Keskustelu
| PV | Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 9.12.2014 21.07 |
| Moro, olemme ylihuomenna selvittämässä ensi vuosien talousarvioita ja mahdolliset YT-neuvottelut edessä. Olisko esim. yksityistäminen, ulkoistaminen ja yhtiöittäminen vaihtoehtoiset talouden parannuskeinot. SS uutisoi esim:" Vuokko Viljakka 15:51 Tuleva vuosi ei helpota tiukan talouden kanssa kamppailevaa Rantasalmen kuntaa. Talous ei ole korjaantunut talouden tasapainottamisohjelmasta huolimatta. Suuret, pääosin velkarahalla tehtävät investoinnit, 20 vanhusten palveluasuntoa sekä koulukeskuksen noin kuuden miljoonan euron peruskorjauksen aloittaminen eivät tilannetta paranna. Ensi vuoden budjettiesitys sisältää 5,5 miljoonan euron investoinnit. Tulevan vuoden tilikauden tulokseksi on budjetoitu 150 000 euroa. Lainamäärä nousee ensi vuonna noin 11 miljoonaan eli noin 2 800 euroon per asukas. Tulevan vuoden suuria muutoksia ovat sote-palveluiden siirtyminen Suomen Terveystalo Oy:lle sekä teknisten palveluiden yhtiöittäminen kolmen kunnan yhteiselle Järvi-Suomen Palvelut Oy:lle. Valtuusto päättää budjetista ensi maanantaina." Kannattaa ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet: Iivolan myynti yksityiselle; Iivolan yhtiöittäminen; ruokahuollon yhtiöittäminen ja myyminen>; ja teknisen osaston yhtiöittäminen tai myyminen. Näillä organisaation muutoksilla voisimme saada selkeitä taloudellisia hyötyjä kunnan talouteen ja sen hoitamiseen ammatimaisesti. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 10.12.2014 7.03 |
| Rantasalmella ollaan rehellisiä ja ennakkoluulottomia. Suunta näyttää olevan lupaava. Ennustamme hyviä tuloksia. Juankoskella on esitetty terveen taloudenpidon keinoja jo vuodesta 2008. Ei ole saatu kepumafiaa edes keskustelupöydän ääreen. Päättäjien laatu ja korruptoituneisuus näkyvät kunnan taloudesta kiistattomasti. Valmistelun rajaaminen pieneen piiriin ja salailu kertovat perikepulaisesta hallintokulttuurista. Muutoksen vaatijoita moititaan jopa paikallislehdessä, joka julkaisee kaiken kepumafian propagandan. Miettikää analogiaa: Venäläisiä sotilaita ei ole kuulemma Ukrainassa, eikä jäävejä Juankosken päätöksenteossa. Mielipidetiedustelujen mukaan kepulaisuus on taas nousussa. Suomen kansalle olisi aihetta kertoa Juankosken tapauksesta yksityiskohtaisesti. |
||
| kamreerin alku | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 10.12.2014 8.43 |
| Tutustupas Pekka Sotka-tietokantaan, jossa on vertailu palvelutuotannon yksikköhinnoista. Vertaile oman tuotannon ja ostopalveluiden hintoja. Älä poista tätä kirjoitusta. |
||
| P | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 10.12.2014 13.58 |
| Moro, YLE:n uutisessa tänään:" Tuntuma on se, että nyt noin 60?100 kuntaa miettii sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden ulkoistamista tai sitten osittaista ulkoistamista, Risikko arvioi valtiovarainministeriön sekä kunta- ja aluehallinto-osaston kokoaminen tietojen perusteella" Hinnat ovat nousemassa pilviin ja veroprosenttia ei voi nostaa kilpailukyvyn takia senttiäkään. |
||
| kamreerin alku | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 10.12.2014 14.49 |
