Keskustelu
| P | Kuopion talous kiristyy edelleen | 18.11.2014 16.49 |
| Moro, ja tulevaisuus näyttää : " Kuopion kaupungin talousnäkymät kiristyvät ensi vuonna. Tänään julkistetussa Kuopion ensi vuoden talousarviossa alijäämäksi on arvioitu noin 22 miljoonaa euroa. Valtionosuusleikkaukset pienentävät Kuopion tuloja 29 miljoonaa euroa." Juankosken talous on jo pohjalla ja viemme Kuopioon luultavimmin n. 15 miljoonaa euroa alijäämiä ja n. 35 miljoonaa euroavelkaa. Myös viemme savuavat rauniot tehtaista ja mahdolliset ympäristön korjaukset tehtaan alueella. Kyllä asia on niin, että liittyessämme Kuopioon pysyy verotus samana, kuin se on meillöä nyt, jos ei vielä nouse tästäkin 22 prosenttiin. Myös kaikki lähipalvelut tulevat olemaan Kuopiossa. |
||
| Kamreerin alku | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 18.11.2014 17.30 |
| Kuopiossa asukkaita on 25 kertaa Juankoski, joten miljoonat muuttuvat muutamaan sataan tuhanteen. Kun vielä huomioidaan Kuopion asukaskohtainen tulo, voidaan sanoa, että talous on aika lailla tasapainossa. Yllättävän monet juankoskelaiset eivät jaksa edes odottaa liitos, vaan lähtevät ennen vuoden vaihdetta päästäkseen maksamaa veronsa Kuopiolle jo ensi vuonna. Juankosken väestötappio ylittää 2%. Joutunette vielä korjaamaan ensi vuoden tuloennustetta. Kuopiokin joutuu, mutta ilmeisesti toiseen suuntaan kuin me. |
||
| reviisori | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 18.11.2014 18.46 |
| Jos taloudenpitoa johtavat taivaanrannanmaalarit ja tuuliviirit, joilta puuttuu laskutaito, lienee samantekevää, ovatko alijäämät tuhansissa vai miljoonissa. Eivät he sitä ymmärrä, eivätkä niiden kahden eroa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 18.11.2014 21.44 |
| Kamreerin alku ajattelee omituisesti. Hänen mielestään olo on jostain syystä mukavampaa, kun noin 110 000 asukasta on kaulojaan myöten suon silmäkkeessä kuin, jos vajaa 5000 asukasta olisi kaulojaan myöten suossa. Minun mielestäni molemmilla on vähintään yhtä huono olo. Luulen, että paine kasvaa kuitenkin isommassa suonsilmässä suuremmaksi, kun asioiden korjaaminen on huomattavasti vaikeampaa. Kuopion kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen ja (2014) talousarvion mukaan keskeiset erät olivat seuraavat (milj. euroa): - Toimintakate -502.2, (-526.1) - Verotulot 384.5, (403.5) - Valtionosuudet 153.1, (150.3) - Rahoitustuotot & kulut 2.3, (-0.8) - Vuosikate 37.8, (26.9) - Tulos -6.6 (ilman 7.6 milj. euron satunnaisia eriä), (-16.2) - Kumulatiivinen ylijäämä (+)/alijäämä (-) 0.2 (ilman satunnaisia eriä), (-16.0) Kuopion kaupunkikonserni 2013 (milj. euroa): - Toimintakate -463.4 - Verotulot 384.5 - Valtionosuudet 153.1 - Rahoitustuotot & kulut -14.1 - Vuosikate 88.7 - Tulos -5.7 (ilman 7.7 milj. euron satunnaisia eriä) - Kumulatiivinen ylijäämä (+)/alijäämä (-) -104.1 - Konsernituloksista nähdään, että kaikki konsernin keräämät tuotot (noin 40 milj. euroa) tulivat lähes täysimääräisesti syötyä vuonn 2013. Vuoden 2015 Kuopion kaupungin talousarviossa raamiksi on tiettävästi asetettu seuraavat luvut (milj. euroa): - Toimintakate -576.8 - Verotulot 410.0 - Valtionosuudet 120.0 (28.0 milj euron leikkausten jälkeen) - Vuosikate noin -46.8 (leikkausten jälkeen) - kaupungin taholta on todettu, että valtionosuuksien leikkaus vastaa 1.6% tuloveroprosentin tuottoa. Mikäli valtionosuuden leikkaus katetaan veroilla, pitäisi Kuopion veroprosentin siis käsittääkseni nousta vuonna 2015 jo 22.1%:iin. Tällöin päästään jo Juankosken ohi, eikä polku yhtään helppone tulevaisuudessa. Uudistuva kuntalaki pakottaa kunnat kattamaan alijäämät 4-5 vuodessa ja kuntiin kohdistuu kokonaisvaltainen konserniohjaus. Alijäämien kattaminen tulee koskemaan myös kuntayhtymiä ja voisi olettaa, että se koskee tällöin myös kuntakonserneja. Ainakin kuntakonserneissa on valtavasti velkaannuttu, joten on myös tarvetta laittaa tähänkin porsaanreikään tappi kunnissa. Kuopion kuntakonsernissa oli kumulatiivista alijäämää jo vuonna 2013 noin 104.1 milj. euroa. Jos tämäkin alijäämä pitää kattaa neljässä vuodessa, niin katettavaa on vuosittain noin 26 milj. eroa. Moro Pekka on todennut, että Juankoselta tulee noita alijäämiä ainakin 15 milj. euroa lisää ja mikähän mahtaa olla Juankosken kaupunkikonsernin vastaavien todellinen arvo, kun liitoskuntien taseet yhdistetään vuonna 2017. 15 milj. euroa alijäämää ei taida riittää vuonna 2017, kun Juankoskella Ari Räsänen myy kaupungin tonttejakin jo 1 euro/kpl. Koska Kuopiossa on jo voimassa 5 vuoden suojatyöpaikat mm. Nilsiän liitoksen kautta ja Juankoski tulee varmistamaan, että suojatyöpaikat ovat voimassa nähtävästi vielä 2023, niin henkiöstökulujen leikkausmahdollisuudet on Liitos-Kuopiossa lähellä nollaa. Edessä on siis kaikkien palvelumaksujen jyrkkä nousu. Koska veroja ei hevin haluta nostaa, niin perinteinen käytetty keino on mm. nostaa vesi- ja jätevesilaitosten sekä tietysti myös sähkön- ja kaukolämmön hintoja. Lähipalvelujen saatavuutta tullaan myös rankalla kädellä leikkaamaan. Tietysti leikkaukset koskevat eniten syrjäseutuja kuten esim. Juankoskea. Nilsiässäkin on käsittääkseni jo vuodeosastokin päätetty lakkauttaa. Päättelijä ja kristallipallon tuijottelija kirjoittelivat jo ennen Juankosken yksimielistä valtuuston liitospäätöstä, että Juankosken Neron perässä Juankosken asukkaat ovat näköjään porukalla päättäneet marssia joukolla suoraan suon silmään. Itsenäisyys on arvokas asia. Voihan sitä kyllä ajatella niinkin kuin kamreerin alku tekee, että suonsilmässä on jotenkin parempi olla, kun siinä on riittävästi porukkaa, jotka lähidemokratian osalta eivät pysty millään tavalla enää korjaamaan tilannetta ja kaikkia ottaa päähän tasapuolisesti. |
||
