Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
PVKoulujen lakkauttamisissa meni kunnia24.1.2015 12.08
Moro,
Savon sanomien pääkirjoituksessa tänään: " Kunnia meni, maine kasvoi

Tuoreessa Suomen Kuvalehdessä on laaja artikkeli suomalaisten koulusäästöjen kummallisuuksista. Jostakin syystä nimenomaan Kuopio on valikoitunut koko jutun esimerkkitapaukseksi.

Jutun perusteella näyttää, että kunnia meni, mutta maine kasvoi. Koulukahakat eivät vahvista kuvaa Kuopiosta hyvinvoinnin, kulttuurin ja urheilun kaupunkina, vaan päinvastoin todistavat, miten kalakukkokaupungissa on osattu panna pienet ja isot asiat keskenään umpisolmuun. Moni on muuttanut koulujen lakkauttamisen takia pois.

On eri asia rakentaa haluttua imagoa kuin elää se todeksi arjessa. Ei tarvitse kovin pitkään miettiä, kumpi on kestävämpi ja siksi parempi tapa.

Tuoreimman koulukärhämän alkupiste on todella jutussakin mainittu 1. lokakuuta toissa vuonna, jolloin perusopetusjohtaja kertoi Savon Sanomissa, miten kuusi koulua lakkautetaan. Yhtään koulua ei lopulta pantu kiinni lopullisesti. Epävarmuutta on sen jälkeen riittänyt.

Kuopion sopisi kuunnella ylitarkastaja Kari Lehtolaa Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän kuittaa hölynpölyksi puheet, joiden mukaan säästetään seinistä, ei sivistyksestä. Pahoinvoiva oppilas on kallein oppilas. Perusopetus per oppilas maksaa alle 9-000 euroa vuodessa, syrjäytynyt tai pahoinvoiva helposti "
OtsoRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia24.1.2015 14.04
Suomen kuvalehdessä asiantuntijat kertovat totuuksia:"
Lakkautuksia perustellaan taloudellisilla tekijöillä, mutta onko kukaan arvioinut psykologisia seurauksia? Lapsille aiheutuvat pitkäaikaisvaikutukset tulee ottaa huomioon päätöksissä. Jatkuvan tempoilun ei pitäisi olla mahdollista.

Lasten ja työntekijöiden hyvinvointi ovat keskeisiä haasteita yhteiskunnassamme nyt ja tulevaisuudessa.

Organisaation tehtävä on mahdollistaa hyvät työnteon edellytykset henkilöstölle. Epävarmuuden sekä epäoikeudenmukaisuuden kokemusten sijaan tulee luoda psykologista turvallisuutta ja jatkuvuutta, jotta työssä jaksaminen, siihen sitoutuminen ja motivaatio pysyvät yllä. Näin voimme odottaa kouluistamme hyvinvoivia lapsia ja hyviä oppimistuloksia.

Talouden ei tule olla ainoa arvo asioista päätettäessä. Päätöksien lasku tulee maksettavaksi välillisesti lasten pahoinvointina ja henkilöstön sairauspoissaoloina."

Maiju ja Pekka Tokola
Maiju Tokola on psykologi ja psykoterapeutti, Pekka Tokola psykologi ja organisaatiokonsultti. Kirjoittajat asuvat Helsingin Käpylässä.
PVRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia24.1.2015 14.11
Moro,
tässäpä vielä Vaasan yliopiston Dekaanin selvitys: "Keskittämisen trendi


Tällä hetkellä keskittämistä perustellaan taloudellisilla syillä. Aluetutkimuksen asiantuntija Hannu Katajamäki sanoo, ettei hänen tiedossaan kuitenkaan ole, että keskittämisestä saataisiin automaattisesti säästöjä. Hän toteaa, etteivät poliitikot välttämättä osaa tai uskalla arvioida keskittämistä tarpeeksi kriittisesti. Tehokkaasti hoidettu hajautettu malli voi olla yhtä tehokas kuin keskitetty malli.

? Hajautettu sivistysmallimme on tuottanut meille paljon taloudellista hyötyä, toteaa Katajamäki.

Suomalaisesta hajautetusta yhteiskuntamallista on hyvää historiallista todistusaineistoa, josta esimerkkinä Suomen menestys PISA-tutkimuksissa. Suomen menestyksessä kyläkoulut ja kirjastot ovat olleet merkittävässä roolissa."
yläkoulun tytötRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia24.1.2015 17.22
Montako turhaa virkamiestä on Heimo Konttisen lisäksi sanottu irti Juankoskelta? Vastaus: ei yhtään.
Keskustan Keittiön sulkeminen ja palaaminen hajautettuun kotiruoan tekoon toisi 400-500.000,- euron vuosisäästöt. Se raha voitaisiin käyttää kouluihin, kirjastopalveluihin ja kotihoidon tuen tuntuvaan nostoon.
Mitä arvelette?
Onko hiljaisuus myöntymisen merkki? Mitä sanovat osaajat? Säyneisen koulun lopettaminen tuo jo sinällään tappiota, kun verrataan osaajien laskelmiin olosuhteissa, joissa tehdään töitä oppilasmäärän nostamiseksi.
Mikä on Säyneisen koulun ns. kokonaistaloudellinen merkitys Juankosken menestyksessä?
Meille on valehdeltu niin paljon, ettei se enää onnistu. Missä ovat rohkeat nuorten puolustajat Esa Kettusen lisäksi?
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia25.1.2015 20.24
Kyläkoulujen tappajille ja koulujen keskittäjille on tulossa suitset suuhun.

Innokas opetusministeri Krista Kiuru on jo laittamassa luokkakoot kuriin lailla, kun valtion hankerahoja haetaan miljoonia opetusryhmien pienentämishankkeisiin.

Kiuru on havainnut, että oppimistulokset ovat paremmat, kun ryhmässä on oppilaita kohtuullinen määrä, mieluiten alle 20.
Tällä kertaa Kiuru on tehnyt viisaan havinnon.

