Keskustelu
| Erkki Nieminen | Hyvää Joulua | 24.12.2014 13.46 |
| Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille tasapuolisesti. |
||
| Martti Pohjolainen | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 14.06 |
| Kiitos Erkki. Samoin minun puolesta oikein Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 kaikille. |
||
| Pena T. | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 15.43 |
| Toivotaan hyvää kaikille, erityisesti juankoskelaisille veronmaksajille. |
||
| P | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 15.55 |
| Moro, ja rauhallista Joulua. Ensi viikolla jo jatkuu luottamushenkilötehtävät valtuustonkokouksella, jossa aiotaan lakkauttaa Säyneisen koulu. Toivoisin kaikkien valtuutettujen miettivän, paljonko hyvää ja paljonko huonoa voi saada aikaan lähikoulun lakkauttamisella. Jos järjellä toimittaisiin, niin suunnattaisiin oppilaiden suunta takaisin lähikouluun ja mietittäisiin, kuinka tärkeä pohjoisen suunnan koulu kyseessä on ja kuinka suuri poistoarvo koululla on. Ja tietenkin kuinka paljon arvoa paikallisessa toiminnassa koululla on todellisuudessa. Säästöt ovat nähtävissä sivistystoimen talousarvioissa, joissa Säyneisen koulun lakkauttaminen ei tunnu lähes missään, vaan sivistystoimen talousarvio pysyy samana. Miksi. Kyseessä piti olla selvä taloudellinen ja tuotannollinen peruste. Säyneisen koulun lämmityskulut pysyvät samana; kiinteistönhoito pysyy samana; henkilöstö siirtyy kunnan toisiin tehtäviin ja vain yksi määräaikainen virka loppuu.Mahdollisesti. Nyt vain syntyy lisäkuluja kuljetuksissa ja asuntolan teknisessä uudistamisessa. Tiedän, että vaikka koulu lakkautettaisiin ja lasten määrä laskee kaikissa kouluissa, talousarvio pysyy samana. Mutta tosi on se, että Säyneisen koulun lakkauttaminen alkoi jo vuonna 2008, jolloin työryhmä perustettiin Säyneisen ja Muuruveden koulujen lakkauttamisiksi. Nyt on vuorossa Säyneinen ja viimeistään parin vuoden sisällä Muuruveden koulu. Muuruveden koulun lakkauttaminen ei silloin edes tunnu missään, sillä askel on jo otettu Säyneisen koulun lakkauttamisella. Ja siksi ihmettelen, että Juankoski taitaa olla ainoita kuntia, jotka itse hajoittavat lähipalvelurakenteensa ennen kuntaliitosta. Käsittämättömän typerää. Juankoski on takonut alijäämiä ja tyhjennetty varoistaan jo parikymmentä vuotta ja ainoana säästökohteena on Säyneisen alakoulun lakkauttaminen, joka ei säästä euroakaan, vaikka niin yritetään näyttää toteen. Katsokaa itse talousarvioita ja jos vertaatte tähän vuoteen, vaikka ensi vuoden talousarviota, ei muutosta ole, paitsi suuremmaksi. Hyvää Joulua kuitenkin. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 15.56 |
| Juankosken keskustan puolesta toivotan kaikille rauhallista joulua ja oikein hyvää uutta vuotta. Sivuston ylläpitäjälle lausun kiitokset ja toivon, että avoin keskustelu kotikuntamme hyväksi voisi jatkua reilun pelin hengessä kuten tähänkin asti. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 17.07 |
| Säyneisten koulun lakkauttamispuuhulle on laitettava pätepiste. Koulun lakkauttaminen ei säästä veronmaksajien rahoja senttiäkään. Tätä kautta ei löydy motiivia koulun lakkauttamiselle. Vastaavat säästöt täytyy tehdä ja voidaan helposti tehdä muualta. Lakkautuksen myötä kustannuspaineet siirtyvät vain muualle. Siksi sellaista koulun lakkautuspäätöstä ei pidä tehdä, vaikka sellainen näyttää olevan listoilla. Monissa kunnissa näitä koulujen suoraviivasia lakkautuspäätöksiä on ruvettu nykyaikana jo perumaan, kun asioita on tarkasteltu uudesta laajemmasta näkökulmasta kuin pelkät koulujen kustannukset. Koulua ei pidä lakkauttaa myöskään sen vuoksi, että Pekka Vartiainen on puolustanut Säyneisten koulua. Pekkakin on tuonut vain esiin järkisyyt. Nyt tarvitaan viisaan Juankosken virallisen äänen apua ja neuvoja. Olet ennekin saanut keskustalaiset ajattelemaan yhteistä parasta, joten tee niin myös nyt. Olet jo valmis ajamaan Säyneisten Esa Kettusenkin Kuopion tulevaan "parlamenttiin". Esakin on ollut huolissaan Säyneisten koulusta ja jopa lahjoittanut tabletit koululaisille. Näin Joulun aikaan odotan, että juuri Sinä annat nyt Säyneisten lapsille ja heidän vanhemmilleen joululahjan. Lahjasi vuoksi Juankosken lapset tulevat muistamaan Sinut ikuisesti miehenä, joka viime hetkellä pelasti monen nuoren juankoskisen tulevaisuuden. Juankosken keskustan viralliselle äänelle Rauhallista Joulua & Menestyksellistä Uutta Vuotta 2015. Jatkukoon keskustelu Juankosken hyväksi myös ensi vuonna. Lentäköön lekasi myös ensi vuonna taas uuteen ennätykseen. Jouluterveiset myös virallisen äänen viisalle vaimolle!! Ns. lapsen etukin vaatii jotain päättäjiltä. Sen tietävät ainakin ne, joilla on lapsia. |
||
| YP | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 18.33 |