| alan mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 19.11.2014 1.56 |
| Kuntaliitto toteaa, etta kunnallisverojen kiristykset kohdistuvat ensi vuonna lähinnä pienimpiin kuntiin. Tama on hyva asia. Nain saadaan kaupungistuminen kiihtymaan, kun pienet kunnat haluavat olla liian itsenaisia. http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/11/Sivut/kuntien-tuloveroprosentit-2015.aspx |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 19.11.2014 20.43 |
| alan mies se vaan jaksaa jauhaa kaupungistumisen myötä syntyvästä hyvästä. On totta, että kansainvälisessä katsannossa kaupungistuminen lisääntyy, mutta kehitys ei missään ole suoraviivaista. Ei suurkaupunkien slummeihin syntyvää työttömyyttä voi pitää modernisaation tavoitteena. Paljon Kiinassa aikaa viettänyt alan mies näyttääkin nyt tarjoavan Suomen kuntatalouden ongelmiin Kiinassa kehitettyjä lääkkeitä. Siellähän Mao Zedong lähti ns. pitkälle 9600 km:n marssille Jianxista Yan?aniin jo 1934 kommunistijoukkojen tukemana. Suurin osa marssijoista tuhoutui reissulla. Nyt uusi pääministeri Li Keqiang näyttää aloittaneen toisen pitkän marssin. Hänen suunnitelmissaan on marssittaa peräti 250 milj. kiinalaista maaseudulta kaupunkien slummeihin töitä etsimään. Suurimmissa saastuneissa kaupungeissa ei enää Kiinassa selviä ilman kaasunaamareita. Se auttaa selvästi Kiinan ongelmallisessa väestökasvussa. Aasiassa saastuneita suurkaupunkeja vielä tietysti syntyy, mutta Euroopassa nämä pitkät marssit alkaa olla jo marssittu. Suurkaupunkeihin liittyviä liikenne-asunto ym. ongelmia ei voida enää jättää sivistysmaissa sikseen ja siksi suuntaus on ollut kohti pienempiä kaupunkeja. Takaisinmuuttoakin on alkanut esiintyä. Julkiset kustannukset on Suomessa karanneet täysin käsistä. Viimeisimmässä Talouselämä-lehdessä Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren puuttui Suomen julkisia menoja koskevaan keskusteluun ja toivoi, että julkisella puolella siirryttäisiin pikkuhiljaa takaisin markkinatalouteen. Viren oli myös laskenut, että julkiset menot ovat jo 58% bruttokansantuotteesta ja nousee kohta yli 60%:n. Viren piti kuitenkin tuota tunnuslukua vielä virheellisenä, koska julkisia menoja pitäisi loogisesti verratakin kansantuloon. Tässä vertailussa julkisten menojen osuus on meillä jo 71%:a, joka on kansainvälisen mittapuun mukaan täysin kestämätön taso. Viren toteaa, että nyt tarvitaan konkreettinen ohjelma julkisen sektorin saneeraamiseksi. alan mies näyttää kuvittelevan, että julkiset menot saneerataan pitkän ja suuren marssin avulla. Käsitys on terveen järjen vastainen. Mistään ei löydy sellaista näyttöä, että päätäntävallan keskittämien johtaa taloudellisesti aina parempaan tulokseen. Venäjällä päätäntävalta on nykyään yhdellä miehellä ja ruplan kurssi on vuodessa romahtanut yli 40%:a. Yritysmaailmassakin on suuria ja pieniä yrityksiä, jotka eivät menesty ja toiset taas menestyy. Kunnissa on sama tilanne. Kaikki on johdosta kiinni. Kuntatalouskin voidaan sopeuttaa ja silti voidaan toimia lakien ja säännöksien mukaisesti. Konkurssiin menneen kunnallisen aikuiskoulutuskeskus Adultan puuhamiehekin näyttää saavan syytteet törkeistä avustuspetoksista, kun avustuksia anottiin väärin perustein valtiolta. Samassa yhteydessä myös puuhamiesten avustajina toimineet konsultit näyttävät joutuvan syytteeseen avunannosta törkeään avustuspetokseen. Törkeästä avustuspetoksesta ei taida ihan huomautuksella selvitä. Ainakin alihankkijoilla näyttää menneen omaisuuttakin muitaakseni 8 milj. euron edestä takavarikkoon. Ruotsissa kuntien määrä on asettunut tasolle 290 ja Ruotsissa BKT per asukas oli vuonna 2013 noin 44 160 USD. Suomessa vastaava luku oli 37 680 USD, joka on pudonnut vuodesta 2008 vuoteen 2014 jo 7.5%. Kuitenkin julkiset menot ovat vastaavana aikana meillä kasvaneet peräti 24.4%:a. Suomessahan kuntia oli vuonna 2013 320 ja välillä jo kaavailtiin sitäkin, että kuntien lukumäärä pudotetaan tasolle noin 70. Onneksi nuo karttaharjoitukset on hiljaisesti nyttemmin haudattu. Meillähän on jo neljä kertaa sotekin ratkaistu, mutta jopa KELA:n Liisä Hyssälä on ja ruvennut kyselemään, että kuka maksaa viulut. Sveitsissä, jossa päätöksenteko on viety eurooppalaisittain ehkä kaikkein alimmallle tasolle, BKT per asukas oli vuonna 2013 oli peräti 55 490 USD ja kuntiahan Sveitsissä on vielä nykyäänkin noin 2600 kappaletta. Tästäkin esimerkistä nähdään, että hyvinvointi ei riipu millään tavoin kuntien määrästä, vaan siitä miten asiat ja päätöksenteko on järjestetty. Sveitsissä julkisten menojen osuus BKT:stä on vain 15%:n luokassa. Amerikassa selvitään vähän yli 3000 piirikunnalla. Kaliforniassa, joka on USA:n väkirikkainen (37.3 milj. asuakasta) osavaltio ja alueeltaan toiseksi suurin selvitään 58 piirikunnalla, kun taas Delawaressa tarvitaan vain kolme piirikuntaa noin 900 000 asukasta varten. Professori Viren huomauttaa kirjoituksessaan, että Amerikassa keskimääräinen arvonlisäveroprosentti on vain 5.7%:a, kun vastaava luku meillä on 24%:a. Suomalainen "pahoinvointiyhteiskunta" maksaa siis itsensä näännyksiin käsittämättömillä julkisilla menoilla. Meillä ei enää mitkään verot riitä siihen, että mahoa julkista sektoria elättää koko ajan pienenevä yksityinen sektori. Meitä uhkaa selvästi kommunismi tai DDR:n systeemi, jonka myös Juha Sipilä on havainnut. Juhalta vain ei ole löytynyt radikaaleja lääkkeitä julkisen sektorin karsintaan. Itse asiassa Juha on vain kasvattamassa kustannuksia perustuslain vastaisella sote-mallillaan. Vuonna 2012 kuntaministeri Henna Virkkunen käynnisti selvityksen kuntien lakisääteisistä tehtävistä, joita löytyi kaikkiaan 535 kappaletta. Kuntien nykyisten taloudellisten vaikeuksien takaa löytyy tietysti nämä eduskunnassa säädetyt