Nykyään yli 20 oppilaan ryhmissä opiskelee noin 80 000 oppilasta ja heistä yli 5 000 jopa yli 30 oppilaan ryhmissä.

Kiurun tietojen mukaan peruskoulun päättäjien oppimistulokset ovat huonontuneet tuntuvasti kymmmenessä vuodessa ja tervävimmästä kansainvälisestä kärjestä on pudottu kirjoitti Hesari eilen.

Lisäksi Kiuru toteaa, että mennellä hallituskaudella koulutuksesta on jo leikattu kahden miljardin euron edestä.

Viimeisen 15 vuoden aikana Suomesta on suljettu yli 1000 kyläkoulua ja sulkemisia on perusteltu säästösyillä ja tehokkuden nostamisella. Nyt sulkemiset alkaa näköjään kiihtyvästi tuntua oppimistuloksissa ja muissa sosiaalisissa ongelmissa.

Kannattaisi Suomessakin ottaa mallia USA:n Obamasta, joka Uuden Vuoden puheessaan totesi senaatille Kuuban kauppasaarron olalta: "kauppasaarto on nyt ollut voimassa 50 vuotta, eikä positiivisia tuloksia olen nähtävissä. Nyt alkaa olla aika kokeilla jotain muuta."

Suomessa peruskoulukonsepti on myös kepun Virolaisen Jussin luomus 1960-luvulta. Peruskonsepti on siis myös 50 vuotta vanha.

Aivan samoin kuin Kuuban tapauksessa, nyt meillä Suomessa on aika kokeilla jotain muuta peruskouluissa kuin vain keskittämistä ja säästämistä.

Ei olekaan mikään ihme, että Moro Pekan mainitsema Vaasan Yliopiston alueprofessori Hannu Katajamäki toteaa myös, että hajautettu koulutusmalli on tuottanut Suomessa hyviä tuloksia ja keskittämisen myötä saatavat säästöt ovat olleet vähintään kyseenalaisia.

Kiurulla on käytössään kahdeksan työryhmää, jotka pähkäilee peruskoulun virtaviivaistamista siten, että oppilaat taas saataisiin innostumaan oppimisesta.

Äskettäin Kiuru asetti selvityshenkilön pohtimaan myös joustavan koulupäivän käytäntöjä.

Kouluissa yleisesti käytössä oleva Vilma-niminen oppilaiden seurantajärjestelmä sopii hyvin DDR:n kouluihin. Nyt Suomessa tarvitaan opetukseen kannustusta, innovatiivisuutta ja kepin sijasta enemmän porkkanoita.

Koiratkin opetetaan palkitsemalla. Hakkaamalla koirista tulee helposti arkoja ja vaarallisen agressiivisia.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia25.1.2015 21.26
Kiuru ja muut OAJ:n nuoleskelijat lupaavat kaikkea näin vaalien alla. Yhdenkään puolueen vastuullinen johtaja ei tukenut Kiurun haihatteluja, kun heiltä kysyttiin ? ei edes oman puolueen Antti Rinne.

OPM vastaa toimenpiteistä ja OAJ toiveista. On selvää, että OAJ haluaa lököt olot opettajille ja lisää työpaikkoja riippumatta siitä, miten oppilaat oppivat. OPM on julkaissut raportin, joka on jatkotoimenpiteiden perusteena. Olisi syytä tutustua siihen.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr04.pdf?lang=fi

Hallitus on ohjannut opetusryhmien pienentämiseen hallituskaudella yhteensä 140 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden budjetissa tähän on varattu 60 miljoonaa euroa. Opetusministeriö esittää, että rahoitusta opetusryhmien pienentämiseksi tulisi jatkaa edelleen. Eli vain esittää, mutta miten käynee todellisuudessa.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia25.1.2015 23.32
alan miehelle kiitos OPM:n raportista! Yritän tutustua huolella.

Alustavasti: Tyypillinen suomalainen valtionhallinnon tai kuntien laatima selvitys, jossa ei päätetä mitään muuta kuin, että pitää selvittää lisää.

Opettajien ja muiden humanistien lisäksi selvitysryhmiin pitäsi ottaa mukaan jokunen insinööri ja talousmies, niin jopa sopiva ja joustava ryhmäkoko rupeaa löytymään kouluunkin.

Sen verran katsastin raporttiasi, että Suomessa oppilaita näyttää olevan esikouluissa 10.8 kappaletta yhtä opettajaa kohti. Suomen peruskouluissa vastaava tehokkuusluku on 13.7.

Ruotsissa esikouluissa vastaava tehokkuusluku on 6.3 ja 11.3 peruskouluissa. Minusta ero on merkittävä etenkin esikouluissa.

OECD ja EU 21 maiden vastaaviin opetuksen tehokkuuslukuhin verrattuna Suomen opetustehokkuus on näin mitaten selvästi suurempi.

Raportin taulukkoja silmäillessä huvittaa, kun tarkastelee maakunnittain ryhmäkokojen kehitystä vuosina 2008-2013.

Esim. Pohjois-Savossa 1-2 luokilla ryhmäkoot ovat kehittyneet seuraavasti:
- 2008 18.65
- 2010 18.33
- 2013 18.66

Luokilla 3-6 ryhmäkoot olivat taas seuraavat:
- 2008 21.11
- 2010 20.58
- 2013 20.10

Ihmettelen, minkähän takia ryhmäkoko täytyy esittää peräti kahden desimaalin tarkkuudella.

Tässä herää heti kysymys, onko tuo viimeinen desimaali merkitsevä ja oikea. Vai olisiko pitänyt katsastaa nuo
ryhmäkoot vielä kolmen desimaalin tarkkuudella, jotta oltaisiin aivan varmoja, mikä se todellinen ryhmäkokojen tilanne on?

Onneksi raportin laatijakin toteaa opetustehokkuuden taulukon Suomelle kohtalaisen edullisia lukuja esitellessään, että ei näitä lukuja oikein voi veratailla eri maiden kesken, koska opetusjärjestelmissä on niin isot erot.

