Keskustelu
| Urho | Kangasperko selittää | 27.11.2014 16.03 |
| YLE uutisoi: " : Toni Pitkänen / Yle Mistä on kyse? ?Kuntien mahdollisuuksia taata yksityisten yritysten lainoja ollaan rajoittamassa kuntalaissa ?Käytännössä lainojen takaaminen on jo vaikeaa, mutta lailla se pyritään kieltämään yksiselitteisesti ?Juankosken kaupunginjohtaja toivoo tilalle muita yritysrahoituksen välineitä, joita etenkin pienet kunnat voisivat hyödyntää Takausten antaminen yrityksille ollaan kieltämässä kunnilta kokonaan. Kuntalakiin ollaan sisällyttämässä kohta, jolla rajoitetaan kuntien mahdollisuutta myöntää riskipitoisia takauksia yksityisille yrityksille. Pohjois-Savossa Juankoski takasi valtaosan kartonkitehtaan toimintaa jatkaneen Premium Boardin pankkilainasta kolmisen vuotta sitten. Panttina oli yrityskiinnitys Farocon-nimiseen yhtiöön. Osa takaussummasta on realisoitunut, mutta kaupunki ei ole saanut vakuudesta rahojaan ja nyt niitä yritetään nyt periä välimiesoikeuden avulla. Kaupunginjohtaja Petri Kangasperkon mukaan päättäjät myönsivät takauksen tilanteessa, jossa iso määrä työpaikkoja uhkasi haihtua Stromsdalin konkurssin vuoksi. ? Meillä aikaisempina vuosikymmeniä voimassa ollut politiikka oli, että takauksia ei anneta kuntakonsernin ulkopuolelle. Tämä oli selkeä poikkeus linjaan nimenomaan siksi, että sen merkitys paikkakunnan yrityksille ja tehtaan työntekijöille oli niin suuri, Kangasperko kertaa. Kaikkiaan kyse oli 18,5 miljoonan euron rahoituspaketista, josta Juankosken kaupunki takasi 5 miljoonaa euroa. Perittäväksi jäi lopulta 3,9 miljoonaa euroa. Laki tulossa, käytäntö jo samansuuntainen Uudistetussa kuntalaissa takaamista tullaan rajoittamaan niin, että kunnat voivat myöntää takauksia lähinnä omien yhtiöidensä toiminnalle. Kangasperkon mukaan muiden yritysten lainojen takaaminen on käytännössä mahdotonta jo nyt. Tämä johtuu EU-lainsäädännöstä ja korkeimman hallinto-oikeuden linjauksesta vuodelta 2012. Tuolloin Kuopion hallinto-oikeus oli hylännyt Juankosken antamaan takauspäätökseen liittyvän täytäntöönpanokiellon. Tästä päätöksestä valitettiin kuitenkin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ? Aiemmin oli niin, että jos kunnan päätös ei ollut lainvoimainen, se voitiin silti panna täytäntöön, jos yleinen etu oli suuri. KHO kuitenkin linjasi, että näin ei voida enää tehdä. Koska valittajan asemaa pyritään suojelemaan, kunnan kannattaisi käytännössä taata yrityksen laina vain silloin, jos olisi varmaa, ettei kukaan valittaisi päätöksestä. Kuntaliitosta kerrotaan, että kuntalain muutoksessa pääajatuksena onkin se, että lailla takausten myöntämisen pelisäännöt voidaan tehdä täysin yksiselitteisiksi. Tilastollisesti riskipitoisia takauksia ovat Suomessa myöntäneet eniten juuri sellaiset kunnat, joilla on vähiten riskinsietokykyä. Suuret ja keskisuuret kaupungit eivät yleensä lähde takaamaan yksityisten yritysten velkoja tasapuolisuuden vuoksi. Silti lakiluonnoksen lausuntokierroksella moni kunta oli sitä mieltä, että kuntien oikeus antaa takauksia muillekin kuin omille yhtiöilleen pitäisi säilyttää. Pienille kunnille uusia keinoja? Oman takauksen antaminen onkin ollut yksi harvoista keinoista, joilla kunnat ovat voineet itse tukea yritysten toimintaa. Juankosken kaupunginjohtaja kaipaisi tilalle uusia välineitä, ja hänen mielestään Finnvera voisi olla keskeisessä