tehtävät. Eduskunnassa näitä kuntien tehtäviä on erityisen suurella innolla säädetty 1990- ja 2000- luvuilla. Mutta Virkkusen pyynnöstä huolimatta kepu ja demu kunnissa ei löydetty oikeastaan minkäänlaisia säästökohteita. Tavoitteena oli yli miljardin säästöt, mutta Rinteenkään toimesta säästökohteita ei ole löytynyt kuin vain vaivaiset noin 400 milj. euroa, kun meidän pitäisi leikata noita julkisia kuluja suunnilleen 22.8 miljardia euroa. alan mies on ehdottanut, että siirrytään kaikki muutamiin kaupunkeihin ja Pohjois-Savossa riittää muistaakseni Kuopio, Varkaus ja Iisalmi. alan mieheltä pitää kysyä, miten Pohjois-Savossa ns. pitkä marssi maaseudulta Kuopioon, Varkauteen ja Iisalmeen vähentää julkisia kuluja? Jos alan mies ajattelee Mao Zedongin tapaan, niin kyllähän ne julkiset kustannukset tietysti laskee, jos suurin osa pitkälle marssille lähtijöistä kuolee marssin aikana. Mikäli tällaiset marssit yleistyvät myös muualla Suomessa, niin mehän saamme näin kätevästi maamme asukasluvun massiivisen laskuun, jolloin aivan luonnollisesti julkisten kulujen täytyisi tietysti laskea merkittävästi. Julkisissa kuluissa tasapaino saavutetaankin jo silloin, kun näissä kaupungistumismarsseissa on saatu väkimäärää pudottua noin 1 060 000 asukkaalla. 1960-luvulla meiltä lähtikin vähän vastaavassa tilanteessa satojatuhansia suomalaisia mm. Lapista töihin Ruotsiin. Danske Bankin talousasiantuntija, jonka nimeä en nyt muista, on kuitenkin äskettäin selvittänyt, että meillä nyt meneillään oleva taloudellinen taantuma on pahin taantuma Suomen historiassa. Kysymyksessä on jopa 1930- ja 1990-lukujen lamoja pahempi tilanne. Kyllä silloin julkisen sektorinkin täytyy reippaasti joustaa. On perustuslain vastaista, että kunnankin virkamiehelle on järjestetty demujen ja kepun toimesta 5 vuoden suojatyöpykälät. Ei kunnan- tai valtion virkamiehellä voi olla parempaa oikeussuojaa tässä suhteessa kuin yksityisellä puolella on. Mielestäni alan miehen ehdottamaa pitkää marssia parempi vaihtoehto on järjen käyttö. Eduskunnassa on ensiksi todettava, että kuntien uusia tehtäviä säädettäessa kaikki lait tulee säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tällä varmistetaan se, että kunnille ei tule enää lähivuosina uusia tehtäviä. Olemassa olevien 535 kunnallisen tehtävän osalta voidaan nopeassa aikataulussa lakkauttaa kymmenittäin epäoleellisia määräyksiä ja/tai siirtää tehtäviä yksityisten tahojen hoidettavaksi. Ei riitä se, että vain Solariumien valvonta otetaan pois kunnilta. Kuntien paisuminen mm. energia- jäte ym. sektoreille ja palvelut myös monissa hyvinvointipalveluissa voidaan hyvin siirtää yksityisten hoidettavaksi säilyttäen kuitenkin kunnallinen valvonta tarpeellisissa tehtävissä. Kuntalain uudistus on keskeinen elementti, millä kuntien rahankäyttö saadaan nopeasti kuriin, kun asetetaan kunnille tiukat talousraamit ja niiden ylityksestä sanktiot. Virkamieslakia on myös sikäli uudistettava, että talouden valvonnassa epäonnistuneet kunnanjohtajat täytyy saada erotettua tehtävistään pätemättöminä, mikäli kahtena vuotena peräkkäin kunta tai kuntakonserni tuottaa alijäämää. Hesarisssa 25.8.2014 emeritiusprofessori Jyrki Tala kirjoitti Vieraskynässä suomalaisen lainvalmistelun puutteista ja totesi, että Suomesta puuttuu lähes totaalisti lainvalmistelusta vaikutusarvioinnit. Lakeja ei pitäisi säätää pelkkien arvopohjaisten näkemysten varassa, kuten "tarvitaan lisää ilmastonsuojelua" tai "ei saa puuttua liiaksi yritysten toimintaan". Eri maissa on sääntelyn vaikustusarvoinnin tehostajina eri tyyppisiä asiantuntijayksiköitä, jotka Suomesta puuttuu. Esim. USA:ssa tällainen yksikkö on toiminut presidentinhallinnossa jo 30 vuotta ja samanlaisia yksiköitä on Britanniassa, Saksassa ja myös EU:ssa. OECD on tällaista orgaania ehdottanut myös Suomella jo vuosikausia, mutta mitään ei tietenkään ole tapahtunut. Mm. tästä syystä kepun karaoketähti Paula pääsi rokottamaan vanhoja mummoja yli 2 miljardin euron huussiasetuksellaan ja Siltarumpu Pekkarinenhan on myös tullut suorastaan maankuuluksi ahkeruudestaan erilaisilla siltatyömailla. Koska kunnissa vallitsee autonomia ja syytä onkin, että sellainen on, tarvitaan kuntapuolella myös jonkintyyppinen asintuntijayksikkö, joka puoluekannoista riippumatta selvittää ennakkoon talousarvoiden vaikutuksen objektiivisesti, ei puoluepoliittisesti. Tällainen yksikkö voisi toimia vaikka valtion vastaavan asiantuntijayksikön alaisuudessa. Tällä tavoin taloudellinen valvonta tulee ennakoivaksi, joka selvästi muuttaa nykyisen taannehtivasti toimivan kriisikuntamenettelynkin. |
||
| alan mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 1.58 |
| Alan kolmas mies ottaa tarkoitushakuisia esimerkkeja maailmalta ja minun mielipiteistani. Voin kertoa, etta olen ulkomailla viettanyt eniten aikaa Australiassa ja Singaporessa, en Kiinassa. Singaporessa asuu yhta paljon ihmisia kuin Suomessa. Singapore on yksi kaupunki ja yksi valtio eli aarimmainen esimerkki kaupungistumisesta. Otetaanpa mika tahansa edistysta kuvaava tilasto Singaporesta, niin se on aika karjessa kaikissa ja Suomea selvasti edella. Sivustolla on puhuttu terveydenhoidosta vertaamatta sita kunnolla kansainvalisesti. Panenpa vain yhden mielenkiintoisen linkin tahan, jossa Singapore on tietysti ykkonen ja toinen kaupunkivaltio Hongkong kakkonen. Suomi on samalla tasolla kuin Kreikka: http://www.bloomberg.com/infographics/2014-09-15/most-efficient-health-care-around-the-world.html Kerronpa sitten pienen kokemukseni nyt taalta Singaporesta ja olen niita kokenut jo viime vuosisadan puolella. Olen taalla nyt executive-huoneessa hotellin ylimmassa kerroksessa numero 25. Joka ilta kuuluu tapoihin menna loungeen syomaan coctail-paloja