Keskustelu
| alan kolmas mies | ANNIKAN MAUKAS VAALIPULLA!!! | 17.1.2023 3.55 |
| Kepun lausujamestari ANNIKKA leipoi vihdoin uunistaan kerrankin maistuvan VAALIPULLAN. ANNIKKA on aivan oikein vihdoin huomannut, kuinka EKP ja sen rinnalla muutkin pankit ovat suorittaneet todellisen SAMPON ryöstön, kun ensin on syöty ihmisten talletukset nollakoroilla ja nyt on alkamassa toinen kierros, kun inflaatio laukkaa 10%:n vuosivauhtia ja lainojen avoin koronkiskonta on käynnistynyt kaikilla rintamilla. Valtion rahavirtoja seuratessaan ANNIKKA on selvästi huomannut, että inflaatio kasvattaa kuin itsestään valtion tuloja, mutta samalla iskee myös kohtalokkaasti esim. asuntovelallisiin. Tekeillä on pikavauhtia selvitys, jonka perusteella ainakin ANNIKKA toivoo sitä, että asuntolainojen aikoinaan voimassa ollut korkovähennysoikeus voitaisiin palauttaa. Korkovähennysoikeuden poistaminen oli kehitetty tietysti VIHREÄN SIIRTYMÄN YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ, jonka työryhmän mietinnöistä Iltalehti raportoi 24.2.2015 seuraavasti: "Ympäristöministeriön hankeryhmä (kepun HANNLE POKAN ohjauksessa vihervasemmistolainen apulaisprof. ELJAS OIKARINEN) ehdottaa, että asuntolainojen korkovähennykset poistetaan asteittain vuoteen 2019 mennessä. Hankeryhmä perustelee ehdotusta sillä, että erilaisia asumismuotoja pitäisi kohdella tasapuolisesti. Korkojen verovähennysoikeuden poistaminen vähentäisi hankeryhmän mukaan omistusasumisen kannattavuutta. Se laskisi asuntojen kysyntää ja hillitsisi hintojen nousua. Nordean pääekonomisti AKI KANGASHARJU sanoo, että korkovähennyksen poistolla olisi suotuisia talousvaikutuksia: □ Sillä olisi suotuisia vaikutuksia taloudellisen kasvun kannalta, koska silloin ei enää asumisen kysyntää tuettaisi samalla tavalla, niin olisi mahdollisuus saada asuntohintoja kohtuullisemmaksi ja se toisi myös vuokra-asumista ja omistusasumista samalle viivalle ja se edesauttaisi vuokra-asumisen yleistymistä ja sitä kautta työvoiman liikkuvuutta ja edistäisi tuottavuuskasvua ja talouskasvua Suomessa, Kangasharju sanoo MTV Uutisille." ELJAS OIKARISEN ja KANGASHARJUN höpötykset asuntojen hintojen laskusta ovat kuitenkin osoittautuneet täysin päinvastaisiksi. Suurimmista kaupungeista on tullut vihervassarien huvittelukeskuksia ja asuntojen hinnat ovat nollakorkojen aikana nousseet esim. pääkaupunkiseudulla vuosittain peräti 4% prosentin vuosivauhtia, vaikka samaan aikaan ihmisten reaaliansiot ovat koko ajan laskeneet. AKM tarkisti pikaisesti 11.1.2023 FAKE NEWS HESARISTA pari alla olevaa asuntoilmoitusta: Omistusasunnot: □ Helsingin Jupiter (Lassila) 1h +kt 35 m2 velaton myyntih. 221 000 EUR □ Helsingin Jupiter (Lassila) 3h +kt +s+khh 73 m2 velaton myyntih. 469 000 EUR □ As. Oy Töölön Kesäkatu 3 h+ kt velaton myyntihinta 992 00 EUR Vuokra-asunnot: □ Kerrostalo Taka Töölö 2h +avok +kph 39.5 m2 vuokra 1 390 EUR/kk □ Kerrostalo Punavuori kaksio 43.5 m2 vuokra 1 690 EUR/kk □ Kerrostalo Bulevardi 3h +k+s 98.5 m2 vuokra 2 950 EUR/kk Kyllähän näistäkin esimerkeistä jo näkee, että YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÄNTÄVALLASSA OLLUT ASUNTOMARKKINA on ollut vuosikymmenet täydellisessä kaaoksessa, kun vielä muistaa sen, että samaan aikaan, kun asuntojen hinnat ovat karanneet täysin käsistä suurimmissa asutuskeskuksissa, niin maaseudulla taas samaan aikaan asunnot ovat menettäneet lähes täysin arvonsa