| Odotan edustajaltani ainoastaan paneutumista saatavilla oleviin tietoihin ja ratkaisuja, jotka perustuvat tosiasioihin. Laesterän konsulttiselvityksessä törmäsimme sinun esittämiin väitteisiin kunnallisen palvelutuotannon kustannuksista. Laesteräkin joutui toteamaan, että palvelujemme yksikköhinta ( hoitopäivän hinta) on edullinen, mutta palvelujemme taso ja määrä ovat liian korkeita resursseihimme verrattuna. Hän vaati, että ne on pudotettava sellaiselle tasolle, että valituksia aluehallintovirastoon tulee kuten muista kunnista tulee. Johdonmukainen päätelmä olisi, että säästöjä tehtäisiin tehostetun hoidon palvelutasoa pudottamalla. Ehkäpä vaatimus yksityistämisestä pitää sisällään saman asian? Samaan lopputulokseen päästään muuttamalla tehostettua palveluasumista tavanomaiseksi eli palattaisiin muutaman vuoden takaiseen aikaan. Tiedossa oleva tosiasia nimittäin on se, että Laesterän ehdotuksesta on otettu pitkä askel päinvastaiseen suuntaan ja tehostettua hoitoa on lisätty 10-20 paikkaa ja kustannukset ovat kasvaneet. Nämä toimet on keskustavallan päättymisen jälkeen! Kun ostopalvelujakaan ei ole kyetty vähentämään lainkaan, ovat sosiaalipuolen hoitopalvelut nousseet käsittämättömästi ja talousarvioylitykset vuodesta toiseen lasketaan 1-2 miljoonassa eurossa. En väitä, että Juankosken palvelutuotanto olisi ylenpalttista. Se on juuri sellaista kuin hyvän tason tulee ollakin. Tätä asiaa lautakuntakin on pitänyt tärkeänä. Tämä taso on vain sellainen, ettei tällä huoltosuhteella toimiva kunta voi tulla toimeen. Tässä syy siihen, että tarvitsemme leveämpiä hartioita. Uusi suunniteltu sotelaki vastaa samaan ongelmaamme ja se tulisi pudottamaan hoitomenoja ratkaisevasti juuri väestörakenteestamme johtuen. |
||
| alan mies | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 13.1.2015 8.52 |
| Englanti on yksi sote-palvelujen yksityistäjistä. Ei se aina ole niin auvoista kuin luullaan Englannissakaan: http://www.hs.fi/talous/a1420864731785 |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 13.1.2015 11.36 |
| Lähes kaikki riippuu osaamisesta ja johtamisesta. Hyvän suunnitelman hyvä toteutus on yrityksissäkin menestyksen avain. Poliittisiin ja sukulaisuussuhteisiin perustuva rekrytointi vie tuhoon ja organisaation lamautumiseen. Palkataan korruptoituneita henkilöitä, joiden kiitollisuus rekrytoijille estää tehokkaan toiminnan. Vastaavasti oman puolueen ihmisiä ei sanota irti eikä kilpailevia keinoja palvelujen tuottamiseen oteta käytäntöön. "Täyden palvelun terveyskeskus" ja Keskustan Keittiö maksoivat yli 10 milj. euroa. Niiden käyttäminen vasta maksaakin sitten. Juankosken todelliset osaajat kertoivat järkevän vaihtoehdon, mutta korruptioporukka halusi upottaa Juankosken. Prrrk..le.. Syntyi varoittava esimerkki takauksineen ym. |
||
| alan kolmas mies | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 13.1.2015 14.19 |
| Kamreerin alku ja alan mies ovat vieneet talousarviota koskevan keskustelun vanhalle tutulle "eipäs juupas tielle". Siis vastakkain on taas asetettu julkinen ja yksityinen sote-palvelu. Molemmat näyttävät tulevan sellaiseen johtopäätökseen, että julkisen palvelun täytyy olla parempi kuin yksityisen. Kumpikaan keskustelijoista ei ole esittänyt ainuttakaan tosiasiaa tai mitattavaa kriteeriä, jolla oman näkemyksensä perustelevat. Tavallisesti kohtalaisen perustellusti keskusteleva kamreerin alku sortuu nyt referoimaan Laesterän ehdotuksia. Laesterä oli todennut Juankosken hoitopalvelun yksikköhinnan olevan kilpailukykyinen, mutta palvelun taso ja määrä olisi liiallista. Juankosken päättäjät kuitenkin lisäsivät tehostettua hoitoa ja ostopalvelutkin ovat vuodesta toiseen riistäytyneet käsistä. Kamreerin alku ja Laesterä näyttävät