Keskustelu
| Loppu lähenee | Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 7.1.2015 18.15 |
| Kartonkitehtaan tappioputki jo 27 miljoonaa Premium Boardin koneet seisoivat käytännössä koko tilivuoden. Tappiota kertyi silti neljä miljoonaa euroa. Kartonkitehdas Premium Board Finland Oy ehti tehdä ennen yrityssaneerausohjelmaa yhteensä 26,8 miljoonan euron tappiot kolmessa vuodessa. Viimeisin viime toukokuun lopussa päättynyt tilivuosi tuotti neljän miljoonan euron tappiot, vaikka yhtiö käytännössä seisoi toimettomana. Velkojen loppusummalla ei ole juurikaan merkitystä yhtiön saneerauksen onnistumisen kannalta. Yrityssaneerausohjelmassa velkojat ovat jo hyväksyneet, että yhtiön velkataakasta annetaan anteeksi yli 90 prosenttia. Huomattavasti vakavampaa on se, että kartonkitehtaan tuotannon käynnistäminen ei ole onnistunut luvatussa aikataulussa. Ohut tilauskanta ja päällystyskoneen muutaman päivän koeajot enteilevät, että saneerausohjelma päättyvät lopulta konkurssiin. Kirjanpitoteknisesti Premium Boardin viimeinen tilinpäätös ennen yrityssaneerausohjelmaa vaikuttaa pöydän putsaamiselta. Jopa yrityksen liikevaihto näyttää tuloslaskelmassa miinusmerkkiseltä. Ainoa positiivinen luku löytyy sarakkeesta liiketoiminnan muut tuotot, joita kertyi 22 000 euroa. Liiketoiminnan muita kuluja yhtiöllä oli 822 000 euroa. Materiaaleja ja palveluita kartonkitehdas osti 139 000 eurolla, kun edellisenä toimintavuonna niihin upposi 15,5 miljoonaa euroa. Myös säästöliekille käännetyn kartonkitehtaan henkilöstökulut putosivat jyrkästi. Vielä edellisenä vuonna Premium Board Finland käytti työntekijöiden palkkoihin ja sivukuluihin yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, kun nyt summa jäi 326 000 euroon. Kartonkitehtaan liiketulos nollaliikevaihdolla painui 3,054 miljoonaa euroa miinukselle. Edellisellä tilikaudella yhtiö keräsi 16 miljoonan euron liikevaihdon, jolloin tappiota syntyi 10,385 miljoonaa euroa. Premium Boardin viimeisintä täyttä tilivuotta rasittivat vielä 801 000 euron rahoituskulut. Tilikauden tulokseksi kirjattiin alimmalle viivalla lopulta 4,017 miljoonan euron tappio. |
||
| Pekka V | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 7.1.2015 18.52 |
| Ylläoleva uutinen oli Savon Sanomissa. Kyllä loppu siintää ja siksi tahallinen häirintä sekoitti myös vapaan Juankosken sivuston toimintaa. Nyt saamme selville tahallisen häirinnän tarkan osoitteen. Toivomme, että nyt voimme vapaasti kirjoitella ja kritisoida ja keskustella sivustollamme asioista. |
||
| J | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 8.1.2015 16.02 |
| On selvää, että tehdas kaatuu piakkoin. Saneerausohjelman mukaan tehtaan piti jo viime vuonna saada aikaan n. 39 miljoonan liikevaihdon ja maksaa velkojaan jo pois tuottaen samalla voittoa. Kun näin ei käy, on kyseessä velkojien aseman heikentyminen ja mahdollinen pitkitetty konkurssirikos. |
||
| kentiapuli | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 8.1.2015 16.17 |
| Konkurssirikos alkoi keväällä 2012, joten kyllä se on myös pitkitetty oikein reilusti. Asioista on aihetta puhua niiden oikeilla nimillä. Vapaasti... |
||
| juristin alku | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 8.1.2015 18.42 |