jopa siinä määrin, etteivät pankit enää mielellään myönnä rahoitusta edes täysin tarpeellisiin korjauskustannuksiinkaan. Nordean tuolloisen pääekonomisti KANGASHARJUN yo. kommentin voi ymmärtää, kun tietää sen, että muuttoliikkeen seurauksena esim. pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa asutuskeskuksissa sekä omistusasuntojen että vuokra-asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin. Kangasharjun ym. teesit asuntojen kohtuullisemmista hinnoista on kuitenkin jäänyt täysin toiveajatteluksi, kun esim. pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen hinnatkin ovat nousseet vuosina 2016-2021 siis suunnilleen 4%:n vuosivauhtia. Maaseudulla asuntojen hintakehitys on ollut lähes päinvastaista. Kovin hyvin ei entinen NORDEAN PÄÄEKONOMISTI ja nykyinen ETLAN toimitusjohtaja ole ollut perillä vuokra-asumisenkaan kustannuksista, kun jo yleisestikin on tiedossa, että Suomessa pääkaupunkiseudulla ei tunnu enää keskituloinenkaan selviävän omalla palkallaan korkeista asumiskustannuksista riippumatta siitä asuuko vuokralla tai omistusasunnossa. Suomen Pankki ja FINANSSIVALVONTAKIN ovat koko ajan ollut sormeilemassa asuntomarkkinoita asettamalla asuntojen tarvitsijoille omia EKP korruptoituneessa pankkiiriporukassa laadittuja ideoitaan tarvittavien vakuuksien, laina-aikojen ja asuntojen tarvitsijoiden erilaisten stressitestien avulla. Kun esim. ASP rahoitteisissa asunnoissa lainakatto taitaa olla esim. Helsingissä vain 210 000 euroa ja stressitesteissä lainakoroille FINANSSIVALVONTA on suosittanut 6% p.a., niin on selvää, ettei keskituloinen pysty enää hankkimaan Helsingistä edes kunnollista omistuskaksiota. YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ JA FINASSIVALVONNASSA ollaan siis palaamassa ajassa noin 70 vuotta taaksepäin, kun esim. ARAVA-rahoitteisissa rakennuksissa ARAVA VIRASTON VIRKAMIEHET määräsivät esim. sen, mikä asuntopinta-ala oli maksimaalinen minkin suuruiselle perheelle. Näissä asunnoissa HETEKAT ja KERROSSÄNGYT olivat suurinta huutoa. On selvää, että tällainen mieletön valtion rahoituslaitosten ja nyttemmin YMPÄRISTÖMINISTERIÖN harjoittama asuntopolitiikka johtaa moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin, koska nykyään ainoastaan varakkailla ja ikääntyneillä ihmisillä on mahdollisuus asua omistusasunnoissa asutuskeskuksissa. Nyt on sitten havaittu sekin ilmiö, että asunto-osakeyhtiöissä on jouduttu vaikeuksiin, kun inflaatio-olosuhteissa vastikkeet ovat nousseet sellaiselle tasolle, ettei asukkaiden varat ole enää riittäneet yhtiövastikkeiden maksuun ja asukkaiden osakkeet on jouduttu takavarioimaan yhtiöille tai pankeille. Pankkeja ei tietenkään kiinnosta vähääkään se, onko asuntolainojen koroissa vähennysoikeus vai ei, koska maaltapaon seurauksena asutuskeskuksissa on kasvava tarve kalliista uusista asunnoista, joihin rahoitusta on mielellään annettu ja kun tarpeeksi pitkän takaisinmaksuajan on saanut, niin voi olla varma, että jo viimeistään 5-10 vuoden sihdillä korkotasot ovat sitten jo aivan jotain muuta kuin pari prosenttia. Suomessa ihmisten keskimääräinen varallisuus on niukkaa ja sijoitusvaihtoehtoja on vähän. Tilastokeskuksen varallisuustilaston mukaan vuoden suomalaisten nettovarallisuus on laskenut aikavälillä 2016-2020. Vuoden 2019 tilaston mukaan nettovarallisuuden mediaani nuorilla ihmisillä näyttää olevan lähes taskurahatasoa aina vuoteen 34 