tulevan siihen johtopäätökseen, että palvelun tasoa pitää laskea ja se ilmeisesti kamreerin alun mielestä tapahtuu, jos palvelu yksityistetään. Kamrerin alku voi käydä kysymässä Rääkkylän pienen kunnan asukkailta, mitä mieltä siellä ollaan ulkoistetuista yksityisistä sote-palveluista jopa naapurikuntia myöten. alan mies puolestaan ottaa yhden yksityisen sairaalaesimerkin Englannista ja ilmeisesti haluaa liittyä kamreerin alun kanssa ns. sote-laulukuoroon julkisen palvelun ylivoimaisuudesta. Olen itse jo useamman kerran aikaisemmin ja varmaan ainakin parin vuoden ajan todennut, että Juankosken katosta läpi lentäneiden sote-palvelujen oikea kustannustaso löytyy ainoastaan kilpailuttamalla asianmukaisesti tarvittavat palvelut. Tietysti palvelutarve on ensin syytä määrittää. Palveluja voidaan hankkia monin eri tavoin. Niitä voi järjestää kunta, kuntayhtymät tai yksityiset toimijat. Monissa kunnissa on jo kiihtyvällä tahdilla aloitettu sote-palvelujen ulkoistaminen joko osissa tai kokonaan. Näissä tapauksissa ei tarvitse keskustella teoreettisesti, onko palvelu liian hyvää tai huonoa, koska palveluja hankittaessa joudutaan aina määrittelemään hoitotarve. Tarpeen perusteella palvelujen tarjoajat tietysti aina pyrkivät löytämään mahdollisimman edullisen ratkaisun. Julkinen valta kuitenkin asettaa näille palveluille tietyt tarkasti määritellyt normit ja ehdot. Siitä olen kuitenkin varma, että yksityisen puolen tarjoajille on aina erilaisia ratkaisumalleja tarjolla. Julkisella puolella tarjontamallit ovat vuosikymmenien aikana valitettavasti olleet urautuneita, koska niiden hyvyyttä tai toimivuutta ei ole koskaan avoimesti kilpailutettu tai testattu. Ala on ollut Suomessa monopolisoitu lähes samalla tavalla kuin Alko tai VR. Yleisesti voidaan todeta, että hoiva-alalla Suomen palvelutuotannon arvo on nykyään suuruusluokkaa 10 miljardia euroa vuodessa ja yksityisten palvelujen osuus on tästä vielä vain noin 30%. Yksityinen sektori työllistää vain noin 15 000 ihmistä ja asiantuntijaa. Veikkaukseni on, että julkisella puolella liikevaihtoon verrattuna vastaavien palvelujen piirissä on moninkertainen määrä ihmisiä. Toiminnan tehokkuus on siis yleisesti ottaen erittäin heikko. Alalle on perustettu uusi yritys Hoiva-alan Palvelutouttajat ry, jonka tavoitteena on se, että 10 vuoden kuluttua yksityinen sektori tuottaisi palveluja yhtä paljon kuin julkinen. Jaana Laitinen-Pesola aloitti yhdistyksen toiminnanjohtajana 1.11.2013 ja on todennut mm. seuraavaa: "Yksi yhdistyksen tavoitteista on saada kunnille ja yksityisille toimijoille samat pelisäännöt. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitajia pitäisi olla sama määrä niin yksityisten kuin kuntien hoivakodeissa. Nykyisin tilanne on, se että yksityiselle puolelle asetetaan kovempia vaatimuksia kuin julkiselle puolelle". Yhdistyksen toimitusjohtaja Marja-Aarnio Isohannin mukaan "muita yhdistyksen tavoitteita on se, että alalla kilpaillaan Suomessa laadulla. Siksi tarvitaan yhtenäiset laatuvertailut niin yksityisille kuin kunnille ja näiden vertailujen tulosten pitää olla julkisia. Uuden Hoivayhdistyksen mukaan myös asiakkailla on nykyisin vain harvoin aito mahdollisuus valita palveluntuottaja. Yhdistys ajaa palvelusetelijärjestelmän merkittävää laajentamista tai uuden valinnat mahdollistavan järjestelmän rakentamista. Isot toimijat voivat tällöin kehittää erilaisia palveluvaihtoehtoja erilaisille asiakkaille. Kaikki vanhukset eivät viihdy