Keskustelu
| alakoulun rehtori | SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 5.1.2015 21.24 |
| Juankosken valtuustopäätös 46 § 30.12.2014 Säyneisten kyläkoulun lakkauttamisesta ja opetuksen ja oppilaiden siirtämisestä Juantehtaan kouluun on jäänyt askarruttamaan mieltäni. 30.12.2014 järjestetyssä valtuuston kokouksessa puhetta johti Heimo Konttinen, joka kaupunginjohtajan esityksestä äänesti myös Säyneisten koulun lakkauttamisen puolesta. Kaupunginjohtaja esitteli kyläkoulun lakkautuspäätöksen ja totesi esittelytekstissään, että kyläkoulu täytyy lopettaa tuotannollisien ja taloudellisten syiden vuoksi. Lisäksi kaupunginjohtaja esitti, että kuntalaisten ja henkilöstön kuulemisissa ei ole tullut esille mitään sellaista, joka muuttaisi tehtyä esitystä Lakkauttamista puoltavan esityksen puolesta annettiin 20 jaa ääntä. Samuel Niskanen esitti Pekka Vartiaisen kannattamana, että Säyneisten koulua ei lakkautettaisi. Tätä vaihtoehtoa kannatti 6 valtuutettua ja yksi valtuutettu jätti äänestämättä. Pekka Vartiainen jätti asiasta eriävän mielipiteen. Asiaa ei käsitelty ensi kertaa Juankosken päättävissä elimissä. Tehtyä päätöstä varten esitettiin kolme liitettä, joista päätöspapereihin oli referoitu seuraavat: - Kuntalaisten kannaotto ja kannanottoon laaditut vastaukset/Säyneisten koulun lakkauttaminen - Hallintolain 41 §:n mukainen Säyneisten koulun lakkauttamisen yleinen kskustelu-, kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuden varaaminen asiaan osaisille - Säyneisten koulun lakkauttamisen vaikutusten arviointi Em. liitteistä ensimmäisen mukaan lopputulema oli, että säästöjä ei juuri synny tai sitten säästöjä syntyy virkamiesten laskelmien mukaan 200 000 euroa. Asiakirjassa on epämääräistä keskustelua koulukuljetuksista ja linja-autojen aikatauluista. Hallintolain mukaisessa kuulemistilaisuudessa oli paikalla muutama kaupungin virkamies sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Lisäksi paikalla oli Säyneisten koulun rehtori ja 14 kuntalaista. Sivistystoimen vs. osastopäällikkö Riikka Karttunen esitteli kaupungin yleistä taloudellista tilannetta ja Säyneisten koulun lakkauttamisen lähtökohtia sekä valmistelun ja päätösten aikataulua. Keskustelussa puhuttiin Säyneisten koulun oppilasmääristä ja kuntalaiset kysyivät, mikä on lähikoulu? Säyneisissä on lähikoulu, josta jo 15 oppilasta on siirretty Juankoskelle. Rautavaaran Palojärven koulun rehtorilta oli kysytty, onko siitä suunnasta mahdollisesti tulossa oppilaita Säyneisten kouluun? Rehtori oli sanonut, että ei ole halukkaita. Halukkuutta näytti vähentävän se, että Juankoski ei halua maksaa Rautavaaran lasten koulukuljetuksista. Keskustelussa tuli esille, että kaavilaistenkin osalta koulukysymys on auki. Kaavilaiset ovat jo päättäneet kouluyhteistyöstä Tuusniemen kanssa. Keskustelussa kävi myös ilmi, että Kuopiossa ei ole vielä sitovia päätöksiä Nilsiän Palonurmen koulun osalta. Mikäli Kuopio päätyy Palonurmen koulun lakkauttamiseen esim. vuonna 2017, niin Säyneisten kouluun voi tulla jopa 15-20 uutta oppilasta. Keskustelun perusteella voidaan todeta, että Kuopio-liitokset Nilsiän ja Juankosken osalta ovat koulukysymysten osalta vielä täysin auki. Työryhmää keskustelemaan asiasta ei ole vielä saatu perustettua ja työryhmään pitäisi osallistua myös Kaavin ja Tuusniemen edustajien. Juankosken kaupunki on odotellut asiassa Kuopion yhteydenottoja, mutta Kuopiossa ei ole edes vielä asiaa koskevaa selvitysryhmää. Keskustelu ohjautui sitten siihen, mitä tehdään Säyneisten koulukiinteistölle. Kiinteistöön liittyy käyttökustannuksia ja jne. Päivähoito ei ole ollut kiinnostunut koulun tiloista. Kunnan mukaan nyt jokainen voi ideoida, miten löytyisi kannattava vaihtoehto tilojen käytölle. Säyneisten koulun lakkauttamisen vaikutusten arvointipaperissa oli seuraavat otsakkeet: - Arvointia oppilaan näkökulmasta - Arvointia lähiyhteisön näkökulmasta - Taloudelliset vaikutukset - Päivähoitotilojen käyttö Kaupungin virkamiesten