roolissa. ? Pitäisi lähteä ehkä sinne Finnveran juurille kehitysaluerahaston aikoihin ja miettiä, millä tavalla Finnveran toimintaa ja keinovalikoimaa voitaisiin terävöittää niin, että näitä alueellisia eroja yritysrahoituksessa voitaisin tasata ja miten pienillekin paikkakunnille voitaisiin turvata työpaikkoja ja yritysten rahoitusta, Petri Kangasperko selittää. Tällä hetkellä Juankoski odottaa välimiesoikeuden vastausta siitä, aletaanko takauksen vakuuksia realisoida. Se, saako kaupunki kaikkia rahojaan ja milloin, on epävarmaa. Juankoskella on pohdittu, oliko lainan takaaminen lopulta virhe, mutta silloiset perusteet ovat tuntuneet yhä oikeilta. ? Päättäjät on miettineet, mikä se tilanne oli. Tämän hetken vastaus on, että niillä lähtötiedoilla ja olettamuksilla tämä päätös olisi tehty edelleen samansisältöisenä, Kangasperko toteaa. Esitys kuntalaista ja sen uudistuksista annetaan eduskunnalle viimeistään joulukuun alkupuolella." Olipas hassu selitys. Kaikki on siten päättäjien, siis luottamushenkilöiden syy. Ja myös selitys siitä, että vastuu tulevista takauksista olisi valtion. Sehän on jo niin. Suurin valituksen syy on kuitenkin se, että Juankoski takasi lainan ilman EU-komission lupaa ja asia on edelleen KHO:n päätettävänä. Ja onko mukamas niin, että P. Tolvanen ja vapaa Juankoski valtuustoryhmä ei olisi varoittanut takauksen laittomuudesta ja sen realisoitumisesta. Kangasperkon selitykset alkavat olla jo niin paksua paskaa, että juuttuu suupieliin kiinni. Siis Juankoski taatessaan PB:n lainan se jätti tahallaan EU:lle ilmoituksen ja pyynnön tekemättä ja siten mahdollisesti joutuu vielä peräyttämään lainan takauksen. Ja koska se on jo myönnetty , vaikka Korkein Hallinto-oikeus kielsi sen, on kaupunginhallitus vastuussa n. 4 miljoonan euron määrästä. |
||
| PV | Re: Kangasperko selittää | 27.11.2014 16.45 |
| Moro, Kangasperko kertoo paikallispravdassa seuraavaa:" Kangasperkon mukaan kukaan ei ole esittänyt kaupungille, että kemikaalien hävitt'äminen kuuluisi kaupungille vaan asian puiminen kuuluu ELY:lle, PB:lle ja Strömsdalin konkurssipes'äölle. Kangasperko ymmärtää, että PB pitää hävittämisvelvoitetta kohtuuttomana.. Hän otaksuu, että kemikaalien hävittämiskulujen olevan n. 100 000 euroa. Tämä on juridinen kysymys: ELY katsoo, että kemikaalit olisivat PB:n vastuulla." Aivan oikein siinä asiassa, että kyse on juridiikasta--- kenelle kuuluu velvoitteet ja vastuut. Jos kaupassa on tahallisesti piilotettu kemikaalit vaikka järveen tai syvälle metsiin maan alle, kuuluu vastuu konkurssipesälle. Muuten esineoikeudellisesti vastuu on ostajan, joka on tutustunut kohteeseen myös kemikaalikontteihin, jotka ovat esillä olleet tehtaan pihalla. Kauppa on hyväksytty sillaisena ja ja silloin kaikki oikeudet ja velvoitteet ovat ostajan vastuulla, jos ei muusta ole sovittu kauppakirjassa. Siis puhdasta juridiikkaa. Onko kaupunki tai kaupunginjohtaja vastuussa: on, jos on tiennyt asiasta, koska oli vielä Strömssyn hallituksen jäsen ja samalla asiamies konkurssipesän kaupassa. Kannattaa muistaa, että vastuu on silloin luultavimmin kaupunginjohtajan oma vastuu, jos on toiminut yksityisenä henkilönä. |
||
| Sanoisinko, että venäläistä rulettia | Re: Kangasperko selittää | 27.11.2014 17.26 |