saakka. Eikä varallisuutta ole vielä kertynyt kovinkaan kummasti vielä 44 vuoteen saakka, kuten alla olevista Tilastokeskuksen otannan mediaanivarallisuusluvuista selvästi näkee: □ 0-34 vuotiaat: nettovarallisuus n. 5 000 euroa □ 35-44 vuotiaat: nettovarallisuus n. 90 000 euroa □ 45-54 vuotiaat: nettovarallisuus n. 160 000 euroa Suomen Pankin tilastojen mukaan Q2/2020 suomalaisilla kotitalouksilla oli talletuksia ja sijoituksia seuraavasti: □ Koko talletuskanta 100.4 miljardia euroa □ Pörssinoteeratut osakkeet 37.7 miljardia euroa □ Velkakirjat 2.0 miljardia euroa □ Rahasto-osuudet 24.5 miljardia euroa Kesäkuussa 2020 koko talletuskannan keskikorko oli vain 0.07% eli siis vaatimaton 70.3 milj. euroa/vuosi Asuntolainoja oli taas SP:n tilaston mukaan helmikuussa 2020 yhteensä 100.5 miljardia euro ja lainakannan keskikorko oli 0.89% p.a., joka siis tarkoittaa vuositasolla velallisille 894.5 milj. euron vuotuista korkokustannusta. Tyypillisesti asuntolainoihinkin vielä tietysti liittyy myös korkomarginaali joka vuonna 2022-2023 voi hyvin olla luokkaa 0.7-1.0% p.a. Pankeilla ei siis tietystikään ole mitään huolta, vaikka asuntolainojen kohdalla poistetaan kaikki mahdollisuudet korkojen vähentämiseen verotuksessa, koska pankkien korkokate asuntolainojen ja talletuskannan kohdalla näyttää olevan ainakin 1 500 milj. euroa/a. Korkotason ja marginaalien noustessa tasolle 3.5-4.0% p.a. korkokate voi nousta helposti jo yli 4 000 milj. euroon, jolloin asuntolainojen korkovähennyksen poisto inflaatio-olosuhteissa "SATAA KAATOSATEEN LAILLA" SEKÄ VALTION ETTÄ PANKKIEN LAARIIN RASKAIMMAN KAUTTA. Täytyy ihmetellä, kuinka onkaan ollut mahdollista YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KEPULOISTEN HANNELE POKAN TYÖRYHMÄN johtotehtävissä taivastellut AALTO YLIOPISTON apulaisprofessori ELJAS OIKARINEN esitti TYÖRYHMÄN ehdotuksena jo vuonna 2015, että asuntoluottojen korkovähennysoikeudesta luovutaan asteittain kokonaan vuonna 2019. Vuonna 2015 asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus oli 65% ja velallisen hyöty kohtalaisen vaatimaton 19.5%. Koomasta nousseen ANTTI RINTEEN (BILE SANNAN) hallitusohjelmaan kirjattiinkin, että vuonna 2022 VEROTTAJA hyväksyy vähennyskelpoiseksi vain 5%:n osuuden koroista, jolloin velallisen hyödyksi tulee vain 1.5% koroista. Vuonna 2023 asuntolainojen vähennysoikeus siis poistuu kokonaan. OIKARINEN oli omaksunut globalistien viherpiperrysperiaatteet konsultoidessaan mmm. suuria kansainvälisiä kiinteistöyhtiöitä, jotka ovat keskittyneet lähinnä kaupunkialueiden muuttamiseen polkupyöräpuistoksi ja huvittelukeskuksiksi, joista kaikki tavallisten ihmisten asunnot kivijalkamyymälätkin on hävitetty. Tällaisissa kaupunkiyhteisöissä normaali asuminen on tehty äärettömän kalliiksi kaikissa maailman suurkaupungeissa ja asuntoja voivat hankkia vain venäläisten korruptoituneiden rikollisten tapaiset ostajat, joiden keskustelukumppaneina on ollut tietysti korruptoituneet ja ahneet pankit sekä kiinteistövälittäjät. OIKARISEN maailmassa vähävaraiset asutetaan halvempihintaisiin lähiöihin korruptoituneiden aluerakentajien ja muiden grynderien toimesta. Tällaisen OIKARAISEN vision mukaisen ajattelun seurauksia ollaan nyt todistamassa mm. Ruotsin siirtolaisslummeissa ja jopa keskellä Tukholmaa. Eikä tästä globaalista ilmiöstä olla vapaita myöskään Suomen suurkaupungeissa. OIKARAISEN esitettyä närkästyksensä ANNIKKA SAARIKON tällä kertaa järkevään ehdotukseen TALOUSSANOMAT esitti asiasta seuraavan tilannekatsauksen: "Antti Rinteen hallituksen aloittaessa asuntolainan koroista sai vähentää verotuksessa 25 prosenttia. Oikarisen mukaan omistusasumista kuitenkin yhä tuetaan Suomessa vuokra-asumiseen verrattuna, sillä niin sanottua laskennallista asumistuloa ei veroteta. □ Kyse on siitä, että jokainen asunnon omistaja on tavallaan asuntosijoittaja, Oikarinen sanoo. Omistusasunnossa asuvan rahat eivät kulu vuokraan, vaan oman asunnon hankintaan ja ehkä pankin korkoon. Laskennallisella asumistulolla tarkoitetaan etua, jonka omassa asunnossa asuva saa vuokra-asujaan verrattuna. Asumistulo on oikeastaan omistusasukkaan toteutumatta jäänyt meno. □ Omistusasuminen on keskimäärin houkuttelevampaa kuin vuokralla asuminen, mutta laskennallisen asuntotulon verottaminen on hankalaa, Oikarinen sanoo. Omistusasunnossa asuvan rahat eivät kulu vuokraan, vaan oman asunnon hankintaan ja ehkä pankin korkoon. Lisäksi asuntolainan korkovähennys kohdistuu Oikarisen mukaan keskimääräistä parempituloisiin, sillä asunnon omistajat ovat yleensä parempituloisia kuin vuokra-asujat. □ Ja mitä korkeampi tulotaso on, niin tyypillisesti asunnon arvo ja asuntolaina ovat myös suurempia, eli hyöty kohdistuu erityisesti keskimääräistä parempituloisille, Oikarinen sanoo. OIKARISEN vihervasemmistolaiseen ajatusmaailmaan on jostain kumman syystä pesiytynyt sellainen outo ajatus, että asumisessa olisi jotain laskennallista asuntotuloa, kun todellisuudessa omistusasunnoissakaan ei tunneta sellaista käsitettä kuin "ILMAISET LOUNAAT". Tilastokeskus määrittelee jotenkin oudosti myös asuntotulon laskennalliseksi nettovuokraksi, joka kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. TILASTOKESKUSKIN on onnistunut määrittelemään asuntotulon seuraavasti: "Asuntotulon laskennallinen määrä on laskennallisen bruttovuokran ja asumiskustannusten (esim. hoitovastike tai kotivakuutus) sekä mahdollisen asuntolainan korkojen välinen erotus." Villeimmissä ajatuksissaan YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ja VALTIOVARAINMINISTERIÖN VIRANOMAISET ovat laskeskelleet, että omistusasuntojen kautta verottajalta jää verottamatta peräti noin 4 miljardia euroa laskennallista asuntotuloa, mutta sen suoranainen verottaminen on tietysti poliittisesti erittäin tulenarkaa. Kuitenkin tämä laskennallinen epäkohta voidaan tietysti poistaa, kun omistusasuminen on näköjään haluttu tehdä käytännössä mahdottomaksi. Tässä kohtaa olisi tietysti hyvä muistaa, että kaikkien rakennusten kohdalla verojen osuus rakennuskustannuksista on nykyään jo noin 50% rakennusten arvosta ja nyt näyttää myös siltä, että asuinrakennusten kohdalla VIHERVASSAREILLA on tarkoituksena nostaa VEROTUKSEN osuus asumiskustannuksissa lähelle 100%, kun vielä huomioi senkin, että asuntoja vaihdettaessa myyjälle vielä lankeaa raskas varainsiirtovero ja mahdollisesti vielä jopa myyntivoiton osalta 36%:n myyntivoiton verokin, jos asunto-omaisuuden pitoaika jää jostakin syystä (vaikka työpaikan vaihtumisen tai yllättävän työttömyyden johdosta) lyhyemmäksi kuin kaksi vuotta. Käytännössä valtaosa omistusasuntojen omistajista hankkii kuitenkin omaan asuntonsa käyttöönsä pitemmäksi ajaksi, jota kuvastaa myös se, että omistusasuntoihin kohdistuneissa lainoissa laina-ajat voivat olla nykyäänkin jo esim. 25 vuotta, mutta laina-ajoissakin tuntuu FINANSSIVALVONNASSA olevan jo haluja entisestää lyhentää laina-aikojakin. Tällöin asunnosta ei voi syntyä minkäänlaista tuloa, vaan asumiseen liittyy siis vain asumiskustannuksia, joista nykyään jo noin 50% johtuu asunnon rakentamiseen kohdistuneista veroista ja muista veroalaisista asumiskustannuksista kuten esim. vesi- ja sähkömaksut jne. Tietysti mitä súuremmasta asunnosta on kysymys, niin tietysti sitä suurempi on valtionkin asumisesta käräämät kaikki verotulot. Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan korkovähennys ei suosi rikkaita. □ Eivät vain rikkaat asu omistusasunnoissa, sillä se on ylivoimaisesti yleisin asumisen muoto, hän sanoo. □ Ei kukaan ole huvikseen asuntovelallinen, vaan se on keino päästä omistusasumiseen mukaan ilman, että on valmiiksi varakas. Kyllä se on jokaisen tavallisen suomalaisen vaihtoehto. Minusta on periaatteellisesti tärkeää, että omistusasuminen on mahdollisimman laajasti mahdollista ihmisille. OIKARISEN mukaan taas korkovähennys lisää haitallisesti myös asuntojen kysyntää ja siten kohottaa myös hintoja. Samalla se on houkutellut isompien lainojen ottamiseen ja lisännyt velkaantumista. ANNIKA SAARIKON ehdotettua asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamista OIKARINEN ja vero-oikeuden professori NYKÄNEN ovat kiirehtineet jo ensimmäisinä itkemään sitä, että korkovähennysoikeuden palauttaminen johtaisi siihen, että valtio menettäisi verotuloja 1 000 milj. euroa, jotka valtiolle olisi muuten täysin oikeudettomasti tietysti tulossa korkean inflaation olosuhteissa. Tähän samaan laulukuoroon valtion oikeudettomista verotuloista yhtyi tietysti heti myös demareiden BILE SANNA, joka julkisuuteen on koko hallituskautensa ajan ylpeillyt holtittomalla rahankäytöllään ja suurilla asuntolainoillaan. Talousasioissa täysin maata kiertävälle radalle ajautunut äärivasemmistolainen BILE SANNA hyökkäsi jo äskettäisessä puoluejohtajien keskustelussakin kokoomuksen maltillisen PETTERI ORPONKIN kimppuun, kun ORPO oli ottanut varovasti kantaa asuntolainojen korkovähennysten palauttamisen puolesta. BILE SANNA ei kyennyt hallitsemaan käyttäytymistään, vaan veti lainakeskustelussa esille myös Suomen vuorineuvosten verotuksen ja heidän mahdollisesti omistamansa asunnot. Elämässään katkeroitunut mutta FAKE NEWS MEDIAN oikkuilevaksi PÖRINSESSAKSI nostama BILE SANNA nosti siis tikun nokkaan tällä kertaa 38 vuorineuvosta, joille hänkin on ollut myöntämässä suurella rahalla ostettuja vuorineuvoksen arvonimiä. Ei ole sitten mikään ihme, että ainakin Martin Saarikangas, jota aiemmin pidettiin taannoin telakkateollisuuden sankaripelastajanakin, on jo ehtinyt älähtää moisesta asiattomasta maalittamisesta. BILE SANNALLE ei näytä riittävän sekään, että Saarikankaan tuloistakin ainakin 54% tuntuu menevän valtion pohjattomaan kukkaroon. Ei ole sitten mikään ihme, että BILE SANNA ehdotti jo taannoin peräti nelipäiväistä työviikkoa ja palkkaakin pitäisi maksaa vähintään 3 000 euroa/kk kaikille työtä tekeville, vaikka työtekijä koulusta työmarkkinoille tullessaan tuskin nykyään enää osaavat edes kirjoittaa ja lukea, eikä kielitaidossakaan ole kummemmin kehumista. Mutta kaikki ovat kuitenkin BILE SANNAN maailmassa tasa-arvoisia, eikä enää sukupuolestakaan ole BILE SANNAN ajamassa ajatusmaailmassa välttämättä kenelläkään selvyyttä tai väliä. Elämme arvoliberaalissa ajassa