mukaan kuljetusmatkat odotusaikoineen eivät muutu kohtuuttomiksi. Erityisen tuen ja mm. englanninkielen opetus on pienessä koulussa vaikeampaa kuin suuressa koulussa. Koulurakennuksen käyttöä on ideoitu uuteen käyttötarkoitukseen ja näitä vaikutuksia on arvioitu maaseutuvaikutusten arvoinnin yhteydessä. Nähtiin, että koulun pitää toimia täysipainoisesti. Mitään arvointiin liittyviä laskelmia ei esitetty. Taloudellisissa vaikutuksissa esiteltiin vertailu lukuvuodelle 2015-2016 Säyneisten koulun ja Juantehtaan koulun osalta. Jos mitään ei Säyneisten koulussa muuteta, niin tietysti pienessä koulussa kunnan kustannukset ovat korkeammat oppilasta kohden laskettuna. Nyt kaupungin virkamiehet esittivät, että oppilaskohtainen kustannus on Säyneisissä 18 000 euroa ja Juantehtaan koulussa 8 500 euroa. Kukaan ei kysynyt mitään, miten koulujen kokonaiskustannukset on laskettu, eikä tällaisia tietoja ole missään kunnolla edes esitetty. Tekisen johtaja on luvannut turvata Säyneisten koulun lakkauttamisen jälkeen lämmityksen tällä hetkellä hyvässä kunnossa oleviin päivähoitiloihin. Yllä olevien liitteiden osalta voidaan yhteenvetona todeta, että esitetyt selvitykset eivät täytä niitä vaatimuksia, joita hallintolaki ja Suomen perustulaki tai edes peruopetuslaki edellyttävät. Asian käsittelyyn saattaa myös liittyä useita estellisyyksiäkin sekä valmistelussa että päätöksenteossa. Suomessa kyläkouluja on saman kaavan mukaan suljettu viimeisen 20 vuoden aikana toista tuhatta, mutta toivottuja säästöjä kunnissa ei yleensä ole saavutettu läheskään siinä laajuudessa, joita kuntien virkamiehet ja myös hallintoelimet ovat esittäneet. Useissa tapauksissa säästöt ovat jääneet kokonaan saamatta, mutta sulkemispäätökset on kuitenkin tehty. Kyläkoulujen sulkemisesta on tullut muoti-ilmiö. Säyneisten kyläkoulun puolesta taistelevien ihmisten kannattaa lukea huolella Turun Yliopiston Koulutus- Kehittämiskeskus Brahean julkaisu B:2. Siinä tutkimuksessa Sami Tantarimäki on ansiokkaasti kuvannut kyläkoulujen lakkauttamista Korpilahdella, Kurikassa, Lammilla, Siilinjärvellä, Sysmässä ja Urjalassa. Todettakoon tässä Tantarimäen selvityksestä se, että Juankosken Säyneisten koulun lakkauttamista koskeva prosessi on ollut täsmälleen sama kaikissa tutkimuksen kohteena oleissa kyläkouluissa. Siilijärvellä asia meni lopulta jopa KHO:n saakka, joka silloin vielä hyväksyi lakkautuksen. Nykypäivän maailmassa kyläkoulunkaan lakkautus ei kuitenkaan ole enää mikään läpihuutojuttu edes kriisikunnassa. Koulunkin täytyy muuttua ajassa. Koulu ei voi enää olla muusta yhteiskunnasta erillinen ja eristetty saareke (kouluvankila), vaan osa sitä ympäröivää yhteisöä elinkeinotoimintoineen kaikkineen. Tarinastani tuli pitkä, mutta lisään siihen vielä tietoa Alajärveltä, jossa kyläkoulun lakkauttamisessa on pyydetty apua jopa Vaasan Yliopiston Prof. Hannu Katajamäeltä. "Professori kiinnostunut Alajärven tilanteesta 23.10.2013 14:35 Aluetieteen asiantuntija, professori Hannu Katajamäki on seurannut Alajärven tilannetta. ALAJÄRVI Sirma Raivio ja Matias Yli-Juuti Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani ja aluetieteen professori Hannu Katajamäki on saanut tämän vuoden aikana useita avunpyyntöjä kunnista, joissa ollaan vastaavanlaisessa tilanteessa kuin Alajärvellä. Katajamäen mielestä ajan henki tällä hetkellä on se, että pyritään keskittämään ja suurentamaan yksikkökokoja. Hän toivoo, että asioista pystyttäisiin kunnissa keskustelemaan enemmän ja pohtimaan, voiko hajautetumpaa mallia yhä ylläpitää. Keskittämisen trendi Tällä hetkellä keskittämistä perustellaan taloudellisilla syillä. Aluetutkimuksen asiantuntija Hannu Katajamäki sanoo, ettei hänen tiedossaan kuitenkaan ole, että keskittämisestä saataisiin automaattisesti säästöjä. Hän toteaa, etteivät poliitikot välttämättä osaa tai uskalla arvioida keskittämistä tarpeeksi kriittisesti. Tehokkaasti hoidettu hajautettu malli voi olla yhtä tehokas kuin keskitetty malli. ? Hajautettu