| Kyllä siinä on vielä kaupunginhallituksen jepet liemessä. Tulee nimittäin sellainen keissi vielä, jossa vastuun kantajat löytyy. Minua ei kyllä nukuttaisi jos olisin ollut päättämässä laittomasta viidenmiljoona euron takauksesta puhumattakaan siitä, että rahat on siirretty ns. takauksesta jollekin tilille ilman mitään laillisia valtuustopäätöksiä. |
||
| kunnanmies | Re: Kangasperko selittää | 27.11.2014 18.00 |
| Ainutlaatuinen poikkeus... höpö...höpö. Kehitysmasuuni lainasi rahaa suoraan ja otti lainatappiot suoraan. Kunta ei lainannut, mutta kunnan yksin omistama yhtiö lainasi. Ero ei ole kovin suuri. Samat heput hävittivät verorahoja valtuuston ja hallituksen tietämättä. |
||
| juankosken pokeria | Re: Kangasperko selittää | 27.11.2014 18.40 |
| hyvin jeppee nukuttaa, mitä nyt kellonrämä joskus herättää miettimään uusia takauksia |
||
| Vai ainutkertaistako | Re: Kangasperko selittää | 27.11.2014 18.48 |
| Miksi Kangasperkiö jättää huomioimatta Nivala Timberin takauksen ja lainan. Paloi silloin pari miljoonaa euroa. |
||
| Juupajuu | Re: Kangasperko selittää | 28.11.2014 23.55 |
| Kangaspeikko selittää, että niillä tiedoilla olisi nytkin tehty samat pätökset. Eikös P. Tolvanen lähettänyt jokaiselle valtuutetulle asiakasrekisteritiedot ja asiakastiedot täysin konkurssikypsästä ja varattomasta Faroconista ja taskulipas-yrityksistä- PB kapitalista ja hollantilaisesta kassakaappiyrityksestä ja niiden asiakasrekisteritiedoista, joista selvisi, että liikevaihtoa ei ole. Ja sitten vielä venäläisestä rahoittajasta, joka lainasi pariksi päiväksi tilille muutaman miljoonan. Ei tartte olla ruudinkeksijä tai avaruusinsinööri, että ymmärtää miksi tälläsitä yritystä kutsutaan rahanpesukoneeksi. Sama on käynyt esim venäläisten sijoittajien rahoille Kyproksella. Ja miksi "toimitusjohtajana, omistajana ja hallituksen ainoana jäsenenä" toimii maltalla oleva "henkilö" ja samalla saarella toimiva pankki. Pesukoneena toimii yleensä ulkomailla oleva yritys, jonne "sijoittajat" tuovat ulkomaisista "tuotannoista" rahaa, joka sijoitetaan yrityksen tilille. Koska yritys on yksityinen osakeyhtiö, ei tilitietoja tarvita tiedoittaa edes vuosittain julkisuuteen, vaan pesukone toimii. Yhtiön ei tarvitse toimia, kuin näytiksi ja Suomessa vielä valtio rahoittaa tälläisiä "yrityksiä". Kun varat on pantu haisemaan ja rahoittajat ovat jo saaneet puhtaat lainatut rahat tililtä, on ne puhtaat ja riihikuivat. Yritystä sitten haetaan pitkittyneisiin selvityksiin ja myöhemmin konkurssiin ja silloin jo tilitiedot ovat vanhoja ja syylliset tiellä tuntemattomilla. Myös yrityksen vastuuhenkilönä toiminut "hallitus" elikkä yksi ja sama henkilö on kadonnut ja vain asianhoitajana ei vastuuhenkilönä toiminut henkilö on olemassa. Myös yleensä yrityksen konserniyhtiöinä on muita yhtiöitä, joiden kautta tuloja on siirretty ja lainarahat ja tukieurot ovat toimineet näkyvillä. Mutta onkohan tällä tarinalla yhteyttä PB:hen. Sitä sopii ihmetellä. Tosiasia on kuitenkin se, että Faroconin kautta kulki n. 10 miljoonaa euroa ja nyt tilit on tyhjät ja yhtiössä ei ole muuta kuin velkoja, kuten aalussa.Behami BV on Hollannissa ja sitä ei saada tutkittua millään. PB ja Biolämpö Oy ovat velkasaneerauksessa, eikä niiden tietoja saada millään auki.Ja valtio on menettänyt kymmenisen miljoonaa euroa, Juankoski 7 miljoonaa euroa ja velkojat saman verran yhteensä. Kun vielä huomioi PB:n epävarmat saatavat, n. 7 miljoonaa euroa, on se luultavimmin se summa, jonka joku veti ohi ja 6 miljoonaa euroa mahdollisesti suoraan tililtä pesuohjelman kautta. Mutta kuten kaikilla saduilla on tapana loppua, paha saa aina palkkansa. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Kangasperko selittää | 1.12.2014 14.20 |