SANNAN IHMEMAASSA, jossa kaikki perinteiset arvot haastetaan tai romutetaan. On selvää, että BILE SANNAN nykyisillä tuloilla pystyy kivuttomasti maksamaan BILE SANNA asuntovelat ja muut huvittelut ROKKIFESTAREILLA ja niiden jälkeenkin, kun vuonna 2021 Suomen holtittomimman pääministerin tulot nousivat jo 206 000 euroon (17 166 euro/kk). Kyllähän noilla tuloilla voi tietysti maksaa esim. BILE SANNAN nykyään noin 650 000 euron suuruisten asuntolainojen kustannuksetkin. Toista on tietysti kaikilla tavallisilla suomalaisilla, joilla kuitenkin on tässä lähes eskimoiden maassa tietysti myös tarve ja täytyy myös olla oikeus hankkia itselleen ja perheelleen sellainen asunto, joka täyttää kulloinkin asunnon tarvitsijoiden tarpeet. On muistettava, että asunnon hankinta on kaikkein tärkein ihmisten suorittama hankinta kunkin elämän aikana, niin silloin on selvää, että asuntojen hankintakustannuskin täytyy olla kohtuullisesti rahoitettavissa kohtuullisilla tuloilla, joita ei valitettavasti voi kovin korkeina pitää edes nykyaikana, kuten Tilastokeskuksen alla oleva mediaani kuukausiansio vuodelta 2021 osoittaa: □ Yksityinen sektori 3 400 euroa/kk (naiset 3 060) □ Kunnat 3 022 euroa/kk (naiset 2 959) □ Valtio 3 947 euroa/kk (naiset 3 535) □ Kaikki keskimäärin 3 314 euroa/kk (naiset 3 034) Kun näistä kuukausiansioista leikataan pois korkean tuloveron vaikutus, niin Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan keskimääräinen tuloveron osuus on suunnilleen 28.7%. Keskimääräiseksi nettoansioksi jää siis suunnilleen vain suunnilleen 2 360 euroa/kk. Pankkien stressitestissä käytetty 6% p.a. korko johtaa jo pelkästään korkojen osalta seuraaviin korkokustannuksiin pääkaupunkiseudulla jo pienten kaksioiden lainakuluissa, kuten alta selviää: □ Laina 250 000 euroa, korko 1 250 euroa/kk □ Laina 350 000 euroa, korko 1 750 euroa/kk □ Laina 400 000 euroa, korko 2 000 euroa/kk Kyllä tästäkin yksinkertaisesta analyysista selviää, ettei 2 360 euron kuukausittaisilla nettotuloilla voi haaveillakaan kunnollisen omistusasunnon hankkimisesta esim. pääkaupunkiseudulla. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN VIHERVASSARI OIKARISEN tavoitteena ei näytä olevankaan Suomen akuuttien asuntokysymysten ratkaisu, vaan radikaali siirtymä kohti sosialistista unelmaa tasa-arvosta, jossa yksityistä omistusta ei sallita. Tämä tavoite ei ole kaukana kommunistisesta utopiasta, jossa yksityisomistusta ei ole ja rahakin on tarpeeton, kun valtion johdossa olevat totalitaristiset politrukit tietävät tarkoin jokaisen ihmisen tarpeet. EU:ssa ei olla enää kaukana tästä TOTALITARISTISESTA IHANNETILASTA, jossa käteinen rahakin on haluttu hävittää liikenteestä, jotta kansalaisten rahankäyttökin saadaan kontrolliin ja ohjattua haluttuun VIHERVASEMMISTON UTOPIA YHTEISKUNNAN SUUNTAAN. Keskeinen tavoite on siis se, ettei suomalainen saa vaurastua ainakaan perustarpeiden kuten asumisen tyydyttämisen avulla. Tilastokeskuksen tehtävänä on mm. seurata kansantalouden kehityksen kannalta tärkeitä asioita, joten luulisi, että kansan varallisuuden kehittymisen seuranta olisi erityisen tärkeää, jotta meillä olisi edes jonkinlainen käsitys, mihin maan talous on kehittymässä. Kuitenkin Tilastokeskuksen varallisuuden seuranta näyttää perinteisesti olleen sattumanvaraista ja seurannassa on vahvasti tulonjaon seurannan piirteet, jolloin kokonaisuuksien seuranta on valitettavasti