Keskustelu
| P | Tuusniemi näyttää mallia | 20.11.2014 22.33 |
| Moro, YLE uutisoi:" Kuva: Sini Ojanperä / Yle Mistä on kyse? ?Tuusniemen kunta vähentää menoja ensi vuonna muun muassa supistamalla hallintoaan ?Tuusniemi kävi läpi koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut syksyllä, mutta kunnanjohtajan mukaan lisää säästöjä tarvitaan ?Tuusniemen kunnahallitus käsittelee ensi vuoden säästöjä maanantaina Tuusniemen kunta hakee ensi vuodelle säästöjä hallintoa keventämällä. Kunta aikoo käynnistää pian keskushallinnon henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Yt-menettelyn piirissä on seitsemän henkilöä. Syynä on kunnan heikko taloudellinen tilanne. Sen seurauksena taloushallinto ja ICT-palvelut ulkoistetaan. Samalla hallintojohtajan ja kehittämispäällikön toimenkuvat lakkautetaan ja tilalle perustetaan uusi hallinto- ja talousjohtajan virka. Tuusniemi siirtyy myös kuntalain mahdollistamiin sähköisiin kokouskäytäntöihin. Sijaisten palkkaamista harkitaan erityisen tarkasti ja henkilökunnalta hyväksytään ylityöt enää erittäin painavista syistä. Lisäksi kunta harkitsee kiinteistöhuollon ja siivouksen ulkoistamista ensi vuonna. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa vaiheittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Tuusniemen ensi vuoden talousarvio on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuusniemi kävi läpi koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut syksyllä, mutta kunnanjohtajan mukaan tavoitteita ei saavutettu. Tuusniemen kunnanhallitus päättää seuraavista säästöistä kokouksessaan maanantaina. Kunnanjohtaja Toni Auvinen esitti alun perin myös lautakuntien lakkautusta, mutta valtuutetut vastustivat ehdotusta. Auvisen mukaan nyt suunnitelluilla säästöillä jäädään vielä kauaksi kunnan taloustavoitteista." Olisi Juankoskellakin jo aika ryhtyä toimiin. Huomaa, että Tuusniemi on ja toimii itsenäisenä kuntana. Ja lähes velattomana. |
||
| Kaarlo | Re: Tuusniemi näyttää mallia | 21.11.2014 16.57 |
| Miksi Juankoskella ei ryhdytä hallintoa keventämään, vaan leikataan vanhuspalveluista ja koulutoimesta, yhdistysten tukemisista jne. Kangasperko vilttiin. |
||
| alan kolmas mies | Re: Tuusniemi näyttää mallia | 24.11.2014 13.16 |
| Kun ylläpito sössii palvelinten kanssa, niin en malttanut olla kommentoimatta uudestaan kyläkoulujen lakkauttajille. Moro Pekalle kiitos hyvästä tiedotteesta! Nyt täytyy kerta kaikkiaan antaa suuret kiitokset myös Itä-Suomen valveutuneelle aluehallintoviraston sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtolalla. Hän tuntuu ymmärtävän, että nyt on aika laittaa kunnissa arvot tärkeysjärjestykseen. Meillä on pitkään nukuttu noissa koulutusasioissakin, kun on lueskeltu vain PISA-tutkimusten tuloksia ja hoettu jopa ulkomailla, miten hyviä me Suomessa ollaan kouluasioissa. Suomalaisia ei hyödytä yhtään jos osataan hyvin kertotaulut ja osataan ynnätä, vähentää ja jakaa. Tai jos satutaan muistamaan, milloin Kekkonen oli presidentti. Vuosikausiahan sitä on kaunoakin kirjoitettu, mutta kun tietokoneet yleistyivät 1980-luvulla voimallisesti, niin ei kukaan enää ole kaunoa tarvinnut noin 25 vuoteen. Nimikirjoituksenkin pystyy jo laittamaan sähköisesti. Yleensä noilla peruslaskutoimituksilla pärjää elämässä hyvin, mutta talousasioissa olisi hyvä hallita prosenttilasku ja tietenkin korkoa korolle lasku. Kielet on kommunikoinnissa tärkeät, koska Mikael Agricola harmillisesti kehitti meille kielen, jota maailmassa ei kovin moni puhu. Asiat olisi meillä paremmin, jos