Koska raportista puuttuu kunnollinen EXECUTIVE SUMMARY & RECOMMENDATION eli kytkentä rahamaailmaan, niin se on varmaan siirretty heti ministeriössäkin Ö-mappiin.

Kohdassa Lopuksi keskeinen viesti oli, että opetustoimessa tilastointia on tarpeen kehittää.

Olen täysin samaa mieltä. Mm. ryhmäkoot on syytä aina esittää kolmella desimaalilla. Sitten ryhmäkokojen keskihajonnat ja muut tilastolliset jakautumat olisi ehdottomasti syytä ottaa myös käyttöön.

alan mies olisi varmasti myös mielissään, jos raportista löytyisi vielä regressioanalyysi, josta maallikkokin pytyisi heti näkemään, että ryhmäkoon ja oppimistulosten välillä on selkeä yhteys.

Matemaattisesti lahjakas alan mies voisi varmasti meille selvittää, onko kysymyksessä lineaarinen regressio vai joku muu hankalampi funktio.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 5.50
Hyvä alan kolmas mies. Nyt lähdit kyllä väärille urille. Mehän kyllä tiedämme, mitkä ovat humanistien taidot tehdä analyysiä ja etenkin synteesiä. Niiden pilkkaamisella eivät asiat kuitenkaan edisty. Mutta oletettavasti se perusdata, joka on raportissa kerätty, on oikein ja voimme näin itse tehdä päätelmiä sen perusteella.


Viime kädessä on tärkeää, miten koko koulutussysteemi vaikuttaa kansakunnan kilpailukykyyn maailmalla. Kun resurssit etenkin Suomessa ovat rajalliset, on päätettävä, mihin rahat fokusoidaan. Monet kuten sinä ovat sitä mieltä, että pitää pienentää opetusryhmiä ja etenkin niitä jo pieniä opetusryhmiä omassa lähikoulussa.


Ruotsissahan koulutussaavutusten katastrofaalinen tulos oli keskeinen syy hallituskriisiin. Demarit Suomessa matkivat Ruotsin demareiden vanhentunutta mantraa ja huonoiksi osoittautuneita toimenpiteitä. Kun otit Ruotsin ikään kuin mallimaana esiin, niin haluan viitata Ruotsin elinkeinoelämän esittämään tuoreeseen raporttiin ja keinovalikoimaan, joka selviää seuraavasta:


http://www.svensktnaringsliv.se/migration_catalog/Rapporter_och_opinionsmaterial/Rapporter/vagen-till-battre-kunskap_592534.html/binary/V%C3%A4gen%20till%20b%C3%A4ttre%20kunskap


Heti raportin alussa sanotaan, että keskittyminen opetusryhmäkoon pienentämiseen on ja on ollut väärä toimenpide.

Raportin sanoin: Samtidigt visar en analys som SKL gjort att lärartätheten i svensk grundskola idag är den högsta sedan 90-talskrisen. När politiker nu skyndsamt väljer att prioritera fler lärare och mindre klasser framför andra reformer menar vi att det är fel diagnos och därför fel recept.


Samanaikaisesti raportissa esitetään 16 tehokkaampaa toimenpidettä. Ratkaisu ei siis ole määrällinen vaan laadullinen eli henkilökunnan taitojen parantaminen.
PVRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 12.06
Moro,
alan miehen tyyli ja tapa on selittää kertomalla vain yksi lause kymmenien sivujen raportista. Ja sitten mitä ne muut reformit ovat ja mikä oli selvitys ns. pikkukoulujen kohdalla. Niistäkin löytyy alan miehelle sivuille kirjoitettavaa, mutta miksi et ole kertonut, vai onko liian "ikävää tekstiä". Nimittäin Ruotsissa ei ole lakkautettu 30- oppilaiden kouluja, vaan kevennetty hallintoa.Kerrotko nyt siitä.
Pena T.Re: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 12.10
Kunnan johto ei ole yrittänytkään kääntää taloutta ylijäämäiseksi, vaikka se olisi helppoa.
Ei kantti riitä kepumafialla, jos joutuu tunnustamaan tehdyt megavirheet.
Me kuntalaiset maksamme siitä turhaan hintaa Säyneisen koulun lakkauttamisen ja palvelujen heikkenemisen kautta. Samalla muuttoaalto on saanut uutta voimaa... ei kuitenkaan tulomuutto.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 15.17
Kai nyt Juankoskella osataan sen verran ruotsin kieltä, että voi itse lukea tuon raportin. Suomessa ei elinkeinoelämä uskalla ottaa kantaa. Tuossa raportissa ei käytännössä ole muuta luokkakoosta kuin että se on jo tarpeeksi pieni ja nyt on käytettävä muita keinoja, kuten opettajien osaamista. Eiköhön Juankosken osaajat ymmärrä tämän.

Tämän päivän Hesarissa on juttu, jossa todetaan, että Helsingissä katsotaan 500 oppilaan peruskoulu optimikokoiseksi. Siinä on kullakin luokka-asteella kaksi rinnakkaista luokkaa eli yhteensä 18 luokkaa. Tästä laskien luokkakoko on noin 28.

Luokkakoko on tietenkin eri juttu kuin opetusryhmän koko, joka tarkoittaa keskimäärin sitä, mikä on oppilaiden ja opettajien suhde.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 16.26
Suuret kiitokset taas alan miehelle erinomaisesta googlauksesta!

Minä en kuitenkaan ymmärrä, miksi sinä laitat minut lukemaan pitkiä ulkomaankielisiä raportteja, jotka vielä on kirjoitettu Suomessa niin vihatulla "pakkoruotsilla"?

Kyllä jokaisessa maassa täytyisi tärkeät raportit kirjoittaa aina myös suomeksi.

Nämä asiat ovat minulle kritallin kirkkaita ilman pitkiä raporttejakin.

Mutta ehditkö sinä itse lukemaan tuon raportin tarkasti, kun toteat, että pieni ryhmäkoko on pahasta?

Minusta raportin sanoma ei ole kuitenkaan tämä. Raportissa arvostellaan yksisilmäisyyttä, jossa on Ruotsissa toitotettu pelkästään ryhmäkokoa.