| Harvoin jos koskaan näkee näin puhdasoppista yhteiskunnan, vilpittömien velkojien ja työntekijöiden puhdistusoperaatiota, jonka keskiössä on vielä ollut ansioitunut kaupunginjohtaja. Kuka on häärinyt konkkayhtiö Stromsdal OyJ:n hallituksessa ja Juankosken Kehitysmasuuni Oy:n taustalla? Kuka on häärinyt Juankosken Biolämpö Oy:n taustapiruna laitosta rakennettaessa? Kuka on häärinyt kaupungin edustajana ja etujen valvojana Römssyn konkkapesän lunastuksessa? Oman ilmoituksensa mukaan kaupunginjohtaja on ilmoittanut julkisestikin, että hän oli esteellinen, kun kaupunki valmisteli ja myönsi 5 milj. euron laittoman takauksen Samovaari-miehille. Mutta eihän lakipykälät tai EU:n kilpailusäännökset voi mitenkään sitoa vauhtiin pääsyyttä kaupunginjohtajaa, joka luo kylään ja Pohjois-Savoon satoja pysyviä työpaikkoja hämärämiesten kanssa? Kuka on häärinyt biolämmön hallituksessa, kun lähes 9 milj. euroa maksaneen voimalan enemmistöosuus myytiin lain vastaisesti Samovaari-miehille nimelliseen 13 200 euron hintaan? Kuka on palkannut maan kalleimmat yksityiset asianajotoimistot perustuslain vastaisesti puolustelemaan rahattoman Samovaari-yritysryhmän Juankosken veronmaksajien ja muiden rahoittajien puhdistusoperatiota? Kuka on häärinyt Premium Boardin ja JBOY:n yrityssaneerauksissa kaupungin edustajana, kun yhtiöiden velkoja on leikattu 90%:a? Kaupunginjohtajaa ei voi syyttää ainakaan ahkeruuden puutteesta. |
||
| alan mies | Re: Kangasperko selittää | 1.12.2014 14.46 |
| Ei saa soimata Kangasperkoa. Petrin omatunto on puhdas, koska sitä ei ole käytetty. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kangasperko selittää | 1.12.2014 15.24 |
| Kyrsiintynyt ei soimaa, mutta kiinnittää näköjään huomiota kaupunginjohtajan ahkeruuteen. |
||
| juristin alku | Re: Kangasperko selittää | 1.12.2014 17.46 |
| Kunnanjohtajilla on ihan omat säännöt Suomessa. Rötöstelykustannukset laitetaan näköjään verovähennyksiin, kertoo Iltalehti tänään. Osa hallinto-oikeuksien tuomareista näkyy myös katsovan, että rötöstely kuluu kunnajohtajan virkatehtäviin. Alla Iltalehen tuore uutinen: "Kunnanjohtaja halusi vähentää virkarikoksensa kuluja verotuksessa Maanantai 1.12.2014 klo 12.11 Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt poikkeuksellisen verotusta koskeneen valituksen. Virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoihin tuomittu kunnanjohtaja vaati, että hänen maksettavakseen määrätyt vahingonkorvaukset sekä kunnan oikeudenkäyntikulut vähennetään tulonhankkimiskuluina hänen verotuksessaan. Hovioikeuden määräämä vahingonkorvaussumma oli vajaat 7 000 euroa ja oikeuskulut runsaat 16 000 euroa. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että koska virkarikokset nimenomaisesti eivät ole laillista viranhoitoa, eivät niistä aiheutuneet kulut ole tulonhankkimiskuluja. Päätös syntyi äänin 2-1. Eri mieltä ollut tuomari arvioi, että vaikka kunnanjohtajan virkatoimet osoittautuivat jälkeenpäin virheellisiksi, ne kuitenkin liittyivät hänen työtehtäviinsä. Päätös annettiin lokakuun lopussa." |
||