| Tervehdys sivuston ylläpidolta, avoimuus ja avoin kritiikki ja tietysti myös avoin kiitoksenantaminen kuuluvat sivuston ylläpidon perusteeseihin. Sivustolta on välillä poistettu kirirjoituksia, joiden takana on sivuston vapaan kritiikin ja keskustelun vahingoittaminen ja anarkia. Ylläpito yrittää saada aikaan hyvää interaktiivista keskustelua, jota esim. keskustan virallinen ääni, alan miehet ja alakoulun ja yläkoulun tytöt ja pojat ja ikkunapöydän raati edustavat. Ollos mieli rauhaisa ja lämmittäkööt tunteet vain kovien pakkasten kylmettämiä jäseniä. Jatketaan samaan malliin. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 19.44 |
| Koulupäätösasiat ovat aina olleet vaikeita, mutta aina niistä on selvitty niin, ettei puolueelle ole tullut vahinkoa. Olemme hyväksyneet periaatteen, joka antaa koulun vaikutuspiirissä oleville keskustavaltuutetuille mahdollisuuden koulun puolustamiseen. Yleensä toisten puolueiden kanta on etukäteen tiedossa yksityisiä valtuutettuja myöten. Keskustasta koulun puolustajia saa tulla juuri sen verran, että koulun lopettamispäätös ei vaarannu. Tässä tapauksessa Säyneisen koulun puolesta voivat äänestää uusi puheenjohtajamme ja kaikki Säyneisen puolen valtuutetut ja silti koulu loppuu. Näin se menee. On aina mennyt. Joskus olemme joutuneet taktikoimaan siten, että koulun puolustaja on jäänyt pois kokouksesta ja vastustaja on tullut toiselta puolen kuntaa ja koulun lopettaminen on mennyt kaikkien sääntöjen mukaan. Kokemukseni pohjalta sanoisin, että helpompi on kääntää vasemmistopuolueiden päättäjien kanta kuin muuttaa keskustan matematiikkaan perustuvaa ryhmäpäätöstä. Nyt tietysti tilanne on poikkeuksellinen. Uusi puheenjohtajamme on sekä opettaja että Säyneisestä. Hän tietää, että koulun pelastaminen toisi hänelle erityistä hyötyä tulevissa vaaleissa eikä Esa Kettunen ottaisi koko äänipottia Säyneisestä. Uuden puheenjohtajamme vahvimpia puolia on laskentataito, mutta arvovaltaansa puheenjohtajana hän ei uhraa tämän asian vuoksi. Itselläni ei tähän asiaan ole vaikutusvaltaa. Muuruveden päättäjät katsovat asiaa puhtaasti Muuruveden edun näkökulmasta. Nyt asia näyttää siltä, että Muuruveden on mahdollista säilyttää koulunsa, jos säästöjä tehdään muualta. Kokemus kuitenkin on osoittanut, että kuittaajia löytyy vuonna 2016, jos Muuruveden koulun kohtalo tulee eteen vielä tällä valtuustokaudella. Kyllä me vielä tarkkaan pohdimme, mikä on Muuruveden etu tässä asiassa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 21.14 |
| Virallinen ääni kirjoittaa yhtä osaavasti kuin arvelinkin. Minulla on tiedossa, että kuntien koulukysymykset ovat ja ovat olleet kovasti poliittisten himojen värittämiä. Kouluja on siis rakennettu ja lopetettu poliittisin perustein. Suomen perustuslaissa eikä peruskoululaissa todeta näin. Päätöksenteko on siis usein ollut perustuslain vastaista. Siispä valtuutettujen tulee puoluekannasta riippumatta huolehtia siitä, että perustuslain ja peruskoululain määräykset toteutuu. Laskelmieni mukaan Juankoskelta voi Kuopion "parlamentiin" päästä vain kaksi. Mikäli olen oikein ymmärtänyt virallista ääntä, niin toinen heistä voi olla Säyneisten Esa Kettunen. Uuden puheenjohtajan laskutaito ei tässä auta. Tästä voidaan loogisesti päätellä, että Säyneisten koulukysymys on itse asiassa uudelle puheenjohtajalle aatteellisesti yhdentekevä- siis ei mitään vaikutusta hänen arvovaltaansa. Keskustalaisten ei pidä koulukysymyksissä tehdä tyhmiä päätöksiä. Juankoskella on kuitenkin tyhmiä päätöksiä tehty mielestäni jo nyt aivan riittävästi. Tyhmyyksien tekeminen loppuu viimeistään Kuopio-liitoksen jälkeen. Kuten yllä jo vihjasin, koulujen kohdalla kysymys on dominoefektistä tai korttitalosta. Kun yksi kortti kaatuu, niin kaikki kortit seuraa heti kohta perästä. Näin ollen Juankosken koulukysymys koskettää välittömästi myös Muuruvetttä. On todennäköistä, että vuonna 2017 Kuopio joutuu edelleen supistamaan palvelujaan. Näköpiirissä on silloin sekä Säyneisten että Muuruveden koulujen lopetus. Säyneinen lienee kauimpana Pujon tornista ja Säyneisten alaikäisiä koululaisia ei voida kuskata Kuopioon. Muurudeltä voidaan. Nyt etsikkoaikana täytyy varmistaa, että koulut säilyy sekä Säyneisissä että Muuruvedellä. Koulukysymysten järjestäminen vaatii mielikuvitusta ja jonkin verran tavallista matematiikkaa. Kysymys ei ole avaruustieteestä. |
||
| pöytäkirjoja katsellut | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 22.35 |
| Eletään joulua 2014,ja nyt jo on valtuuston esityslistalla Säyneisen koulun "kohtalo". Kaupungin hallituksen kokous on päättänyt 26.5 2014 kokouksessa §98 kodassa 2 seuraavaa: syksyn 2014 aikana tarkastellaan koulun oppilasmäärää ja ennustetta.Mikäli jne....(lopuksi samassa kohdassa) Asia tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi keväällä 2015. Niin ,että pianpa se kevät saapui, kun ei vuosi kerennyt vaihtua. Kiireisiä päätöksiä,,miksi?? hyvää joulua kaikelle kansalle. |
||
| alan mies | Re: Hyvää Joulua | 24.12.2014 23.17 |
| Jokaisessa pienessä kunnassa ja kylässä on mielensäpahoittajia, jotka potkivat tutkainta vastaan eivätkä ymmärrä, miten maailma muuttuu ympärillä. Niitä on erityisen paljon Säyneisissä. Tutkijat Laesterä ja Aro julkaisivat jo 2011 yhteisen artikkelin, jossa kuntien muutoksia oli ennustettu. Säyneisissä tätä ei ole ymmärretty vieläkään. Trendi on trendi eikä sitä vastaan voi taistella. Kaikki perustuu väestömäärän kehitykseen ja hyvä niin. Kun Juankoskella on ollut sellainen johto kuin on ollut, niin väestömäärä vähenee lumipalloefektin tavoin. Vain liitos Kuopioon voi sen trendin pysäyttää josko sitten sekään. Eivätkä ihmiset muuta pienkunnasta toiseen, vaan ne muuttavat kasvukeskuksiin. Lukekaa vanha juttu ja miettikää hiukan: http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/pdf-liitteet/SK51-5211_18-21.pdf |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 0.15 |
| alan miehelle vain Hyvää ja Rauhallista Joulua! Pidän siitä, että sinä tuot esiin trendit. En pidä siitä, että sinä et kerro syitä trendien taustoille. Kaikki tietää trendit Suomessa viimeisten kymmenien vuosien aikana. Siinä ei ole mitään viisautta, jos ne kertoo. Kaikki myös näkee, että me isketään päätä seinään koko ajan, nyt kustannuksiin aiemmin Karjalan mäntyyn. Nyt onkin tullut aika muuttaa trendejä, koska pää on mennyt katosta läpi. Liity sinäkin suunnan vaihtavjien kerhoon. Minä olen ollut siellä jo kauan. Toteat, että Juankosken johto on syyssä, kun Juankoskella on mennyt päin prinkkalaa. Olen samaa mieltä. Siksi Juankoskella johto pitää vaihtaa. Se on se taloudellisten katastroofien syy. Kuopiossa on nykyään sama ongelma. Yliopiston entinen rehtori ei välttämättä ole hyvä yritys- tai talousjohtaja. Tästä syystä Kuopionkin tase näyttää rumalta ja kustannusleikkaukset tulevat olemaan kovat. Sillä ei ole väliä, onko kunta tai yritys pieni tai suuri, jos taloudesta ei pidetä huolta, niin tuhon tie on selvä. |
||
| J | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 1.43 |
| Jospa yritetään yhdessä, nostaa tää kylä (kylähän tämä on). Sellaiseksi, kun oltiin vuosia sitten, vireäksi, eläväksi. Yritetään. Unohdetaan tehdas, biovoimala. Lähdetään vaikka tapaninpäivänä ulos, kävelemään ja katsomaan, miten kaunis tämä kylä on. Kyllä me selvitään. |
||
| P | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 11.33 |
| Moro, olen samaa mieltä, mutta Säyneisen koulua ei saa lakkauttaa. Sillä se on elintärkeä Säyneisen olemassaololle Kuopion maaseutukylänä. |
||
| Jokunen Säyneisestä | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 14.09 |
| Säyneisen kohdalla on muustakin kysymys kuin koulun lakkautuksesta. Tärkeää on keskustella miksi tätä pientä entistä kuntaa on jatkuvasti alas ajettu kun se liittyi Juankoskeen 43 vuotta sitten? Miksi sen on annettu näivettyä kunnan taholta. Nytkin kouluasioistamme päättävät ne, jotka tuskin ovat koko koulun ovea avanneetkaan tai käyneet koko kylällä kuin ohi mennen. Ovatko päättäjät kuunnelleet oikeasti opettajia ja oppilaita koulua lakkauttaessaan. Säyneisen koulun lopettamisen eräs peruste oli, että ei voida tarjota erityisopetusta. Se on täyttä potaskaa. Koillis-Savo-lehdessä juuri kirjoitti Säyneisen koulun opettaja Räihä, että hän on koulutukseltaan myös erityisopettaja, mutta erityisopetusta ei juuri ole tarvittu. On selvitty "normaalein" menetelmin. Näin kaatui kunnan virkamiesten tuulesta temmattu väite, että oppilaat täytyy siirtää Juankoskelle, että voidaan antaa erityisopetusta tarvitseville. Pienten lasten kuljetus aamuin illoin Juankoskelle on melkein eläinrääkkäystä. Kehotan tekemään Säyneisen koulun osalta oikean rehellisen päätöksen ja jatkamaan sen toimintaa. Kuopio sitten vahvempana tekee omia päätöksiään. Säyneisen kouluun on tulijoita, jos kunta ei itse sitä estä tai hajota. Erityisesti kaupunginjohtajalta nyt odotetaan jämäkkää otetta asiaan ja johtajuutta. |
||
| Pettävätkö äänestäjänsä | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 14.38 |
| Ei kait teidän kyläläisten äänestämät Romppanen ja Riekkinen ja muut ole niin huperoita. että antavat sulkea Säyneisen koulun. Romppanen kun on varsinainen talousmies. En ole nähnyt näiden kahden tällä sivustolla puolustavan säyneisläisiä koulu asiassa, toisin kuin Pekka Vartiainen. Jos koulu sulkee ovensa kyläläiset voivat kiittää talousmiestä Romppasta ja Riekkistä siitä tomeruudesta mitä he esittivät Säyneisen koulun pelastamiseksi. Muuten taitava olla molemmat kepuleita. |
||
| Joulutonttu | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 19.42 |
| Olkaapa tarkkana ettei Vatanen lipsahda sivistystoimenjohtajaksi, peli jo alkanut. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 25.12.2014 22.33 |
