Keskustelu

alan kolmas miesPÖLLÖLAAKSON ILMASTOHIHHULIT27.2.2023 1.44
PÖLLÖLASISEN MARKKU OLLIKAISEN johtama "elokapinallisten joukko" eli ILMASTOPANEELI julkaisi 23.2.2023 kauhukertomuksen nimeltään "Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea", jossa oli yksi ainoa kuva siitä, kuinka elämää ja Suomen kansantaloutta tulee ohjata.

PÖLLÖLASISEN valtiotieteen ELÄKEVAARIN mukaan meillä ei ole enää tarvetta seurata muita asioita kuin valtakunnallisia hiilidioksidipäästöjä hinnalla millä hyvänsä.

PÖLLÖLASINEN ELÄKEVAARI jätti vielä hengitysilmassa syntyvät hiilidioksidipäästöt ja piereskelystä johtuvat metaanipäästöt seurannan ulkopuolelle, mutta kaikki muut päästöt on kiireellisesti otettava tarkan seurannan piiriin.

ILMASTOPANEELIN tuoreimman raportin kuvassa Suomen kansantalouden ohjaus on tehty yksinkertaiseksi ja kokonaan EU:n komission päätettäväksi seuraavasti:

Vuonna 2021 Suomen fossiiliset ja prosessiperäiset ja maankäyttösektorin (LULUCF-sektorin) päästöt ovat olleet suunnilleen 49 milj. CO2-ekvivalenttitonnia, jossa LULUCF-sektorikin olisi jo kokonaisuudessaan n. 1 milj. CO2-ekvivalentti tonnin päästölähde.

Samassa kuvassa PÖLLÖLASINEN MARKKU OLLIKAINEN on esittänyt, että EU:n vuoden 2035 tavoitteen ja Suomen yltiöpäisen vuoteen 2030 ulottuvan päästötavoitteen mukaisesti fossiilipäästöt vähenevät johdonmukaisen nykyisen ilmastopolitiikan seurauksena jopa 30 milj. tonnilla vuoteen 2035 mennessä.

Tällöin fossiilipäästöjä jää jäljelle vuoteen 2035 mennessä vielä noin 18-19 milj. CO2-ekvivalenttitonnia.

Tästä päästövähennyksestä seuraa se, että LULUCF-sektorille täytyy loihtia ns. hiilinieluja vähintään 18-21 milj. CO2-ekvivalenttitonnin edestä, jotta hiilineutraalius toteutuu.

Metsäsektori on meillä perinteisesti ollut tärkein hiilinielu, johtuen suurista metsävaroista ja vahvasta metsien kasvusta, jonka on tietysti mahdollistanut taivaalta tippuva vesi, auringonvalo ja fotosynteesi.

Fotosynteesissä kasvien lehtivihreissä osissa oleva yhteyttävä pigmentti tuottaa auringon säteilyenergian avulla sokeria ja happea vedestä ja hiilidioksidista seuraavan kemiallisen reaktion kautta (6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2).

ILMAN hiilidioksidia, vettä, auringonvaloa ja lehtivihreää ei siis voi olla myöskään laajempaa biomassan kasvua Suomen LULUCF-sektorilla.

Kun Suomen EU:n ja Suomen ILMASTONSTRATEGIA eli hiilidioksidipäästöjen pienentäminen on ollut valitun kiilusilmäisen ilmastopolitiikan ainoa konkreettinen tavoite, niin Suomen kaikki hiilidioksidipäästöt ovat aikavälillä 2013-2021 laskeneet seuraavasti:

□ Kokonaispäästöt vuonna 2010 74,4 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Kokonaispäästöt vuonna 2021 47,7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Päästöjen vähennys 2010-2021 -26.7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia

Päästökaupan piiriin kuuluvalla sektorilla (siis lähinnä energiahuollossa) Suomen päästökehitys on ollut seuraava:
□ Päästökauppasektori vuonna 2010 41.3 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Kokonaispäästöt vuonna 2021 19.6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Päästöjen vähennys 2010-2021 -21.7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia

Vuodesta 2018 ylläpidettyjen LUKENKIN halussa olevien metsäinventointitietojen mukaan Suomen metsien kasvu on ollut vuosina 2010-2017 seuraava:

□ Kasvu vuonna 2010 106.4 milj. k-m3
□ Kasvu vuonna 2017 103.2 milj. k-m3
□ Kasvun muutos 2010-2017 -3.2 milj. k-m3

LUKE ei ole tietokantatilastossaan enää raportoinut Suomen metsien kasvua vuosittain aikavälille 2018-2022, mutta LUKE on nähtävästi olettanut, että kasvu jatkuu vuonna 2018 tehdyn metsäinventoinnin tapaisena kaikkina tulevinakin vuosina.