sivistysmallimme on tuottanut meille paljon taloudellista hyötyä, toteaa Katajamäki. Suomalaisesta hajautetusta yhteiskuntamallista on hyvää historiallista todistusaineistoa, josta esimerkkinä Suomen menestys PISA-tutkimuksissa. Suomen menestyksessä kyläkoulut ja kirjastot ovat olleet merkittävässä roolissa. Kyläkouluista säästäminen Hannu Katajamäen mukaan Alajärvelläkin olisi syytä pohtia, olisiko nykyinen hajautettu rakenne mahdollinen. Keskittämisen hyötyjä ja haittoja tulisi tarkastella pidemmällä aikavälillä ja monipuolisemmin, kuin vain tutkimalla annettuja lukuja. Katajamäen mukaan kyse on arvoasetelmasta. Myös kylillä tulisi maksimoida menestyksen edellytyksiä. ? Pienikin kylä tai kyläkoulu saattaa tulevaisuudessa osoittautua hyvin arvokkaaksi. Kun kyliltä viedään tällaiset edellytykset, ei voida tietää, kuinka monta suomalaista menestystarinaa jää syntymättä, professori Katajamäki toteaa. Ennen kyläkoulujen lakkauttamista edes selvältä kuulostavia kuluja, kuten kuljetuskustannuksia, ei pystytä arvioimaan tarkasti. Katajamäki kyseenalaistaakin keskittämisen taloudelliset hyödyt. Kunnan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, tulisi miettiä, voidaanko hajauttamalla ja edellytyksiä luomalla tarjota mahdollisuuksia, jotka realisoituvat talouden menestyksenä. Ulkopuolista asiantuntijuutta kaivataan arviointivaiheessa. Kunnissa asiantuntijoita käytetään usein kuitenkin vain tukemaan päättäjien mielipiteitä, eikä niinkään tekemään todellisia laskelmia, professori harmittelee. Sellaisia asiantuntijoita, jotka kannattaisivat tehokasta hajauttamisen mallia, ei yksinkertaisesti haluta käyttää. Asuinpaikan valinnanvapaus perusoikeutena Katajamäki muistuttaa, että Suomen tulisi hyvinvointiyhteiskuntana turvata kaikille peruspalvelut, koska ihmiset saavat vapaasti valita asuinpaikkansa. Tällä hetkellä ihmisiä kuitenkin tosiasiallisesti syrjitään asuinpaikan perusteella. Maaseudulla ei tietenkään voi saada aivan vastaavia palveluita kuin suurempien kaupunkien keskustoissa, mutta kohtuuttoman syrjimisen raja saattaa olla lähellä jo monissa maaseutukunnissa. Katajamäki uskoo, että vain riitauttamalla tällainen paikallisyhteisöjä orpouttava päätös, voitaisiin selvittää, onko tilanteessa toimittu perustuslain vastaisesti. Jos kunta vetää palvelunsa pois kylistä, joutuvat kyläläiset itse organisoimaan palveluitaan. Joissain kylissä se onnistuu, toisissa siihen ei ole resursseja. Katajamäen mukaan valitettavan usein maaseutuasumisesta puhuttaessa asukkaita syyllistetään valinnastaan; jos haluaa asua maaseudulla, joutuu itse vastaamaan seurauksista tai voihan sieltä muuttaa aina pois. Katajamäki kyseenalaistaa tällaisten argumenttien yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden. Hänen mielestään peruspalveluiden jättäminen kyläläisten omatoimisuuden varaan ei ole oikeudenmukaista. Esimerkiksi kirjastopalveluiden säilymisessä kylällä Katajamäki pitää parempana vaihtoehtona talkootyöllä toimivaa kirjastoa kuin sen sulkemista kokonaan. Riitely ei tuo ratkaisua Koulujen lakkautuspäätöksiä on helppo perustella muun muassa rakenteiden raskaudella. Katajamäen mielestä tällaiset fraasit eivät sisällä mitään konkreettista. ? Hankalat päätökset yritetään saada kuulostamaan hienoilta. Rakenteellinen uudistaminen tarkoittaisi uusien toimintatapojen miettimistä. Lakkautuspäätös ei ole tällainen, toteaa Katajamäki. ? Päätöksenteossa lähtökohdaksi tulisi ottaa lasten etu. Kyläläisten kanssa olisi tärkeä käydä aitoa keskustelua kyläkoulun merkityksestä jo ennen päätöksentekoa. Ulkopuolisen asiantuntijan näkökulmasta säästötoimista riittelemällä kunnat vain heikentävät asetelmia, jotka ovat jo valmiiksi haastavia. Katajamäki pitää Alajärven tilanteessa harmittavana sitä, etteivät asiat enää riitele, vaan ihmiset. Tällaisesta riitelystä Katajamäki toteaa: "Ristiriitaista ja surullista -- ulkopuolisen näkökulmasta aidosti absurdia." Aluetieteen professori tarjoaa reseptiksi sosiaalisen pääoman