ja nauttimaan ilmaisia juomia. Kavi tietysti niin, etta ahneuksissani nautin alkoholipitoisia juomia liikaa, soin meren elavia ja join hikoiluun nahden liian vahan vetta. Tuli ensimmaista kertaa elostelevien porvareiden tauti eli kihti. Ukkovarpaan tyvinivel tuli tosi kipeaksi. Menin portierin puheille ja kysyin, missa saisin apua vaivaani. Han neuvoi minut viereiseen tornitaloon. Kavelin sadan metrin matkan ja kysyin infosta, miten saan apua. Info antoi kolmen eri klinikan nimet ja huonenumerot. Menin ensiksi mainittuun ja esitin ongelmani. Sairaanhoitaja tutki perusasiat ja otti tiedot. Laakarin kanssa keskustelin ja han antoi pillerit heti mukaan. Laakarin konsultaatio maksoi noin 45 EUR ja pillerit 5 EUR. Nyt vuorrokauden jalkeen on varvas jo lahes kunnossa. Ja koko konsultaatio kesti noin puoli tuntia, ei jonottamista. Siinapa vahan mallia suomalaisille. |
||
| P | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 13.32 |
| Moro, minä olen asunut vuosia Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa, joissa käytin myös yksityisiä ja julkisia terveyspalveluja, ja parasta oli ehdottomasti yksityiset palvelut. Olen asunut myös Etelä-Amerikassa, Chilessä, Brasiliassa, osittain myös Paraquaissa, ja Jamaikalla, joten myös niissä maissa yksityiset terveyspalvelut olivat kehittyneimmät. Myös olen asunut USA:ssa, jossa kävin myös koulua ja tulin ylioppilaaksi, ja siellä on aivan mahtava vanhustenhoitopalvelujärjestelmä. Hinnat ovat edullisemmat, kuin Suomessa ja henkilökuntaa on riittävästi ja hyvää. Kiinaan en mene, enkä Singaporeen, sillä jos Mexico City, kairo tai New York tai jopa Pariisi ei riitä kaupunkimaisemana, en viitsi edes miettiä Singaporea tai Hong Kongia. VAusseissa olen vain käynyt, mutta paikka on mahti ja siellä voisin vaikka asuakin, sillä monet ystäväni ovat ausseja. Kyllä kokemusta riittää, ja siksi ihmettelen Kiinan kehumista, sillä köyhä maa, joka rikastuu joka päivä on aivan liian kaaoksellinen minulle. Sitä paitsi pidän ihmisoikeuksista ja niiden vaalimisista. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 14.48 |
| Olen täysin samaa mieltä alan miehen kanssa, että kommenttini ja kirjoitukseni ovat tarkoitushakuisia. Valitettavasti kohti jäävuoren seinää ajavaa Titanicia ei varmaan enää pystytä pysäyttämään, kun kapteeni vain seurustelee illallispöydässä ja kuuntelee viulun vingutusta. Tarkoituksenihan on koko ajan ollut keskustella siitä, miten Suomen, Juankosken ja Kuopionkin silmille räjähtäneet julkiset kulut ja etenkin sote-kulut saadaan jotenkin aisoihin. Kuntaliitokset eivät tätä ratkaise koskaan. Mielestäni maailman paras googlaaja ja maailman matkaaja eli alan mies on taas tuonut keskusteluun hyvän terveydenhuoltoa koskevan näkökulman, nyt kaupunkivaltio Singaporesta. Kiitos hyvästä vinkistä! Oletukseni oli tosiaan, että alan mies olisi ollut Kiinassa, mutta erehdyin. alan mies kertoo viettävänsä ulkomailla eniten aikaa Australiassa ja Singaporesssa. alan miehen ulkomaan matkanvalintoja ei todellakaan voi moittia. Kyseiset maat sijoittuvat monella listalla esim. Bloombergin listojen kärkeen. On erittäin hyvä, että alan mies höystää Singaporen terveydenhuoltoa koskevan tietoiskunsa omakohtaisella kokemuksella tapauksessa elostelevan porvarin kihti ukkovarpaan tyvinivelessä. Insinöörinä tiedän, että kysymyksessä on aineenvaihduntahäiriö tai munuaisten toiminnan heikentyminen, jolloin uraatit eli virtsahapon suolat eivät pääse virtsaan, vaan kertyvät elimistöön ?tavallisesti juuri ukkovarpaan tyviniveleen. Olen nähnyt tällaisia tapauksia ja tiedän, että tauti on hyvin kivulias, mutta lääkityksellä hoidettavissa. Jokainen valelääkärikin pystyy tällaiseen järjestämään pika-avun. Kysymyksessä on siis hyvin usein kemiallinen ilmiö. alan miehen kuvaamaa kihtiä oleellisempi asia hänen kommentissaan on Singaporessa saatu nopea hoito ja hoidon edullisuus. On valitettavaa, että alan mies on jättänyt taas linkistään pois asian syvemmän analyysin. Terveydenhuollossahan on perimmiltään kysymys tietyn palvelun toimittamisesta asiakkaalle. Kun sitten syvennytään Singaporen historiaan ja kaupunkivaltion olemukseen, niin voidaan todeta, että Singapore on yksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja, sen pääsaarella asuu lähes viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15% ja intialaisia noin 8%. Minulla ei ole tietoa, kuinka monta suomalaista Singaporessa asuu pitempiä aikoja alan miehen lisäksi. Singaporessa on pitkälle kehittynyt markkinapohjainen talous. Vuonna 2010 Singapore sijoittui sijalle 27 inhimillisen kehityksen indeksissä ja toiselle sijalle taloudellisen vapauden indeksissä. Saarivaltion bruttokansantuote asukasta kohti vastaa Euroopan rikkaita valtioita. Henkeä kohti laskettuna Singaporea rikkaampia ovat vain Liechtenstein, Qatar, Luxemburg ja Bermuda. Singapore oli vuonna 2011 maailman neljänneksi merkittävin finanssikeskus ja Singaporella on oma valuutta. Singaporen sijainti on ideaalinen ja ilmasto on trooppinen. Tunnetusti kiinalaiset, malaijit ja intialaiset ovat hyviä kauppiaita ja siis tottuneet tulemaan toimeen asiakkaiden kanssa. Joskus Shanghaissakin tepastellessani minua kokeneemmat maailmanmatkaajat opastivat, että China Townissa täytyy hintapyynnöstä pudottaa ensimmäisessä tarjouksessa jo 50%. Omakohtaisesti kokeilin tätä usein ja havaitsin, että kyllä hinnat joustaa alas, jos pyydetään ja vielä myytävä määräkin kasvaa, jotta tarjous tulee sopivaksi. Suomessahan tinkiminen on nykypäivänä täysin kiellettyä, melkein rikolliseksi todettu tapa. Tosin minä olen sitä kyllä aina harrastanut ja havainnut, että se voi toimia jopa K-Raudassa. Italiassakin tinkiminen ja kaupankäynti on suorastaan maan tapa, jossa myyjä