Kun CO2-ekvivalenttiset päästöt jaetaan metsien vuotuisella kasvulla, niin saadaan tunnusluku sille, kuinka paljon metsä tarvitsee CO2-ekvivalenttitonneja (siis käytännössä hiilidioksidia), jotta puustossa oleva lehtivihreä eli klorofylli kasvattaa yhden miljoonan kuution biomassaa vuosittain.

CO2-ekvivalenttitonien (oe) tarve on siis LUKEN tilastojen valossa ollut seuraava:

□ CO2- tarve 2010 0.699 oe eli 699 kg per yksi k-m3
□ CO2- tarve 2017 0.536 oe eli 536 kg per yksi k-m3
□ CO2- tarpeen muutos 2010-2017 -0.163 oe eli -163 kg per yksi k-m3

LUKEN tilastojen valossa metsien kasvu näyttää kuitenkin hidastuneen vähemmän kuin pelkästään kotimaassa ja EU:n rekistereihin rekisteröidystä CO2-päästöistä voisi päätellä.

Tämä viittaa nähtävästi siihen, että paikallisella päästöohjauksella ei ole sellaista puuston kasvua ohjailevaa vaikutusta kuin paikallisesti todetuista päästöistä voisi päätellä.

Nähtävästi myös biomassan sisältämällä klorofyllin määrällä on oma vaikuksensa puuston yhteyttämistapahtumaan.

On myös selvää, että paikallisilla CO2-päästöjen säännöksillä voidaan vaikuttaa paikalliseen ilmastoon merkittävästi mutta kuitenkin vain "marginaalisesti", koska ilmaston kohdalla ei voi olla kysymys täysin paikallisesta ilmiöstä vaan täysin globaalista ilmiöstä, koska maiden tai alueiden ympärillä ei ole aitoja tai muureja ja ilmavirtaukset kuitenkin kuljettelevat ilmamassoja vapaasti ympäri maapalloa.

Se kuitenkin tiedettiin jo aikoinaan keskikoulun kemian tunnilla, että kynttilän liekki sammuu, kun kynttilä pannaan palamaan ylösalaisin olevan juomalasin alle.

Tätä ilmiötä selitettiin sillä, että aika nopeasti palavalta kynttilältä loppuu happi, jolloin kynttilä sammuu kuin itsestään.

Kun on tunnettua, että kasvit tarvitsevat yhteyttääkseen auringonvaloa, vettä ja hiilidioksidia tuottaakseen happea (O2) ja glukoosia (C6H12O6), niin on selvää, että myös metsissä yhteyttämistapahtuma häiriintyy, jos puuston hiilidioksidin saanto jostain syystä häiriintyy.

Jos taas hiilidioksidin saanto halutaan kokonaan ehkäistä, kuten tuntuu olevan TERRA SIPILÄN ja EU:n virkamiesten sekä ILMASTOAKTIVITIEN TAVOITTEENA SUOMESSAKIN jo etuajassa vuoteen 2030 tai viimeistään vuoteen 2035 mennessä, niin tästähän täytyy tietysti seurata jollakin aikavälillä SUOMEN METSIEN KASVUN TÄYDELLINEN PYSÄHTYMINEN.

SYKEN ja LUKEN ILMASTOPANEELILLE ilmoittamien Suomen kokonaispäästöjen ja päästösektorin päästöjen kehitys on ollut vuosina 2018-2021 seuraava:

□ Kokonaispäästöt 2018 56.3 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Kokonaispäästöt 2022 47.7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Muutos 2018-2022 -8.7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia

Päästökaupan mukaisten päästöjen muutos vuosina 2018-2021:
□ Kokonaispäästöt 2018 26.3 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Kokonaispäästöt 2022 19.6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia
□ Muutos 2018-2022 -6.7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia

Jo oletamme, että Suomen metsien kasvu seuraisi lineaarisesti vuodesta 2017 lähtien vuoteen 2021 CO2-ekvivalenttitonnien annostuksen osalta vuonna 2017 vallinnutta CO2-ekvivalenttiannostusta (536 kg CO2-ekvivalenttia peri 1 k-m3:n puuston kasvu vuodessa) niin LUKEN vuodesta 2017 metsätalouden tilastokantoihin ilmoittamatta jäänyt kasvu olisi seuraava:

□ Puuston arvioitu kasvu 2018: 56.3/0,536 = 105.1 k-m3/a
□ Puuston arvioitu kasvu 2019: 53.1/0,536 = 99.0 k-m3/a
□ Puuston arvioitu kasvu 2020: 48.3/0,536 = 90.1 k-m3/a
□ Puuston arvioitu kasvu 2019: 47.7/0,536 = 89.0 k-m3/a

LUKEN metsätilastokannassa Suomen metsien kokonaispoistuma ja hakkuukertymä on raportoitu seuraavasti:

□ vuosi 2018
Poistuma 93.67 k-m3
Hakkuukertymä 78.17 k-m3
Erotus 5.50 k-m3

□ vuosi 2019
Poistuma 87.99 k-m3
Hakkuukertymä 72.93 k-m3
Erotus 15.06 k-m3

□ vuosi 2020
Poistuma 83.36 k-m3
Hakkuukertymä 68.85 k-m3
Erotus 15.11 k-m3

□ vuosi 2021
Poistuma 91.64 k-m3
Hakkuukertymä 76.35 k-m3
Erotus 15.29 k-m3

□ vuosi 2022
Poistuma 88.90 k-m3
Hakkuukertymä 74.65 k-m3
Erotus 14.25 k-m3

Yllä esitettyjen tietojen valossa näyttää ilmeiseltä, että LUKEN ja SYKEN asiantuntijoista kootun ILMASTOPANEELIN SUOSITUSTEN avulla poliitikoille annettujen suositusten tavoitteissa näyttää olevan painaa metsien kasvu tasolle, joka näyttäisi alittavan jopa metsien nykyisen kokonaispoistuman, josta on helppo johtaa sellainen johtopäätös, että myös metsien hakkuita on lähdettävä rajoittamaan ja mahdollisesti jopa verotuksellisesti ehkäisemään.

Tätä taustaa vastaan tuntuu käsittämättömältä, että Suomessa on innostuttu jopa siihen, että EU:n ja maailmankin lähes kylmimmässä kolkassa on alettu suosia jopa sellupuiden tai puupellettien polttamista esim. HELENIN uudessa VUOSAAREN BIOVOIMALAITOKSESSA, kun edullista kivihiiltäkin on maailmassa saatavissa ainakin kaikille muille maille kuin Suomeen.

Ei jää epäilystäkään siitä, että EU:ssa ja Suomessa jopa EU:n säännöksiä KIILUSILMÄISEMMÄN ILMASTOPOLITIIKAN AVULLA ON TIETOISESTI TARKOITUS TUHOTA KOKO SUOMEN METSÄTALOUS ja tietysti myös METSÄTEOLLISUUS, jotka yhdessä ovat vuosikymmeniä olleet koko Suomen ns. HYVINVOINTIVALTION KANSANTALOUDELLINEN SELKÄRANKA ja NETTOVALUUTTATULOJEN LÄHDE.

PÖLLÖLASINEN ELOKAPINALLINEN ILMASTOPANELISTI MARKKU OLLIKAINEN on selvityksissään tullut siihen lopputulokseen, että tarvittavia päästövähennyksiä on vähennettävä ennakoitua nopeammin ja päästövähennyksiä on vauhditettava määrätietosin toimin.

PÖLLÄLASINEN ELOKAPINALLINEN MARKKU OLLIKAINEN toteaa epistolassaan seuraavasti:

"Jos Suomi täyttää yltiöpäiset (ja naiivit) EU-velvoitteensa vuoteen 2030 mennessä, niin myös hiilineutraaliustaso on helpompi saavuttaa."

"Tilanteen vakavuuden vuoksi Suomen tulee laatia yhdessä kaikkien alan toimijoiden kanssa maankäyttösektorin nettonielujen pelastusohjelma. Nettonieluja voidaan vahvistaa monin eri toimin maaperäpäästöjä vähentämällä, metsäkatoa minimoimalla ja metsien vuosikasvua vahvistamalla."

"Nettonielua vahvistavat toimenpiteet kannattaa valita kustannustehokkuusjärjestyksessä. Julkisella vallalla on oltava myös valmius ottaa käyttöön puun tarjontaa ja kysyntää ohjaavia toimia, mikäli kehitys ei ole tavoitteiden mukaisia", kirjoittaa panelisti LUKEN KRISTIINA LÅNG.
LUKEN LÅNG kirjoittaa pohjusta myös valtiovallan kaikkivoivaa ohjailua seuraavasti:

"Ilmastotoimien synergiaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa tulee voimistaa."

"Taakanjakosektorin lisätoimista kansallisilla liikenteen päästökaupalla, energiatuotannon ja- käytön päästöjen vähentämisellä sekä maatalouden päästöjen vähentämisellä on suurin päästövähennyspotentiaali", kirjoittaa SYKEN professori JYRI SEPPÄLÄ.

