiakodissa kokonaiskustannus (brutto) on 144,55 ?, josta hoivan osuus 119,71 ?, asumisen osuus 6,62 ? ja ateriapalvelun osuus 18,22 ?. Vastaavat nettokustannukset ovat: kokonaishinta 119,15, josta hoiva 114,28 ?; asuminen -2,69 ? ja ateriapalvelu 7,56 ?. Asiakasmaksujen osuus on 22,9 % kokonaiskustannuksista. Hoitovrk:t yhteensä 2944/v. Kehitysvammaisten palvelukodin hoitovuorokauden kustannukset (brutto) ovat yhteensä 180,76 ?, josta hoiva 153,64 ?; asuminen 7,77 ? ja ateriapalvelu 19,34 ?. Nettokustannukset 157,69 ?, josta hoiva 148,71 ?, asuminen - 0,78 ? ja ateriapalvelu 9,75 ?/vrk. Asiakasmaksujen osuus 12,7 % bruttokustannuksista. Hoitovrt:t yhteensä 3240 /v. Katsoin Oulun, Kangasalan, Turun, Helsingin ja Tampereen hinnat ja vuorokausihinta keskittyi 99. 00- 115 euron haarukkaan riippuen palveluasumiskohteen koosta. Joten hinnat ovat Juankoskella lähes 50 prosenttia korkeammat, kuin muualla Suomessa. Johtuuko siitä, että kilpailutusta ei ole tehty, eikä palveluseteliä ole käytössä. Myös ateriahinnat olivat vuorokaudelta lähes 35 prosenttia korkeammat Juankoskella, kuin muualla Suomessa. Vain vuokrat olivat lähes samaa luokkaa, jopa hiukan kevyemmät, tietenkin , kun vertaa Juankosken vuokria esim. Turun vuokriin. Kuitenkin ero oli vain 5- 10 prosentin luokkaa suuremmat Turussa. Koska yleensä varakkaimmat hakeutuvat muualle, kuten yksityisiin palveluasuntoloihin ja taloihin , joissa hinnat ovat oleellisesti edulllisemmat ja ruoka edullisempaa ja maittavampaa, on maksuosuus tuleva veronmaksajille. |
||
| Kansalaisaktivisti | Re: tehostetun palveluasumisen kalleus | 17.11.2014 20.07 |
| Kehitysvammaisten hoitokodissa ja dementiakodissa vuokrat riittävät asumismenojen kattamiseen, mutta tehostetun palveluasumisen yksikössä kunta subventoi asumista 3,32 euroa/ vrk. Tämä on malliesimerkki kunnan tyhmyydestä. Vuokran hintaa voi korottaa surutta, koska kela maksaa suurimman osan vuokrasta asumistukena. Vuokraan lisää 2 euroa neliöltä. Asukas maksaa korotuksesta vain murto-osan tuloista riippuen. Vastaava alennus voitaisiin antaa ruuasta. Asukkaan menot pysyisivät ennallaan, mutta asumistuki Kelalta toisi 1,5 euroa/m2. Jos asunnon koko on 35m2, lisätulo olisi n.50 euroa/ asunto/kk. Asuntoja lienee n.50, joten tulojen lisäys vuodessa on 30000 euroa. Helsingissä toimiva hoitolaitos ei varmasti alihinnoittele vuokria, vaan juankoskelaiset vanhukset maksavat osuuden heidänkin asumismenoistaan ja lisäksi tukevat kunnallisveron kautta juankoskelaisten vanhusten asumista. Tällaisen asian korjaamiseen pitäisi oman kunnan luottamusmiesten maalaisjärjen riittää ilman konsultin ohjettakin. |
||
| Kansalaisaktivisti | Re: tehostetun palveluasumisen kalleus | 17.11.2014 23.13 |
| Sanoisinpa, että hukkaan menee kunnan virkamiehen aika, jos pystyy tekemään tilaston mukaisia eroja asumiskustannuksissa eri osastojen välillä. Tällaista mittausta ei ole tehtävissä. Lautakunnan vahvistamat neliövuokrat ovat samoja. Lämmitys- vesi ym. menot ovat yhteisiä. Sama lämpö leijailee osastolta toiselle. Osastojen väliset kustannuserot antavat virheellistä tietoa. Ainoa mitattava kustannustekijä on henkilöstön mitoitus eri osastoilla. Siitä syntyy kustannuseroja. Ja siitä, ettei kehitysvammaisen aterioinnista saa periä muuta kuin ruoka-aineiden osuuden. Eri kuntien välistä vertailua tehtäessä on katsottava, että verrataan samanlaista hoitoa keskenään. Onko halvoissa kunnissa palveluasumisessa mukana myös tavanomaista, siis ei-tehostettua palveluasumista. Sen kustannukset ovat alhaisemmat. Juankoskella kaikki palveluasuminen on nykyisin tehostettua. Hoitopäivän hinnan nousu johtuu siitä, että halvempi eli tavanomainen palveluasuminen Iivolassa on loppunut. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus on lähellä terveyskeskusten vuodeosastojen mitoitusta. |
||
| alan kolmas mies | Re: tehostetun palveluasumisen kalleus | 18.11.2014 0.07 |
| Moro Pekka on kiinnittänyt huomiota tärkeään asiaa. Sosiaalilautakunta on pyytänyt kotihoidonjohtaja Helena Moisiota selvittämään sos. lautakunnan 26.11.2014 pidettävää kokousta varten Iivolan palvelukeskuksen hoitovuorokausien kustannukset. Moisio on tehnyt työtä käskettyä ja lautakunta tulee kuulemaan Moision selvityksen asiasta ja merkitsee havainnot tiedoksi! Tarkoitus ei varmaankaan ole päättää mistään muusta kuin siitä, että pannaan pipo syvemmälle päähän ja jatketaan samaan hyvään entiseen malliin. Moro Pekka on jo suorittanut hoitopäivien brotto- ja nettokustannusten osalta vertailuja muutamiin kuntiin ja havainnut, että muualla hoitopäivien kustannukset ovat huomattavasti alempia. Kotihoidon johtaja Helena Moisiolle onkin annettu täysin väärä tehtävä. Laskelmieni mukaan Helena on laskenut hoitopäivien kustannukset kuitenkin suunnilleen oikein. Lautakunnan tietoon tulevaan lausuntoon Helena ei kuitenkaan ole näköjään enää ilennyt laskea Iivolan palvelukodin kokonaiskustannuksia. Koska Helena oli tässä vähän oikaissut, niin päätin vähän auttaa Helenaa ja laskeskelin nuo vuoden 2014 Iivolan kokonaiskustannukset itse. Ilman intervallihoitoa ja omaishoitajan vapaapäiväkustannuksia sain seuraavat kokonaiskustannukset (brutto) (euroa): - Tehostetun palveluasumisen yksikkö 2 745 052 - Dementiakoti 425 555 - Kehitysvammaisten palvelukoti 585 630 Iivola yhtensä 3 756 237 Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Iivolan kokonaiskustannukset olivat 3 224 587 euroa. Kahdessa vuodessa on näköjään ollut nousua yhteensä peräti 16.5%:a. Julkiset menot Suomessa ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin noin 4.5%:a vuodessa. Iivolan kohdalla kasvuvauhti on ollut lähes kaksinkertainen. Luulisin, että Moision esittämät luvut ovat vasta alustavia, jotka saattavat vielä nousta, kun Iivola kaupatkin selvitetään loppuun asti. Hoivamenojen kasvu ei olekaan mikään ihme, koska Kangasperko ja hallintojohtaja ovat pyytäneet FCG Oy viisaita konsultteja ja Procomp Oy:tä hoivapalvelujen ja kotihoidon kustannusten optimointitalkoisiin. Työskentely on ollut erinomaisen tehokasta, koska ei missään muussa kunnassa Suomen maassa ole kahdessa vuodessa saatu hoitomenoja nousemaan 16.5%:lla. Muualla on pyritty pienentämään näitä kustannuksia kaikin mahdollisin keinoin. Huomionarvoista on siis, että muistaakseni aiemmin tänä vuonna tehtiin myös merkittäviä ?kiinteistökauppoja? Iivolassa, jossa kaupunki otti huolehtiakseen ikivanhan palvelutilan peruskorjauksenkin. Kun tarkemmin tutkitaan, niin todennäköisesti löydämme vielä vakavat homevauriotkin peruskorjattavasta rakennuksesta. Nämä mahdolliset tulevat kustannuksethan eivät tietenkään vielä ole Iivolassa ehtineet realisoitua. Moro Pekka on oikeilla jäljillä, kun hän toteaa, että Juankoskella kilpailuttaminen on aiempina vuosina ollut täysin tuntematon käsite. Palvelusetelijärjestelmääkin on ruvettu kehittelemään vasta vuonna 2013. Todennäköistä onkin, että Iivolan kohdalla jo pitempään onkin rikottu kuntien hankintalakia, kun ei ole haluttu puuttua todellisiin hoivapalvelujen modernisointeihin ja tehostamistoimiin. Kotihoidossa vuonna 2010 aloitettu Hyvinvointi TV:kin on jouduttu lakkauttamaan, kun ei ole kysytty muualta kuin Viderasta rakennehälyttimiä. Luulisi, että meillä on monta rakennehälytinten toimittajaa Suomessakin, jos Videra ei enää palvelua jostain syystä tarjoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (peräti jo 3.3.1992/733) 4 §:n mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät joko hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelun tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Palveluseteli on näin yksi viidestä lain sallimasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavasta. Palvelujen ajoittainen kilpailutus on se keino, jolla myöskin sote-kulut saadaan pysymään asoissa. Juankoskella on mm. Karttusen toimesta koulutusmenoissa harrastettu täysin samaa laskentaleikkiä, johon nyt Helena Moisiolta on pyydetty hoivapalvelujen päiväkohtaisia kustannusselvityksiä. Tällaiset kustannusten selvitystehtävät vaikuttavat yhtä järjettömiltä kuin hoivakulujen epätoivoiset optimointiharjoitukset. Ainoa oikea toimenpide, joka nyt pitäisi tehdä olisi suorittaa erilaisten mahdollisten sote-palveluvaihtoehtojen kokonaisvertailu. Silloin todetaan heti, että suurimmat säästöt syntyvät kilpailuttaen yhteistyössä kunnan ja yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Kysymyksessä on Rääkkylä-, Parkano-, Pyhtää- malli.....ja mitä kaikkia niitä nyt jo onkaan syntymässä. Juankoskellakin on syytä tunnustaa, että Iivolan palvelukotikonsepti on aikansa elänyt aivan kuten kunnallinen pahviyhtiö Tratta PBF. Millään optimoinnilla tällaisia laitoksia ei voida tekokengittää tänä päivänä henkiin. Siihen ei kenenkään rahat valitettavasti riitä. Hoivapalvelujen osalta olisikin parasta pikimmiten pyytää kaikkia sote-palveluja koskeva kokonaistarjous muutamalta yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Silloin ainakin nähdään, kuinka paljon parantamisen varaa Juankoskella näissä palveluissa on. Olenkin jo aiemmin tainnut mainita, että säästöpotentiaali on jossain 3-5 milj. euron vaiheilla näissa Juankosken sote-kuluissa vuositasolla. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: tehostetun palveluasumisen kalleus | 18.11.2014 8.25 |
| Olisiko aihetta pyytää Vapaan Juankosken osaajien apua? Alijäämistä päätellen olisi paljonkin aihetta. Helena Moisio kyllä osaa, jos annetaan lupa tehdä hyvää jälkeä. Kittilässä kunnanjohtajan luottamus pantiin heti puntariin, kun hän hoiti yhden toimenpiteen hallituksen selän takana. Miten meillä useiden salattujen toimien jälkeen? |
||
| Esko | Re: tehostetun palveluasumisen kalleus | 21.1.2015 15.49 |
| No voi sanoa, että esimerkillistä toimintaa kunnalta ja erityisesti lautakunnalta. Toimin alan yrityksen palveluksessa enkä ole montaa kertaanähnyt vastaavaa - että pieni kunta oma-aloitteisesti toisi hinnat julkisuuteen. Ja joo, kalliithan ne ovat. Yksityinen pystyisi tuottamaan samalla palvelutasolla huomattavasti halvemmalla, ja jos kunta haluaa säästää niin kannattaa kilpailuttaa toiminto. Siinä voisi pienet koulut tms. sillä rahalla säästyä. Eikä siinä ole työntekijöillä pelkäämistä, ei tällä alalla palkat pienene ja töitä riittää. |
||