JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

MK	PB ajaa testiajoja	3.12.2014 12.17
SS uutisoi:" Board tekee testiajoja Juankoski Kari-Pekka Issakainen Kartonkitehdas Premium Board tekee parhaillaan päällystyskoneella testiajoja Juankoskella. Tehtaalla on ollut töissä testiajoissa noin parikymmentä henkeä. - Ajamme lyhyitä testejä parin, kolmen päivän ajan. Toimimme vielä yhdessä vuorossa, mutta nyt ennen joulua meillä on tarkoitus alkaa tekemään testejä kahdessa vuorossa. Yksi vuoro on turhan lyhyt ja pelkästään koneen pesuun menee puolitoista tuntia, sanoo varatoimitusjohtaja Krister Björkqvist. Yhtiö on ollut yrityssaneerauksessa heinäkuun lopusta lähtien ja toiminta on edennyt sovituissa raameissa, kun yrityksen pääomistaja Val Samoriz lupasi tuoda uutta pääomaa 2,4 miljoonaa euroa. --Tilauksia alkaa hiljalleen tulemaan ja niitä odotetaan ympäri maailmaa. Tilausmäärät ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä. Pohjois-Savon ely-keskus on hallintopakkopäätöksellä määrännyt Premium Boardin poistamaan voimalaitosalueen kemikaalijätteet 22. joulukuuta mennessä. --Näkemyksemme mukaan jätteet eivät kuulu meille. Katsomme tässä nyt seuraavan parin päivän aikana mitä voimme asialle tehdä." Kuka uskoo joulupukkiin. Taas samaa pastaa. Samoritsi on luvannut.... Joulun alla ajamme kahdessa vuorossa.... odotamme tilauksia.... tällä hetkellä vähän tilauksia.... meidän mielestä myrkkykemikaalit eivät kuulu meille ja odotamme muutaman päivän mitä teemme..... Siis suomeksi: myyntiä ei ole, tilauksia ei ole; myrkkyjen siirtämiseen ei ole hilloa; Samoritysi ei ole tuonut lupaamiaan rahoja; pitkitetään ja näytetään juuri ennen vuoden vaihdetta, että olisimme tekevinämme jotain. Sama sontapuhe jatkuu.

toke	Re: PB ajaa testiajoja	3.12.2014 14.02
Jörkvitsin jutut on hyvin samanlaisia kuin Talvivaaran tarinat, valehtelu ei kanna pitkälle

alan kolmas mies	Re: PB ajaa testiajoja	3.12.2014 16.34
Krister Björkqvistinasema ei ole helppo. SS:n Issakaisen haastattelun perusteella vahvistusta ei ole tullut sille, että Val Samoriz olisi maksanut lupaamaansa 2.4 milj. euroa ainakaan kokonaisuudessaan. Mahdollisesti hän on vielä maksanut selvitysmies Nyyssösen lihavan tilin, mutta tuskin paljon muuta. Tuskin Nyyssönenkään tekee töitä ns. success feen pohjalta. Haastattelun perusteella on selvää, että mitään mahdollisuuksia kartonkikoneen käynnistymiselle ei ole koskaan. Römssy on teknisesti vanha ja se on menettänyt totaalisti kilpailukykynsä perinteisissä taivekartongeissa. Tecta tai Visor Cote asiakkaita ei olla näköjään saamassa kartonkikoneelle noin 70 000 tonnia lähivuosina. Koutterilla kapasiteetti olisi vieläkin suurempi, mutta tilauksia ei näy tulevan edes sille riittävästi. Saneerauspäätöksestä on kulunut jo kohta puoli vuotta, mutta tilauksia ei ole vieläkään kuin korkeintaan yhden vuoron ajon tarpeisiin. Koutterilla näyttää myös olevan jokin tekninen ongelma. Ei ole tavanomaista, että koutteria joudutaan pesemään 1.5 tuntia 8 tunnin vuoron aikana. Pelkästään tämä johtaa noin 81% aikahyötysuhteeseen. Sillisalaattia olevien pikkutilausten koeajossa voi esiintyä muitakin katkoja, joten todellinen aikahyötysuhde voi olla luokkaa 70%. Perinteisesti Römssyllä on sitten ollut arkitetussa tavarassa materiaalihyötysuhde tasolla 80%. Koeajoissa varmasti heikompi. Voisi veikata 70%. Kokonaishyötysuhteeksi tulee siis 70% x 70% eli 49%. En ole kuullut, että kukaan kartongintekijä voi harjoittaa pitemmän päälle toimintaa tällä tehokkuustasolla. Krister kertoo myös, että näyttteitä lähetellään ympäri maailmaa. Tuntuu epätoivoiselta työltä, koska mistään maailman kolkasta varaton Tratta PBF ei voi saada sellaista "pitkää tilausta", että edes koutteria voitaisiin pyörittää täydellä teholla kolmessa vuorossa. Perinteisesti Römssyn tilauskoko on aina ollut pieni, esim. Tectalla noin 8 tonnia. Se ei täytä edes yhtä konttia. On helppo laskea, miten kalliiksi esim. tällaisen tilauksen toimittaminen maksaa vaikka Australiaan tai jonnekin muualle maailmaan. Sikarikartongeissa Kuuba oli ennen myös Römssyn hyvä asiakas, mutta Samoritz ja Kristoffer näyttää kertoneen Nyyssöselle, että nyt sikarilaatikot saa jäädä, koska nyt ruvetaan elintarvikekartonkien toimittajaksi. Ollaan pieniä ja ketteriä. Koutterin ajonopeus lienee normaaliajossa luokkaa 420 m/min ja koutterin leveys on 2.4 metriä. Ostopohjasta voisi silloin syntyä valmista Tectaa enintään noin 250 tonnia päivässä. Jos materiaalihylky arkitetulla ja rullatavaralla on keskimäärin luokassa 20%:a, niin ostopohjaa tarvitaan koutterilla päivässä 312.5 tonnia. Jos Kristoffer meinaa ajaa koutterilla yhden viikon 3:ssa vuorossa, niin hänen pitää maksaa kunnollisesta ostopohjasta noin 2 milj. euroa. Kuka mahtaa myydä Tratta PBF:lle ostopohjaa näin runsaasti? Luulen, että ainakaan Pankaboardille tai muilla suomalaisilla metsäfirmoilla ei ole varaa tällaisen riskin ottoon. Sitä paitsi Samorizin lupaamat rahat eivät riitä tällaisiin koeajoihin. Pirun kallista on se kouttauspastakin ja sitten pitää maksaa vielä propaanistakin. Yrityssaneerauksissa tavaratoimittajat eivät mielellään myy tavaroitaan muuta kuin käteis- tai ennakkomaksulla. Minusta tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Pelkän koutterin varaan ei voida rakentaa kannattavaa liiketoimintaa Suomessa, vaikka se olisi kuinka toivottavaa tahansa.

alan kolmas mies	Re: PB ajaa testiajoja	4.12.2014 1.23
Mistä johtuu, että Samovaari-yhtiöiden liiketoiminnat eivät kelpaa oman kylän rikkaalle pojalle eli Powerflute OyJ:lle? Römssyn arvokin olisi ollut huomattavasti halvempi kuin Corenson. Taas neito vaan haettiin kylmästi vierestä, vaikka Kristoffer on päässyt jo TECTAlla koeajovaiheseen. Jos haku olisi nyt sattunut kohdalleen, niin uutisen alla olisi lukenut: Premium Board Finland Oy on maailman johtava kierrätettävien, hiilijalanjäljettömien ja rasvaa hylkivien elintarvikekartonkien erittäin lupaava tuottaja, jonka valmistuskapasiteetti on nykyisin ainakin 30 000 tuonnia vuodessa. Tehdas työllistää nykyään 20 henkilöä yhdessä vuorossa ja kartonkia myydään ympäri maailmaa pitkäaikaisin toimitussopimuksin. Vuonna 2017 yhtiö suunnittelee käynnistävänsä oman vuoden 2008 joulukuusta lähes koko ajan seisseen kartonkikoneensa, jolloin tehtaan kapasiteetti nousee jo 80 000 tonniin vuodessa. Yristyssaneerauksessa tehtaan käyttökateprosenttikin on selvästi alan korkein eli noin 20% liikevaihdosta mitattuna. Tehtaan integroidun pellettivoimalan on tarkoitus käynnistyä sopivasti vuonna 2016 eli juuri ennen kartonkikoneen tulevaa käynnistystä Oikeista inestoinneista ja yrityskaupoista kerrotaan alla olevan näytteen tapaan: "Stora Enso completes the divestment of its coreboard and core manufacturer Corenso Helsinki, 2014-12-01 10:30 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- STORA ENSO OYJ STOCK EXCHANGE RELEASE 1 December 2014 at 11.30 EET Stora Enso has completed the divestment announced 30 September 2014 of its Corenso business operations to the Finnish packaging materials company Powerflute Oyj. The enterprise value of the transaction is approximately EUR 90 million, and the all cash consideration approximately EUR 102 million. The transaction is estimated to result in a capital gain of approximately EUR 12 million that will be reported as a positive non-recurring item in Stora Enso?s fourth quarter 2014 operating profit. Corenso was part of the Stora Enso Renewable Packaging Division. Stora Enso is focusing on select packaging segments in Packaging Solutions and Consumer Board, and further developing and investing in these businesses. The divestment is a natural step in streamlining the business and transforming Stora Enso into a customer-focused renewable materials company. Corenso is one of the world?s leading integrated producers of high-performance core and high-quality coreboard. It employs about 920 employees in 10 countries in Europe, Asia and North America, and has its head office in Lahti, Finland. In 2013, Corenso?s net sales were EUR 211 million and operational EBIT EUR 26 million. In the first three quarters of 2014, Corenso?s net sales were EUR 146 million and operational EBIT EUR 14 million."