iskulausetta: menestymme yhdessä tai emme menesty ollenkaan.? Lopuksi totean, että jo aikaisemmissa kommenteissani koskien Säyneisten koulun kehittamistä tai lakkauttamista olen itsekin todennut Katajamäen tapaan, että "lapsen etu tulee ottaa kouluja koskevassa päätöksenteossa keskiöön". Virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat meillä olleet valitettavasti erittäin huonoja arvoimaan tätä etua. Tämä paistaa selvästi esiin myös Juankosken Säyneisten koulua koskevissa täysin edesvastuuttomissa päätöksentekopapereissa ja niiden harrastelijamaisissa liitteissä. Asialle täytyy tehdä jotain. |
||
| huomioon otettava | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 5.1.2015 22.23 |
| Säyneisen koulukysymyshän on ollut myös Itä-Suomen aluehallintovirastossa kanteluna käsiteltävänä ,ja Avi katsoo,ettei asiassa ole menetelty perusopetuslain säädännön vastaisella tavalla,eikä asiassa ole ilmennyt viranomaisten toimivallan ylitystä tai viranomaisten tehtävien laiminlyöntiä,johon aluehallintovirastolla olisi perusteita puuttua. |
||
| alakoulun rehtori | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 5.1.2015 22.48 |
| huomion otettava:lle kiitos asiallisesta kommentista. Toteaisin sen, että AVI on todellakin aluehallintovirasto. AVI ei ole tuomioistuin. Sellaisia ovat Säyneisten koulukysymyksessä Itä-Suomen hallinto-oikeus ja sen jälkeen Suomessa KHO. Yhä vahvemmin alkaa tuntua kiinnostavalta katsoa prof. Katajamäen tapaan mm. seuraava kysymys: "Katajamäki uskoo, että vain riitauttamalla tällainen paikallisyhteisöjä orpouttava päätös, voitaisiin selvittää, onko tilanteessa toimittu perustuslain vastaisesti." Perustuslain säädökset jyrää kyllä kaikki muut päätökset altaan. Juankosken tapauksessa tämä Säyneisten koulukysymys näyttää nivoutuvan moneen asiaan, joissa asian ytimessä on esteelliseksi todettujen virkamiesten tarve leikata Säyneisten lasten perustuslaillisia oikeuksia muka taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Erkkikään ei tätä usko. Uskotko sinä? Alustavasti näyttää nyt siltä, että näin on tässä päässyt käymään. |
||
| P | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 6.1.2015 13.00 |
| Moro, SS : " Koulu on kylälle niin tärkeä, että se halutaan korjata vaikka itse, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heli Viinikainen (vas.) sanoo. Siiri ja Juho Paakkanen ovat tulevia oppilaita, Pentti Härkönen koulun entinen talonmies. Martti Ripaoja 5.1.2015 19:11 Joroisten Kolman kyläyhdistys tarjoutuu kunnostamaan nyt käyttökiellossa olevan kyläkoulunsa itse. Joroisten kunnanhallitukselle jätetyn ehdotuksen mukaan kunta tukiisi urakkaa koulutalon arvioitujen purkukustannusten verran, noin 100 000 euroa. Rakennus siirtyisi kyläyhdistyksen omistukseen ja kunta sitoutuisi jatkamaan koulutoimintaa." Näin tehdään kunnissa, jotka haluavat vaalia lähidemokratiaa. |
||
| Kepuli | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 6.1.2015 17.10 |
| On säälittävää ja hyvin irvokasta keksiä Säyneisen koulun lakkauttamisen syyksi sen, että Säyneisen koulun talousarvio heikensi sosiaalitoimen vanhuspalvelujen talousarviota ja määrärahoja. Idioottimaista. Juankoskella talouden hajoittaminen, ylisuuret investoinnit vuonna 2010 ja sitten käsittämätön kuntatakaus, joka kevensi kunnan taloutta lähes 10 miljoonalla eurolla ovat ne syyt, että kuntamme talous on aivan käsittämättömän heikko ja heikentyy vuosi vuodelta. Säyneisen koulun oppilaiden koulutus ja koulun ylläpito voi olla n. 10 000 euroa kalliimpaa, kuin jos se tapahtuisi Juankoskella, mutta esim. koulun alaskirjaus tarkoittaa tilinpäätökseen yli 400000 euron miinusta, joten jo sen poisto ja alaskirjaus on lisännyt vanhusten palvelujen heikentymistä puolella miljoonalla. Älkää kirjoittako ja varsinkin demari-vasurivaltuutetut älkää tehkö itsestänne typeriä kertomalla satuja kuntamme taloudesta ja miten Säyneisen kyläkoulu ja sen ylläpitäminen heikentäisi vanhuspalveluja. Kirjoittakaa vaikka duunareiden huonosta työllisyystilanteesta, mutta älkää kertoko ja kirjoittako taloudenhoidosta, sillä se ei kuulu teidän tietomäärään. |