hallittaisiin hyvin Ruotsi ja Venäjä. Hyvistä PISA tuloksista huolimatta koko Suomen kansantalous on ajettu kriisiin, joten annettu PISA koulutus näyttää menneen täysin pieleen. Kannattaisikohan kehittää oma kansallinen seurantajärjestelmä? Meillähän ei koulutuskysymyksissä ole keskusteltu koulutuksenkaan sisällöstä oikeastaan halaistua sanaa, kun päähuomio on tässäkin asiassa kiinnitetty lähinnä koulurakennukseen, valtakunnallisiin opetusuunnitelmiin ja siihen, että montako oppilasta pitää olla luokassa, jotta oppilaat oppivat jotakin. Jatkuva jauhaminen koulutuksen tasa-arvosta kannattaa siirtää myös takavasemmalle. Meidän pitää päästä lähemmäksi yksilöllistä kouluttamista. Me ei valitettavsti voida sille mitään, että jokainen ihminen on erilainen ja se on tosi hyvä juttu. Meistä ei tarvitse tehdä Aatun tapaan mitään vaaleata arjalaisrotua vaan luovasti ajattelevia ja hyvän itsetunnon omaavia kansalaisia. Keskeinen ohjenuora tulisikin olla, että me arvostamme erilaisuutta, ei tasapäisyyttä. Tieteellisesti on todistettu sekä eläimillä että ihmisillä, että ne oppivat yleensä erehdyksen kautta. Esim. varis oppii heti yhdestä erehdyksestä. Minä luulen, että ihminenkin oppii yhdestä erehdyksestä. On siis huono asia, jos PISA testeissä todetaan, että suomalaiset oppilaat ovat niin hyvää sakkia, että virheitä ei tehdä. Voi olla jopa niin, että syntyy virheiden tekemisen pelko. Se erittäin vaarallinen asenne, joka voi johtaa siihen, että virheiden pelossa ei uskalleta tehdä mitään. Minä luulen, että moni suomalainen kärsii tästä ilmiöstä. Tämä saattaa jopa selittää sen, miksi Suomessa ei nykyään oikein suksi luista. Hyvällä syyllä voidaan yhtyä ylitarkastaja Kari Lehtolan ajatuksiin, mutta sitä täytyy ihmetellä, että miksi tässäkin asiassa vasta nyt valtionkin taholla herätään. Vuosina 1990-2009 Suomen peruskouluissa on käynyt kova kato. Vuonna 1990 peruskouluja oli vielä noin 4 900 kpl, mutta vuonna 2009 enää vain 3 050 kpl. Kunnissa on erityisen voimakkaasti vihattu pieniä ns. kyläkouluja. Näiden kyläkoulujen lukumäärä onkin meillä pudonnut vuoden 1990:n 2 134 kappaleesta vain 739 kappaleeseen vuonna 2009. Kyllähän tällaisen opinahjojen massiivisen alasajon tulisi herättää myös politikot miettimään. Kysymyksessä on koko suomalsien koulutusjärjestelmän kriisi, joka ei koske pelkästään peruskouluja vaan heijastuu myös lukioihin ja ylempiin opinahjoihin yliopistoja myöten. Viime aikoinahan on puhuttu jo paljon yliopistojenkin rahoitusvaikeuksista ja yt-neuvotteluista. Suomalaista yhteiskuntaa ajetaan siis selkeästi alas joka sektorilla. Ei ole kauan, kun amerikkalaiselta suursijoittaja Buffetilta kysyttiin, mikä on parasta maailmassa, niin hän totesi, että se kun on sattunut syntymään USA:ssa. Usein on meillä myös kehuttu, että on suorastaan Lotto-voitto, kun syntyy Suomeen. Totta se on, että kyllähän meille on tullut pari muutaman kymmenen miljoonan euron Jack Pottia viime aikoina, mutta kyllä aika harvasta meillä sittenkin tulee Lotto-miljonääri. Erikoisen voimakkaasti yhteiskunnan rakennemuutos on siis kohdistunut alle 50 oppilaan kyläkouluhin, joita on usein suljettu aiheettomastikin korkeisiin opetuskustannuksiin ja myös usein koulujen suureen ylläpito- ja korjauskustannustarpeeseen vedoten. Päätöksentekijöiltä on kuitenkin usein jäänyt selvittämättä koulutuksen järjestämisen todelliset kustannukset ja koulujen sulkemisesta johtuva lähiympäristön asujaimiston vähenemisen vaikutus ympäröivaan asumisyhteisöön ja koulutusta järjestävän kunnan talouteen. Kunnissa ei