alan mies	Re: PB ajaa testiajoja	4.12.2014 8.41
Corensolla on paljon toimintaa myös Suomen ulkopuolella. Suomen palkkataso on kehittynyt niin epäedullisesti, ettei täällä työvaltainen ja siis työllistävä yritystoiminta kannata, varsinkaan paperiteollisuudessa. Tätähän PBF:n toimintakin on. Ei olekaan ihme, että paperiteollisuuden investoinnit ovat viime aikoina menneet Puolaan ja Tsekkeihin. Tarvitsee vain vilkaista tuoretta palkkatasotutkimusta: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportit/raportti29.pdf

valekonsultti	Re: PB ajaa testiajoja	4.12.2014 21.21
On taas aika muistuttaa konsulttikielen ja selkokielen eroista. Tässä yksi esimerkki: "Olemme päässeet koeajovaiheeseen, jne.." = Meillä ei ole varmaa tietoa tuotteemme teknisestä laadusta eikä toisaalta mainittavia tilauksia. Kannattavuusmielessä kynnämme syvällä. Sitähän se tarkoittaa. Konsultit, kuten Björkqvist ja Häggblom käyttävät eri kieltä kuin me maan matoset. Kumpi lienee parempi tapa??

Nasse-setä	Re: PB ajaa testiajoja	4.12.2014 21.35
Twhtaan parkkipaikalla 2 autoa, joista toinen Samovaarin se mersu.Ikkunat huurussa ja ilman moottoria. Olisko tämä selkokielistä.Kyse on konkurssin pitkittämisestä- olisko selkokielistä.