||
| alan kolmas mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 6.1.2015 18.19 |
| Vaasan Yliopiston alueprof. Katajamäkikin näyttää uskovan, että vain riitauttamalla tällainen paikallisyhteisöjä orpouttava päätös (Säyneisten kyläkoulun lakkauttaminen), voitaisiin selvittää, onko tilanteessa toimittu perustuslain vastaisesti. Jos kunta vetää palvelunsa pois kylistä, joutuvat kyläläiset itse organisoimaan palveluitaan. Joissain kylissä se onnistuu, toisissa siihen ei ole resursseja., toteaa Katajamäki yllä. Säyneisissä kaikki on siis itsestä kiinni. Moro Pekka tuo ylempänä esille Joroisista Kolman kyläkoulun. Vastaavia esimerkkejä on Suomessa ilmeisesti vielä satoja. Hyvin monissa tapauksissa kunnan päättäjiltä ja kouluviranaomisilta näyttää valitettavasti puuttuvan täydellisesti mielikuvitus, millaisen pitää nykyaikaisen koulun olla, kun kaikki tieto liikkuu nykyään netissä, eikä välttämättä opettajan tai kunnanjohtajan päässä. Suomen peruskoulua kehitetään edelleen pääsääntöisesti 1960-luvulla luotujen periaatteiden mukaan. Nuo periaatteet ovat jo noin 50 vuotta vanhoja. Nyt täytyisi jo vaihtaa levyä. Lähes joka kerta koulukysymystä ja opettamista Suomessa lähestytään koulurakennuksen ja valtakunnallisen opetusohjelman tai luokan koon näkökulmasta. Kysymyksessä on vähän sama asia, joka meillä Suomessa näyttää haittaavan yhteiskunnan yleistäkin kehittämistä muutoinkin ? nimittäin laajasti vahingolliseksi havaittu työsopimusten yleissitovuus. Lähes jokaisella koulullahan pitää meillä olla ns.rehtori, joka vastaa koulustaan. Rehtorilla on yleensä vain jonkintyyppinen opetusalan koulutus. En viitsi puuttua laajemmin myös opetushenkilökunnalle asettavaiin vaatimuksiin, mutta kyllä hyvälle koululle on ominaista se, että opetushenkilöt ovat innostavia ja osaavat motivoida oppilaita. Tällainen opetustapa ja fyysinen opetustehtävän suorittaminen ei enää sovellu nykyaikaan, jossa edellytetään sopeutumista kiihtyvällä tahdilla muuttuviin olosuhteisiin. Erityisesti pienemmissä kyläkouluissa pitää aktiivisesti hakea uusia toimintamalleja. Koska meille on yhteiskunnan (sekä kuntien että valtion) varoin luotu arvokas kyläkouluverkosto, niin on täyttä hulluutta lakkauttaa koulu kerrallaan epämääräisin perustein tällainen koko kansan kattava erittäin suurella rahalla luotu verkosto. Meillä ei kerta kaikkiaan köyhänä ja pienenä maana ole varaa tällaisen arvokkaan verkoston laukkauttamiseen ja sen korvaamiseen isoilla keskitetyillä kouluilla. Keskittettyjen koulujen syöttämiseen tarvitaan vielä massiivinen ja pitemmän päälle erittäin kalliiksi tuleva logistiikka. Kaiken lisäksi lähikouluverkoston lakkauttamisesta aiheutuu vielä kallis muuttoliike kaikkine sosiaalisine ongelmineen. Koska kyläkouluissa selvästi on pulaa oppilaista, niin silloin täytyy kylissä ja kunnissa, joiden tehtävänä on järjestää perusloulutus tajuta se, että kouluja on kehitettävä näillä ehdoilla. Mutta se ei tarkoita sitä, että koulu pitää lakkauttaa, jos oppilaita on tilapäisesti vähän. Fyysiset koulutilat onkin nähtävä kyläyhteisöjen monitoimikeskusten alustoina. Kun tämä asetetaan tavoitteeksi, niin kylä- ja lähikouluja ja muitakin kouluja koskeva keskustelu ohjautuu automaattisesti oikeaan eli kehityksen suuntaan. Tämä kehitys asettaa tietysti uusia haasteita myös ns. kouljen rehtoreille. Koulun rehtorilta tulee edellyttää myös muita taitoja kuin mitä edellytetään esim. laulun-, piirustuksen-, historian-, kotitalouden- tai matematiikan opetajalta. Kehittyvän monitoimikeskus-periaatteella toimivan kyläkoulun rehtorin tuleekin markkinoida monitoimikeskustaan ei pelkästään oppilaille (kuten Säyneisissä oli kyselty Rautavaaran Palojärven koulun rehtorilta) vaan myös aktiivisesti muunlaiseen toimintaan. Maaseudulla tarvitaan nykyään kipeästi eri typpistä pk-yritystoimintaa ja muutakin