Sinä arvostelet yllä minua, kun totean, että suomalaisista raporteista puuttuu yleensä EXECUTIVE SUMMARY & RECOMMENDATION.

Nyt googlaamasi ruotsalainen raportti ei sisällä monella desimaalilla laskettuja tilastotaulukoita suomlaiseen tyyliin, vaan on täynnä johtopäätöksiä ja suosituksia asiantilan parantamiseen.

Ruotsalaiset ovat aivan oikein havainneet, että koulutus vaikuttaa kilpailukykyyn. Se on heiltä jäänyt kuitenkin vielä näyttämättä, miten se vaikuttaa ja kuinka paljon?

Tästä tavoitteenasettelusta lähtien raportti onkin laadittu elinkeinoelämän viisaiden ja kokeneiden ihmeisten toimesta, ei opettajien tai opetushallinnon toimesta.

Alla muutamia havaintoja hyvän raportin johtopäätöksistä:

Lärarkompetens (Opettajien kompetenssi)

- nostetaan opettajien palkkoja

- opettajille harjoitteluvuosi

- asiaosaaminen opetuksen keskiöön

Lederskapet (johtajuus):

- Yksi rehtori, yksi tehtävä. Rehtorin tehtävänä on varmistaa, että koulutus onnistuu.

- Annetaan opettajan olla opettaja. Ruotsissa opettajan ajasta menee nykyään 70% muuhun kuin opetustyöhön

Underlätta elevernas skolval (koluvalinnan helpottaminen):

- Helpotetaan oppilaiden kouluvalintoja, jolloin oppilaiden yksilöllisyys otetaan paremmin huomioon.

Tämä on erittäin tärkeä asia ja meillä Suomessa valtakunnalliset opetussuunnitelmat ovat jyrkässä ristiriidassa tämänkin tavoitteen kanssa.

Valitettavasti. Suomen 50 vuotta vanha peruskoulujärjestelmä on pystyyn kuollut ja kalkkeutunut.

Studiemiljö och attityd (opiskeluympäristö ja asenteet):

- Täytyy uskaltaa korostaa järjestyksen merkitystä opetusryhmissä. Oppilaiden täytyy omatoimisesti ottaa enemmän vastuuta yksilöllisestä oppimisesta. Vertaa alan mies tätä mm. Esa Kettusen esimerkillisiin toimiin Säyneisen koulussa IT-käytännöissä

- Vielä on mainittava se, että raportissa on myös havaittu sekin, että Ruotsissa on opetuksessa liikaa keskitytty pedakoogisiin periaatteisiin, jolloin opetuksen perille menoa ei ole varmistettu.

Kysymys on vanhasta tulipalo-ongelmasta eli opettajat keskustelevat Ruotsissa ja tietenkin vielä enemmän Suomessa, miten tulipalo sammutetaan.

Tavallinen maatiainen sammuttaa normaalisti tulipalon omalla tavallaan heti ja ryhtyy sitten muihin tärkeämpiin hommiin.

Ruotsin raportissa mainitaan myös tärkeä seikka: raportin laatijat eli elinkeinoelämän kokeneet edustajat ovatkin sitä mieltä, että myös kouluympäristössä pitäisi olla vähän vastaavaa käytäntöä, mitä on yrityselämän piirissä työyhteisöissä.

Työskentelyrauha pitää olla ja muutoinkin työskentelyn pitää olla motivoivaa ja laadukasta.

Itsekin olen jo kauan ihmetellyt sitä, miksi Suomessa opetustyössä kokonaislaatu (total quality) ei ole ollut suuremmassa suosiossa.

Meillä on vuosikymmeniä tuijotettu vain PISA-tuloksiin kuten Ruosissakin. Kuitenkin olisi nähtävä asian ytimeen. Ainakaan Suomessa hyvät PISA-tutkimustulokset eivät valitettavasti ole taanneet meille minkäänlaista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Minua hämmästyttää, miksi meillä ja muualla yrityksissä on jo kymmeniä vuosia sitten otettu käyttöön laatujohtaminen ISO 9001 normin jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaan. Mutta meiltä kuitenkin yhä edelleen puuttuu koululaitoksesta tällaisiin asioihin liittyvät sertifiointijärjestelmätkin.

Suomessahan kouluja ei saisi mielellään kilpailuttaa, koska se on tasa-arvon kannalta ikävää. Esim. yksityinen koulu ei myöskään saa tuottaa voittoa.

Voitto on meillä demujen ja kepujen mielestä kirosana myös terveydenhuollossa aivan samaan tapaan kuin voitto oli meillä kirosano myös yrityksissä vielä pitkälle 1980-luvullekin.

Suomessa koko monopolisoituneen sote-kentänkin täytyy perustua pääasiassa julkisiin palveluihin ja olla tietysti täysin kannattamatonta. Se jos mikä johtaa vähien resurssien tuhlaukseen.

Tilanne on tässä sama kuin monopolisoituneessa päivittäistavarakaupassa, jossa vasta ruokasodan sytyttyä on ollut pakko pudottaa hintoja 30-40%:lla.

Kouluissa ja sote-kentässäkin demarit, kepulaiset ja muutkin poliitikot mielellään määrittelevät erilaisia ryhmäkokoja esikouluihin, peruskouluihin, hoiva-alalle jne.

Kenellekään ei tule kuitenkaan mieleen pohtia, millaisilla eväillä tehtäviä meillä suoritetaan ja mitkä ovat valtakunnallisissa laissa kaikille ryhmille tasapuolisesti säädetyt tehtävät olosuhteista riippumatta. Perustuslain säädökset yksilöllisistä oikeuksista eivät toteudu valtakunnallisilla tasapäisillä normeilla.

On selvää, että tällainen tasapäisyys tulee Suomelle kalliiksi.

Toteat, että pienessä Suomessa pitää olla tarkkana resurssien kanssa. Se on totta. Miksi me ei sitten olla laitettu julkisen sektorin palveluja esim. yritysten tapaan ISO-normein avulla järjestykseen, jolloin tehtävien priorisointi voidaan toteuttaa mielekkäällä tavalla?