myöskään ole usein riittävää taloudellista osaamista, jonka avulla voitaisiin selvittää esim. yksittäisten koulujen taloudelliset vaikutukset koulutuksen järjestäjälle eli useimmissa tapauksissa kuntaan. Monissa tapauksissa pienissäkin kouluissa on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet järjestää eri tyyppistä harrastustoimintaa, johon voidaan vielä kytkeä myös lisääntyvä eläkeläisten aktivoiminen perinteisen sosiaalihuoltomallin sijasta. Tulevaisuuden koulu ei siis enää voi olla mikään irrallinen pelkkään koulutukseen keskittynyt saareke yhteiskunnassa, jonka muoto on vuosikymmeniksi kiveen hakattu ja jonka ovet vahtimestari sulkee visusti koulupäivän päätteeksi yleensä alkuiltapäivästä. Koulukonseptin täytyy siis elää ja muuttua ajassa. Näissä kouluasioissa päätöksenteko on ollut aivan vastaavaa, mitä se on ollut sote-puolella. Sote-asioista keskustellessani olenkin viitannut jo toisaalla emeritusprof. Jyrki Talan käsityksiin, että valtiollisessa päätöksenteossa päätösten vaikutusarvointi Suomesta puuttuu lähes totaalisti. Enemmälti tutkimatta voidaan todeta, että kunnallisella sektorilla päätösten vaikutusarviointi on vielä kertaluokkaa heikommalla tasolla kuin valtiollisessa päätöksenteossa. Kunnissahan omana lisäelementtinä meillä on vielä hyvin yleinen päätöksenteon salailu. Minusta on hieno asia, että myös Rovio eli Angry Bird on huomannut Suomen koulujen alennustilan ja yhtiö näyttää olevan innolla lähtemässä muuttamaan pystyyn kuollutta suomalaista koulujärjestelmää ja opetusmetodeja. Koulu ei voikaan olla rangaistuslaitos, vaan toimintapiste, jonne tullaan joka aamu mielellään. |
||
| alan kolmas mies | Re: Tuusniemi näyttää mallia | 24.11.2014 13.24 |
| Kylä koulujen tappajille vähän lisää mietittävää kommentistani, jonka YP kadotti huollossa viikonlopun aikana. Kuopiossa äiti surmasi lauantaina kaksi alle kouluikäistä lasta kaupungin keskustassa olevassa vuokratalossa. Kuopion kaupungin va. sosiaalijohtaja Arja Kekoni on kertonut YLE:lle, että perheen asunnolla on viimeksi käyty sosiaalitoimen taholta viime viikolla, mutta merkkejä tällaisesta hirmuteosta ei ole havaittu. Tuore järkyttävä Kuopion tapaus sekä Rautavaaran surullinen nokkakolari ovat merkkejä suomalaisen yhteiskunnan vakavista ongelmista. Tuoreessa muistissa meillä on myös Jokelan ja Kauhajoen koulujen joukkosurmat ja äskettäin myös kuolemaan johtanut puukotus Utsjoella. Minulta varmasti kysytään, miten nämä liittyvät suomalaiseen PISA vertailujen mukaan lähes maailmanparhaaseen koulujärjestelmään? Minä vastaan, että hyvin läheisesti. Kunnan isät ja äidit ovat sulkeneet Suomessa vuosina 1990-2014 tilastojen mukaan lähes 1500 oppilasmäärältään alle 50 olevia kouluja, joista usein käytetään myös ilmausta kyläkoulu. Perusteluna on useimmiten pienen kyläkoulun korkeat kustannukset, kun kustannukset lasketaan oppilasta kohden. Kyläkoulujen sulkeminen on johtanut lähes aina läheisen kyläyhteisön kuolemaan ja pakottanut myös perheet siirtymään ns. kasvukeskuksiin. Jotkut ajattelemattomat puhuvat hienosta välttämättömästä kaupungistumisesta. Kyläkoulun sulkeminen ei kuitenkaan ole pelkästään koulurakennuksen jättämistä tyhjilleen, vaan kysymyksessä on useissa tapauksissa virkamiesten toimesta toteuttu kansalaisten pakkosiirto virkamiesten määräämään kohteeseen. Mielestäni tässä on runsaasti samoja piirteitä, joita naapurimaamme "Isä Aurinkoinen" harrasti, kun kansalaiset ryhtyivät napisemaan "yhteisesti hyväksyttyjä" yhteiskunnan kehittämisen periaatteita vastaan. Naapurimaassamme