| Kyllähän Tratta PBF:n ja JBOY:n elvyttämistoimet ovat selvästi menneet pitkäksi. Molemmat ovat kuitenkin vielä yrityssaneerauksen piirissä ja Juankosken kaupunginjohtaja on tapansa mukaan velkojainkomiteassa ainakin "kaupungin etuja" vaalimassa. Elvytystoimet ovat siis nähtävästi edenneet velkojien ohjauksessa ainakin yrityssaneerauspäätöksistä lähtien. Vielä ei voida siis tarkkaan ottaen puhua konkurssista tai pitkitetystä konkurssista, kuten kentiapuli tekee yllä. Toisaalta Tratta PBF on menettänyt oman pääomansa jo kauan sitten, mutta sekään ei tarkoita, että yritys olisi konkurssissa, koska kukaan velkojista ei ole yritystä hakenut konkurssiin, eikä sitä ole liioin tehnyt yrityksen hallitus, jonka vastuulla toimintaa on jatkettu. Joka tapauksessa Tratta PBF on siis menettänyt moneen kertaan oman pääomansa, joten sellainen yritys ei voi muuttua mitenkään enää elinkelpoiseksi ilman noin 35 milj. euron oman pääoman ehtoista satsausta. Samovaari-yritysryhmän konkurssi näyttää siis ilmeiseltä aivan lähiaikoina. Mielenkiintoisia kysymyksiä tulevaisuutta ajatellen ovat mm. seuraavat seikat: - onko kesällä 2012 annettu PBF:n velkojille tahallisesti virheellistä tietoa, kun on puuhattu kaiken kullaksi muuttavaa TECTA OYJ:tä? - onko velkojille rehellisesti kerrottu, että Tratta PBF:llä ei ole olemassa mitään TECTA-patenttia? - onko PBF:tä siirretty kesällä 2012 kiinteistöomaisuuksia Nemea Bankille ja siten mahdollisesti loukattu muiden velkojien, kuten esim. Juankosken kaupungin etuja? - onko Samovaari-yhtiöistä siiretty perusteetta varoja Farocon Oy:n kautta velkojien ulottumattomiin? - yrityssaneerauspäätöksien osalta ainakaan saneerausohjelmien suunnitelmat eivät missään tapauksessa ole vastaneet toteutunutta toimintaa. - Alunperin suunnitelmat perustuivat TECTAan, mutta myöhemmin rekisteröitiinkin tuotteeksi aivan muu VisionCote ja vielä muiden yritysten piikkiin nähtävästi, koska Tratta PBF:n TECTA:lle ei ostajia enää ole löytynyt. - onko joku hyötynyt tästä aivan ilmeisen konkurssin viivyttämisestä? Kun sitten miettii, onko velallinen vetänyt velkojiaan nenästä (velallisen petos), niin rikoslaista löytyy seuraavia kriteereitä: "RL 39 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun velallisen petoksen tunnusmerkistö voidaan asioiden havainnollistamiseksi jakaa seuraaviin elementteihin: 1) menettelyedellytys 2) tekotapatunnusmerkit 3) tahallisuusvaatimus ja 4) hyötymistarkoitus" Jos on vielä pahemmin vedetty velkojia nenästä (törkeä velallisen petos), niin silloin pohdiskellaan seuraavia asioita: "RL 39 luvun 3 §:ssä on lueteltu kaksi kvalifiointiperustetta. Jomman kumman perusteen täytyttyä teko voidaan arvostella kokonaisuudessaan törkeäksi. Ensimmäisenä kvalifiointiperusteena on mainittu huomattavan hyödyn tavoittelu. Tunnusmerkit ovat avoimia ja arvostusta edellyttäviä. Huomattavan hyödyn arvioimisessa johtoa voidaan hakea muiden omaisuusrikosten törkeää tekomuotoa koskevien säännösten soveltamisesta. Toiseksi kvalifiointiperusteeksi on lakiin otettu väärän tai harhaanjohtavan tiedon vahvistaminen tuomioistuimessa oikeaksi. Vahvistamisella on tarkoitettu nimenomaista kannanottoa tietyn tiedon oikeellisuudesta. Hallituksenesityksen mukaan säännöksessä tarkoitettua vahvistamista ei olisi esimerkiksi pelkkä velallisen oikeudelle antamaan kirjoitukseen sisältyvä ilmoitus jonkin saatavan tai velan olemassaolosta. Kysymykseen tulee vain tuomioistuimessa tapahtuva sanotun tiedon vahvistaminen totuudenvastaisesti oikeaksi. Tämä merkitsee yleensä myös perätöntä lausumaa koskevan tunnusmerkistön täyttymistä. Aikaisemman oikeuskäytännön mukaisesti hallituksen esityksen perusteluissa on katsottu, että perätön lausuma sisältyy törkeään velallisen petokseen." Halukkaat voivat tutkia lähemmin näitä kriteereitä lakikirjoista ja oikeuskäytännöistä. Tratta PBF:n pitkittyneen konkurssiin osalta mielenkiintoinen kysymys on myös se, että juankosken keskustan virallinen ääni oli ennakoon tietoinen siitä, että Tratta PBF tullaan päästämään yrityssaneraukseen. Hän muistaakseni totesi eräässä kommentissaan VAPAAseen, että kaupungin taholta oli vaikutettu ainakin velkojiin, jotka sitten pyörsivätkin aiemman kielteisen kantansa yrityssaneerauksen osalta. Samalla tavalla virallinen ääni tiesi myös ennakkoon Säyneisten koulua koskevan lakkautuspäätöksen ja vuoden 2015 Juankosken talousarvion hyväksynnän 30.12.2014 kokouksessa kepun sisäisten päätösten mukaisina. Varsin mielenkiintoiseksi nousee siis myös kysymys, kuinka paljon Juankosken kaupungin taholta on vaikutettu Kuopion käräjäoikeuden Tratta PBF:än ja JBOY:n yrityssaneerauksia koskeviin myönteisiin päätöksiin? Herääkin kysymys, onko Kuopion käräjäoikeus toiminut asiassa riippumattomasti, kuten oikeusistuimen tulee Suomessa toimia.? Suomessa ja muissa Pohjoismaissa olemme tottuneet ajattelemaan tuomioistuimista seuraavasti: "Tuomioistuimet käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittäisessä tapauksessa, mikä on lainmukaista. Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Niitä sitoo ainoastaan voimassa oleva oikeus. Poliittiset toimijat kuten puolueet ja eduskunta, hallinto kuten valtioneuvosto, tai mikään muukaan ulkopuolinen taho, ei voi puuttua niiden ratkaisuihin." |
||
| Pekka V | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 8.1.2015 23.06 |
| Moro, yhdistämällä Faroconin ja Juankosken Biolämpö Oy:n tilanteen, voidaan sanoa, että son siinä. |
||
| valejuristi | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 9.1.2015 14.46 |
| Oli jo alunperinkin selvää, että Premium Board Finland minimoisi tappiot olemalla tekemättä grammaakaan kartonkia. Työntekijöille olisi voinut maksaa palkat suoraan kotiin. Kartongin valmistaminen de fakto lisäsi tappioita huikeasti, ja rahat tuntuvat hävinneen yhtiön kassasta jopa kysymyksiä herättävällä tavalla. Uusi tilikauden tulos, - 4 milj. euroa, sisältänee aiempien tilinpäätösten korjauksia, kun luvut on aseteltu lakien mukaan. Mitä ovat sanoneet velkojat tästä? Kai voidaan sanoa, että "näillä mennään", mutta vain raastuvan kautta. |
||
| MK | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 11.1.2015 13.29 |
| Kuten jo SS toteaa, että pahinta on se tosiseikka, että tuotantoa, edes minimäärässä, ei saada käyntiin ja siten yrityssaneerausmenettely menettää toimintansa, elikkä seuraavana on konkurssi. Eihän kukaan tai mikään laita rahaa maksujen maksamiseen. Pitkitetty konkurssirikosasia on sitten poliisi-asia. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 11.1.2015 15.37 |
| Ensimmäinen konkurssin merkki oli toiminnan vaatimien varojen loppuminen sekä toiminnan jatkaminen oman pääoman laskettua alle konkurssirajan. Tämä tapahtui jo keväällä 2012. Siksi tilinpäätöksen julkistamista venytettiin 10 kk, ja silloinkin siinä oli miljoonavirheitä ja puuttui tilintarkastajan kertomus allekirjoituksineen. Vaikka kaupunginhallitukselle kerrottiin faktat, se antoi toiminnan jatkua ja kaikkien sidosryhmien tappioiden kasvaa. Oli myös ilmeistä, että rahoja oli "hävinnyt" yhtiön tileiltä kevein perustein. Koska kaupunginjohtaja oli yksi puuhamiehistä, hän piti hallitusta pimennossa ja esti "soraäänet". Rane ja Joke pitivät valtaryhmän hiljaisena, Veijo puolestaan demarit. Näillekö pitäisi antaa Suomen hallitusvalta? Isänmaan puolustajilleko? Onko Vapaan Juankosken porukka ainoa luotettava Juankoskella? |
||
| kyselijä | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 12.1.2015 12.01 |
| Milloin tämä asia käsitellään kaupunginhallituksessa? On se merkillistä, että tärkeät asiat yritetään vaieta unohduksiin. Ainakin yritetään lykätä totuuden kertomista mahdollisimman kauan. Mitä Veijo ja Heimo (oikeat) voivat kertoa kuntalaisille? Pannaanko Kangasperko jo ojennukseen? Asian vakavuuden takia ei kannata lykätä päätöksiä ja niistä tiedottamista. Biolämmön ja kaupungin saamiset Premium Board Finlandilta voidaan kirjata alas nollaksi... siis ne loput 10 % alkuperäisistä saamisista. Biolämmön konkurssi samaan! Mikä on se salainen päätös, ettei Juankoskella tarvitse toimia kirjanpitolain ja kuntalain mukaan? Kysykääpä kylällä, jos näette Peten, Heimon tai Veijon. |
||
| päättelijä | Re: Premium Board teki neljän miljoonan euron tappiot seisomalla vuoden | 12.1.2015 15.38 |
| Kyselijälle totean, että kyllähän tämä asia on jo moneen kertaan käsitelty hallituksen salaisissa valiokunnan kokouksissa, joissa läsnä ovat olleet itseoikeutettuina mukana ainakin Veijo ja Heimo. Näissä sisäpiirikokouksissa Kangasperkoa on pakosta tietysti jouduttu kuulemaan myös asiantuntijana ja asianosaisena. Näistä kokouksista ei tietenkään ole julkisesti tiedotettu, koska asian tullessa julkisuuteen kysymyksessä olisi siis ns. sisäpiiririkoksesta. Italiassa näistä sisäpiiriläisten kokouksissa käsiteltävistä asioista käytetään termiä "meidän asiamme" eli italiaksi Cosa nostra tai mafia, jonka keskeisiä toimintatapoja ovat olleet kaikenlainen hallinnollinen korruptio, lahjonta, kiristys, uhkailu ja vielä rankempi rikollinen toiminta. Cosa nostran lonkerot ulottuvat aina johtaviin viranomaisiin ja politikkoihin saakka, koska "meidän asiassamme" on aina kysymyksessä suuret rahat ja valta. Italiassa ja muualla maailmassa Cosa nostraa on nykyään alettu laittamaan kovin ottein järjestykseen, mutta meillä Cosa nostra elää ja voi erinomaisen hyvin Juankosken kaltaisissa pikkukunnissa, joista monissa kepulla on ehdoton määräysvalta. Ehdottoman enemmistön määräysvallasta eli diktatuurista käytetään meillä sivistynyttä suomalaista termiä konsensus, jossa kaikki sitoutetaan tavalla tai toisella noudattamaan enemmistön diktatuurin tahtoa. Punamulta-aikana "meidän asiastamme" käytettiin myös termiä "maan tapa", jonka kepun Timo Kalli eduskuntaryhmän puheenjohtajana vahingossa paljasti taannoisessa vaalirahoitusskandaalissa. Maan tapaan kuuluu periaate, että maassa voimassa olevia lakeja valtaapitävien ei tietenkään tarvitse kunnioittaa, koska lakien rikkomuksista ei ole säädetty huomautusta suurempia sanktioita. Suomessa maan tavassa ei siis ole kuitenkaan kysymyksessä rikollisesta toiminnasta, vaikka siinä koko ajan rikotaan mm. perustuslakia. |
||