helposti loukkaantuu, jos kunnollista kaupankäyntiä ei tapahdu. Suomessa viranomaiset määrää hinnat. Sote-palveluissa ei ole mitään mahdollisuutta keskustella hinnasta. Jos tapahtuu esim. hoitovirhe, joka on erittäin yleinen julkisessa sote-palvelussa, niin korvausten hakeminenkin on vuosien prosessi ja taistelu viranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden kanssa. Meillä on Suomessa yleistynyt sanonta, että ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa. Suomalaiset veromaksajat ovat siis hulluja. Ostamamme palveluja, vaikka ne eivät enää vastaa palvelujen tarjoajan pyytämää hintaa. alan miehen Singapore esimerkki on myös siinä mielessä hyvä, että sen perusteella me näemme konkreettisesti, miten Singaporen terveydenhuolto pelaa. Kuten alan mies kertoo esim. sikäläisen terveysklinikan vastaanotto on tehokkaasti järjestetty 5-tähden hotellin portierille, joka heti osaa ohjata sairastuneen asiakkaan oikealle ja kilpailukykyiselle yksityiselle klinikalla. Minullekin tuli taannoin asiaa kunnalliseen terveyskeskukseen ja Espoon suunnassa menin kyselemään vastaanottoaikaa ihan henkilökohtaisesti. Vastaanottotiskillä lasikopissa istui lasin takana silloin kuulokkeet korvillaan vastaanottovirkailija, joka ei millään saanut lasiluukkua auki, jotta olisin voinut kysäistä, milloin noita vastaanottoaikoja mahdollisesti olisi. Tilanne muitutti minua eävästi Moskovan lentokentän valtionravintolan keittiön ovenpieleen nojailevaa hovimestaria, joka taannoin tyhjässä valtionravintolassa ei vaivautunut kysymään ainoalta asiakkaalta, että saisiko mahdollisesti olla jotain. Monissa sote-palveluissahan meillä on ns. virkailijoiden puhelimeen vastausajat, joita voi olla pari kertaa viikossa. Puhelimet ovat yleensä silloin varattuina. Julkisella puolella hammaslääkäriin joutuu meillä jonottamaan kuukausikaupalla ja kaiken päälle sitten ei edes saa asianmukaista hoitoa. Lisäksi julkinen palvelu vielä maksaa enemmän kuin yksityinen. Kun nyt alan mies minut innosti tutustumaan Singaporen terveydenhuollon saloihin, niin paljastui myös syy siihen, miksi terveys- ja sosiaalihuolto siellä pelaa. Singaporen terveydenhoito ja sosiaaliturva näyttävätkin perustuvan ns. sosiaaliturvatileihin. Kansalaiset rahoittavat muun muassa terveydenhoitonsa, työttömyytensä ja eläkkeensä itse pakollisilla vähennyksiltä palkasta, eikä esimerkiksi työttömyyskorvausta ole ollenkaan ja valtio auttaa vain hätätapauksissa. Meillä on nyt jauhettu eläkeuudistustakin jo ainakin 20 vuotta. Eroja näyttää siis olevan. Pitäisköhän meidän politikkojen ja ammattiyhdistysliikkeenkin käydä ottamassa mallia muista maista, kun suksi ei tunnu luistavan? Harmittavasti se Juha Mietokin taannoin hävisi Wassbergille, kun hän ei pahus tajunnut vaihtaa puujärvisiä muovisuksiin, eikä kukaan johtoportaissa häntä myöskään neuvonnut. Singaporen terveydenhuoltomenot ovat henkeä kohden pienemmät kuin esimerkiksi Suomessa tai Yhdysvalloissa, mutta elinajanodote on kuitenkin suurempi. Singaporelaiset maksavat terveydenhuollostaan viidenneksen siitä, mitä yhdysvaltalaiset, mutta heidän terveytensä on parempi. Tutkimuksissa on Ruotsissa jo selvitetty, että siirtymällä käyttämään henkilökohtaisia sosiaaliturvatilejä voidaan Ruotsin korkea marginaalivero puolittaa. Ei ole epäilystä, että Suomessakin tässä on valtava kustannusten säästöpotentiaali. Täysin selvää on myös se, että joki alkaa heti virrata, kun suma puretaan ja annetaan asiakaille mahdollisuus valita, kuka ja miten häntä hoidetaan. alan miehen minua innostettua, olen nyt entistä vakuuttuneempi, että Suomessa tarvitaan todellakin radikaali julkisten kustannusten leikkaus. Suomessa alkaisi todellakin olla aika siirtyä markkinatalouteen, kuten Turun yliopiston taloustieteen profesori Matti Virenkin on todennut. Sosiaaliturvatilijärjestelmä olisikin syytä meillä ottaa jo seuraavan hallituksen työohjelmaan ja lopettaa Juha Sipilän ajama yhden luukun sote-huoltovouhotus, jota jopa KELAn Liisa Hyssälä pitää mahdottomana kenenkään rahoittaa. |
||
| Kansalaisaktivisti | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 16.01 |
| Voi, voi tätä tietämyksen tasoa. Ja minä, kun olen aina pitänyt, Pekka, sinuakin järkevänä ihmisenä. Ihailet USA:n terveydenhuoltojärjestelmää, joka perustuu yksityisiin vakuutuksiin ja sosiaalista huoltoa ja oikeudenmukaisuutta, vaikka juuri tällä viikolla luimme, että maassa on yli 2 miljoonaa koditonta lasta. On parempi, että en enää osallistu keskusteluun. En suostu tälle tasolle. |
||
| P | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 16.57 |
| Moro ja voi voi tätä typeryyden ja tietämättömyyden ilmapiiriä kansalaisaktivistin pääknupissa. Onhan Suomessakin kodittomia lapsia ja kerjäläisiä vaikka muille jakaa. Yhdysvalloissa on satoja miljoonia asukkaita. Suomessa 5 miljoonaa. Mutta nyt varsinaiseen asiaan ja toivottavasti kansalaisaktivisti pysyykin perunakellarissaan. -" Hogan Helsingissä tammikuussa 2013. Kuva Petri Kaipiainen. Kun yhdysvaltalaisen Paul Hoganin 88-vuotias isoäiti ei enää kyennyt asumaan itsekseen, perhe päätti hoitaa hänet yhteisvoimin tyttären kotona. Isoäidin kunto koheni, kun oli joku aina varmistamassa, että mummo söi ja otti lääkkeensä. Elinpäiviä riitti 11 vuoden ajan. Kokemuksen kannustamana Paul Hogan ja hänen vaimonsa Lori Hogan perustivat yrityksen auttamaan ikäihmisiä, joilla ei ole perhettä apunaan. Ei-sairaanhoidollista hoitoa ja kotipalveluja tarjoava Home Instead Senior Care on levittäytynyt parissakymmenessä vuodessa 17 maahan. Franchise-toimipisteitä on yli 980, eniten Yhdysvalloissa, toiseksi eniten Britanniassa ja kolmanneksi Japanissa. Työntekijöitä on kaikkiaan 65 000. Pohjoismaissa toiminta aloitettiin Suomesta vuonna 2008. Home Instead Seniorihoivalla on pääkaupunkiseudulla 110 työntekijää. Suomen ensimmäinen franchise-yritys starttaa tänä vuonna, ja neuvotteluja käydään toiminnan laajentamisesta muualle maahan. ?Asiakkaiden toiveet ovat aika samanlaisia joka puolella maailmaa. Monet tarvitsevat apua arjen askareisiin tai muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta. Kaikkein eniten arvostetaan kuitenkin sitä, että on joku, jonka kanssa jutella?, Paul Hogan sanoo. Yrityksen tutkimusten mukaan hoivapalvelujen piirissä olevien lääkärikäynnit vähenevät ja sairaalajaksot lyhenevät. Tämä säästää yhteiskunnan varoja. Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta. Mistä heille saadaan apua, jotta kotona asuminen onnistuisi myös sitten, kun omat voimat eivät enää riitä? Julkisten palvelujen rinnalle tarvitaan kaupallisia toimijoita, kansalaisjärjestöjä ja kanssaihmisiä. Hoivapalvelujen laatu puhuttaa ja pelottaa. Jos laatua ei kyetä takaamaan julkisesti tuotetuista palveluista, kuinka kaupalliset yritykset siihen pystyisivät tulostavoitteineen? Hoganin vastaus on kilpailu. Mitä enemmän markkinoilla on toimijoita, sitä parempi. ?Kun toimijoita on riittävän monia, apua tarvitsevien valinnanvapaus kasvaa. Silloin vain laadukkaat palveluntarjoajat jäävät jäljelle riippumatta siitä, ovatko ne julkisesti rahoitettuja, yksityisiä vai kansalaisjärjestöjen palveluja. Kukaan ei osta huonoa, kun on mistä valita.? Hoganin mukaan esimerkiksi Australiassa yhteiskunta tarjoaa ikäihmisille tietyn summan rahaa, henkilökohtaisen budjetin, jolla he voivat ostaa palveluja. Erona Suomen palvelusetelijärjestelmään on se, että ihminen voi itse päättää, mitä palveluja ostaa. Pääkaupunkiseudullakin on alkanut pilotti, jossa tutkitaan henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa. Paul Hogan on jäsenenä Maailman talousfoorumin WEF:n Globaalin ikääntymisen neuvostossa. Tammikuun lopulla Sveitsin Davosissa pidetyn kokouksen viesti oli se, että vanheneminen ei voi olla ongelma. ?Päivittelemme, miten 48 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä on vähintään kaksi kroonista vaivaa. Unohdamme kuitenkin, että 52 prosentilla ei ole. Olemme huolissamme huoltosuhteesta, mutta jätämme hyödyntämättä pystyvien ikäihmisten sosiaalisen pääoman ja työhalut?, Hogan sanoo. Hogan toivoisi, että sopeuttaisimme työtehtäviä nykyistä enemmän ihmisten mukaan. Pienten lasten vanhemmatkin tarvitsevat joustoa voidakseen huolehtia lapsistaan ja ikääntyneistä vanhemmistaan." Yhä edelleen ihmetyttää kansalaisaktivistin probagandapaska. Kävisi tutustumassa tai asumassa muuallakin, kuin pikkuperunakellarissaan. Yhdysvalloissa on erittäin selkeä ja tiivis sosiaalipalvelukenttä julkisella sektorilla. Se tarjoaa mahdollisuuden yksityisten vanhuspalvelujen lisäksi. Julkisella sektorilla palvelut ovat täysin ilmaisia, mutta vakuutettujen eläkeläisten palveluasumisen hinta on keskimäärin pari tonnia edullisempaa/kk kuin Suomessa, johtuen työvoimapolitiikasta. Kannattaisi tutustua, kuten itse olen. Muuten kodittomista lapsista: Juankoskellakin on enemmän "kodittomia" lapsia, kuin USA:ssa suhteellisesti. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 20.47 |
| On todellakin parempi, että kansalaisaktivisti vetäytyy perunakellariin miettimään Suomen maailman parasta terveydenhuoltojärjestelmää, eläkejärjestelmää, maailman ylivoimaisesti parasta koulutusjärjestelmää sekä maailman kalleinta julkista palvelua. Suomessa on lähes 600 000 valtion ja kunnan virkamiestä valvomassa ja ohjaamassa suomalaisten käyttäytymistä ja kansakuntamme "hyvinvointia". Noin 15 vuotta sitten kaikki itseään järkivinä pitävät henkilöt kirjoittelivat lehtiinkin, että Suomi on Pohjolan Japani, koska meillä talous kasvaa niin kovaa vauhtia. Suomen koulutusjärjestelmä on ehdottomasti maailman paras ja PISA -pisteet ovat olleet aivan huipussa vuodesta toiseen. Noin 10 vuotta sitten meillä hehkutettiin vielä kaikkialla, että Suomen paperiteollisuus on maailman tehokkainta ja koneet ovat suurimpia. Vajaa kymmenen vuotta sitten saatiin hehkuttaa Nokia Ihmettä. Suomalaiset ovat ylivoimaisia keksijöitä maailmassa, koska meillä on myös Vaisala ja Marimekko. Musiikin maailmassa olemme myös aivan ylivoimaisia, koska meillä on Sibelius ja Lordi. Mikä piru tässä oikein meni pieleen, kun me ollaan niin hyviä? Syytä ei saa Suomessa julkisesti sanoa: se on eurokytkentä ja epärealistinen oma kehu. Tuo hype nosti välittömästi WC - maksun Stockmannilla yhdestä markasta yhteen euroon ? siis kuusinkertaiseksi. Vessapalvelu ei myöskään Helsingin Asemaravintola Elielin vessassa ole miksikään muuttunut, vaikka hinta nousi kuusinkertaiseksi yli yön. Täytyy ihmetellä, onko demujen "euroanalyytikko" Jukka Pekkarinen tai "takki auki" komissaari Liikanen koskaan havainneet tällaista vessailmiötä. Virallisestihan meillä ei ole ollut mitään inflaatiotakaan ainakaan kymmeneen vuoteen. Nyt tilanne on kuitenkin se, että Suomen BKT on reaalisesti laskenut yhteen putkeen jo kohta noin 10 vuotta. Rautatiet on suureksi osaksi laitettu meillä rullalle ja maanteistö rapistuu kuin konsanaan Venäjällä. Lentokenttiä suljetaan ympäri maata ja kaikki panokset keskitetään Helsinki-Vantaan kansainvälisesti "erittäin lupaavaan" lentokenttään. Työministeriön valt. tri Pekka Tiaisen mukaan työttömiä on meillä jo oikein laskettuna lähes 500 000 henkilöä ja työttömyys koskettaa jo noin 1 000 000 suomalaista. Tässäkin tilanteessa kansalaisaktivistin tapaiset henkilöt ummistavat silmänsä ja jatkavat sitkeästi entiseen malliin odottaen, että aurinko nousee vielä joskus 10-15 vuoden päästä, kun nyt emme hätiköi ja tee virheitä. Virheet voimme välttää, kun emme tee mitään. Suomen väkiluku on hämmästyttävän