yhteiskunnan muutoksiin liittyvää opastus- ja kurssitoimintaa sekä harrastusten ohjaamista jne. Kyläkoulua ei pidä siis nähdä pelkästään kunnallisena kustannuspaikkana, vaan sivistyksellisen ja taloudellisen tominnan keskipisteenä kyläyhteisössään. Viimeksi kyläkoulu pitää nähdä poliittisena taistelukenttänä tai joidenkin opetushenkilöiden henkilökohtaisten ambitioden näyttämönä. Vaikka Säyneisten kyläkolu on vielä kaukana modernista monitoimikeskuksesta, niin otan kuiten lopuksi esiin esimerkiksi Espoossa sijaitsevan IsoOmena-ostoskeskuksen. Joskus aikoinaan satuin asumaan tuon keskuksen rakennustyömaan vieressä ja ihmettelin, mitä pytinkiä keskelle metsää rakennetaan? Aikaa siitä on vissiin kohta 20 vuotta vai onko jo ylikin, kun lapio pistettiin maahan lepikossa, jossa ulkoilutin koiraamme. Nyt Espoon Arttu Viskari joutui lähtemään Sirpansa kanssa jo ennen Mauno Koivistoa duunittomaan kylään ulkoiluttamaan mäyräkoiraansa, mutta joutui kuitenkin vielä palaamaan Sirpansa kanssa Samaralla kaupunkiin. Moni on siis kaupungista maalle muuttamassa, kun siellä meno vaan muuttuisi. Myöhemmin on tullut käytyä katsomassa tuota kyseistä Espoon pytinkiä, jota tiettävästi taas laajennetaan. Pytingin omistaa nykyään tietääkseni ulkomainen kiinteistölan yritys. Pytingin sisällä on runsaaasti erilaisia kauppoja, ravintoloita, Espoon kaupungin kirjasto, Espoon kaupungin yhteistoimintapiste palveluineen, KELAn toimisto, lääkäriasemia ja autohuoltamoita, elokuvateatteri jne. Moni kiinteistössä liiketoimintaa harjoittava on sieltä joutunut poistumaan, mutta aina on tullut uusi yritys tilalle. Mistähän tämäkin kehitys johtuu? Säyneisiin ei tarvita vielä tällaista monitoimikeskusta, mutta tiedossani on, että esim. IsoOmenan omistaja tienaa aika hyvin tuosta monitoimikeskuksesta, eikä Espoon kaupunki ainakaan lähimmän 50 vuoden aikana siirrä palvelujaan tuosta keskuksesta minnekään Espoon keskustaan, vaikka hyvät liikenneyhteydetkin ovat olemassa. Kuten yllä kertomastani yhdestä esimerkistä nähdään, niin entinen kyläkoulun kunnallinen kustannuspaikkakin voidaan hyvin muttaa tuottavaksi monitoimikeskukseksi. Silloin viimeistään nähdään, miten mielettömiä nuo Juankoskenkin koulutoimen laatimat koulukohtaiset kustannuslaskelmat ovat olleet vielä vuonna 2014. Alajärven kyläkoulua koskevassa päätöksenteossa Vaasan alue prof. sanookin viisaasti: "Pienikin kylä tai kyläkoulu saattaa tulevaisuudessa osoittautua hyvin arvokkaaksi. Kun kyliltä viedään tällaiset edellytykset, ei voida tietää, kuinka monta suomalaista menestystarinaa jää syntymättä, professori Katajamäki toteaa." Meillä Suomessa onkin huutava pula menestystarinoista ja ilmeisesti työttömina kymmeniä tyhansia insinöörejä, ekonomeja, tradenomeja ja muita akateemisiakin ihmisiä. Kyvykkäistä henkilöistä ei meillä siis ole mitään pulaa osallistua esim. kyläkoulujen kehittämistalkoisiin. Miksi meillä kuitenkin halutaan aina ajaa käsijarru päällä ja puristaa sitruunasta viimeisetkin mehut? |
||
| juu | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 6.1.2015 18.41 |
| maaseudulla pitäisi tehdä muutakin,kun heiniä, niin tulisi enemmän oppilaita ,ja koulut säilyisivät! "pellolla niitä ei tule". |
||
| seminologi | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 6.1.2015 20.07 |
| onko juu kaupungista maalle muuttanut uuno, kun vierastaa "heinätöitä"? Pellolla ei lapsia todellakaan paljon tule, mutta heinäpeltojen laidassa olevissa ladoissa ja korsuissa lapsia on aina tehty runsain mitoin. Jo Mauno Koiviston aikaan duunittomasssa Juankosken syrjäkylässä "heinätyöt" ovat jääneet vähiin ja siksi keskustan virallinen äänikin on laittanut latoonsa moukariringin, josta käsin on ruvennut viisasta ja kuuliaista vaimoaan kiusaamaan puolen metrin syvyyteen heittämänsä moukarin noutoreisuilla. Jokainen ymmärtää sen, että eläkeläispariskunnan ahkerassakaan moukarinheitossa ei lapsia yleensä tule varsinkaan silloin, kun se tapahtuu kylmästä ladosta. Tällä tyylillä ei valitettavasti saada Juankosken väkilukua koskaan nousuun ja kohta Muuruvedenkin kyläkoulua uhkaa lakkautus. Mistäs muusta syystä kuin lasten ja kunnollisten "heinätöiden" puutteesta? |
||
| Jäljelle jäänyt elämätön kumpu | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 6.1.2015 21.42 |
| Juankosken kohtaloksi nousi kuntapäättäjien kyvyttömyys. Noilla pajuvitsamiehen toimilla ei paljon kehitystä tapahdu. Vaikka olisi kuinka hyvä sillikuukki niin jos ei ole ruokailijoita riittävästi. Olisi pitänyt vaan pysyä koulujen ruokailuissa omalla keittiölinjalla. Jos olisi pysytty, niin luulen, että Säyneisen koulun lopettamisesta ei nyt puhuttaisi mitään. Ei ison isännänkään (kunnan) kukkaro kestä kolminkertaisia kustannusarvio ylityksiä mitä sillikuukki toi Juankosken kunnan maksettavaksi. Koskaan ruoka annosten valmistamisella ei makseta sitä kuukkia. Halvemmaksi olisi tullut ostaa tarvittavat ruoka annokset vaikka Kaavilta. Lähes korkorahoilla ne olisi voinut ostaa. Joten näillä tehdyillä päätöksillä toimilla ei väkimäärä lisäänny ei sitten vaikka kuinka pimeinä öinä ahkeroisi jäljelle jäänyt väestö. Kuitenkin lähes jokainen yritys on jo pelkkä hutia ha huilua. Kylässä ladossa ei paljon lisäystä tule. Ne joille vielä tulee, pakenee pikavauhtia naapuri kuntiin. Säyneisen kylän koulun sulkeminen lisää pakoa entisestään. |
||
| oikea Pena T. | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 7.1.2015 10.18 |
| Oikea Pena T. ei kirjoita yllä olevan tyylistä. Kepumafia on ongelmissa... Säälittävää... |
||
| alan mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 8.1.2015 8.21 |
| Säyneisissä on väärä asenne, kun vaaditaan vain Juankosken johdolta yhtä sun toista. Juankoskihan on mennyttä ajat sitten, mutta ei kylän tarvitse olla mennyttä. Kylän elinvoimaisuus on kiinni itse kylästä ja kyläläisistä. Vapaat painottavat aina älyään, viisauttaan ja järkeään. Niiden lisäksi elämässä kyllä tarvitaan ennen kaikkea asennetta ja ahkeruutta. Kun on otettu malliksi Kolman kylä, niin kyllähän siellä kyläläisten aktiivisuus ja toimenpiteet ovat aivan eri tasolla kuin Säyneisissä. Missä on esimerkiksi Säyneisen kylästrategia, sen toteutus ja seuranta. Otettakoon esimerkiksi vaikka Kolman kylä: http://www.edu.joroinen.fi/~kolma/kuvat/Kolman%20kylasuunnitelma.pdf |
||
| Ulla | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 8.1.2015 9.06 |
| Alan mies ei ole ehketten käynyt Säyneisessä eikä tiedä sen aktiivisuudesta. Kylä on ollut mukana aktiivisesti lähidemokratiahankkeessa ja suunnitellut tulevaa sen myötä sekä elävä kylä-teeman myötä. Kyläläiset tekevät talkootyötä kylänsä virikkeiden eteen uskomattoman määrän työtunteja. Emme me ole olleet vaatimassa yhtään sen enempää kuin kukaan muukaan ! Veroja maksamme mekin ja niitä vastaan meillä on olisi oikeus saada edes jotakin. Ei pidä kirjoittaa asioista joista ei todellisuudessa tiedä mitään. |
||
| alan mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 8.1.2015 9.58 |
| En ole todellakaan käynyt Säyneisessä, mutta olen jo ajat sitten ehdottanut, että kylään pitää perustaa yksityinen koulu ja ottaa itse haltuun koulun johto, koulurakennus ja sen käyttö kylän keskuksena. Suomesta löytyy hyviä malleja yksityiskouluista ja ne yleistynevät tulevaisuudessa. Yksityistäminenhän tuntuu olevan Säyneisessä muutenkin kovassa huudossa ihan Amerikan malliin. Tässäpä suomalaista tutkittua mallia: https://www.theseus.fi/handle/10024/55740 |
||
| alan kolmas mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 8.1.2015 10.36 |
| Nyt on alan mieheltä tullut hyvä ajatus. Näyttää yhtyvän jo aiemmin esittämiini ajatuksiin. Tiedossani on, että Säyneisissä on aktiivista ja yritteliästä sakkia. Joskin on niitäkin, joiden tavoitteet ovat toiset kuin kyläyhteisön tavoitteet ja mallia kannattaa ottaa myös muualta. Jos kaupungin keskusjohto syystä tai toisesta haluaa sulkea hyvässä kunnossa olevan kyläkoulun, niin ei silloin pidä jäädä tuleen makaamaan, vaan lähteä kehittämään koulua yksityiseltä tai joltain muulta sopivalta pohjalta. Yksityinenkin koulu on nykyisen lainsäädännön mukaan täysin mahdollinen. Kuopiokin näkee varmasti mielellään sellaista alueellista kehitystä, että tulevan syrjäkylän koulutusratkaisukin järjestyy kuin itsestään. Kuopio saattaa jopa tulla rahoittamaan tätä kehitystä, kun oikealla tavalla lähestytään Kuopion selvästi Juankosken päättäjiä järkevämpiä päättäjiä. Jotta tämäkin asia tulisi jotenkin selvemmäksi ja konkreettisemmaksi, otan esimerkin vaikka metsäteollisuudesta. Siellähän isot firmat sulkee pieniä tehtaita ihan työnään, mutta sitten löytyy kuitenkin uusia yrittäjiä, jotka haluaa jatkaa toimintaa, koska näkevät tehtaan toiminalle toisenlaisen tulevaisuuden. Moni suljetun tehtaan johtaja on minullekin todennut, että jos kysymyksessä olisi yksityinen tehdas, niin ei olisi mitään vaikeutta jatkaa toimintaa. Hyvä esimerkki tästä on esim Stora Enson Pankaboardin tehdas. Yksittäinen erikoistunut tehdas myytiin isosta firmasta pienemmälle firmalle, kun ison firman piirustuksissa aika ei riittänyt pienen yksikön kehittämiseen. Päätös oli tietysti aivan luonnollinen. Tuloksia nähdään nyt. Entinen tappiollinen tehdas pyörii nyt hyvin kannattavasti. Toinen minua läheisesti liikuttava esimerkki on Hollannissa, jossa tehtaanjohtaja oli tullut sellaisiin ajatuksiin, että tehdasta ei suljeta, vaikka iso hienopaperituottaja (silloin Van Gelder Papier) piti tehtaan toiminnan jatkamista mahdottomana. Tietääkseni tehdas toimii edelleen hyvällä menetysksellä yksityisellä pohjalla. Vastaavia esimerkkejä voin luetella vaikka kuinka paljon eri puolilta maailmaa. Tilanne on julkisella puolella täysin sama. Jos keskusjohdolta puuttuu ymmärtämystä välttämättömien asioiden hoitoon, niin silloin ihmisten pitää ottaa itse ohjat käsiinsä. Nyt vain pikaisesti valmistelemaan liiketoimintasuunnitelmaa Säyneisten monitoimikeskusta varten. Halukkaita ja kyvykkäitä avustamiseen tällaisessa hankkeessa löytyy varmasti. Kun Säyneisten koulu ei ole sopinut pitkään aikaan syystä tai toisesta kunnanjohtajan tai koulutoimenjohtaja Karttusen piirustuksiin, niin tähän kohtaan totean Kuopion Suuren Pojan eli Paavo Suuren sanoin "So what"!! |
||
| alan mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 10.1.2015 22.34 |
| Näyttää SITRAkin olevan mukana monitoimihankkeissa, joita tullaan varmasti edistämään sekä pienimuotoisia että hiukan suurempia: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/hylatyt-kerhohuoneet-parempaan-kayttoon/1965027 |
||
| alan kolmas mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 11.1.2015 1.06 |
| Kuopio ja Sitra ovat aivan oikealla tiellä nyt. Järki tulee vielä voittamaan Juankoskellakin. Juankosken näköalaton Nero tulee poistumaan Juankosken ja Kuopion yhteisen kuntastrategia luomisen tieltä. Alkaa uuden tulevaisuuden luominen. Säyneisillä ja kyläyhteisöllä on tässä prosessisa vielä monta korttia pelattavanaan. Työ alkaa itse asiassa vasta nyt. On syytä katsoa kuntaliitokseen positiivisesti, kun vaan tunarit eivät pääse asioita sotkemaan. Kaikki on itsestä kiinni. Säyneisen kylätoimikunta on oikealla tiellä. Hakekaa myös voimaa Kuopiosta. Juankosken Neron johtamasta korruptioleiristä sitä ei valitettavasti ole koskaan löytynyt. |
||
| alan mies | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 11.1.2015 11.55 |
| Alla linkki vanhaan ohjeeseen yksityisen kyläkoulun perustamisesta: www.phnet.fi/kylat/kylakoulusta_yksityiskoulu_selvitys.pdf |
||
| Säyneisen koulufani | Re: SSäyneisten tyhmä koulupäätös | 23.1.2015 20.17 |
| On varmaan turhauttavaa olla opettajana, kun tietää Juankosken suhtautumisen ja toisaalta oppilaita yritetään houkutella kirkonkylälle lupaamalla kymmenen hyvää ja kymmenen kaunista. Lakkautusta ajetaan kuin käärmettä piippuun päättäjien pöydässä. Joskus olen miettinyt, mitä merkitystä esim hallintolailla on, jos sitä ei noudateta esim asianosaisten kuulemisella. Tsemppiä teille. |
||