| Tuntuu naurettavalta, että Juankoskella on tavallaan asetettu vastakkain kaksi isoa asiaa: seisova kunnallinen vanha pahvitehdas, sen konkurssin kautta tarpeettomaksi jäänyt uusi biovoimala ja Säyneisten hyvässä kunnossa olevan kyläkoulun jääräpäinen lakkauttaminen. Jokaisen täysjärkisen ihmisen tulisi tajota, että nämä asiat eivät ole toistensa vastakohtia, eikä kummankaan kohtalo mitenkään riipu toisestaan. Juankosken keskustassa oleva museotehdas on nykypäivän ajattelun mukaan historiaa, vaikka kunnan virkamiehet ja pääasiassa maallikoista koostuvat luottamushenkilötkään eivät tätä tosiasiaa millään halua tunnustaa. Tilanne on kuitenkin valitettavasti se, että aika ajoi tuon pahvitehtaan ohi jo vuonna 2003, josta lähtien tehdas on tuottanut tappiota tähän päivään mennessä yhtäjaksoisesti joka vuosi jo yhteensä lähes 50 milj. euroa. Siis jo noin 10 vuotta sitten olisi kaupungin johdossa pitänyt herätä uuteen aikaan. Juankosken Nerohan ei voinut muuttaa kurssia, koska oma hallituspaikka pahvitehtaassa ja biolämmössä oli menossa/mennyt ja vielä hyvässä muistissa. Tehdas yritettin käynnistää kunnan rahoilla kuitenkin vielä vuonna 2011, mutta tappiota on kertynyt siinä puuhastelussa nyt yhteensä jo noin 25-30 milj. euroa. Jokaisen juankoskisen täytyisi jo viimeistään nyt tajuta, että mitkään vippaskonstit ja Juankosken verorahat eivät riitä museotehtaan kanssa pahvitehtailuun nykypäivänä. Pahvitehtailu on sen vuoksi syytä lopettaa mahdollisimman pian. Säyneisten koulu ei sen sijaan ole koskaan tuottanut tappiota. Koulu on osaltaan huolehtinut Juankosken kaupungille säädetystä perus- ja esikoululaisten opetustehtavästä. Vuosina 2009-2014 koulussa on ollut oppilaita enimmillään 55 kappaletta ja lisäksi koulussa on järjestetty esiopetusta enimmillään 5.5 juankoskiselle vuodessa. Vuoden 2014 talousarviossa Säyneisten kouluun on merkitty 1-6 luokan oppilaita kuitenkin vain 29 kappaletta ja esikoululaisia vain 3. Koulua ollaan oltu systemaattisesti ajamassa alas jo useita vuosia ja mm. opetushenkilökuntaa on tyhmästi vähennetty. Tästä syystä hyväkuntoista koulua ei ole myöskään millään tavalla markkinoitu luontaisella lähialueillaan. Päin vastoin. Kaikki mahdollinen on virkamiesten toimesta tehty, jotta koulu saataisiin lakkautettua mahdollisimman pian. Kun tarkastelee Juankosken sivistystoimen suoritteita esim. vuosilta 2009-2014 (TA), saadaan Säyneisten koulun kokonaiskustannuksiksi seuraavat luvut peruskoulu ensin mainittuna ja sen perässä esikoulukustannukset ja koulun koko kustannukset: - vuosi 2009 528 991 euroa, 69 018 euroa, yhteensä 598 009 euroa - vuosi 2010 488 173 euroa, 72 666 euroa, yhteensä 560 839 euroa - vuosi 2011 458 920 euroa, 55 932 eruoa, yhteensä 514 852 euroa - vuosi 2012 470 063 euroa, 54 666 euroa, yhteensä 524 948 euroa - vuosi 2013 464 418 euroa, 57 112 euroa, yhteensä 521 530 euroa - vuosi 2014 454 053 euroa, 61 602 euroa, yhteensä 515 655 euroa Kun taas sitten tarkastelemme Säyneisten koulun kokonaiskustannusten jakautumista, niin voidaan heti todeta, että Juankosken tilinpäätöksistä ei selviä, millä tavoin esim. Säyneisten koulukustannusten eri osatekijät ovat kehittyneet edes vuosina 2009-2014. Kustannuserittelyjä on jossain määrin parannettu Jari Karttusen viimeisten vuosien aikana, mutta silloinkin erittelyt vuosittain ovat monena vuonna vaihdelleet, joten kukaan tilinpäätöksiä lukeva ei voi tietää Juankoskella koulukohtaisista koulutuskustannusten todellisesta kehittymisestä oikeastaan mitään varmaa. Lisähuomiona on vielä todettava, että koulutukseen liittyvät valtionavut ja kotikuntakorvaukset käsitellään näköjään keskitetysti eikä jyvitettynä kouluille. Onkin aivan selvää, että tällaisten laskelmien perusteella ei voida kouluja lakkauttaa tai kehittää. Säyneisten koulukustannusten jakautuma vuoden 2014 talousarviossa on kuitenkin jotenkin jo esitetty ja on seuraava: - henkilöstökulut 242 276 euroa (46.6%) - palvelukulut yhteensä 161 295 euroa (31.2%) (josta ruokahuollon osuus n. 55-60 000 euroa) - oppimateriaalit 12 768 euroa (2.5%) - kunnan vyörytykset, hallintokulut ja poistot 101 316 euroa (19.6%) Säyneisten koulun lakkauttaminen ei vaikuta mitenkään merkittäväti henkilöstökuluihin, koska sama määrä oppilaita on aina opetettava koulun sijainnista riippumatta. Palvelukulut eivät myöskään voi mitenkään merkittävästi muuttua, vaikka Säyneisten koulu lakkautettaisiin, koska sama määrä palveluja on oppilaille toimitettava paikasta riippumatta. Siivouspalveluissa voi tulla pieni säästö, mutta sekin lienee toiveajattelua. Ja samat säästöt voidaan helposti saavuttaa Säyneisissä koulua lopettamatta. Kunnan vyörytykset, hallintokulut ja poistot eivät myöskään minnekään häviä, vaikka Säyneisten koulu lopetetaankin. Kaikki nämä kulut siirtyvät muiden koulujen niskaan lopetuksen jälkeen. Säyneisten jälkeen. Seuraavaksi lopetetaankin sitten Muuruveden kyläkoulu. Säyneisten pienen koulun niskaan on ladattu palvelukustannuksissa massiiviset kustannukset myös epäonnistuneen keskustan Sillikuukki keittiön osalta. Säyneisten koulu ei tällaisia kustannuksia tarvitse, koska esim. paikalliset Martat voivat aivan hyvin hoitaa Säyneisten koulun ruokahuollon ja silloin ruuan laatukin vielä paranee. Lisäksi Marttojen tehokkaat palvelut elävöittävät muutoksen johdosta Säyneisten kylää muutoinkin. Yllä en ole tarkastellut lainkaan Säyneisten koulun kuljetuskustannuksia, mutta on selvää, että koulun lakkauttamisen kautta myös säyneisläisten lasten kuljetuskustannukset nousevat oleellisesti nykyisestään. Sitäpaitsi muualla maassa äidit ovat jo kiinnittäneet huomiota