Kuntienkin menot ovat nykyään 46-50 miljardia euroa vuodessa. Koulutuksen ja sivistystyöhön käytetään tästä 29%:a eli 13.3-14.4 miljardia euroa vuodessa. Kun siihen vielä lisätään valtiontuki peruskouluille noin 30% koulutuskuluista, niin tullaan käsittääkseni melko lähelle 20 miljardia euroa vuodessa.

Kun jaetaan 20 miljardia euroa noin 642 000 oppilaalla (peruskoulut ja lukiot yhteensä), niin yhden oppilaan opetuskustannus on suunnilleen luokkaa 31 150 euroa vuodessa.

Suomessa ei ole vielä tutkittu Ruotsin tapaan, kuinka paljon opettajat ja sivistysvirkailijat käyttävät aikaansa varsinaiseen opetustyöhön, mutta epäilen sitä, että meillä tuo luku on alempi kuin Ruotsin 30%:a.

Tästähän tullaan sellaiseen johtopäätökseen, että kunnissa yhden keskimääräisen oppilaan kokonaiskustannuksista jopa noin 20 000 euroa vuodessa menee muuhun kuin varsinaiseen opetustyöhön.

Kepun insinööri Juha Sipilä ei ole vielä esittänyt lopullista arviotaan siitä, miten julkiset menot saadaan meillä kuriin tai leikattua, mutta Juha on todennut, että meillä riittää 0.5%:n vuotuinen tuottavuuden nousu vuoteen 2018 asti.

Tämä toteutuu, kun sihteerit siirtyy käyttämään modernia digitaalitekniikkaa. Minä vahvasti epäilen, että Juhalle on sattunut tuossa tuottavuuskeskustelussa pilkkuvirhe. Hän onkin ilmeisesti tarkoittanut 0.5%:n sijasta 5%:a tai 50%:a.

Erkkikään ei usko sitä, että esim. opetustyössä muuhun kuin opetustyöhön kunnissa käytetystä rahasta eli noin 20 000 eurosta vuodessa voidaan säästää vain noin 109 euroa.

Uskotko sinä alan mies?
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 17.56
Minä uskon seuraavaan pääministeriin eli Juhaan, koska hän haluaa vaalien alla kylläkin luvata, mutta ei liikoja. Minusta on oleellista, että kokonaiskustannuksia ei lisätä, vaan se miten ne allokoidaan. Koulutuksen asiakas on työelämä ja sitä olisi kuunneltava.

Jos Ruotsin tapaan tehdään koulutuksen laadullista parantamista, mikä vaatii kustannuksia, niin samalla on säästettävä jossain. Hyvä keino säästää, on kasvattaa opetusryhmien kokoa, koska yli puolet oppilaskohtaisista kustannuksista on opettajien palkkoja.

Kun olet akm noin innokas kääntämään osaamattomille ruotsinkielisiä raportteja, niin annanpa selkokielisen raportin, jota voit tutkailla ja vertailla Suomeen. Ruotsissa kyllä osataankin tehdä nämä raportoinnit paremmin ja nopeammin kuin Suomessa:

http://www.scb.se/Grupp/Produkter_Tjanster/Kurser/_Dokument/Almedalen-2014/2014-06-30-Vad-kostar-skolan.pdf
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 19.12
Tervetuloa alan mies keskustan kannattajaksi. Meillä katto on korkealla ja seinät leveällä. Arvostamme kehä kolmosen sisältä tulevia ääniä aivan erityisesti.
Olen pitänyt alan miestä hieman herraskaisena ja tuhmana, mutta pyörrän puheeni eli olen aina arvostanut ja kunnioittanut mielipiteitäsi. Niihin on ollut helppo yhtyä.

Olette varmaan panneet merkille, että en ole kirjoittanut viime aikoina. Vaikenemisen ohje on tullut ylempää. Nyt pitää vaieta ja pitää matalaa profiilia. Kannatus on niin kovassa nousussa, että jokainen kannanottomme poliittiseen keskusteluun ainoastaan hidastaa nousua ja on puolueelle vahingoksi.

Tällaista myötätuulta ei ole odotettavissa pitkään. Siksi kehotankin alan miestäkin pysymään vaiti. Me oikeat keskustalaiset tahdomme olla lojaaleita puolueemme johdolle. Vaaleihin on vielä pitkä aika. Voimme rauhassa miettiä sanottavaamme kaikessa hiljaisuudessa. Tulemme sitten esiin, jos tarve vaatii.
PVRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 19.23
Moro,
olen samaa mieltä kuin hyvin viisas ja teräväkynäinen keskustan virallinen ääni-- alan mies on peruskepuli, joka on väittänyt muuta, mutta kun on seuraanut kirjoitusten päämääriä ja yrittänyt saada järkeistää hänen tekstiensä sisältöä, on aivan varmaa ainakin se, että puolue on ollut aina kepu ja ajatukset peruskepulimaisia. Tietenkin hän väittää toista, mutta insinöörikoulutus, maaseudun alasajo ja keskittämispolitiikka kuvastavat nykyajan kepulipolitiikkaa riittävästi.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 19.59
Minä olen aina sanonut, että osaan ennustaa asiat, mutta se on täysin eri asia kuin mitä mieltä minä asioista olen. Useimmat ihmiset sekoittavat nämä kaksi asiaa.

Minulla on kaipuu maalaisuuteen, mutta lahjat, järki ja olemassaolo kaupunkilaisuudessa. Sehän on useimpien suomalaisten paradoksi.

Ennustuksistani päätellen Juankosken kepuloisuus näyttää olevan minua lähempänä kuin valtakunnallinen kepuloisuus. Juankosken kepuloisuudessa on kuitenkin yksi paha vika eli se usko, että työllistämisen eteen voi uhrata kaiken.
Heikki J.W. SalonenRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 20.06
Tervetuloa alan mies keskustan kannattajaksi. Meillä katto on korkealla ja seinät leveällä. Arvostamme kehä kolmosen sisältä tulevia ääniä aivan erityisesti.
Olen pitänyt alan miestä hieman herraskaisena ja tuhmana, mutta pyörrän puheeni eli olen aina arvostanut ja kunnioittanut mielipiteitäsi. Niihin on ollut helppo yhtyä.