Näistä ELOKAPINALLISTEN KANSALLISTA POLIITTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA OHJAILEVISTA SUOSITUKSISTA VOIDAAN TODETA, ETTEI missään yhteydessä kyseisten toimien ja suositusten vaikutuksista Suomen kansantalouteen tai kansakunnan hyvinvointiin ole kuitenkaan millään tavoin edes yritetty selvittää.

PÖLLÖLASISEN MARKKU OLLIKAISEN PANEELIN suositukset ovat jo johtaneet siihen keskusteluun, että Suomen metsien hakkuita tulee rajoittaa erilaisten julkisten keinojen avulla. Jopa hakkuisiin kohdistettua verotuskeppiä on jo väläytelty.

Kun metsät kuitenkin ovat Suomen keskeisin hiilinielu, niin on selvää, että PÖLLÖLASISEN MARKKU OLLIKAISEN suosittamat metsien hiilinielujen kasvattamispyrkimykset näyttävät jo vuoteen 2030 mennessä johtavan siihen, että nykyisiä n. 76.4 milj. k-m3 vuotuisista hakkuista joudutaan leikkaamaan vähintään vuositasolla 10 milj. k-m3.

Mikäli Suomessa pyritään ns. hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, niin on todennäköistä, ettei edes em. 10 milj. k-m3 hakkuiden vähentäminen riitä.

Voi olla, että tarvitaan ainakin 15 milj. k-m3 hakkuiden säästöt, mikä ilmeisesti johtaa harvennushakkuiden vähenemiseen ja lopulta kasvun tyrehtymiseen Suomen metsissä.

Tämä KIILUSILMÄISEN SUOMEN ILMASTOPOLITIIKAN ISÄNÄ voidaan tietysti kuitenkin pitää kepun TERRA SIPILÄÄ, joka lupasi laittaa VALTION TSASEET tuottamaan ja päätti lopettaa VELAKSI SYÖMISEN ja LÖYSI KAINUUN KORVESTA ?KAINUUN YMPÄRISTÖ KATASTROFIN.

TERRA SIPILÄN toimesta SUOMEN ILMASTOPOLITIIKAN PERUSKIVI MUURATTIIN, kun TERRA SIPILÄ kutsui Suomen poliittiset päättäjät 11.12.2018 seminaariin, jossa ILMASTOPOLIITTINEN ITSEMURHA SUOMESSA OLI TARKOITUS KUULIAISESTI TOTEUTTAA SEURAAVASTI:

"Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia - ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme.

Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessä Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan.

Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.

EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa tulee lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa.

Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen.

Toivottavasti vielä ennen joulua saamme aikaan eduskuntapuolueiden välisen yhteisen ilmastolinjauksen.

Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30-50 vuotta."

EIPÄ TAINNUT TERRA SIPILÄ ARVATA MILLAISEN PANDORA-LIPPAAN HÄN TULI AVANNEEKSI, kun pani valtion taseet tuottamaan, lopetti velaksi elämisen ja päätti lopettaa poliittiset virkanimityksetkin.

Kaiken tämän kepulaisen innostuksen seurauksena meillä on nyt kansantalous, jonka bruttokansantuotteen kasvu on jo yli 20 vuoden aja ollut keskimäärin vain korkeintaan 0.7% vuodessa, julkinen talous on ollut jo vuosikymmenen verran alijäämäinen.

SANNA MARININ VIHERVASEMMISTOLAISEN HALLITUKSEN AIKANA VALTION VELKA on noussut uuteen ennätykseen noin 144.4 miljardiin euroon (kasvua hallituskauden aikana noin 40 miljardia euroa), verotus on Tanskan jälkeen korkein EU:ssa, työttömyysaste piilotyöttömät huomioiden on lähes 10% (yhdeksänneksi korkein EU-maista), koululaitos sekä sosiaali- ja terveyshuolto ovat kaaoksessa.

KIIVIHIILI JA NIKKELI OLLIN Lappiin lomailemaan kutsutut EKP:n pankkiirit kävivät tutustumassa Saariselällä Suomen ihaniin Lapin maisemiin, jossa EKP:n pääjohtaja Christine LAGARDE loihe lausumaan, että EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostamista, koska inflaatiopeikko (joka kuitenkin pohjimmiltaan johtuu pääasiassa EU:n ns. VIHREÄSTÄ SIIRTYMÄSTÄ) uhkaa riistäytyä käsistä.

Suomen surkean taloustilanteen korjaamiseksi MAAPALLON KIERTÄVÄLLE RADALLE AJAUTUNUT LAGARDE ehdotti ILMASTOIKILIIKKUJAN KEKSIMISTÄ eli UUTTA NOKIAAKIN RATKAISUKSI!!!