jäänyt hataraksi. Kuitenkin verrattain suppeasta otannasta vuoden 2019 varallisuutta koskevasta seurannasta voidaan johtaa kaikkien kotitalouksien varat yhteensä myös ikäryhmittäin, kuten alta selviää (keskiarvo kotitalouksissa ikäryhmittäin, x EUR): □ 0-24 v: 45 870 □ 25-34 v: 121 134 □ 35-44 v: 281 287 □ 45-54 v: 366 782 □ 55-64 v: 336 707 □ 65-74 v: 305 996 □ 75-> v: 241 319 □ kaikki ikäluokat: 261 320 Em. ikäryhmien asuntovarallisuus ja asuntovarallisuuden osuus (% suluissa) kokonaisvarallisuudesta oli seuraava vuonna 2019 on ollut seuraava (x EUR): □ 0-24 v: 27 771 (61%) □ 25-34 v: 87 279 (72%) □ 35-44 v: 198 192 (70%) □ 45-54 v: 229 431 (63%) □ 55-64 v: 199 620 (59%) □ 65-74 v: 184 425 (60%) □ 75-> v: 154 108 (64%) □ kaikki ikäluokat: 166 060 (64%) Em. ikäryhmien talletusten määrät osuus (% suluissa) kokonaisvarallisuudesta olivat seuraavat vuonna 2019 (x EUR): □ 0-24 v: 8 121 (18%) □ 25-34 v: 14 391 (12%) □ 35-44 v: 18 844 (7%) □ 45-54 v: 28 545 (8%) □ 55-64 v: 27 853 (8%) □ 65-74 v: 32 148 (11%) □ 75-> v: 31 965 (14%) □ kaikki ikäluokat: 24 420 (10%) Em. ikäryhmien pörssiosakkeiden ja sijoitusten määrät ja osuudet (% suluissa) kokonaisvarallisuudesta olivat seuraavat vuonna 2019 seuraavat (x EUR): □ 0-24 v: 2 570 (6%) □ 25-34 v: 4 882 (4%) □ 35-44 v: 13 563 (5%) □ 45-54 v: 30 128 (8%) □ 55-64 v: 31 245 (9%) □ 65-74 v: 32 561 (11%) □ 75-> v: 30 163 (14%) □ kaikki ikäluokat: 22 387 (9%) Em. ikäryhmien asuntovelkojen määrä ja velkojen osuudet (% suluissa) asuntovarallisuudesta olivat vuonna 2019 seuraavat (x EUR): □ 0-24 v: 8 415 (30%) □ 25-34 v: 45 685 (52%) □ 35-44 v: 74 994 (38%) □ 45-54 v: 44 006 (19%) □ 55-64 v: 19 080 (10%) □ 65-74 v: 6 813 (4%) □ 75-> v: 1 302 (1%) □ kaikki ikäluokat: 30 396 (18%) Huolimatta TILASTOKESKUKSEN suhteellisen suppeasta otannasta tilastojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että keskimäärin suomalaiset ovat varsin varatonta kansaa. Huomiota herättää tietysti erityisesti se, että suomalaisella ei ole oikeastaan minkäänlaista merkittävää varallisuutta vasta kuin hänen saavuttaessaan 45-54 vuoden iän. Varallisuus näyttää myös lähtevän selvään laskuun jo ikävuodesta 55 lähtien. Asuntovarallisuus on suurin suomalaisten varallisuuserä ja keskimääräinen asuntovarallisuuden määrä on voin noin 166 000 euroa edustaen Tilastokeskuksen otannassa 68%:a kaikesta varallisuudesta. Kun vertaa Tilastokeskuksen asuntovarallisuustietoa nykyisiin asuntojen hintoihin esim. pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa asutuskeskuksissa, niin ei millään muotoa voi päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että asuntojen omistajat jotenkin kylpisivät suurissa rahoissa, kun kyseinen omaisuus on jouduttu jo varsin nuorella iälle rahoittamaan pääasiassa lainarahalla. Kansainvälisten tilastojen avulla on helposti myös osoitettavissa, että suomalaisten varallisuus on selvästi alempaa kuin monissa Etelä-Euroopan maissa kuten esim. Italiassa, jossa keskivarallisuus on jopa 30% korkeampi kuin Suomessa. EU-alueen maittain suoritettuja vertailuja heikentää se, että EU:n tuoreimmat tilastotiedot ovat tietysti korkeintaan vuodelta 2016 eli siis jo lähes 7 vuotta vanhoja, eikä tilastotietoja ole lainkaan vertailukelpoisesti saatavilla esim. Ruotsista ja muista maista, jotka eivät ole liittyneet euro-järjestelmään. Tätäkin taustaa vasten on käsittämätöntä, että YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ ja myös VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, ettei ainutkaan suomalainen voisi vaurastua ainakaan asumisen tai myöskään osakesäästämisenkään avulla. Helposti on osoitettavissa, että osakesijoittajilla pääomatulojen kohdalla verotuksen osuus nousee helposti jopa 50-60% laskennallisista tuloista. Pääomatulojenkin kohdalla inflaatio nostaa merkittävästi valtion keräämiä veroja. "SUURENA LAHJANA" suomalaisille suotiin sentään vuonna 2020 käyttöön tullut 50 000 euron suuruinen sijoitustili, josta OP raportoi vuonna 2018 seuraavasti: "Eduskunta hyväksyi juuri lakialoitteen osakesäästötilistä. Osakesäästötili, tuttavallisemmin sijoitustili, otetaan Suomessa käyttöön vuonna 2020. OP:n henkilöasiakkaiden myynnin johtamisesta vastaava johtaja Katja Taponen kertoo tarkemmin mistä siinä on kyse. Sijoitustili on piensijoittajille suunnattu sijoitussäästötilin malli, joka mahdollistaa osakesijoittamisen tilin kautta. Tilille voi tallettaa rahaa ja ostaa varoilla oman päätöksen mukaisesti pörssiyhtiöiden osakkeita. Muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, sijoitustilien tyyppisiä tuotteita on ollut tarjolla jo pitkään. Suomessa ollaankin paljon jäljessä sijoittamisen suhteen, sillä iso osa säästää edelleen vain tavalliselle tilille, joka ei tarjoa tuottoa edes inflaation verran. Suomalaisilla kotitalouksilla lepää tileillä noin 87 miljardia euroa (SP:n tilastojen mukaan 113 miljardia euroa 2022 kesäkuussa). □ Sijoitustili onkin tervetullut vaihtoehto, joka toivottavasti osaltaan houkuttelee suomalaisia sijoittamaan ja parantamaan omaa taloudellista tilannetta pitkällä aikavälillä, Katja Taponen kommentoi. Miten sijoitustili käytännössä toimii? □ Tilille voi tallettaa enintään 50.000 euroa rahaa, siksi se siis sopii erityisesti piensijoittajille. Sijoittamisen voi aloittaa vaikka 100 tai 200 eurolla. Tavallinen käyttötapa tulee varmaankin olemaan kuukausisäästäminen, niin että vaikka palkkapäivänä sijoitustilille siirtyy sovittu summa, Taponen pohtii. Etuna tilin kautta sijoittamisessa on se, että sijoittaja voi myydä tilillä olevia pörssiosakkeita ilman luovutusvoittoveroa. Myöskään tilille tulevista kotimaisten pörssiyhtiöiden osingoista ei mene veroa. Tuottoa verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan tililtä. □ Sijoitustilin kautta sijoittaja hyötyy siis korkoa korolle ilmiöstä, koska osinko- ja myyntituottoja ei veroteta tilin sisällä vaan ne jäävät kerryttämään lisää tuottoa, Taponen avaa. □ Koska sijoitustilin kautta sijoitetaan suoraan vain osakkeisiin, sopii se pitkäaikaiseen säästämiseen sijoittajille, jotka ovat valmiita sietämään osakesijoittamiseen liittyvää arvonvaihtelun riskiä. Hyviä säästökohteita ovat esimerkiksi lapselle säästäminen tai eläkesäästäminen. Herättää ihmetystä, kuka on saanut päähänsä sen, että enintään yksi 50 000 euron sijoitustili per henkilö voisi ratkaista Suomen ilmeisen varallisuusongelman, jonka juurisyy on kuitenkin korkea palkkatulojen- ja muu verotus, joka pitää huolen siitä, ettei minkäänlaista varallisuutta voi tavalliselle suomalaiselle kertyä. Vähäinen keskimääräinen varallisuus on yksi Suomen suurimpia turvallisuusriskejä, mikä näyttää myös johtavan merkittävään sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja myös kohti täydellistä sote-alan kaaosta jo keskipitkällä tähtäyksellä. AAMEN!!! |
||