Olette varmaan panneet merkille, että en ole kirjoittanut viime aikoina. Vaikenemisen ohje on tullut ylempää. Nyt pitää vaieta ja pitää matalaa profiilia. Kannatus on niin kovassa nousussa, että jokainen kannanottomme poliittiseen keskusteluun ainoastaan hidastaa nousua ja on puolueelle vahingoksi.

Tällaista myötätuulta ei ole odotettavissa pitkään. Siksi kehotankin alan miestäkin pysymään vaiti. Me oikeat keskustalaiset tahdomme olla lojaaleita puolueemme johdolle. Vaaleihin on vielä pitkä aika. Voimme rauhassa miettiä sanottavaamme kaikessa hiljaisuudessa. Tulemme sitten esiin, jos tarve vaatii.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 21.09
Minä kyllä ihmettelen alan miestä, kun se haluaa kuormittaa minua jatkuvasti noilla "pakkoruotsiksi" kirjoitetuilla raporteilla.

Siinä olen alan miehen kanssa samaa mieltä, että Ruotsissa osataan tehdä nuo raportit selvästi meikäläisiä nopeammin.

Meillähän kaikki tilastotkin laahaa suunnilleen viisi vuotta reaaliajasta jäljessä, eikä kenelläkään opetushallinnossakaan ole selkeää kuvaa, mitä opettaminen meillä maksaa.

Se kyllä tiedetään, että se maksaa paljon, mutta sitä ei tiedetä, miksi se maksaa niin paljon?

Vaivaakohan meillä tilastoisskin Kreikan tauti. Perinteisestihän meillä tilastotoimistokin on ollut demujen käsissä. Pyydän demuilta nöyrimmästi anteeksi tätä pientä poliittista piikkiäni.

Siitä tiedosta, että opetus maksaa paljon ei kuitenkaan seuraa valitettavasti se, että luokkakokoja tai kouluja kasvattamalla kustannukset vähenee.

alan mies, tutki huvikeen sitä, mitä tapahtuu nykypäivänä mahoksi kasvaneessa ja monopolisoituneessa Suomen päivittäistavarakaupassa.

Tepastelin tuossa äskettäin Anttilan hehtaarihallissa, kun ovella luki "loppuunmyynti, hinnoista pois 40-50%"..

Siinähän se on se monopolilaitoksen marginaali.

alan mistä voin opastaa, että modernissa koulussa kustannukset vähenee.

Sen mahdollistaa mm. moderni tietotekniikka ja uudet opetuskäytännöt, joita Suomessa ei kouluissa vielä käytetä.

Esim. IT-firmojen pilvipalvelut ovat mullistaneet palvelutarjonnan ja esim. Malesiassa Google on jo järjestänyt kaikille Malesian 10 miljoonalle oppilaalle nämä edulliset palvelut. Eikä Google ole mikään ainut toimija maailmassa tälläkään alalla.

Vanhan kansan miehenä sinä varmaan muistelet entisiä opetusaikojasi luokkahuoneessa, jossa opettaja simputti oppilaita senkun kerkesi.

Mikäli oikein muistan, niin kivinen oli Seitsemässä Veljeksessä myös Eskon tie opintojen saralla ja sitten pojilta paloi vielä talo, kun intoonnuttiin painimaan ja ryyppäämään vähän liikaa saunassa.

Insinööri Juhan, jos aikoo pääministeriksi, kannattaa ottaa mallia esim. Mikko Helanderin toimista. Tuottavuuden täytyy Suomen julkisissa palveluissakin nousta todennäkoisesti 30-40%:a jo vuoteen 2020 mennessä

Kesko ryhmäänkin jouduttiin palkkaamaan MetsäBoardista kuopiolainen insinööri Mikko Helander, joka oli Kari Jordanin koulussa oppinut ensin Tissue ?bisneksissä ja sitten kartongin valmistuksessa, että asiakasta pitää kuunnella ja kaiken maailman haihattelut isojen yhtiöiden erinomaisuudesta joutaa heittää roskakoriin.

Metsossakin päädyttiin siihen, että on parasta hajottaa koko liian lihavaksi kasvanut Metso.

Palatakseni uuteen googlaamasi raporttiin, niin olisin jälleen kerran odottanut sinulta johtopäätöksiä ja suosituksia koulutuksen järjestämisen saralla.

Sinä päädyit suosittelemaan vain insinööri Juha Sipilää pääministeriksi, joka ei lupaa mitään.

Minä taas haluaisin kinnittää tuossa rapotissa huomiota kahteen kuvaan.

Niissähän oli esitetty Ruotsista ansiokkaasti sekä peruskoulun että lukion kustannusrakenteet vuosilta 2000 ja 2012 Ruotsin kruunuina per oppilas. Vuonna 2000 ja 2012 SEK:in ja euron vaihtokurssit olivat 8.4 ja 8.7.

Euroina laskettuna koulutuskustannukset olivat seuraavat:

Peruskoulu (kunnallinen)
- 2000 7 976 euroa/oppilas
- 2012 10 344 euroa/oppilas
- kustannusnousu 30%

Peruskoulu (yksityinen)
- 2000 8 095 euroa/oppilas
- 2012 9 885 euroa/oppilas
- kustannusnousu 22%

Lukio (kunnallinen)
- 2000 9 761 euroa/oppilas
- 2012 12 643 euroa/oppilas
- kustannusnousu 30%

Lukio (yksityinen)
- 2000 10 595 euroa/oppilas
- 2012 10 344 euroa/oppilas
- kustannusnousu -2%

Osaatko sinä alan mies vastata yo. lukujen valossa, kummassa opetussektorissa kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa, julkisissa palveluissa vai yksityisissä?

Tästäkin tilastosta alkaa paljastua se, mikä oli jo ilmeistä aikaisemmin googlaamassasi raportissa.