pieni vain noin 5.5 milj. ihmistä eikä väkiluku kummemmin enää kasva, koska meillä eläkeläisiä on jo 1 056 547 kappaletta. Pidän melko suurena ihmeenä, jossa tämä porukka alkaa enemmälti lapsia hankkimaan. Persut vihaa maahanmuuttoa, jonka osalta demujen Juhana Vartiainen liputtaa taas vahvasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Ulkomaisia ihmisiähän Suomeen ei missään tapauksessa saa tulla, koska Lieksassakin tummaihoinen taksikuski pahoinpideltiin äskettäin. Suomessahan tummaihoisen ei sovi ajaa taksia, koska taksiluvat myönnetään vain harvoille ja valituille. Tummaihoinenhan saattaa ajaa taksiakin suomalaista halvemmalla. Ei taksi mikään raketti ole, jossa tarvitaan kymmenien vuosien kokemus. Kysymys on ratin kääntämisestä ja palveluammatista. Taksiluvan omistaja on yhtä onnekas kuin apteekkari, joita verottaja on nyt kuitenkin ruvennut kuulema jonkin verran kohtelemaan kaltoin. Jokunen vuosi sitten taksit olivatkin erikoisesti verottajan hampaissa. Mistähän sekin mahtoi johtua? Alle 15-vuotiaita meillä on 895 021 kappaletta, joista nykypäivänä alkaa jo kohta olla syrjäytyneitä lähes puolet. Työttömiä nuoriahan meillä on virallistenkin listojen mukaan jo yli 20%. Tilastokeskuksen mukaan Suomen työvoima oli vuonna 2013 pyöreästi 2 611 000 henkilöä. Jos Tiaisen esittämät arvot Suomen todellisesta työttömyydestä pitävät paikkansa, enkä sitä kyllä lainkaan epäile, niin työllisiä meillä on tällä hetkellä suunnilleen 2 111 000 henkilöä. Näistä työllisistä lähes 600 000 on siis julkisissa palveluissa. Vähennyslaskulla selviää, että Suomen "hyvinvointi" on vain noin 1 511 000 työllisen varassa. Keskeinen kysymys on, kuinka kauan nämä noin 1.5 milj. Suomen kansalaista jaksavat uupumatta pitää yllä läpeensä lahoa ja kilpailukyvytöntä yhteiskuntaa? Meidän on vähitellen tajuttava se, että suomalaiset tuotteet eivät vain käy kaupaksi, koska meidän tuotteistamme pyytämä hinta on kansainvälisillä markkinoilla aivan liian korkea. Jos jaamme nykyiset julkiset menot eli siis 116.3 miljardia euroa työllisten hoidettavaksi saamme luvuksi 76 976 euro/vuosi. Se on siis se summa, jonka jokainen työssä käyvä suomalainen joutuu vuodessa maksamaan Suomen käsittämättömästä julkisesta sektorista. On aivan selvää, että kukaan keskituloinen ei koskaan pysty tällaista summaa maksamaan. Selvää on myös, että mikään taho ei voi lähteä tällaista yli varojen elämistä rahoittamaan esim. lainarahalla, vaikka sillä ei olisikaan sanottavampaa korkoa. Ainoa keino säilyä Suomessa hengissä siis on, että siirrymme vähitellen takaisin vaihdantatalouteen. Itse pääsin tutustumaan tällaiseen ilmiöön pari vuotta sitten Bosnia & Herzegovinassa, jossa ihmettelin, miten rahattomat yritykset voivat ylipäätään toimia. Selitys oli vaihdantatalous. Tässä löytyy siis Suomellekin lääke moniksi vuosiksi eteenpäin. Parturimaksun voimme kätevästi hoitaa vaikka naapuriltamme saadulla tonnikalapurkilla. Naapuri oli taas saanut tonnikalapurkin toiselta naapurilta, joka oli tonnikalapurkista saanut vastikkeeksi tukanleikkuun. Tässä pieni vaihdantatalouden peruskurssi pähkinänkuoressa Suomeen. Miksi meillä on sitten tällainen kallis julkinen sektori? Meille syntynyt tällainen sektori noin 10-15 vuoden aikana, kun eduskunnassa meillä on annettu julkiselle ihmiselle ja elämän alalle erilaisia ohjeita ja säännöksiä laskematta lainkaan, mikä on noiden säännösten seuraus. Tosiasiahan se on, että meillä on kunnallisella puolella 535 erilaista lähinnä valvontatehtävää, joilla suojaamme ympäristöä, ilmastoa, lapsia, vanhuksia, uupuneita työssä käyviä, eläkeläisiä jne., lista on loputon. Uusi kuntaministeri jämäkkä pohjalaisakka Paula Risikko voisikin nyt tarttua härkää sarvista ja jatkaa Henna Virkkusen alulle panemaa hyvää työtä ja ryhtyä tukevalla kädellä kesyttämään noita kunnallisia "kustannuskäärmehiä". Paulahan vihaa kaikkein eniten "käärmehiä". Mikäli jaamme julkisen kustannuksen tasaisesti 535 eduskunnassa säädetylle tehtävälle saamme yhden valvontatehtävän vuotuiskustannukseksi 217.4 milj. euroa. Tästä voitaisiin vetää sellainen yksinkertainen johtopäätös, että kahden valvontatehtävän eliminointi johtaa lähes 435 milj. euron vuotuseen kustannussäästöön. Todellisuudessa tilanne ei tietysti ihan näin mene, mutta kuitenkin minua ihmetyttää, että Antti Rinteen toimesta löydettiin näistä säästökohteista vain noin 400 milj. euron säästöt. Todellinen säästöpotentiaali on ainakin 20-kertainen. Kehitteillä oleva yhden pysähdyksen taktiikkaan perustuva sote on Suomen kansantalouden syöpä, josta valitettavasti ei nyt selvitä muuten kuin radikaalileikkauksella. |
||
| P | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 21.01 |
| Moro, ja tässä poistamani --satusetä Säyneisestä-- kirjoitukseen vastine. Otettu KELA:n sivuilta: "Yhdysvaltoihin matkustavan kannattaa hankkia kattava matkavakuutus. Yhdysvalloissa ei ole kaikkien kansalaisten saatavilla olevaa julkista terveydenhuoltoa. Osittain terveydenhuoltoa sääntelee liittovaltio ja osittain osavaltiot. Suurin osa väestöstä on jonkin terveysvakuutuksen piirissä, mutta osa kokonaan ulkopuolella. Sairaalat ovat lain mukaan velvoitettuja hoitamaan kaikki potilaat hätätapauksissa, mutta akuutin hengenvaaran väistyttyä hoitovelvoite lakkaa. Yhdysvalloissa terveydenhuolto on ilmainen ainoastaan amerikkalaisille eläkeläisille sekä sosiaaliturvatukea saaville." Tämä puskajussi perunakellarijurnuttaja kertoo nyt sitten uudelleen, että ilmaista terveydenhoitoa, saati sitten putkayötä, ei saa USA;ssa. Väitti olleensa myös jenkeissä. Taisi todella viettää ajat putkassa, vai oliko se sittenkin venäjällä tukka klanittuna ja nenä punaisena ja tippa pikkuveijarin nenässäkin. Kun tieto on perunakellareista, on myös jututkin sellaiset. |