Suomen ILMASTOPANEELI on valtion budjetista rahoitettava ILMASTOAKTIVISTIEN JOUKKO, jonka tehtävistä todetaan seuraavasti:

"Paneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä.

Paneeli lausuu ilmastosuunnitelmien luonnoksista, antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla."

Ilmastopaneelissa työskentelee vuosittain 15 tutkijaa ja paneelin vuosibudjetti oli esim. vuonna 2021 750 000 euroa.

Panelistit toimivat paneelissa sivutoimisesti muiden vakinaisten työtehtäviensä ohessa.

Panelistit ovat ankkuroineet toimintansa YK:n ja EU:n päätöksentekoon seuraavasti:

"EU:n päästövähennystavoitteet vuodelle 2030 jakautuvat EU-tason päästökauppasektoriin, kansallisen tason taakanjakoon päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla sekä maankäyttösektorin nettonielun kansalliseen hallintaan.

Päästökauppajärjestelmään kuuluvat esimerkiksi suuret teollisuuslaitokset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto.
Päästökaupan ulkopuolella ovat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto ja teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut).

Päästökauppasektorilla, jossa aiheutui vuonna 2020 noin 47 prosenttia Suomen päästöistä, tavoitellaan EU:ssa 47 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.

Taakanjakosektorin päästöjä on tarkoitus vähentää 43 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite on EU:n keskimääräistä tavoitetta selvästi suurempi, 50
prosenttia.

Maankäyttösektorilla Suomelle on asetettu vuodelle 2030 tavoite, jossa hiilinielujen pitää olla selvästi suuremmat kuin maankäyttösektorilta tulevat päästöt."

Päästöjen seurannassa tavoitteena on pyrkiä hallitsemaan PAIKALLISIA päästöjä seuraavasti:

"YK:n, EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka perustuu niin sanottuun ALUEPERUSTAISEEN lähestymistapaan, jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kohteena ovat KUNKIN MAAN ALUEELLA syntyvät päästöt.

Maakohtaisten päästöjen rajoittaminen edellyttää KANSALLISTA ILMASTOPOLITIIKKAA, jolla talous- ja yhteiskuntarakenne muutetaan vapaaksi sekä fossiilisista ja prosessiperäisistä että maankäyttösektorin päästöistä."

Ei tarvita, mitään RAKETTITIEDETTÄ, kun toteaa, että ilmastoasioissa maiden välillä ei ole aitoja, joten ns. ilmastopäästöt kulkeutuvat maasta toiseen ja tietyt lainalaisuudet ovat vallinneet miljardeja vuosia napa-alueilla ja ns. trooppisella vyöhykkeellä.

Näitä ilmastovirtauksia ei valitettavasti ole mahdollista millään teknisillä keinoilla ohjailla. Vielä vähemmän ihmiskunnalla on mahdollisuuksia ohjata AURINGOSTA maahan kohdistuvan säteilyn määrää.

Tätä universaalia totuutta ajatellen Suomen PAIKALLISILLA tai EU:nkaan PAIKALLISILLA ILMASTOTOIMILLA ei voida pitkällä tähtäyksellä millään tavalla vaikuttaa GLOBAALEIHIN ILMASTOPÄÄSTÖIHIN tai ILMASTON LÄMPENEMISEEN ainakaan hiilidioksidipäästöjen kautta.

Päästöjen seurannassa päähuomio on hiilidioksidipäästöjen kehityksessä ja päästöjä seurataan periaatteessa kolmella seuraavalla sektorilla:

□ Päästökauppa sektori
□ Taakanjakosektori
□ Maankäyttösektori

Tunnetusti kaikkien sektorien seurannassa on ollut aikojen saatossa suuria vaikeuksia, eikä minkään sektorin kohdalla ole koskaan esitetty esim. konkreettisin laskelmin, millaisia sosioekonomisia tai kansantaloudellisia vaikutuksia näillä idioottimaisilla "ELOKAPINALLISTEN" SUOSITUKSILLA on ollut ja tulee olemaan.

SUOMEN ILMASTOPANEELIN johtavat äänitorvet ovat seuraavat:

□ Puheenjohtaja MARKKU OLLIKAINEN, eläköitynyt ympäristöekonomian professori Helsingin Yliopistosta
□ Kristiina Lång, LUKEN tutkimusprofessori
□ Jyri Seppälä, Ympäristökeskus SYKEN, professori
□ Sanna Autere, Viestinnän asiantuntija



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: