Keskustelu
| MK | Juankoski vaakalaudalla | 27.11.2014 16.07 |
| YLE: " Premium Boardin varatoimitusjohtaja Krister Björkqvist esitteli kartonkitehtaan hiljaisia tiloja toimittajalle. Kuva: Toni Pitkänen / Yle ? Se on vähän kiikun kaakun. Enimmäkseen tämänsuuntaisia vastauksia sain, kun kysyin juankoskelaisilta heidän näkemyksiään kotikaupunkinsa tulevaisuudesta. Toiseksi syyksi epävarmuuteen he kertoivat palvelujen harventumisen, toinen syy kävi ilmi yhdellä sanalla: tehdas. Juankoski on ollut tehdaskaupunki iät ja ajat. Kun kartonkia Juankoskella valmistanut Stromsdal meni konkurssiin, oli suuri helpotus, että tehtaalle saatiin viimein vuonna 2011 lupaavan oloinen omistaja, Premium Board. Toiminta hyytyi kuitenkin lähes alkuunsa ja tämän vuoden alussa yritys hakeutui yrityssaneeraukseen. Nyt yhtiön leivissä on yhä satakunta ihmistä, mutta enimmäkseen he ovat lomautettuina. Töitä on ollut nyt silloin tällöin, kun tehtaassa päällystetään kartonkirullia malliksi mahdollisille asiakkaille, jotka olisivat kiinnostuneita rasvaa hylkivästä, Tecta-pinnoitetusta materiaalista. Lähes autio parkkipaikka tehtaan pihassa ei silti ole ainoa asia, joka saa yhtiön toiminnan näyttämään ulospäin vähintäänkin epävarmalta. Premium Boardin asioihin vastaa lähinnä varatoimitusjohtaja. Viralliseen toimitusjohtajaan ei saa yhteyttä; itse en saanut edes hänen puhelinnumeroaan, vaikka sitä pyysin. Omistaja Val Samoriz taas kävi tehtaalla pari viikkoa sitten, mutta en saanut lupaa käydä haastattelemassa häntä. Luottamusta ei herätä myöskään se, että Premium Boardin varsinainen toimitusjohtaja yhdistyy Hangossa toimivaan yritykseen. Tämän yhtiön omaisuus on ollut panttina takaukselle, jonka Juankosken kaupunki myönsi Premium Boardin lainalle vuonna 2011. Nyt tätä vakuutta yritetään periä välimiesoikeuden kautta. Tiukimmat kriitikot pohtivat, onko Premium Boardin toiminta pelkkää kulissia. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa varmasti, miksi näin olisi, eikä teoriaa oikein tue se, että yritys on joka tapauksessa lähinnä kuluttanut rahaa sen sijaan, että se olisi vuollut Juankoskella kultaa. Joulukuun seuraavaa koeajoa ei silti voi mennä kuvaamaan, koska paikalle tulee potentiaalisia asiakkaita. Toiseksi syyksi julkisuuden karttamiseen varatoimitusjohtaja kertoo sen, ettei toiveita haluta nostaa jälleen liian korkealle, kuten tehtaan käynnistyessä kävi. Tällä viikolla olimme kuvaajan kanssa tervetulleita käymään tehtaalla. Näimme päällystämistä odottavat kartonkirullat ja päällystyskoneen, jonka kaltaista ei monella kuulemma ole. Tänä talvena halli lämmitetään öljyllä ja jatkossa pelletilläkin. Hyvä, sillä varatoimitusjohtaja odottaa koneen olevan jatkuvassa käytössä tammikuussa. Omaa kartonkia voitaisiin tuottaa taas vuonna 2017. Tavoitteita siis on ? ainakin puheissa. Juankoskelaisten pessimistisyys tulevaa kohtaan on ilmeistä, eikä kuntaliitos Kuopioon kahden vuoden kuluttua tunnu juuri lohduttavan. Kymmenen asukkaan joukossa oli tosin yksi optimistikin. Mieliala on matalalla, kun ystävät ja lapset lähtevät toisaalle. Kaikesta huolimatta jokainen haastattelemani juankoskelainen oli samaa mieltä kysyessäni, halusivatko he itse muuttaa pois Juankoskelta. Vastaus oli ei. Lue myös Lainsäädäntö laittaa lopullisesti pisteen kuntien yritystakauksille klo 14:38 Juankoski odottaa miljoonasaataviaan hankolaisyritykseltä Premium Boardin pankkilainasta 4.11. Premium Board kerää tilauksia: kartonkikone pyritään käynnistämään syksyllä 22.8. Uusi yhtiö yrittää pelastaa Juankosken kartonkitehtaan 25.6.2013 Sini Ojanperä Sini Ojanperä @ojis Yle Savo Tulosta Lisää aiheesta klo 14:38 Lainsäädäntö laittaa lopullisesti pisteen kuntien yritystakauksille 04.11.2014 Juankoski odottaa miljoonasaataviaan hankolaisyritykseltä Premium Boardin pankkilainasta 22.08.2014 Premium Board kerää tilauksia: kartonkikone pyritään käynnistämään syksyllä 01.09.2014 Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Juankoski-liitoksen ? soraäänet vähissä pakon edessä" |
||
| Pukkibokki | Re: Juankoski vaakalaudalla | 27.11.2014 18.56 |
| Björkvitsi kertoo, että tehdasta lämmitetään kohta pelleteillä. Miten ja missä laitoksessa. Onko "vallupukki" sijoittamassa 15 miljoonaa euroa biolämpölaitoksen uuteen pellettikattilaan. Ho, ho ho....Onkohan taas vitsi vetänyt liikaa klökiä. |
||
| Hymyä huuleen | Re: Juankoski vaakalaudalla | 27.11.2014 19.17 |
| Jörkvitsit vaan eikun paranee. Olisi voinut yksintein kertonut, että Juankoskelle vedetään Venäjältä maakaasuputki, joten kyllä kohta tekstan tekoon lämpöä riittää. Tietysti pelletin seassa kyllä palaisi ongelma kemikaalit eikä valuisi ympäristöön. Siinä sitä olisi jotakin järkeä aivan kuten tässä maakaasu jutussa. Eikös vaikka. Huvittavia nuo jörkvitsit. |
||
| Ruutolffi | Re: Juankoski vaakalaudalla | 27.11.2014 19.56 |
| Kärkivitsi oli myös se, että tehdas käynnistyy nyt Tammikuussa. Voi Petteri punakuono sentään, risuja tulloo jörkvitsille. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankoski vaakalaudalla | 1.12.2014 1.47 |
| 27.11.2014 Kristoffer von Münchausen on taas möläyttänyt YLE:n toimittajalle varsinaisen emävaleen tai oikeastaan emävaleita poikineen. Neuvoton Kristoffer katsoo kuvassa anovasti kohti taivasta ikään kuin neuvoja saadakseen, kun YLE-Savon toimittaja Sini Ojanperä haastattelee Kristofferia hiljaisessa tehdashallissa. Kristoffer on näköjään jo unohtanut VisorCote vouhotuksensa ja taas palannut tuttuun ja turvalliseen hiilijalanjäljettömään TECTAan. Kristoffer kertoi Sinille, että tehtaan leivissä on vielä satakunta työntekijää, mutta kaikki ovat tietysti lomautettuina, joten palkkoja ei tarvitse maksaa. Silloin tällöin on kutsuttu muutama lomautettu pyöräyttämään koutteria, kun on ollut tarvetta näyttää asiakkaille, että näin sitä rasvaa hylkivää hiilijalanjäljetöntä TECTAa yhtiön ainutlaatuinen koutteri suoltaa, jos vain joku tekee ns. "pitkän tilauksen". Vaikka Römssy aloitti TECTA-kokeilut jo noin 10 vuotta sitten, niin pitkää TECTA-tilausta ei ole vielä kuulunut. Kristoffer kertoi toimittaja Sinille, että Römssyn vanha kartonkikone Mersu rämäytetään täyteen vauhtiin vuonna 2017 eli siis kolmen vuoden päästä. Römssyn konkasta lähtien vanha Mersu tuleekin sitten levänneeksi melkein yhtäjaksoisesti lähes 10 vuotta. Täytyy sanoa, että minä en muista tällaista koomasta heräämistä paperi- tai kartonkiteollisuudessa, vaikka on tullut seurattua alaa yli 40 vuotta. UPM:kin romuttaa nykyään ihan käyviäkin koneita, kun toimminnasta saatava pääoman tuotto ei yllä 10-12%:n tuntumaan. UPM:n koneilla sentään tehdään koko ajan paperia, mutta Kristoffer vain aikoo tehdä hiilijalanjäljetöntä pahvia. Samovitsi on ilmoittanut Kangasperkolle jo Juankoskelle tullessaan, että hän on varsinainen bioenergiapeto, joten Kangasperkon luoman konkka JBOY:n ongelmat on hetkessä pois pyyhkäisty. Kangasperkohan kehitti Römssyn hallituksessa vuosien 2004-2006 aikana ihkauuden biovoimalan, jota ei tietenkään voitu kustannussyistä rakentaa ns. CHP-laitoksena, jossa olisi ollut sekä lämmön että sähkön tuotantoa. Niinpä Römssy raukka joutui maksamaan itsensä kipeäksi ostettuaan kallista siirtösähköä Savon Voimalta vuodesta toiseen. Koska kilpailutusta ei tietenkään ollut, niin samasta piuhasta tulevasta sähköstä Römssy raukka joutui maksamaan vielä tietysti myös ostamastaan sähköenergiasta monopolihintaa. Ei ole mikään ihme, että Kangasperkon kurssi oli korkealla Savon Energiaholding Oy:n hallituksessa ja toimitusjohtajana. Kangasperkon biovoimalaan pystytettiin yksi 15 MW:n biopolttoainekattila ja varalle 10 MW:n ja 6 MW:n raskasöljykattilat. Kangasperkon voimalaluomus suunniteltiin siten, että pahvitehdas käyttää voimalassa kehitetystä lämpöenergiasta n. 80% ja loput johdetaan Savon Voiman kaukolämpöverkkoon. Reipas vuosi sitten Savon Voima kuitenkin kyllästyi odottelemaan, milloin Tratta PBF pyörähtää käyntiin ja höyryä alkaisi tulla biovoimalasta. Koska Tratta PBF:n rahat kuitenkin loppuivat ja uusi pelastettu biovoimala jouduttiin jättämään seisomaan, joten SV:lla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa taas kaukolämpöä varten taas oma ihka uusi biovoimala. SV oli myös todennut Kristofferille, että SV ei voi ostaa kallista raskaalla polttoöljyllä kehitettyä kaukolämpöä jatkossakaan. SV:n voimaloissa turve ja biopolttoaineet ovatkin olleet strategisia polttoaineita jo kauan. SV ei ole enemmälti huudellet uuden biovoimalansa kapasiteetista tai tarvittavasta turhasta investoinnista, mutta voinee olettaa, että teho lienee 3-5 MW:n paikkeilla. Luulisi, että laitokseen on jouduttu rakentamaan myös varavoimakattiloita. Nyt Kristoffer on ilmoittanut mm. toimittaja Sini Ojanperälle, että Tratta PBF:n energia-asintuntijat ovat selvitelleet jo pahvitehtaan lämmittämistä pellettien avulla. Talousmies Kristoffer von Münhausen on havinnut, että pelettien verovapaus on selvä etu verrattuna raskaan polttoöljyn polttoon. Kristoffer onkin ilmeisesti jo suorittanut tutusmismatkan Juankosken Neron kanssa Tampereelle, jossa Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen on nähtävästi kertonut Juankosken bioenergia-asiantuntijoille modernista pellettien pölypolttoon nojaavasta lämmöntuotantovaihtoehdosta. Tampereen Energiatuotanto Oy on saanut juuri valmiiksi Suomen ensimmäisen tällaisen laitoksen. Tampereen 33 MW:n laitos kuuluu maksaneen suunnilleen 10 milj. euroa ja siihen on saatu mukavasti valtionkin tukea. Mikäli Kristoffer nyt aikoo ryhtyä oikein kunnolla pellettien polttoon Juankoskella, niin silloin voidaan todeta, että nykyisen biovoimalan kattilat eivät tähän hommaan sovellu, joten Kristofferin on tilattava uusi pelletin pölypolttokattila kaikkine rekkuloineen. Yllättävän halpa näyttää olleen Tampereen laitos, mutta eiköhän Kristofferilta taas edellytetä noin 5 milj. euron investointia vähintään. Sitten joku rahoittaja saattaa kyllä ruveta kyselemään Kristofferilta ja Juankosken Nerolta, miksi Juankoskelle taas joudutaan rakentamaan uusi kattila, vaikka minkäänlaista varmuutta ei ole siitä, että Tratta PBF:n pahvitehdas on enää pystyssä vuonna 2017, jolloin tuo Kristofferin haaveilema "atomivoimala" olisi aikaisintaan pystyssä. Juankosken Neron energiakonsultin ura saisi kyllä pellettikattilan myötä myös kauniin kruunun. Vuodesta 2004 vuoteen 2017 kylään tullaan suunnitelmien mukaan silloin rakentaneeksi voimalakapasiteettia yhteensä 15 MW + 10 MW + 6 MW + 5 MW + 4 MW (ehkä varalla) + 15 MW (uusi pelettivoimala). Jos laskin oikein yhteen, niin 55 MW tulee yhteenlasketuksi tehoksi. Koska Tratta PBF:n käynnistyminen vuonna 2017 on enemmäin kuin epävarmaa, niin voidaan todeta, että kylään on lyhyen ajan kuluessa tällöin syntynyt noin 50 MW:n käyttämätön varavoimalakapasiteetti. Huvittavinta tässä Juankosken voimalaboomissa on, että Tampereen kehityspäällikkö Timo Heinonen on todennut, että heidän uusi pellettivoimalansa juuri ja juuri kepittää raskasöljy- ja kaasukattilavaihtoehdon. Nythän jo energia-alaa huonosti tuntevat ihmiset ovat kuulleet senkin, että öljyn hintakin on pudonnut viime kesästä jo ainakin 40%, joten olisikohan Kristofferin ja Juankosken Neron syytä jo päivittää uuden suunnitellun pellettivoimalan kannttavuuslaskelmat. |
||