||
| eläkeläinen | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 22.05 |
| Yhdysvalloissahan suurituloisin ja varakkain 5 % väestöstä maksaa lähes kaikki verot. Pienituloiset eivät maksa mitään. Suomessa pieneläkeläinenkin maksaa veroja, keskituloisista puhumattakaan. Olisi paljon oppimista meidän himoverottajillamme. Kun ikäihminen menee arvauskeskukseen valittamaan jotain vaivaa, jonotettuaan lääkäriaikaa 2 viikkoa, hänet pannaan tutkimusjonoon ennen toimenpidejonoon "pääsemistä". Kuulolaitteen saaminen voi Juankoskella kestää esim. 2 vuotta. Johtopäätös: Pysy terveenä, ja jos sairastut, mene yksityiselle. |
||
| P | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 20.11.2014 22.28 |
| Moro, ja kannattaa lukea Obaman uusi terveydenhoitopaketti. Miksi Suomessa hyvin ansaitseva henkilö ei maksa terveydenhoidosta juuri mitään ja varaton maksaa viimeisetkin roposetkin hoitoon. Miksi meillä on erittäin iso yksityinen sairaanhoito, jota käyttää yleensä vain kunnan ostopalvelut, ja varakkain väestö ei maksa mitään enenp''''''''''''''''''pää, kuin köyhäkään. Onko tämä sitten oikein. Jenkeissä on erittäin selkeä järjestelmä---eläkeläinen USA:n kansalainen eikä varaton kansalainen maksa hoidosta mitään, mutta varakkain vakuutettu väestö maksaa suuret vakuutusmaksut ja takaa vähävaraisen eläkeläisen ja sotaveteraanin hoidon. Suomessa pienin tulonsaaja maksaa veroja enemmän, kuin kymmenien miljoonien eurojen pääomasijoittaja. Kuten maksaa sairaanhoidon ja hammashoidon, lasten päivähoidon jne. Systeemi ei pelitä, vaan on rakennettava uusi systeemi. Me emme voi kasvattaa niin isoa kuntaa, että kulujen tasaus onnistuisi. Tietenkin -alan miehen- lanseeraama pakkomuutto kaupunkeihin tai yhteen kaupunkiin pelastais maailman. Ja sitten se menisi niin, että kaduille ei saisi sylkeä, ei saisi osoittaa mieltään, tai ei saisi liikkua vapaasti. |
||
| alan mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 21.11.2014 1.46 |
| Ei mennyt perille tuo Bloombergin grafiikka. Ehka on helpompi tutustua taulukkoon: http://www.bloomberg.com/visual-data/best-and-worst/most-efficient-health-care-2014-countries USA:lla on lahes korkeimmat terveydenhuollon vuosikustannukset koko joukosta eli noin 9000 USD per henkilo. Samaa luokkaa kuin Norjalla ja Sveitsilla. Mutta ei ole USA:lla varaa sellaiseen. Suomella ei ole varaa edes puoleen tuosta kustannuksesta, mutta sillakin Suomi parjaa vertailussa keskiarvoa paremmin. |
||
| alan mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 21.11.2014 3.40 |
| USA:n terveydenhoito ei nimenomaan ole selkea. Se on aivan kasittamaton raha-automaatti laakareille ja laakefirmoille. Valiinputoajia on runsaasti. Vaikka Wikipedia ei olekaan absoluuttista tietoa, niin kuitenkin uskon suurimpaan osaan sen referaateista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Terveydenhuolto_Yhdysvalloissa |
||
| Kaarlo | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 21.11.2014 16.40 |
| Alan miehelle, miksi et lue tilastoja vaikka Hymystä tai jostain muusta vikipediaan vastaavaan , kuten aku ankkaan tai nyrkkipostiin. Laittakaa virallisia tietoja, kuten Pekka on laittanut ja sitä paitsi totuus löytyy kyllä USA:n sisäministeriön sosiaaliraportista ja terveydenhoitopaketista. Tuo Blombergin tilasto ei kerro mitään, vaan asiaan pitää saada oikea selvitys. Alan miehen selvitykset ovat kuin naapurin paskahuusin seinätietoittista, siis mutu- potaskaa. |
||
| alan mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 2.12.2014 7.30 |
| Laesterä sentään osaa laskea ja ennustaa. Kyllä se on niin, että Pohjois-Savon kaikki pienet kunnat ovat pahassa pinteessä lähitulevaisuudessa. Olisi pitänyt koota vain kolme kuntaa: Kuopio, Iisalmi ja Varkaus. Ei pelkkä mansikanviljely elätä vanhuksia, jotka eivät itse kykene poimimaan niitä mansikoita. Kuopiolla sen sijaan ei ole hätä päivää: http://yle.fi/uutiset/kuntajakoselvitys_kuopion_talous_hyvassa_jamassa__suonenjoki_lahella_kriisikunta-statusta/7662310 |
||
| kentiapuli | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 2.12.2014 8.16 |
| Ne pienet kunnat, joilla johto on rehellistä ja osaavaa, pärjäävät kyllä. Juankosken tapaiset kepumafian pesät ovat liemessä... oikeita lottovoittajia veronmaksajina. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion talous kiristyy edelleen | 2.12.2014 11.55 |
| alan mies on nyt kyllä vetäissyt liian äkkinäisiä johtopäätöksiä Laesterän lasku- ja ennustustaidosita. Laesterän käsitys nettolainoista on minusta outo. Kaikilla kunnilla tilinpäätöksissä vastattavien ja vastaavien summat pitää olla aina yhtä suuret. Jopa Juankoskellakin on näin - kirjanpidossa. Tästä näkökulmasta yhdelläkään kunnalla ei Suomessa ole hätää. Toinen kysymys tietysti on tuottaako omaisuus sitten mitään. Kuopiolla on kohta miljardin euron lainat ja ikääntyvä väestö. Tästä ei Laesterä ole osannut ennustaa mitään. Sotesta ei yksikään politikko uskalla sanoa mitään, koska vasta vaalien jälkeen alkaa rahoitusneuvottelut. Asiantuntijat ovat jo kuitenkin laskeneet, että ainakaan yksi miljardi euroa ei riitä hallintokustannuksiin. Alla Laesterän "ennustus": " Yksi suuri kysymysmerkki kuntajakoasiassa on tuleva sote-ratkaisu, ja sote-menojen osuus kunnille on suuri. ? Päätöksen kustannuksia kunnille ei tiedetä vielä laisinkaan. Jos koko sote napataan kunnilta pois, jää kunnille isoissa yksiköissä vain edunvalvojan rooli, Laesterä toteaa. Kuntajakoselvittäjien loppuraportti, jossa he myös ottavat kantaa kuntakolmikon välisiin kuntaliitoksiin, valmistuu tammikuun lopulla. Sen jälkeen kunnissa järjestetään kuntalaistilaisuuksia aiheesta. Selvityksen poliittinen ohjausryhmä kokoontui maanantaina Kuopiossa." |
||