siihen, että koulumatkoihin käytetty aika on osa lasten koulutyötä ja lasten koulupäivän pituus ei saa missään oloissa tulla perustuslainkaan mukaan oppilaille kohtuuttomaksi. Jos sitten todetaan vielä jokunen sana Säyneisten koulun tuloista, joita yleensä ei Suomessa lasketa, kun kouluja silmittömästi suljetaan muka korkeiden kustannusten vuoksi. Säyneisissähän on vuosina 2009-2014 aloittanut opin tien vuosittain suunnilleen ehkä 30 oppilasta keskimäärin. Jokainen näistä oppilaista tulee tuottamaan Suomelle 1.5 milj. euron edestä suomalaisten kipeästi kaipaamaa bruttokansantuotetta aktiivisena työaikanaan. Jos tämä bruttokansantuote jaetaan vaikka keskimäärin kunkin osalta 40 tulevalle vuodelle, niin jokainen tuottaa bruttokansantuotetta vuosittain keskimäärin 37 500 euroa. Koska Suomessa verovaroilla maksettujen julkisten kustannusten osuus on nykyään noin 60%:a bruttokansantuotteesta, niin tästä Säyneisten koululaisten tuomasta bruttokansantuotteesta syntyy julkiselle sektorille tuloja keskimäärin jokaista oppilasta kohden 22 500 euroa vuodessa. Koska Jari Karttusen tekemien laskelmien (TA 2014) mukaan Säyneisten koulun kaikki kustannukset ovat nykyään 16 400 euroa vuodessa oppilasta kohden laskettuna esikoululaiset mukaan lukien, niin Juankosken päättäjienkin pitäisi alla olevasta alustavasta laskelmasta pystyä selvittämään, kannattaako koulun sulkeminen vai ei. Säyneisten koulun bruttokansantuote 37 500 euroa/oppilas/vuosi Verotulot yhteensä 22 500 eruroa/oppilas/vuosi Koulutuskustannus yhteensä (kaikki kulut) 16 114 euroa euroa/oppilas (32)/vuosi Koulutuksen positiivinen kassavirta kaikilla allokoiduilla kuluilla julkisten menojan kannalta + 6 386 euroa/oppilas (32)/vuosi. Koulutuskustannus yhteensä (pelkät Säyneisten koulun suorat omat kulut) 7 908 euroa/oppilas (32)/vuosi Koulutuksen positiivinen kassavirta julkisten menojen kannalta, kun huomioidaan pelkästään Säyneisten koulun kustannukset +14 592 euroa per oppilas (32)/vuosi Kuten yo. laskelmista havaitaan kouluttaminen on kansantaloudellisesti ja myös kuntataloudellisesti hyvin kannattavaa puuhaa. Sekin havaitaan, että joka tapauksessa koulutus on Säyneisisssä kaikkien kriteerien mukaan selvästi kannattavampaa kuin epätoivoinen pahvin teko Juankosken keskustassa, vaikka nämä kaksi asiaa eivät edes ole vaihtokelposia valintoja. Jos Säyneisten koulun koko potentiaali otetaan käyttöön, kuten nykyään tehdään jo monien koulujen kohdalla (myös Kuopiossa), niin Säyneistenkin kyläkoulu voi muuttua monitoimikeskukseksi, joka tuo ympäristöönsä vielä nykyistäkin enemmän taloudellista aktiviteettia, josta hyötyy tietysti koko Juankoski ja myöhemmin myös koko Liitos-Kuopio. Yllä olevan taloudellisen perustelun nojalla voidaan kovasti ihmetellä Erika Suomisen 60-vuotispäiviensä kunniaksi taannoin antamaa haastattelua, jossa Erika tunnustautui yhdeksi pahimmista Säyneisten kyläkoulun lakkauttamisen agitaattoreista. Erikan lausuntoja ei pidä kuitenkaan ihmetellä, koska Erika ei olekaan koskaan loistanut laskutaidoillaan. Erikalla oli sormensa pelissä myös Sillikkuukin perustamisessa ja ideoinnissa. |
||
| P | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 0.19 |
| Moro, Säyneisen koulua ei olisi edes saatu lakkauttamiskeskustelun aiheeksi, ellei muutama muualta muuttanut henkilö olisi saanut sivistystoimessa tehtailtua valitusta aikaan kaupunginhallitukseen. Kerrottiin kiusaamisista, jotka ovat osoittautuneet lööperipuheiksi. En ole missään muualla nähnyt tälläistä farssia, jossa koulu lakautettaan tämänlaisella pelillä. Jos olisi toimittu hyvällä hallinnollisella virkamiestavalla, hyvällä johtamisella, olisi Säyneisen koulusta tehty todellinen mallikoulu ja esitetty sitä Kuopiolle kehittämissuunnitelmien avulla koilliseksi koulupaikaksi. Samalla olisi suunnattu kehityssuunnitelmia kesälomalaisten ja kylälaisten tukemiseksi ja samalla luotu pohjustus uusille maallemuuttajille(tarkoitan Säyneisen maaseudulle) ja varmistettu uusien veronmaksajien ja palvelujen ostajien muutolle Säyneisiin. Mutta tässä sitä nyt ollaan ja kiitos siitä . |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 0.32 |
| Sillikuukki keittiö on otettava erityissyyniin, koska Juankosken katastrofaaliseksi kehittynyttä taloutta on pakko ruveta voimaperäisesti parantamaan. Juankosken kumulatiivinen alijäämä on jo luokassa 15 milj. euroa, eikä todellisiin kustannussäästöihin tunnu olevan taitoa. eikä myöskään intoa. Asia ei ole mitenkään yllättävä, koska Juankoskella on aina pyyhitty lakikirjoilla takapuolta. Juankoskella on ollut tapana salata kaikki taloudelliseen toimintaan viittaavat asiat. Juankosken Neron allekirjoittama vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätös erottuu taas muiden kuntien vastaavista tilinpäätöksistä epäedukseen sillä, että mitään keskeisiä taloudellisen toiminnan tunnuslukuja ei kyseisessä asiakirjassa haluta avata kuntalaisten tietoon juuri enempää, mitä tilinpäätöksen minimitiedot edellyttävät. Tästä syystä kaupungin harjoittamaa liiketoimintaa tai muuta taloudellista toimintaa kuntalaiset eivät voi seurata kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastelin joutessani tuota problemaattista Juankosken ateriapalvelua eli ns. Sillikkuukki keittiötä. Missään yhteydessä Juankoskella ei ole paljastettu, millainen on Sillikuukki keittiön todellinen talous. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä ateria- ja puhdistupalveluista on esitetty kokonaista kahdeksan (8) taloudellista lukua. Nämä luvut raportoivat ulkoisen ja sisäisen toiminnan toimitatulot ja - menot yhteensä sekä yhdistettynä vielä ulkoiset ja sisäiset toimintatulot (1902 551.18 euroa) ja toimintamenot (1 833 509.60 euroa). Sitten on esitetty viimeksi mainittujen yhdistelmälukujen erotus eli toimitakate (69 041.56 euroa). Näiden lukujen alle on vielä kirjattu poistot (-96 660.12 euroa). Raportin seuraavalla sivulla on kerrottu, että kustannuspaikalla 3400 (ateria- ja siivouspalvelussa) oli henkilökuntaa vuonna 2013 yhteensä 24.2 henkilöä. Näistä henkilöistä 8.2 oli siivouspalvelussa ja 16.0 henkilöä oli siis ateriapalvelussa. Juankosken tilinpäätöksistä voidaan edelleen lukea, että kyseisen kustannuspaikan henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla ja jaksamista tuetaan mm. koulutuksen avulla. Kustannuspaikkaa koskevissa verbaalisissa selvityksissä ei kerrota esim. ateriapalvelun tuottaminen suoritteiden määristä mitään, mutta kuitenkin todetaan, että taloussuunnitteluvuosien 2013-2015 aikana tavoitteena on lisätä tuotantokeittiön käyttöastetta ja vastata toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin ateria- ja puhdistuspalvelujen kehittämisessä. Lisäksi raportissa mainitaan mm. ateria- ja puhdistupalvelujohtajan vaihdoksesta 3.6.2013. Vertailun vuoksi katsastin Leppävirran kunnan ateriahuollon tilanteen vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Leppävirrallahan oli asukkaita vuonna 2013 yhteensä 10 170, kun asukkaita oli Juankoskella taas vain 4 935. Leppävirran kunnan palveluksessa oli kaikkiaan henkilöitä 516, joista 438 oli vakinaisia. Juankoskella kaupungin palveluksessa oli vuonna 2013 314 henkilöä, joista vakinaisia 230. Leppävirran ateriapalvelujen raportointi on avoin ja selkeä. Raportista löytyy yksityiskohtainen tulosbujetti ja toteutumaraportti, josta selviää kaikki toimintatulot ja toimintamenot erittelyineen sekä toiminnan ylijäämä/alijäämä. Vuonna 2013 Leppävirran ateriapalvelun toimintatulot (1000 euroa) olivat 1 892 (liikevaihto 1 884) ja kaikki toimintamenot -1 809 euroa. Poistoja oli vain ? 9 euroa (x 1000). Oleellista on, että Leppävirralla ateriapalvelu kertoo myös yksityiskohtaisesti palvelun tuottamien suoritteiden määrän, joka oli vuonna 2013 seuraava: - hoivapalvelut yhteensä 365 515 - koulutoimi yhteensä 219 289 - päivähoito ja esikoulu 69 424 - yhteensä siis kaikki 652 284 Koska Juankosken kaupunki systemaattisesti salaa tällaiset tiedot kuntalaisilta, niin joudutaan suorittamaan arvailuja. Jos oletamme, että Juankoskella syödään suunnilleen yhtä paljon kuin Leppävirralla, niin kun tullaan 10 170 asukaan kunnasta 4 935 asukkaan kaupunkiin, niin Leppävirran valmistettujen ja syötyjen yhteensä 654 228 ateriasuoritteen sijasta Juankoskella on täytynyt valmistaa ja syödä yhteensä 317 465 ateriasuoritetta. Miksi Juankoskella ei haluta kertoa kuntalaisille valmistettujen ateriasuoritteiden määrää, kuten muissa kunnissa kerrotaan? Juankoskella ateria- ja siivouspalvelussa oli vuonna 2013 yhteensä 24.2 henkilöä, joista 16.0 henkilöä oli siis ateriapalvelussa. Juankosken ateria- ja siivouspalvelujen kokonaislaskutus oli vuonna 2013 yhteensä pyöreästi 1.9 milj. euroa. Jos teemme sellaisen alustavan arvion, että laskutus jakautuu tasaisesti kustannuspaikan henkilöstömäärien mukaan, niin tästä tulemme sellaiseen tulokseen, että Juankoskella ateria- ja siivouspalvelun laskutuksesta noin 70% kuuluu ateriapalveluun. Ateriapalveluhenkilöstön suhteellinen osuus vastaa silloin noin 1.33 milj. euron laskutusta, joka taas vastaisi yhden ateriasuoritteen keskimääräistä hintaa 4.20 euroa. Tähän jakautumaan olisi hyvä kuntalaisten saada tarkempi tieto! Leppävirralla vastaava keskimmärinen ateriasuoritteen hinta oli vuonna 2013 2.89 euroa per suorite. Juankosken Sillikkuukki keittiön ateriasuoritteen hinta näyttää siis näin alustavassa selvityksessä olevan ainakin 45% korkeampi kuin Leppävirralla, vaikka Leppävirralla aterioiden jalekupisteitäkin oli vuonna 2013 seitsemän kappaletta. Sillikuukki keittiön tilinpäätökset on syytä avata kuntalaisten tarkasteluun mahdollisimman pian. Asia on sikälikin tärkeä, että raskaasti tappiollinen ateriapalvelu liittyy vahvasti myös kaikkien Juankosken koulujen kustannuksiin, joita myöskään ei ole haluttu raporoida läpinäkyvästi |
||
| Peppone | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 10.01 |
| Näillä tiedoilla keittiöiden tehokkuusvertailua ei pysty tekemään. Paras tapa kustannusvertailussa olisi verrata ainoastaan menoja suoritteisiin. Juankoskelta emme tiedä suoritteiden määrää emmekä tiedä pitääkö toimintamenot koko ateria- puhdistuspalvelujen vai ainoastaan keittiön menot. Vertailemalla menoja kuntien kokoon ja asiakasmääriin Juankosken kustannukset muodostuvat vielä kalliimmaksi kuin alan mies on laskelmissaan esittänyt. Yllä mainituissa luvuissa molempien kuntien ateriapalveluyksikköjen toimintamenot ovat lähes yhtä suuret, mutta Leppävirta on kuntana yli kaksi kertaa Juankoski, joten Juankoskella todellinen yksikköhinta lienee liki kaksinkertainen Leppävirtaan verrattuna. Tuloja ei näissä laskelmissa kannata huomioida lainkaan, koska tuloihin sisältyy kunnan verovaroin annettua subventiota eri tasoilla niin, ettei niihin tilinpäätöstiedoilla pääse käsiksi. |
||
| P | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 11.50 |
| Moro, kiitos kirjoituksista keskuskeittiön kustanuksista. Heti ensi vuoden alkuun haluan saada täydelliset tiedot Juankosken ruokahuollon kustannuksista ja vaikutuksista. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 15.37 |
| Arvostamani Peppone on täysin oikeassa. Yllä esittämäni alustava selvitys Sillikuukin taloudesta ei tietenkään pyri olemaan lopullinen totuus vaan avaus lopullisen totuuden selvittämiseksi. Tulot otin tarkasteluun juuri siksi, että siihen lukuun sisältyy käsittääkseni kaikki kunnan eri muodoissaan mm. ateriapalveluun liittyvät subventiot ja vyörytykset. Sama vyöryttäminen voi tietysti koskea myös kunnassa kustannuspuolta.Tärkeätä olisikin laskea vain ateriahuoltoon liittyviä todellisia tuottoja ja kustannuksia. Koululaisethan saavat käsittääkseni ruuan ilmaiseksi, joten he eivät tiedä, mitä kunta ruuasta sisäisesti kouluja velottaa. Olisi myös hyvä saada tutkittua tietoa siitä, mikä on valmistettujen ruoka-annosten hävikki ja siten todellinen kulutus on mm. eri kouluissa jne. Ainakin se ainoa oikea väkkärä on raportoinut taannoin, että Sillikuukin eväät eivät ole lapsille oikein maistuneet. Onko Juankoskella jopa niin, että oppilaat joutuvat vielä syömään omia eväitäänkin? Jos tällaista esiintyy laajassa mitassa, niin silloinhan koululaisten ruokalasku saattaa Juankosken kouluissa olla lapsille jopa kolminkertainen muihin kuntiin verrattuna, jos Peppone on oikeassa siinä, että Sillikuukin eväiden hinta voi jo sinällään olla jopa kaksinkertainen esim.Leppävirran koulueväisiin verrattuna.. Kuntahan voinee velottaa kouluruuastaan vaikka Savoy:n menun hintoja ja tällä tavoin tukea Sillikuukin jaksamisen äärirajoilla olevaa henkilöstöä, jota joudutaan tukemaan mm. koulutuksen avulla. Lieneekö jouduttu käyttämään FCG OY:n kalliita konsultteja koulutustehtävissä, vai onko Jyrki Sukula käynyt näyttämässä mallia keittiöhommissa? Kun olen katsellut noita suosittuja ulkomasia Chef-ohjelmia isojenkin ranskalaisten hotellien keittiöistä, niin en ole huomannut niissä minkäänlaista ylirasittumisen merkkejä. Kaikki näyttävät painavan töitä hymyillen iloisella mielellä. Ruokahuollon pitäisikin aina olla iloinen asia. Vai onko Sillikuukissa niin, että lampaanviulukokeilut ovat turhauttaneet myös Sillikuukin keittiöhenkilökunnankin? Riidaton mittari on joka tapauksessa valmistettujen ja toimitettujen suoritteiden määrä ja toimitusten jakautuminen hoivapalveluihin, koulutoimeen, päivähoitoon ja esikouluihin sekä mahdollisesti muualle. Minua ärsyttää se, että Juankoskella ei pystytä kertomaan edes tällasia alkeellisia tietoja. Uittohommissa tällaiset tiedot kirjattiin jo ennen vanhaan tukkimiehen kirjanpidolla. Ihmettelen, eikö Juankoskella tunneta edes tukkimiehen kirjanpitoa? Minä epäilen, että Peppone on hyvinkin lähellä totuutta, kun pelkastään suoritteiden määrää vertailemalla päätyy siihen, että ateriasuoritteen hinta voi Juankoskella olla jopa kaksinkertainen Leppävirtaan verrattuna. Meillä kaikillahan on tiedossa elinkeinoasiamiehen taannoiset epätoivoiset lampaanviulu- ja hamppuhankeet, joilla epäonnistunutta Sillikuukkia on yritetty tekohengittää. Niistäkään emme ole vielä kuulleet viimeisintä raporttia edes tavallisesti asioista hyvin perillä olevassa Koillis-Pravdassa. Tervehdin ilolla sitä, että Moro Pekka avaa tämänkin Pandoran lippaan kaikkien vilpittömien veronmaksajien iloksi jo heti vuoden 2015 alussa. Vaatimaton arvaukseni on, että olemme tässäkin puuhastelussa maksaneet Sillikuukin käynnistämisestä lähtien joka vuosi ainakin 0.5 miljoonaa euroa turhasta ja sen päälle vielä ainakin 4 milj.euroa Sillikuukin onnettomana alkuinvestointina. Viisas Peppone voinee näistä tiedoista helposti laskea, kuinka paljon yksinomaan tämä hölmöys on vaikuttanut Pohjois-Savossa Juankosken nykyiseen ennätyskorkeaan veroprosenttiin. Kukahan mahtoi aikoinaan esitellä Sillikuukki-hankkeen? Olisi mukava kuulla perustelut, jotta viisastuisimme tulevaa varten. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 17.50 |
| Minulle on syntynyt käsitys jo kauan sitten, että keskustan Sillikuukki-keittiö on vähintään yhtä suuri hölmöys kuin Samovaari-seikkailukin, joskin taloudellisilta vaikutuksiltaan jonkin verran pienempi. Kaupungin on syytä päästä eroon näistä veronmaksajien niukkoja resursseja imevistä kunnan loisista. Sillikuukin kohdalla karmeus paljastuu, kun katsoo ateria- ja siivouspalvelulle laskettua poistoa -96 660.12 euroa vuonna 2013. Kun sitten taas katsoo kunnassa sovellettavia suunnitelman mukaisia poistokäytäntöjä, niin siellä todetaan, että käytetään tasapoistoja. Rakennuksille tasapoisto on 15-40 vuotta, kiinteillä rakenteilla poistoaika on 10-30 vuotta, koneilla ja kalustolla 4-15 vuotta. Jos jaamme yllä arvelemani Sillikuukin noin 4 milj. euron alkuinvestoinnin ym. vuotuisella (2013) tasapoistoluvulla -96 660.12 euroa, saamme poistoajaksi 41.4 vuotta. Tästä arvelen, että Sillikuukin kohdalla on käytetty poistoaikana 40 vuotta ja alkuperäinen investointi oli siis 3 866 405 euroa. Mistään julkisesta asiakirjasta ei kuitenkaan selviä edes sitä, mikä on ollut Sillikuukki-keittiön lopullinen investointikustannus. Kenelle hankkeesta on maksettu ja mitä on maksettu? Onko hanke edes kilpailutettu asianmukaisesti, kuten kuntien hankintalaki edellyttää? Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kunnan kaikki investointimenot olivat bruttona 13.7 milj. euroa, näistä investointimenoista hankkeen nro 9606 eli Keskuskeittiön toteutuma oli 2 761 702.04 euroa. Tilinpäätöksessä on toteama, että Keskuskeittiö valmistui pääosin 31.12.2010, mutta vuodelle 2011 on varauduttu lopputöihin 100 000 euroa. Tämä kustannusvarauskin näyttää olleen yli milj. euroa pielessä. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä taas todetaan, että tuotantokeittiö otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2011 tammikuun alussa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä ei kuitenkaan kunnan investointimenoja ole enää haluttu kohteittain eritellä, jolloin kukaan ei tiedä, kuinka paljon veronmaksajien rahoja on mihinkin kohteeseen Juankoskella vuosittain käytetty vuoden 2010 jälkeen. Tämä käytäntö on varsin poikkeuksellinen Suomen kuntien joukossa. Miksi Sillikuukki-keittiön taloudelliset tiedot on systemaattisesti salattu? Miksi Elinkeinolautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Erika Suominen ei ole tehnyt raporttia Koillis-Pravdasssa Sillikuukki-keittiön haasteellisesta toiminnasta, kun se tuntuu koskettavan kaikkia Juankosken vilpittömiä veronmaksajia? Sillikuukin anatomiaa sen lähemmin tarkastelematta tiedämme varmuudella, että Sillikuukin taloudellinen pitoaika ei ole 40 vuotta. Arvaukseni on, että elinaikaa on enintään Kuopio-liitokseen eli vuoteen 2017 saakka. Koska Sillikuukki näköjään joudutaan pikapuoliin ajamaan alas, niin sitä joudutaan tekemään kirjanpidossa asianmukainen alaskirjaus. Vuoden 2013 poistojen perusteella arvelen, Sillikuukin osalta poistamaton menojäännös on tällä hetkellä karkeasti 3.8 milj.euroa ? 4 x 96 660.12 euroa eli 3.48 milj. euroa. Tämä tarpeellinen alaskirjaus nostaa Juankosken kumulatiivisen alijäämän jo lähelle 20 milj.euroa. Jos sitten teemme varsin järkeen käyvän oletuksen, että Sillikuukki joudutaan todella sulkemaan vuonna 2017 ja tuotantokeittiö on poistettava vielä jäljellä olevana pitoaikana. Kolmen vuoden tasapoistoin tullaan 317 465 aterioiden vuotuisilla suoritemäärillä ateriakohtaiseen poistokustannukseen 3.65 euroa. Jos vielä lisäksi katsomme ateriapalvelun nykyisiä kustannuksia, kuten Peppone pitää asiallisena, niin aterioiden valmistuskustannuksia lienee kaikkiaan 1.74 milj. ilman pääomakustannuksia. Yhtä ateriaa kohden laskettuna tämä on noin 5.47 euroa. Laskemalla nyt yhteen poistot ja aterioiden muut suorat kustannukset saamme nyt arvauksena yhden ateriasuoritteen hinnaksi 9.12 euroa. Matkoillani ympäri Suomea olen tehnyt sellaisen havainnon, että mm. Kotipizza tarjoaa herkulllisen pizzan monilla eri täytteillä selvästi tuota hintaa halvemmalla. Minä ihmettelenkin, miksi Juankoskella yksinkertaisen ja vaatimattoman kouluruuan kustannukset näyttävät olevan selvästi korkeammalla tasolla? Minulla itselläni ei ole varaa syödä päivittäin pizzerioissa tai ravintoloissa. Miten se on sitten Juankoskella mahdollista jopa kouluissa, kun kunta on vajonnut kaikkien mittareiden mukaan Suomen pahimmaksi kriisikunnaksi ja työttömyysastekin on Pohjois-Savon korkein eli reilusti yli 20%:a? |
||
| Kamreerin alku | Re: Hyvää Joulua | 26.12.2014 20.28 |
| Juankoskella 40 vuoden poistoaika rakennukselle ja vielä keittiölle on täysin teoreettinen. Terveyskeskusrakennuksen 30 vuoden historian aikana keittiö on rakennettu kolme kertaa kokonaan uudelleen ja välillä peruskorjattu ainakin kerran. Pääomakulut ovat aivan kohtuuttomat. Ateriatuotantoa ei ole koskaan kilpailutettu siitä yksinkertaisesta syystä, että kilpailussa kunnan tuotanto ei pärjäisi. Toinen kummajainen kunnan tukipalveluissa on pesula. Samassa kiinteistössä on kunnan omistama pesula, mutta terveyskeskus ei ole koskaan kelpuuttanut kunnan pesulaa edes kilpailuun. Pyykkiä kannattaa kuljettaa edestakaiseen matkaan 100 kilometriä Siilinjärvelle ja takaisin. Ruuan tuotannolle kävisi todennäköisesti samalla tavalla. |
||