Ruotsalaisissa kouluissa opettajien ajasta menee muiden kuin opetustehtävien suorittamiseen peräti 70%:a käytetystä ajasta. Ruotsissa yksityisiä kouluja on myös vastustettu perinteiseen demu-tyyliin, mutta ei olla päästy vielä ihan samaan pisteseen kuin Suomessa.

Jos sitten sallitaan pieni vaalipoliittinen tiedota kouluasioista, niin toteaisin sen, että Suomen koululaitos on selvästi isossa kriisissä. kun ei ole pystynyt uudistumaan 50 voimassa olleen peruskoululain aikana.

Suomen Kuvalehtikin oli laskenut, että viranomaiset ja kuntapäättäjät vielä tänä päivänä sulkee kyläkouluja 75 koulun tahtiin vuodessa.

Ketkä sitten ovat Suomen koululaitoksen vieneet kriisiin?

Suomen itsenäisyyden aikana opetusministreinä pääpuolueista on meillä useimmin ollut maalasiliitto ja kepu yhteensä 22 kertaa. Demut ovat olleet opetusministreinä 21 kertaa.

Punamulta-aakseli on siis pompotellut Suomen koululaitosta peräti 43 ministerin voimin Suomen itsenäyyden aikana.

Kokoomuksesta opetusministeri on ollut vain neljätoista kertaa.

Tämän tilaston perusteella ei ole vaikeata päätellä kenen näköiseksi Suomen kriisissä oleva koululaitos on politikkojen käsissä muovautunut aikojen saatossa.

Suomessa tarvitaan koululaitoksessa suunnan muutos. Alkaakohan meillä olla jo ammattiministerillekin tilaus?

Sellaisakin meillä on tarvittu kovina aikoina peräti 6 kappaletta.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 21.19
Minähän olen jo pari vuotta sitten ensimmäisen kerran suositellut yksityisen kyläkoulun perustamista Säyneisiin.
YrjöRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia26.1.2015 22.38
Alan miehen kepuloisuus; eikö juuri alan mies ole haukkunut juankoskelaista päätöksentekoa, joka perustuu juankoskelaiseen kepuloisuuteen.
Alan mies haukkuu tehtaan käynnistämisen, joka oli suorastaan kepun toimia; Juankosken keskuskeittiöhanke; ja täysin holtiton taloudenhoito.
Onko alan mies täysin dementoitunut vanha äijä, joka ei muista edes muutama kuukausi vanhoja kirjoituksiaan. No ei väliä, sillä hänen kirjoituksensa edustaa myös naivismia ja samalla kepupopulismia kaikellä järjettömyydellään.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia27.1.2015 1.12
alan miehen toimissa alkaa jo paistaa läpi vanhojen kunnon kepuloisten perässähiihtäjien merkit.

Ja "seireeniksi" naamioituneen keskustan virallisen äänen kutsu kuuluu yhä voimakkaampana alan miehen korvissa ja soi päässä.

Perässähiihto on kepuloisten leipälaji. Jopa moukarinheittoa suositumpi.

Urkin perässä oli paljon perässähiihtäjiä ja tätä suosittua kepulajia harjoitettiin vuosikymmenet yhteen soittoon.

Hyvin usein kosteat hiihtoretket suunnattiin itään pitkille "laturetkille", joista aina palattiin kotiin elävänä suurten saaliiden kera.

Silloin ei vielä ollut tiedossa, kuinka yleistä hemohessin käyttö oli kepujen perässähiihtäjien piirissä, koska tästä hemohessin käytöstä kärähdettiin vasta Lahden traumaattisissa MM-kisoissa 1990. Muistaakseni siinäkin tilaisuudessa Hihtoliitoa edusti Paavo M. Petäjä.

Jos oikein muistan, niin tälläkin Paavolla oli kepun jäsenkirja.

Eihän Paavo M. muutoin olisi voinut saada Hiihtoliiton puheenjohtajan hommia Esko Aholta. Sittemminhän tämäkin Paavo "hiihteli" hemohessissä ja todettiin Ylivieskan käräjäoikudessä hemoheessiä olleen liikaa veressä.

Kultaiset perässähiihdon mitalit jaettiin moneen kertaan legendaariselle Ahti "Tuu Tii To Töötituulle", joka Havajillakin palmun juurella joutui opastamaan melkein harhaan hiihtänyttä Urkkia yhdessä Max Jacobsonin kanssa, kun oli pukannut faxista presidentin kansilaan rypistyneen noottipaperin jostain itämaisesta faxinumerosta.

Urkillahan oli tuo englannin kieli vähän hakusessa, kuten Ahtillakin, mutta arvon herrat saivat vastuksen väsättyä ja lähettyä paikallisen hotellin faxista illallisen jälkeen, kun oli ensin nautittu normaalit ruokajuomat.

Julkisuuteen ei ole vielä kerrottu, mitä arvon herrat olivat faxiinsa väsänneet. Epäilen kuitenkin sitä, että myöhemmin jouduttiin vielä lähettämään toinenkin faxi, jossa pahoiteliin edellisen illan ja todettiin:

Sorry, Let's forget everything. We were feeling no pain last night. Allekirjoitus: Urkki, Tuu Tii Ti Töötituu and Max.

Myöhemmin Ahtinkin hiihtokunto alkoi rapistua ja hän joutui nostamaan "hemohessin" käytön aivan inhimillisen kestokyvyn äärirajoille, jolloin Urkki määräsi hyväkuntoisen hiihtäjä Harri Holkerin passittamaan esimiehensä Ahtin kuntoutukseen Suomen Pankin pääjohtajan raskaista ja vaativista toimista vuonna 1982.

Tunisian ?hiihtoreissulla? vuonna 1965 perässähiihtäjiä ei Urkin perässä kuitenkaan kuvassa näkynyt, vaikka voitelumestareina heitä oli kyllä useita, kun kovakuntoiseksi kaikissa viikkolehdissä todettu Urkki kesken valtiovierailun päättikin kipaista taatelipalmuun tarkistamaan, missä itäisen maan "viisaat miehet" väijyy satunnaista ulkomaan matkailijaa.

Idän matkailuministeri "Muovikassi" Leskinen kuului myös näihin Urkin uskollisiin perässähiihtäjiin.

Eräänkin kerran "Muovikassi" seisoi niin ryhdikkäänä Urkin vieressä Seutulan kentällä, kun oli juuri palattu Amerikasta pitkältä hiihtoreissulta.

Kuvassa pikkuisen herätti huomiota "Muovikassin" hiihtoressulla pahasti ryvettynyt takki.

Asian ikuistanut Tuomas Keskinen kuvailee tilannetta seuraavasti:

"Siinä Väinö Leskinen, Sörkan jätkä, seisoi presidentin vieressä muovikassi kädessään ja ryppyinen, monen yön valvomisen kokenut puku päällään."

Koneesta ulos astuttuaan Urkki taas kommentoi adjutantilleen, että olo tässä on vähän niin kuin vanhalla "tiskirätillä".

Urkki oli ryhdikäs eikä suudellut heti Setulan lentokentällä punaista mattoa samaan tapaan kuin Suomen Leijonilla on tapana palatessaan jääkiekkokisoista.

En ollenkaan ihmettele sitä, että Suomen presidenttejä ei ole kummemmin Valkoisen taloon kutsuttu käsittääkseni sen koomin tuon reippaan hiihtoretken jälkeen..

Tartsa meni vielä varmistamaan asian, kun meni kriminalisoimaan YK:ssa Irakin sodankin ja lähti moukkamaisesti suoristelemaan Presidentti Bushin solmiota julkisesti.

Tartsan reaktio saattoi kyllä olla tahaton ja luontainenkin, joka johtui siitä, että Tarsta niin usein joutuu suoristelemaan Pentin solmioita, kun lähdetään ulos yhdessä kissan kanssa kävelylle.

Tunnettu kepun perässähiihtäjä ent. puoluesihteri Jarmo Korhonen on myös äskettäin raportoinut blogissaan Paavo I Suuren "hiihtoretkiä", joissa niissäkin suunta on ollut lähes aina itään päin.

Alla kepun epäsuosioon joutuneen Jarmon raportti Paavo I Suureen eräistä itäisestä hiihtoretkistä:

" Ulkoministeri Väyrynen keskusteli 18.9.1981 idänkaupasta ja presidentinvaaleista vuonna 1981 KGB kenraali Viktor Vladimirovin kanssa.

Vuonna 1986 ulkoministeri Väyrynen keskusteli KGB-residentti Felix Karasevin kanssa 9.9.1986 päivää ennen kuin antoi kohutun idänkauppahaastattelun Suomenmaalle 10.9.1986.

Väyrynen tapasi Karasevin neuvostoliittolaisten huvilalla Kirkkonummella. Suomenmaan haastattelusta syttyi poliittinen sota Väyrysen ja SDP:n välille.

Haastattelua värittämään luotiin kuva, että Väyrynen olisi sairastunut ja Saarijärvelle aiottu puhe piti muuttaa Suomenmaan haastatteluksi. Höpö, höpö..

Väyrysellä oli 10.9.1986 ainoastaan krapula, jos sitäkään, kun katsoo Väyrysen tervettä ja riuskaa askellusta Ylen elävästä arkistosta, kävely oli päivältä 11.9.1986.

Väyrynen informoi KGB upseeri Karasevin haastattelusta etukäteen, mutta ei Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivistoa, eikä pääministeri Kalevi Sorsaa.

Informoinnillakin piti olla joku järjestys. Koivisto ja Sorsa saivat lukea lehdestä. Väyrysen mielestä SDP:n edustajat yrittävät mustamaalata hänet neuvostoliittolaisille ja siksi hänen piti toimia niin, kuin hän toimi.

Väyrynen, Sorsa ja Koivisto luottivat enemmän KGB upseeriin kuin toisiinsa.?

alan miestä haluan siis varottaa lähtemästä kepuloisten ja eritoten heikkokuntoisen Juhan perässähiihtäksi.

Juhahan on joutunut jo kahteen kertaan lyhyen ajan sisään lasarettiin, vaikka ei ole vielä kertaakaan päässyt kovakuntoisen Niinistön "hiihtoreissuille" itään edes voitelumestariksi.

Juhan syntymäpaikalla Vetelissä ja taisi olla ihan Juhan veli, joka totesi, että Juha onkin Suomen "vetelin mies". Vetelien miesten perään ei pidä lähteä hiihtelemään, eikä myöskään liian hyväkuntoisten kuten Urkki.

alan miehen on siis parempi kehitellä vaan kaikessa rauhassa vaikka yhdessä keskustan virallisen äänen kanssa sitä pahvipyöräänsä.

Uskoisin, että kun Juha innokkasti polkee sillä kepun tulevalla vaalikiertueella, niin Juhan kunto nousee ja ehkä temppu voittaa vielä Paavo I Suuren temppuilun jalasmökillään.

Kuka sen tietää, vaikka Juha silloin kiitollisenä valitsee alan miehen vaikka uudeksi opetusministeriksi?

Nythän on tilausta tällä saralla jo ammattiministerillekin ja jos et ota kepun jäsenkirjaa, niin voit sitten kaikessa hiljaisuudessa kysyä alan komannelta mieheltä, miten nuo kouluasiat pannaan järjestykseen tässä maassa.
Ikkunapöydän raatiRe: Koulujen lakkauttamisissa meni kunnia27.1.2015 8.38
Hyvä Yrjö! Kirjoita sinä analyysi Juankoskella tehdyistä lainvastaisista toimista ajalla 1998 - 2014. Vain pahimmat riittävät. Puuhamiehinä ovat olleet aivan oikeat henkilöt. Sattumalta kepu-porukkaa, jota selkärangattomat demarit, vasurit ja kokoomuslainen ovat tukeneet.
Rohkeus, ennakkoluulottomuus ja lakien noudattaminen ovat paenneet Kaaville ja Tuusniemelle... valitettavasti.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: