Keskustelu
| pekka v | Palvelusetelistä | 18.11.2014 13.10 |
| Moro, ja tässä tietopaketti Kangasalan sivuilta. --"Palveluseteli Palveluseteli on käytössä omaishoidon vapaiden järjestämisessä ja vanhusten tehostetussa palveluasumisessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi palvelusetelin käyttöönoton 10.5.2012 § 37 ja 7.6.2012 § 51. Palvelusetelijärjestelmää säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoiminnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Lailla ei muuteta kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lain 6 § 1 momentin mukaan asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Jos asiakas ei ole oikeustoimikelpoinen eikä hänellä ole laillista edustajaa, ei palvelusetelin käyttö ole mahdollista. Palvelusetelin saamiseen ei ole subjektiivista oikeutta, mutta se tuo mahdollisuuden valita palveluntuottaja silloin kun on saanut päätöksen palvelusta. Tehostettu palveluasuminen Tehostettuun palveluasumiseen myönnettävä palveluseteli on tulosidonnainen. Palvelusetelin asiakaskohtainen arvo riippuu asiakkaan nettotuloista, joihin lasketaan kaikki tulot. Omavastuuosuus palvelun hinnasta määräytyy asiakkaan tulojen mukaan, samalla tavalla kuin silloinkin, kun asiakas asuu kunnallisessa asumisyksikössä tai ostopalveluyksikössä. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käyttö on mahdollista kaikkiin tuloluokkiin kuuluville asiakkaille, jos valinta kohdistuu palveluntuottajiin, joiden vuorokausihinta on enintään setelin perushinnan suuruinen. Jos asiakas valitsee kalliimman palvelun, hänen oma maksuosuutensa kasvaa. Silloin hän joutuu harkitsemaan, onko hänellä taloudellisesti mahdollista valita haluamansa palveluntuottaja. Palvelusetelin arvo tarkistetaan vähintään vuosittain ja myös silloin, kun asiakkaan Kelan etuudet, kuten asumistuki tai hoitotuki tarkistetaan. Arvo on 115,00 euroa vuonna 2014." Yleensä palvelusetelin arvo on riippuvainen kunnan oman tuotannon hinnoista. Joten palvelusetelin arvo olisi Juankoskella selkästi rsuurempi. Meillä on väitetty, että ei ole palveluntuottajia, mutta sehän on täyttä potaskaa, sillä tuotanto, palveluseteli ja uudenlainen elinkeinopolitiikka luo tuottajia. Mutta meillä on haluttu unohtaa elinkeinopolitiikka ja tähdätään vain kunnan monopoliin hintojen kalleudessa ja että saadaan ruokapalveluun tehokkuutta, lissää hintaa, että saataisiin maksettua yli-investoinnin tuhot. Toin sivuille jo hoitomaksut, joten palvelusetelin esittäytyminen on aiheellista. Toin palvelusetelin kehittämisen Juankoskella esille jo vuonna 2004, mutta silloin ja sen jälkeen asiaan ei ole haluttu todellisuudessa puuttua. Ja jos ja kun hintoja tutkii, ei mikään ihme. |
||
| alan kolmas mies | Re: Palvelusetelistä | 18.11.2014 15.40 |
| Moro Pekka lausuu yllä tärkeä asian. Palvelusetelin arvo on riippuvainen kunnan omn tuotannon hinnoista. Palvelysetelien käytöstä on ollut erittäin positiivisia kokemuksia lähes kaikkialla, jossa se on laajassa käytössä. Kunnan tuottamien palvelujen säästöpotentiaali löytyy kuitenkin ainostaan kilpailuttamalla palvelut. Muutoin kaikki kustannusten optimoinnit ovat ns. suboptimointeja, jotka eivät tuo ratkaisuja kustannusssästöihin. Kilpaluttaessa oleellinen asia on, että mahdollinen yksityinen palvelun tuottaja lähtee tarjousta tehdessään periaatteessa puhtaalta pöydältä, jolloin lähtökohta on jo modernisoitu ja optimoitu hoiva- tai terveydenhuoltojärjestelmä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Palvelusetelistä | 18.11.2014 21.46 |
| Moro Pekka lausuu yllä tärkeä asian. Palvelusetelin arvo on riippuvainen kunnan oman tuotannon hinnoista. Palvelysetelien käytöstä on ollut erittäin positiivisia kokemuksia lähes kaikkialla, jossa se on laajassa käytössä. Kunnan tuottamien palvelujen säästöpotentiaali löytyy kuitenkin ainostaan kilpailuttamalla palvelut. Muutoin kaikki kustannusten optimoinnit ovat ns. suboptimointeja, jotka eivät tuo ratkaisuja kustannussäästöihin. Kilpaluttaessa oleellinen asia on, että mahdollinen yksityinen palvelun tuottaja lähtee jo tarjousta tehdessään periaatteessa puhtaalta pöydältä, jolloin lähtökohtana on jo modernisoitu ja optimoitu hoiva- tai terveydenhuoltojärjestelmä. |
||
| vaitelias kolmas mies | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 14.46 |
| Hyvä ja palvelusetelit kelpaa myös Muuruveden baariin. Kaikki joukolla seteleitä käyttämään ja Olvin osakkeita nauttimaan. |
||
| Juuhan | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 16.03 |
| Palvelusetelin pitäisi käydä Muurutvirran hoivapalveluihin, mutta kun ei ole tehty päätöstä, vaan maksetaan juankoskelaisina itsemme kipeiksi kalliiden hintojen takia Iivolaassa. Vaiteliaat kolmannet miehet ovat niitä peräreikähunneja, jotka eivät välitä mistään, senkun aukovat leukojaan ja pelaavat taskubiljardia. Ääliöitä. |
||
| Kansalaisaktivisti | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 16.29 |
| Valitettavasti meillä ei ole vaihtoehtoja kunnalliselle hoidolle. Vaativan hoidon antajia ei löydy julkisen sektorin ulkopuolelta. Yksityiset yrittäjät kuorivat kerman päältä. Ne hoitavat hyväkuntoisia hoidettavia, mutta vaativat tuodaan Iivolaan tai terveyskeskukseen. Kuopion kaupunki ei kelpuuta Muurutvirtaa edes kilpailevien yritysten listalle. Siellä missä annetaan vaativaa hoitoa, on myös oltava henkilökuntaa ja sehän se maksaa. Kustannukset vanhusten hoidossa ovat nimenomaan henkilöstömenoja. Tänä päivänä AVI huolehtii siitä, että henkilökunnan määrällä ei luikerrella. Yksityisen yrittäjän on saatava aina voittoa toiminnalleen. Siksi hoidosta tulee kalliimpaa. Valitettavat tapaukset viimeksi Salossa kertovat, että vanhusten hoito sopii huonosti pienten yksityisten yritysten kilpailtavaksi. Ihmisten hädällä ei pidä kenenkään rahastaa. Reilu peli on helpompi valvoa julkisella puolella ja sekin maksaa. Vanhusten vaativan hoidon kilpailutettavia osioita ovat tukipalvelut: siivous, kiinteistönhoito, ateriapalvelut, pesulapalvelut. Lyökääpäs alan miehet Muurutvirran hoitopäivän hinta pöytään. Juankoskihan ostaa sieltä kymmenien ihmisten hoidon ja tiedot ovat julkisia, koska hoitopäivän netosta tulee lasku kuntaan. Lasku tulee siis netosta. Ensin asiakas maksaa yksityiselle minkä jaksaa ja lopun maksaa kunta. Ja on muistettava, että näitä vanhuksia tulee loppumatkalle palvelukeskukseen tai terveyskeskukseen. |
||
| P | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 18.42 |
| Moro, kansalaisaktivistin kannattaisi lukea palvelusetelin mainiot puolet, elikkä siis heikompiosaisten mahdollisuus saada hoito palvelusetelin progressiivisen hinnoittelun myötä. Hänellä on myös mahdollisuus valita myös kunnallinen laitos. Muurutvirran hoitopäivä on edullisempi, jopa selkeästi edullisempi vaihtoehto Iivolaan verrattuna. Kuten myös kerroin, tutkin Oulun, Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun kaikki palveluseteiliyrittäjät tehostetussa palveluasumisyksiköissä ja iivola oli ehdottomasti kallein paikka, vaikka hoitajamäärät olivat suueremmat yleisesti, kuin iivolassa. Myös ateriapalvelut&/vrk olivat näissä muissa paikkakunnissa n. 30 posenttia edullisemmat.. Miksi........ |
||
| Kansalaisaktivisti | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 19.17 |
| Pistäpäs Muuruveden vuorokausihinta näkyviin, jotta voimme me toisetkin vertailla. Lisää hintaan asiakkaan suoraan yrittäjälle maksama korvaus ja vertaile lopputulosta Moision esittämiin laskelmiin. Pistä kaikki luvut näkyviin, jotta voimme vertailla kriittisesti lukemia. Lopuksi voimme tarkastella Muuruveden hoitokodin asiakkaan keskimääräistä rava-indeksiä ja verrata sitä Iivolan hoidokkiin. Indeksikeskiarvoa voidaan verrata vuorokausihintaan. Voisimme näin yhdessä katsoa, että puhumme samasta asiasta. Hoitopäivän hintaan vaikutta henkilöstökulut noin 80%. Kerrot , että esittämissäsi vertailukunnissa hoitohenkilökuntaa oli enemmän kuin Juankoskella ja menot silti pienempiä. Meillä ateriat maksavat enemmän ja siivoukseenkin tulee vyörytyseränä hallintojohtajan palkkakuluja, koska siivous on yleishallinnon alaista toimintaa eikä laitoksen omaa. Nämä menot ovat hoitopäivän hinnassa kuitenkin marginaalisia. Väitteesi hoitohenkilökunnan määrästä ja hoitopäivän hinnasta voisivat pitää paikkansa ainoastaan siinä tapauksessa, että toiset kunnat maksavat pienempiä palkkoja tai meillä työn painopistettä on jaettu epätarkoituksen mukaisesti erilliskorvattaviin ajankohtiin esim. yöhön ja sunnuntaihin. |
||
| Kamreerin alku | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 19.58 |
| Eero Laesterän konsulttiselvityksessä Juankosken vanhustenhoidon kustannusten ongelma oli palvelujen liian hyvä saatavuus. Yksikköhintavertailussa kunnan tuottama palvelu oli edullista niin kuin se on aina ollut, mutta hänen mielestään liian hyvää. Osoituksena liian korkeasta laadusta hän huomautti mm. siitä, että Juankoskelta ei ole tullut kanteluja hoidosta, mikä muualla on yleistä. Palvelujen määrää oli pudotettava, hoitopaikkoja piti vähentää ennen kaikkea terveyskeskuksesta, mutta myös tehostetusta hoidosta. Tarkasteltaessa nykytilannetta Laesterän selvitysaikaan, voidaan todeta, että terveyskeskushoitoa on vähennetty, mutta tehostettua palveluasumista on lisätty enemmän kuin tk-paikkoja vähennettiin. Ostopalveluja yksityisiltä ei myöskään ole vähennetty. Samaan aikaan kotipalveluhenkilöstöä on lisätty. Yli 75- vuotiaiden määrä on kuta kuinkin ennallaan. Tavoite oli, että kotihoito korvaa yksityisiltä ostetun ns. kevyimmän hoidon, mutta juuri tässä on ollut suurin ongelmamme. Tämä tavoite ei ole toteutunut. Laesterän asettamia tavoitteita ei ole saavutettu, vaikka tavoitteet on hyväksytty valtuustotasolla asti. Lopputulos on ollut itse asiassa päin vastainen, korkeat kustannukset ovat nousseet entisestään. Kustannusten nousu tuntuu Juankoskella aivan erityisesti, koska kunnan voimavarat ja väestö ovat samalla vähentyneet. |
||
| P | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 21.12 |
| Moro, katsoin hinnastoa Kangasalan, Oulun ja Tampereen kaupungeissa ja esim. Kangasalan korkein tehostetun palveluasumisen (hyväksytty palvelusetelin käyttöön yht. n. 10 kpl laitoksia) ja hinnat aterioineen oli kalleimmassa 124 euroa/vrk ja edullisin n. 107 euroa/vrk ja hoitohenkilöstöä oli keskimäärin 0,8 hoidettavaa kohti. Oulussa kallein paikka oli hinnaltaan aterioineen 129 euroa/vrk ja henkilökuntaa oli keskimäärin 0.7-0,8. Tampereen kallein oli aterioineen 129 euroa ja edullisin n. 110 euroa aterioineen/vrk. Juankoskella hinta on n. 150 euroa aterioineen/vrk ja henkilökuntaa on n. 0,6 hoidettavaa kohti. Vai onko alempi. |
||
| Kamreerin alku | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 21.41 |
| Nyt alkaa Pekka suhteellisuudentajusi heittämään. Jos hoitajan palkka on 2500 euroa siihen tulee lisätä ilta-, lauantai-,sunnuntai- ja yökorvaukset 25% (625 euroa), sosiaalikulut 35% (1100 euroa), lomakorvaukset (185 euroa), vuosiloman- ja sairasloman sijainen (500 euroa), koulutus, työpuvut ym.... Yhden työntekijän henkilökustannus on n.5000 euroa, joka kerrottuna 0,8 tekee 4000 euroa eli päivää kohti 133 euroa. Siihen on lisättävä ruoka, asunto, hoitotarvikkeet, ym. On turha puhua, että palvelusetelillä saisi kaiken tämän. Jostakin se loppu on maksettava. |
||
| P | Re: Palvelusetelistä | 19.11.2014 23.48 |
| Moro, oletko laskukykyinen ja ymmärryskykyinen. Jokainen palvelusetelinkäyttäjä maksaa sen arvon palvelusetelistä, jonka seteli antaa. Lisäksi hän kattaa ylimenevät kulut asumistukina, asiakasmaksulain mukaisina tukina ym. Myös ne, jotka tienaavat hyvin ja saavat eläkettä runsaasti maksavat lähes kokonaan yksityisen palvelun, kuten he maksavat kunnallisenkin palvelunkin. Jos tienaat eläkettä erittäin runsaasti, on sinulle edullisempaa käyttää yksityistä palveluntuottajaa ja siksi menetämme heidät muualle kotimaan tai ulkomaan laitoksiin ja menetämme myös verotulot. Jos meillä on tarjottavana hyvin monia palveluntuottajia, on asiakkailla mahdollisuus valita tuottaja ja saamme heidät jäämään alueelle ja maksamaan kunnallisverotkin. Jokainen , sekä kunnallisessa, että yksityisessä hoitolaitoksessa palveleva työntekijä saa suurin piirtein yhdenvertaista palkkaa, ehkä yksityisellä paremmin, mutta kyse on tehokkuudesta ja työnjohdollisista tehoista ja johtajuudesta. Myös ehkä menetelmät ovat moninkertaisesti tehokkaammat ja paremmat, sillä työsopimuslaki, työaikalaki ja työehtolait ovat samat. Tät sopisi myös sinun ihmetellä, eikä kyseenalaistaa mustaa valkoisella. Muistan, että poissiirtynyt iivolan palvelujohtaja, vai oliko vanhustyönjohtaja, kertoi ja jopa ehdotti iivolan yksityistämistä, sillä ero palvelumaksuissa verrattuna yksityiseen oli lähes 40 prosenttia kalliinpaa iivolassa. Jos kyse on yhteensä n. 100 asiakkaasta, joiden kustannukset ovat vuodessa n. 500000 euroa kalliimmat iivolassa kuin yksityisellä, niin edullisempaa kunnalle olisi ostaa kaikki palvelut yksityiseltä ja kaupunki säästyisi saman verran kuluilta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Palvelusetelistä | 20.11.2014 0.11 |
| Mielestäni on aivan turha laskeskella Iivolan tai kansalaisaktivistin mainitseman Muurutvirran hoidon yksikkökustannuksia. Puhumattakaan, että alettaisiin joihinkin palkkaveratiluihin. Sellainen keskustelu on keskustelua aidan seipäästä, kun pitäisi keskustella aidasta. Oleellinen asia on, että Muurutvirta hoitaa tietyn määrän asiakkaita ja saman tekee myös Iivola. Molemmissa tapauksissa on tiety määrä eri tyyppisiä palvelusuoritteita. Näiden hoivapisteiden kokonaislaskutus kunnan kannalta on tietysti ratkaiseva, mutta myös asiakkaiden tilanne on syytä olla selvillä. Kun tiedetään laitoksissa hoidettavien määrä ja hoitotarpeet voidaan lähettää vaikka sähköpostissa kyselyt muutamille yksityisille tai miksei myöskin lähikunnille ja/tai kuntayhteisöille, mikä on tällaisen tarvittavan palvelun kustannus kunnalle ja miltä tilanne näyttää asiakkaan kannalta. Kuten kanslaisaktivisti toteaa AVI valvoo näitä palveluja, eikä siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Asiat pitää hoitaa kohtuullisten säännösten mukaisesti. Kansalaisaktivistin on aivan turha ottaa taas esille jotain Salon rikollista pientä hoiva-alan yritystä ja sillä perustella, että julkinen palvelu tai Juankosken palvelut toimivat paremmin ja ovat edullisimpia. Minä voisin vastavuoroisesti todeta, että Juankosken Neron ohjauksessa toiminut kunnallinen pahvitehdas se vasta kalliksi on Juankoskella tullut. Kamreerin alku ottaa myös esille