samanlaisissa hoivakodeissa." Hoiva-alan konkareiden puheista voi päätellä, että julkisella puolella on edessä kova ryhtiliike. Asia tulee tapetille viimeistään, kun sote-sopimuksen osalta aloitetaan uuden hallituksen kanssa keskustelut siitä, kuka maksaa viulut. Kamreerin alku viittaa kommentissaan siihen, että Juankosken sote-palveluissa ostopalvelut ovat riistäytyneet käsistä vuodesta toiseen. Yrityksissä on tapana sanoa, että hyvä ostopäällikkö voi tehdä yrityksestä erittäin kannattavan, mutta huono ostopäällikkö voi viedä yrityksen konkurssiin. Sama ilmiö pätee myös kuntiin, jotka ostavat suuren määrän erilaisia palveluja. Yrityksissä ostopäällikön rooli on siksi merkittävä, että normaalisti yritysten voittoprosentti liikkuu välillä 5-10% liikevaihdosta. Jos hyvä ostopäällikkö ostaa palvelut 5% halvemmalla, niin voitto saattaa kaksinkertaistua. Jos taas huono ostopäällikkö ostaa palvelut 5% kallimmalla, niin yritystoiminta voi yllättäen muuttua tappiolliseksi. Kuntien talous ei mitenkään poikkea tästä. Kysymys on siis yksittäisten kunnan virkailijoiden ammattitaidoista mutta perimmiltään kuitenkin taloudellisen toiminnan johtamisesta. Tästä Juankosken katastrofikunnassa on ollut kysymys jo vuosikymmeniä. |
||
| Kamreerin alku | Re: Talousarvio: vaihtoehtoja esim. Rantasalmelta | 13.1.2015 15.24 |
| Hoitopalveluista merkittävimmän osan muodostavat vanhuksille tarjotut palvelut. Vuosia tai vuosikymmeniä sitten hoitopäivän hinta saattoi poiketa kuntien välillä paljonkin. Syrjäiset ja köyhät kunnat hoitivat vanhuksensa todella edullisesti varakkaampiin kuntiin verrattuna. Syy hoitopäivän hintakirjoon on aina ollut hoitohenkilökunnan määrä suhteessa hoidettaviin, koska tämä kustannustekijä muodostaa pääosan hoitopäivän hinnasta. Nyt, kun hoitajien määrä on melko tarkkaan kontrolloitu valtion toimesta, hintahaitari on kaventunut sekä kuntien välillä että julkisen ja yksityisen välillä. Yksityinen palveluntuotanto on kalliimpaa lähinnä siitä syystä, että toiminnan on oltava palvelun ylläpitäjälle voitollista. Siitä tämä 20% ero johtuu. Henkilökunnan määrä on vuosien varrella noussut merkittävästi, samoin asumisväljyys ja näiden mukana hoidon taso. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten Juankosken kaksi kertaa nykyisen kunnan väestö hoitui 16- paikkaisessa terveyskeskuksessa ja noin 70- paikkaisessa vanhainkodissa noin kolmanneksella nykyisestä henkilökunnasta. Psykiatriset hoidettavat olivat Harjamäessä, nyt oman kunnan yksityisessä hoitokodissa. Samaa potilasmäärää hoitaa 4-kertainen määrä hoitohenkilökuntaa. Hoitopäivän hinta on myös 4-kertainen. Laesterän antama ohje vähentää hoitoa on asiantuntijan ohje. Hoitoa tehostetun hoidon yksiköissä voi antaa ainoastaan lain vaatimalla tasolla. Siinä ei pysty paljon säästämään enää. Ainut tapa säästää, on vähentää paikkoja. Laesterä oli johdonmukainen. Hoitopaikkojen vähennys kasvattaa painetta vähemmän kontrolloidulla sektorilla eli kotihoidossa. Lain vaatimus koskee ainoastaan tehostettua hoitoa: tehostettua palveluasumista ja terveyskeskushoitoa. Toisin sanoen ainut merkittävä keino vähentää kustannuksia on siis tarjota raskasta hoitoa nykyistä vähemmän. Juankosken kaltaisessa kunnassa, jossa huoltosuhde on heikko, ei olisi tulevaisuutta nykyisellä lainsäädännöllä. Uusi sotelaki tulee näyttämään voimansa vasta sitten, kun olemme osa Kuopiota, joten emme tule näkemään sen vaikutuksia nykyjärjestelmään verrattuna. |
||