ja Ukrainassa päästiin näissä hirmuteoissa kymmenien miljoonien ihmishenkien menetyksiin. Traagista on se, että noissa hirmuteoissa vainon kohteeksi valikoitui yhteiskunnan parhainta älymystöä ja maanviljelijöitä ja keskiluokkaista kansaa. Kaikkien piti vain rakentaa suurteollisuutta ja järjettömiä jättihankkeita hinnalla millä hyvänsä. Suomessa ei olla vielä aivan noissa lukemissa, mutta vähintään miljoonalle ihmiselle on meillä tullut kotimaassa hatkat kotiseuduiltaan ns. kasvukeskuksiin ja kaikki on tietysti mennyt aivan yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Näin oli asia "Isä Aurinkoisenkin" aikana. Tuskin missään muussa sivistysmaassa kuin Suomessa tällainen massiivinen yhteiskunnan rakenteellinen muutos olisi ollut mahdollinen ilman avointa kapinaa. Pieniä peruskouluja on siis meillä suljettu sumeilematta vajaassa 25 vuodessa 1500 kappaletta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ainakin 50 000 herkimmässä kehitysvaiheessa olevaa lasta on siirretty kunnallisessa päätöksenteossa saamaan koulutusta ns. kasvukeskuksissa. Joka ikinen vuosi 1 010- 4 270 nuorta lasta on meillä joutunut tämä eriarvoisuuden kohteeksi. Kun sitten tämän lisäksi otetaan myös työttömyydestä johtuva muuttoliike, niin koulutuksen osalta puhutaan varmuudella sadoista tuhansista nuorista suomalaista, joista tässä suunnitelmallisessa rakennemuutoksessa on kysymys. Täytyy ihmetellä, miten tällainen kansallinen katastroofi on Suomessa mahdollinen. Suomenhan pitäisi olla ns. malliyhteiskunta ja demokratia? Nyt parhaillaan politiikot ovat väkisin ja perustuslain vastaisesti taas ajamassa pystyyn maaseudun lopullisesti tappavaa sote-mallia, joka nousevien kustannusten johdosta johtaa vääjäämättä heikkenevään kuntatalouteen. Kaiken lisäksi kunnilta ollaan vielä viemässä autonominen päätäntävalta sote-palvelujen järjestämisen ja rahoituksen osalta. Kyläkoulujen osalta toiminta on ollut vuosikymmeniä myös perustuslain vastaista. Perustuslain 6 §:ssä todetaan yksiselitteisesti mm. , että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lisäksi Perustuslain 16§:ssä todetaan myös yksiselitteisesti, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle kansalaiselle varattomuuden estämättä yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Perustuslaissa ei ole mitään mainintoja siitä, että esim. Säyneisten kyläkoulun kohdalla voitaisiin mahdollista koulun sulkemista perustella sillä, että koulutuksen järjestämisen kustannukset ovat Säyneisissä korkeammat ja ovat tietysti kaikissa muissakin pienkouluissa luonnollisesti korkeammat kuin isoissa tai keskikokoisissa kouluissa. Suomessa asianmukaisen ja tarpeita vastaavan koulutuksen järjestäminen on annettu kuntien vastuulle. Koska sellainen vastuu on kunnille annettu, niin kuntien on tietysti toimittava perustuslain säädösten mukaisesti. Mielestäni perustuslaki on kansalaisten yhdenvertaisuuden ja sivistyksellisten oikeuksien osalta hyvin kirjoitettu, mutta valitettavasti kunnan virkamiehet ovat ottaneet monessa asiassa Suomessa sellaisen kannan, että perustuslain säädöksistä ei tarvitse välittää mitään. Juankoskellahan Juankosken Nero ja virkamieskunta ovat omaksuneet asenteen, että perustuslain pykälät eikä myöskään kunta- tai virkamieslaki koske lainkaan Juankoskea, koska Stromsdal OyJ meni konkurssiin jo vuonna 2008. Alla kouluja koskevat perustuslain pykälät 6§ ja16§ mietintämyssyyn. 6 § Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 16 § Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. |
||