tärkeä asian, eli sen, että Juankosken hoivapalvelu oli ainakin Laesterän mukaan mahdollisesti jopa "liian hyvää". Koska kysymys kunnallisissa palveluissa on joka tapauksessa pääasiassa verovaroin ylläpidetystä palvelusta, ei tietenkään voi olla perusteltua, jos palvelu alkaa muistuttaa 5-tähden hotellin palveluksia, joiden järjestäminen tietysti tulee kalliiksi veronmaksajille. Kamreerin alku aivan oikein kiinnittää huomiota myös tarjotun palvelurakenteen muutoksiin, jotka eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Tämähän ei tietenkään voi olla mikään sattuma, kysymys on joko huonosti laaditusta suunnitelmasta tai heikosta muutosjohtamisesta. Varmuuden vuoksi tarkistin sosiaalitoimen henkilöstömäärän kehityksen vuosien 2008 -2013 tilinpäätöksistä. Täytyy sanoa, että edes ammattilainen ei ote henkilömääristä selvää. Moro Pekan olisikin syytä ennen sos. lautakunnan kokousta 26.11.2014 selvittää, millä tavoin sosiaalipuolen todellinen henkilöstö on kehittynyt. Tilinpäätöksistä tuli esille seuraavat henkilöstömäärät ( numero 15152 Hallinto, päiväkoti, perhepäivähoito, sosiaalityö, päihdehuolto ja pesula; numeroa 15154 Henkilöstö toimialoittain). Alla 15152 esitetty vasemmalla. 15154 toinen sarake ja oikella yhteensä): 2008 36, 63.5, 99.5 (sis. vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset) 2009 34, 62,6, 96,6 (sis. vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset) 2010 39, 67.6, 106.6 (sis. vakituiset, sijaiset ja määraikaiset) 2011 39, 83.6, 122.6 (sis. vakituiset, sijaiset ja määraikaiset) 2012 38, 73.6, 111.6 (sis. vain vakituiset) 2013 48, 111, 159 (sis. vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset) Mistään ei tilinpäätöksissä valitettavasti löydy vuodelta 2012 sosiaalipuolen koko henkilöstöä, jossa on sekä vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset. Jos tehdään olettamus, että sijaisia ja määräaikaisia oli vuonna 2012 yhtä paljon kuin vuonna 2013, saadaan sosiaalipuolen koko vahvuudeksi vuonna 2012 seuraava: 2012 53, 111.6, 164.6 Mikäli tämä esitetty murheellisen näköinen kehitys pitää paikkansa, niin silloin voidaan todeata, että kamreerin alku on puuttunut sosiaalipuolen palvelujen kehittämisen osalta täysin oikeaan kysymykseen. Kokonaishenkilöstövahvuus näyttäisi kasvaneen vuodesta 2008 noin 65 henkilön panoksella. Tästä syystä ei olekaan mikään ihme, että Juankosken hoiva- ja muut sotekulut ovat Neron ja hallintojohtajan optimoidessa kasvaneet kahdessa vuodessa 16.5%:a. Kun tarkastelee sosiaalipuolen talousarvoita, niin niissä taloussuunnittelu näyttää systemaattisesti perustuvan vain vakituisiin henkilöihin, joten ei ole mikään ihme, että joka vuosi on todettu merkittävä sote-kulujen alibudjetointi. |
||
| P | Re: Palvelusetelistä | 20.11.2014 13.22 |
| Moro, ja nyt tuli asiaa. Kyse on siitä, paljonko juankoskelaiset maksavat palveluista, jotka ovat saman viranomaisen valvomia palveluja. Kerrottakoon, että AVI on tehnyt viranomaistutkintaa Juankoskella ja todennut, että henkilökuntaa pitää olla lisää, siis laissa säädetyn verran. Kyse oli vielä muistutuksesta ja kritiikistä, joten vielä ei ole menty laittomuuksiin. Mutta kohta mennään ja samalla korotetaan monopolihintoja palveluista, joita ei kirlpailuteta tai voida verrata muihin, kun ei anneta edes mahdollisuutta kehittää ykstyistä sektoria. Kansalaisaktivistin kaltainen protektionismi on hallaa kaikille, sillä juuri Juankoskella pitäisi yrittää pitää omat eläkettä saavat vanhukset omissa kunnan laitoksissa, oliko ne yksityisiä ja julkisia. Kun hinnoitellaan yli ja kilpailua ja vertailua ei ole, on se haitaksi kaikille. |
||