alan kolmas mies	Re: PB ajaa testiajoja	5.12.2014 17.17
alan miehen linkki "SUOMALAINEN PALKKATASO EU-VERTAILUSSA Mari Kangasniemi Pekka Sauramo Ozan Yanar Tämä tutkimus on Palkansaajasäätiön rahoittaman "Suomalainen palkkataso EU-vertailussa" -projektin loppuraportti. Tutkimus perustuu Eurostatin EU-SILC -aineistoihin vuosilta 2008- 2012. Vastuu kaikista johtopäätöksistä on tekijöillä" on mielenkiintoinen ja hyödyllinen lukea ajatuksella. Johtopäätösvastuu näyttää kuitenkin jäävän tutkimuksen tekijöille. Lukija voi kyllä itsekin vetää laajasta tutkimuksesta joitakin johtopäätöksiä. Tutkimuksen tekijät kertovat selvityksessään valottavansa palkansaajien asemaa Euroopan maissa seuraavasti: "Tämän tutkimuksen tarkoituksena on valottaa palkansaajien asemaa Euroopan maissa siitä lähtökohdasta, millaisia ansioita keskimääräiset ja erityyppiset palkansaajat ansaitsevat eri maissa ja miten se vertautuu maan palkkarakenteeseen ja muihin maihin. " Tämän tehtävän tutkimus täyttää hyvin. Johtopäätös on, että Suomessa oli jo vuonna 2011 eurooppalaisittain mitattuna keskimääräistä korkeammat palkat. Luulen, että tilanne vuonna 2014 on vielä parantunut moneen maahan verrattuna. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko Suomessa varaa maksaa lähes EU:n korkeimpia palkkoja? Työn teettäjien kannalta bruttopalkka ei tietysti ole ratkaiseva, koska perinteisesti bruttopalkan päälle työnantajat joutuvat maksamaan huomattavan määrän ns. sivululuja. Swedish Association of Employers eli meidän EK:ta vastaava työnantajaliitto on aina seurannut hienosti eri maiden palkkojen ja työvoimakustannusten kehitystä. Heidän tilastonsa on tuoreempi kuin alan miehen löytämä vuotta 2011 koskeva palkkatutkimus. Kun katsoo ruotsalaisten tilastosta EU:ssa eri maiden työvoimakustannuksia tehtyä työtuntia kohden ja yhdistää nämä tiedot vielä EU:n väestötilastoihin ja etenkin siinä vielä aktiivisiin henkilömääriin maittain, niin karmea suomalainen nykytotuus paljastuu. Ensinnäkin voidaan todeta, että EU:ssa työvoima voi liikkua nykypäivänä vapaasti ja tehdyn työtunnin hinta EU maissa vaihteli vuonna 2013 4.7-56.8 euron välillä. EU:n aktiivisen väestön määrä on tilastojen mukaan noin 238 milj. asukasta. 98.8 milj. aktiivista ihmistä asuu maissa, joissa yhden työtunnin kustannus on yhtä suuri tai suurempi kuin työtunti maksaa työnantajalle Suomessa. Näissä maissa keskimääräinen työtunnin hinta on 47.3 euroa per tunti. Suomessa työtunnin hinta on tässä ryhmässä siis alin eli 43.8 euroa per tunti, mikä on yhtä suuri kuin Saksassa. Em. maiden lisäksi EU:ssa on muissa maissa aktiivista väestöä yhteensä noin 139 milj. ja heidän keskimäärinen tuntikustannus on vain 23.6 euroa per tunti. EU:ssa kaikkien työntekijöiden keskikustannus oli vuonna 2013 33.4 euroa per tunti. Suomen tuntikustannus oli vuonna 2013 31.1% korkeampi EU:ssa keskimäärin. Jos Suomen kustannustasoa vertaa em. EU:n halpamaihin, niin Suomen tuntikustannukset ovat jo 85.5% korkeammat kuin noissa EU:n halpamaissa keskimäärin. Minä en mitenkään usko sitä, että suomalaiset ovat noin paljon tehokkaampia kuin muut ihmiset. Vertailuja voi suorittaa vaikka Viron sote-sektorilla tai virastoissa, joissa sähköinen palvelu pelaa ja IT-systeemit ovat aivan huippuluokkaa verrattuna meikäläisiin. Yo. vertailun perusteella ei ole ihme, että Suomessa ei suksi luista. Nalle Wahlroos totesikin alkuviikosta talousseminaarissa, että Suomi on kovaa vauhtia matkaamassa samaa tietä kuin naapurimme Venäjä. alan miehen esittämä palkkatilasto koskee vain EU:ta. Yllä esittämäni tilastotieto tekee samoin. Jos olisin ottanut tarkasteluun vielä USA:n tai muutaman Aasian maan niin tilanteemme olisi vieläkin surkeampi. alan miehen esittämässa tilastossa on runsaasti hyödyllistä luettavaa. Selvityksestä nähdään mm. se, että Suomessa palkkahajonta on EU:n matalimpia. Nykyisessä poliittisessa keskustelussa ainakin minua ihmetyttää, miksi demujen Antti Rinne on toistuvasti julistanut, että meidän täytyy entisestään pyrkiä kaventamaan palkkaeroja, kun se näyttää johtavan maan kilpailukyvyn heikkenemiseen. Toinen keskeinen asia, joka tulee selvästi esille alan miehen tilastosta, on Suomen poikkeuksellisen korkea järjestäytymisaste ja vuosikymmeniä tehdyt keskitetyt ja yleisitovat sopimukset, jotka ovat ajaneet Suomen palkkakustannukset läpi kaikkien kattojen. Kehitteillä oleva vielä nykyistäkin vahvempi Hakaniemen Linnake saattaa johtaa entistäkin joustamattomampaan suuntaan, koska keskusjärjestöt eivät koskaan voi lähteä yksittäisten yritysten tarpeita ottamaan huomioon. Nykytietämyksen valossa keskitetyt ratkaisut näyttävätkin tuhoisilta. Saksan erittäin hyvä menestys ja kilpailukyky selittyykin jo kauan sitten tehdyillä työreformeilla, jotka johtivat mm. palkkojen laskuun ja luopumiseen yleissitovista sopimuksista. On tietysti aivan luonnollista, että on olemassa erilaisia työtehtäviä, joissa vaatimustasot vaihtelee, joten ei voida edellyttää, että kaikilla on sama palkka mm. koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta, joka näyttää olevan vahva periaate Suomen työtekijäjärjestöissä. alan miehen esille ottama tilasto ei selitä sitä, miksi meillä on ajauduttu korkeisiin palkkoihin. Siihen on tietysti luonnolliset syyt ja niitä on monia. Aika usein meillä Suomessa puhutaan palkan ostovoimasta. Meillä ei tahdo mikään palkka riittää, koska elinkustannukset nousevat koko ajan. Korkea työn- ja palvelujen verotus on yksi keskeinen palkkakustannuksia nostava voima. Toinen merkittävä tekijä, josta vähemmän ehkä puhutaan on Suomen monopolistinen tai oligopolistinen talousjärjestelmä. Tässä kohtaa ei tarvitse viitata muuta kuin periaatteessa kahden yritysryhmän hallitsemaan päivittäistavarakauppaan, Valioon, Alkoon ja vahvoihin energiayhtiöihin, tai esim. ammattiyhdistysliikkeen pyörittämiin vuokra-asuntoihin, joissa kuuluu voitot olevan jopa yli 30%:n. Ruoka on Suomessa lähes kalleinta Euroopassa. Juha Sipilästä ollaan näköjään tekemässä Suomen Messiasta seuraavissa vaaleissa, mutta hänkin joutuu kohta totuuden eteen. Suomen teollisuuden kilpailuky on mennyt jo vuonna 2008. Sipilän mestaroimaksi mainittu sote näyttää vaan kasvattavan julkista sektoria. Edessä on verojen entistäkin suurempi nosto, mutta joka tapauksessa myös bruttokansantuotteen pysyvä lasku Venäjän tapaan. alan mies on oikeassa. Korkeiden kustannusten Suomi ei ole kiinnostava maa pitkään aikaan sijoittajien näkökulmasta - valitettavasti.

Pena T.	Re: PB ajaa testiajoja	6.12.2014 13.38
Miten on, Veijo ja Heimo? Jatkatteko pusikossa piileskelyä, vai tuletteko esiin kertomaan kuntalaisille, missä mennään? Nykyinen kaupunginhallitus on yhtä onneton kuin edellinenkin. Kepumafian juoksupoikia kaikki.

yksi maksajista	Re: PB ajaa testiajoja	7.12.2014 22.53
Saisiko selvää ja rehellistä tietoa tehtaan tilanteesta: tuotannon näkymät, tilaukset ja talous. Henkilöstön asema ja verotulot? Ympäristöasiat? Onko kohtuuton pyyntö, Veijo? Mitä pelkäät?

rahat loppuu kohta	Re: PB ajaa testiajoja	9.12.2014 12.45
Miksi olette niin hiljaa ja piileskelette, Veijo ja Heimo? Kansa odottaa vastauksia ja tietoa... ei selityksiä. Oletteko mahdollisesti pitkällä lomamatkalla jossain, missä ei ole nettiä eikä älypuhelimet toimi? Te olette olleet kaksi vuotta testiajossa, mutta toistaiseksi on nähty vain makkelia. Tuleeko vielä priimaa jonain päivänä?

alan mies	Re: PB ajaa testiajoja	10.12.2014 15.33
Turhaan ajavat testiajoja. Isot jyllää. Metsä Boardikin luopuu paperista kokonaan ja keskittyy vain kartonkiin. Ei taida löytyä sellaista erikoisalaa, jossa isot firmat pienimmillä koneillaan eivät pärjäisi PBF:lle. http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201417034 Tämä saneerauksen hyväksyminen oli suorastaan rikollista. Kaikkien sääntöjen mukaan sitä ei olisi saanut tapahtua.

alan kolmas mies	Re: PB ajaa testiajoja	10.12.2014 22.15
Kummasta saneerauksesta alan mies mahtaa puhua? Kari Jordan on saneerannut MetsäBoardia vuositolkulla tavoitteena lähes velaton yhtiö. Hän on kohta päässyt tavoitteeseensa. Sijoittajat tuntuu tykkäävän Jordanin saneerauksesta. Jordanin firmassa MetsäBoardin kassavirta kasvaa Kristoffer ja Juankosken Nero ovat myös saneeranneet Tratta PBF:ia jo vuodesta 2011 lähtien. Näilläkin herroilla on tavoitteena ollut velaton yhtiö. Kristofferin ja Neron saneeraamassa Samovaari-yritysryhmässä kassavirta koko ajan pienenee. Sijoittajat ja TECTA:n ostajat eivät ole olleet vakuuttuneita, että Kristofferin ja Neron saneeraus onnistuu. Siksi Tratta PBF:n osakkeilla ei olekaan mitään arvoa, eikä osakkeiden arvo ainakaan kasva turhanpäiväisten muutaman tunnin testiajojen perustella. Turhat testit kuluttavat vain lisää rahaa ja kaupungin veroeuroja. Turhat testiajot pitää mahdollisimman pian lopettaa. Kristofferilla on aikaa enää 12 päivää myrkkykonttienkin hoitamiseen asianmukaiseen käsittelyyn. Kristofferin kannattaa ottaa huomioon sekin, että myrkkykonttien kuskaaminen joulunpyhinä tulee tolkuttoman kalliiksi, joten Samovaari-yhtiöissä kannattaa keskittyä oleelliseen. Kristofferin ja Neron yrityssaneeraukset täyttävät kaikki rikollisen konkurssin pitkittämisen tunnusmerkit. Silti Nyyssönen jatkaa saneerausta. Faroconin hallistakaan ei ole kuulunut mitään, vaikka Nero kertoi, että välimiesoikeuden päätös tulee muistaakseni marraskuussa. Nero ei tainnut kuitenkaan mainita minä vuonna marraskuussa tulos julistetaan. Tuloksen julistaminen lienee julistettu salaiseksi 50 vuotta. Silloin viimeistään kaikki puuhamiehet ovat jo haudan povessa. Tuskin kukaan Tratta PBF:n saneeraajista kuitenkaan selviää Linnan juhlien Mikkelin veteraanin 101 vuoden ikään.

alan mies	Re: PB ajaa testiajoja	11.12.2014 6.55
Tietysti tarkoitan PBF:n saneerausmenettelyä, kun puhun rikollisuudesta. Ei taida alan kolmas mies käsittää, kuinka iso kartonkikapasiteetti Husumiin tulee. Metsä Boardhan on ollut pelkästään suomalainen kartongintuottaja. Tämä 400 000 t/a lisää taivekartonkia Husumiin on noin 15 % nykyisestä Euroopan kapasiteetista. Se merkinnee hetkellistä ylikapasiteettia ja estää kilpailijoiden isot investoinnit tähän lajiin. Tämän lisäksi tulee 300 000 t/a laineria. Toisaalta paperin valmistuksen lopettaminen auttaa etenkin Stora Ensoa, jolla on Veitsiluodossa kaksi lähes samanlaista kopiopaperikonetta kuin Husumissa suljetaan. Saksan konetta MB tuskin saa myytyä. Näin loppuu viimein aikoinaan ostettujen tappiopesien ylläpitäminen. Ne MB:n ostot Euroopastahan olivat yhtä tyhmiä kuin SE:n Amerikan valloitus. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4-board-luopuu-paperista-ja-investoi-kartonkiin-1.76833

alan mies	Re: PB ajaa testiajoja	14.1.2015 5.01
On mielenkiintoista nähdä, mikä on tulevaisuuden tie, kun halutaan välttää maaöljypohjaisia muoveja elintarvike- ja nestepakkauksissa. PBF:n keino on dispersiopäällystys, mutta jotkut muut kehittävät asiaa perinteisellä extruuderipäällystyksellä: http://www.talouselama.fi/uutiset/valion+maitotolkkiin+tarttuva+saa+kateensa+jotain+aivan+uutta++100+ensimmaisena+maailmassa/a2286797

alan kolmas mies	Re: PB ajaa testiajoja	14.1.2015 19.08
alan mieheltä mielenkiintoinen linkki. alan mies on kouttaus-experttinä kiinnnostunut nyt lähinnä kouttausteknologiasta: dispersio- vaiko extruusiopäällystys? Tosin alan mies pohdiskelee myös uusiutuvien päällystysaineiden käyttöä ja tulevaisuutta. Minun on kuitenkin vaikea ymmärtää, miten tämä liittyy konkkatilassa olevaan Tratta PBF-yhtiöön. alan miehen linkissä on kuitenkin tärkeitä asioita. Ensinnäkin uutisen tiedottaja on Valio, joka on käsittääkseni Suomen johtava nestepakkaaja. Toiseksi uutisessa mainitaan, että tuote on kehitetty yhteistyössä Tetra Pakin kanssa. Uusiutuvat maitotölkkiaihiot Valiolle toimittaa siis Tetra Pak. Tetra on käsittääkseni maailman johtava nestepakkaussysteemien toimittaja. Valion ja Tetran tavoitteena näyttää olevan kehittää 100%:sti uusiutuvista raaka-aineista (sokereista etanolin kautta) valmistettu nestepakkaus jopa pakkauksen korkkia myöten. Korkki alkaa siis olla tärkeä osa nykyaikaista nestepakkaustölkkiä. Totta se onkin, että harjakattoinen tölkki on vähän hankala avata ja sulkea. Taitaa olla myös niin, että korkillisessa pakkauksessa esim. maito säilyy paremmin. Aseptiset pakkauksethan ovat olleet erittäin tärkeitä sekä Tetran ja Stora Enson yhteisessä pitkässä kehitystyössä. Minulle Enson "alan miehet" ovat kertoneet, että Enso Gutzeit aloitti harjakattoisen maitotölkin toimitukset Kaukopään KA 2:lta vuonna 1958. Vuonna 1963 Kaukopäähän hankittiin ensimmäinen extruuderi PE 1 maitotölkkikartonkia varten. Enso Gutzeitin ja Tetran yhteistyö taas alkoi jo vuonna 1955 ja yhteistyön alussa Tetra oli kertonut kartonkimarkkinoita löytyvän noin 30 000 t/a. Amerikassahan maitotölkkikartonkia oli tehty jo 1930-luvulta lähtien. Pitkän yhteistyön kautta Stora Ensosta on kuitenkin tullut maailman johtava nestepakkauskartonkien valmistaja. Aikaa tähän monivaiheeseen kehitykseen on mennyt vaatimattomasti vasta 59 vuotta. Enson ?alan miehet? eivät ole minulle kuitenkaan kertoneet, kuinka monta miljardia euroa tähän kehitystyöhön on kaikkiaan mennyt eri osapuolilta. Epäilen, että Stora Ensolta tai Tetralta ei ole rahaa kuitenkaan tässä kehitystyössä puuttunut. Tosin ei ole puuttunut voittojakaan. Ruotsissa myös Holmenin Iggesund Paperboard on pitkään kehitellyt uusiutuvia kartongin päällystysmateriaaleja (bioplastiikkaa) italialaisen Novamontin kanssa. Yhteistyö alkoi jo ainakin 5 vuotta sitten. Tratta PBF:n lisäksi maailmassa on siis paljon muitakin elintarveike- ja nestepakkauksista kiinnostuneita kartongin valmistajia, joilla on jo merkittävää omaakin kompostoituvaa ja kierrätettävää kartonkituotantoa. Kun näitä biomateriaaleihin liittyviä linkkejä alkaa seurata, niin vastaan tulee myös monenlaisia maailman johtavia kemikaalialan yrityksiä kuten esim. DuPont. DuPontin päämaja ei ole Amsterdamissa Schipholin lentokentän laidalla, kuten varattoman Visand Holdingin on. Tähän samaan ketjuun näyttää kuuluuvan myös Stora Enson äskettäinen "sokeritehtaan" hankinta ja uuden koelaitoksen pystytyshanke USA:ssa. Missään merkittävissä yhteyksissä en kuitenkaan ole vielä havainnut mainintaa Premium Board Finland Oy:stä tai sen kehittämästä VisorCote dispersiopäällystetystä elintarvikekartongista. Tosin Stas Samoriz on vasta äskettäin hankkinut mullistavalle tuotteelle eurooppalaisen tavaramerkin ja tehnyt sikäli merkittävän noin 500 euron alkuinvestoinnin. Siitä ei ole vielä kerrottu, onko esim. USA:n tiukka FDA hyväksynyt VisorCote-tuotteen Amerikan nirsoille markkinoille kelvolliseksi. Kuitenkin täysin varaton Tratta PBF koeajaa aina silloin kunnan piikkiin kaupunginjohtajan seuratessa taustalla VisorCote- koeajoja, kun Tratta PBF:n täytyy SS:n toimittajien kautta välittää tietoa selvitysmies Nyyssöselle, että saneersausohjelma etenee täysin hyväksyttyjen saneeraussuunnitelmien mukaan. Noin vuonna 2069 Tratta PBF:n on määrä tuottaa yhtä paljon dispersio-päällystettyä VisorCote elintarvikekartonkia kuin Stora Enso nykyään tekee eri tavoin päällystettyä nestepakkauskartonkia eli noin milj. tonnia. Kyseisenä vuonna Tratta PBF:llä on myös useita moderneja kartonkitehtaita ympäri maailmaa, joista suurimmat on rakennettu Kiinaan ja tietysti myös Venäjälle. Näissä maissa esim. maidonjuojia on vuonna 2069 jo yli 2 miljardia kappaletta. Näissä uusissa kartonkitehtaissa päällystys tapahtuu dispersio-päällystyksellä ja Tratta PBF:n Juankoskella kehittämän ainutlaatuisen Off-Machine päällystystekniikan avulla.

nestettä päässä	Re: PB ajaa testiajoja	14.1.2015 23.24
Miten Heikki uskot että korkit kierrätetään? Erotellaan ensin ja paljonko maksaa.

alan mies	Re: PB ajaa testiajoja	14.1.2015 23.49
Kun olin opettaja, niin jopa tyhmimpiin kysymyksiin vastasin ystävällisesti ja ilmaisematta sitä, että kysymys oli tyhmä. Niinpä vastaan myös nimimerkille "nestettä päässä", että käsitteet uusiutuva ja toisaalta kierrätettävä materiaali eivät ole synonyymejä. Uusiutuvahan tarkoittaa sitä, että vaikka sille korkille mitä tehtäisiin, niin se on tehty uusiutuvasta materiaalista, koska sokeriruoko kasvaa vähintään joka vuosi uudelleen. Maaöljy sen sijaan ei ole uusiutuvaa, koska se uusiutuu vasta vuosituhansien päästä. Perinteiset muovit on siis tehty maasta pumpatusta öljystä eli fossiilisesta materiaalista, joka ei elinaikanamme uusiudu, mutta sekin voi olla kierrätettävää. Linkittämässäni uutisessa puhuttiin vain, että korkit ja suunniteltu muovikalvo kartongin pinnalla ovat uusiutuvista materiaaleista. Toisekseen olen kyllästynyt näihin Heikki-heittoihin. Joillakin on tarvetta viitata joka viestissään Heikki J.W.Saloseen. Mielestäni ne viestit pitäisi kaikki poistaa, koska viimeisen kahden vuoden aikana ei sivustolla ole ollut yhtään asiallista viittausta häneen. Vai oletko sinäkin alan kolmas mies Heikki.

alan kolmas mies	Re: PB ajaa testiajoja	15.1.2015 0.51
Ottia tuotan kirjoituksesta tuli mieleeni Aladdin Taikalamppu, jonka "korkin" roisto Jafar meni ahneuksissaan avaamaan. Mutta Taikalampun henki pääsikin vapaaksi ja lopulta roistoksi todettu Jafar tyhmyytään toivoo tulevansa maailman mahtavaimmaksi hengeksi. Jafar ei kuitenkaan tajunnut sitä, että Taikalamppu imi hengeksi muuttuneen Jafarin sisäänsä ja oikea henki heitti Taikalampun (tietysti "korkki" päällä) tylysti pimeimpään arabilaiseen ihmeiden luolaan.Vai lieneekö kysymyksessä ollut syvin ja pimein juankoskinen Perunakellari.

torvensoittaja	Re: PB ajaa testiajoja	15.1.2015 13.29
Toimittaja Terävälle olisi hommaa koeajoista kertomisessa ja niihin liittyvien taloudellisten suunnitelmien analysoimisessa. Totuus on myrkkyä kepumafialle -- muistakaa se. Kerro, Pirjo, kerrankin koko asia. Onko saneerausmenettelyllä mitään tulevaisuutta?

Vastaa viestiketjuun