Keskustelu
| Täysin järjetön hanke hajaseudulle | Nopean netin hinta hirvittää | 23.12.2014 11.57 |
| Valokuitukaapelia on upotettu tuhansia kilometrejä haja-asutusalueelle. Kuva on Rautavaaralta, jossa nopean laajakaistan toteutus on paikallisen tietoverkkoo-osuuskunnan vastuulla. Nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen syrjäseuduille tökkii. Into valokuitukaapelin vetämiseen valtion tuella on hiipunut paikkakunnilla, joissa kuituverkkoyhtiöt eivät ole saaneet tarpeeksi liittymäasiakkaita. Normaalia on, että vain joka neljäs kuitukaapelin vaikutuspiiriin päässyt tilaa lopulta kiinteän liittymän. Netin satunnaisista käyttäjistä suurin osa ei halua maksaa 40?60 euron kuukausimaksua nopeasta verkkoyhteydestä, jos tarjolla on kohtuullisen hyvin toimiva mobiiliyhteys. Viestintäviraston selvityksen mukaan haja-asutusalueelle on vedetty valtion tuella viidessä vuodessa 8 000 kilometriä nopeaa laajakaistaverkkoa. Järeään sadan megan valokaapeliyhteyteen on päätynyt 56 prosenttia laajakaistaliittymän tilanneista yli 10 000 kotitaloudesta. Laajakaista 2015 -hankkeen alkuperäisestä tavoitteesta on täyttynyt karkeasti arvioituna runsas kolmannes. Maakunnallisten hankeohjelmien tavoitteena oli rakentaa yhteensä noin 40 000 kilometriä laajakaistaverkkoa, jonka piirissä olisi noin 130 000 kotitaloutta. Viime vuoden loppuun mennessä hanke oli tuonut kiinteän runkoverkon ulottuvilla vasta noin 40 000 uutta kotitaloutta. Kokonaistavoite jää varmaan vajaaksi, mutta minkä verran on vielä kysymysmerkki. Varatusta 130 miljoonan euron julkisesta tuesta on myönnetty kaksi kolmannesta, mutta verkkojen rakentaminen ja maksatukset tulevat viiveellä. Ne jatkuvat aina vuosiin 2016?2017, jolloin viimeiset hankkeet valmistuvat, apulaisjohtaja Petri Makkonen Viestintävirastosta arvioi. Loppukiri haja-asutusalueiden nopeista nettiyhteyksistä ratkaisee paljon. Maakuntaliitot ovat ilmoittaneet yli 80 uutta aluetta, jotka ovat aloittamassa laajakaistahankkeita. Jos ne toteutuvat, nopea valokuituyhteys tulee yhteensä 50 000 uudenkotitalouden ulottuville. Hankkeiden painopiste on selkeästi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kiinteiden nettiyhteyksien yhdeksi kompastuskiveksi maaseudulla on noussut liittymähinta. Teknisesti 4G-yhteys on vielä alakynnessä sadan megan kuitukaapeliin verrattuna, mutta sitoutuminen korkeisiin kuukausimaksuihin hirvittää monia. Liittymämaksuissa on hirveän suuria alueellisia eroja, mutta yhtä yhteistä selitystä ilmiölle ei ole löytynyt, Makkonen sanoo. Kiinteän kuituliittymä maksaa tilaajalle yleensä noin 1 000?2 000 euroa, kun valtion ja EU:n tuki liittymää kohti on ollut keskimäärin 6 700 euroa. Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään, jossa kuntien maksuosuus hankkeista on alimmilla 8 prosenttia. Toisessa luokassa omavastuu on 22 prosenttia, kun suurimmalle osalle kunnista osuus on 33 prosenttia. Yksittäisiä kuntia on jonkun verran irtisanoutunut hankkeista. Yksi syy on varmasti kiristynyt kuntatalous. Osa kunnista on katsonut, etteivät ne pysty vastaamaan omarahoitusosuudestaan hankkeissa, Makkonen toteaa. Paikallisten kuituverkkoyhtiöiden rahoitustilanne on osoittautunut kireäksi varsinkin hankkeissa, joita lähdettiin toteuttamaan ensimmäisinä ilman varmuutta valtion tukien maksatusaikataulusta. Kuntien takausvastuu osakkuusyhtiöidensä lainoista on johtanut monimutkaisiin järjestelyihin ja kahnauksiin. Kuituverkkoyhtiön rahoituksesta vastaavaan holding-yhtiöön on päädytty Keski-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa. Savon Verkkoholding Oy:n kohtalo on vielä auki, mutta ainakin yhdeksi perustajaosakkaaksi kaavailtu Tuusniemi on jo antanut osakkuudelle pakit. Nettioperaattorien hinnoittelu on herättänyt närää myös haja-asutusalueen yleispalveluliittymissä, joihin operaattorit on velvoitettu tarjoamaan yhden megan yhteys ympäri vuoden asuttuihin kotitalouksiin. Viestintävirastolla ei ole hinnoitteluun yleistä määräysvaltaa eli emme voi asettaa mitään kattohintaa. Kohtuullisuus on ratkaistava yksittäisten valitusten kautta, mutta se on hidas ja vaivalloinen tie. Toivomme, että pääsisimme yritysten kanssa keskustelemalla jonkinalaiseen itsesäätelyyn, jossa tavoitteena voisi olla korkeintaan 30?40 euron kuukausimaksut, sanoo Makkonen. |
||