Keskustelu
| alan kolmas mies | Kainuun Ihme ja Vihreä Siirtymä | 31.10.2024 2.01 |
| SUOMEN VIHREÄ SIIRTYMÄ Tässä yhteydessä en nyt puutu METSÄTEOLLISUUTEEN ENKÄ LUONTOKATOON. VOIKO KATASTROFISTA PAREMMIN KERTOA KAINUUN IHMEESTÄ? Alla TERRAFAMEN tulostiedote Q3/2024: Heinä−syyskuu 2024 lyhyesti □ Liikevaihto oli 104,8 (142,0) miljoonaa euroa, mikä oli 26,2 prosenttia vertailukautta vähemmän. □ Akkukemikaaliliiketoiminnan liikevaihto nousi 32,6 (28,0) miljoonaan euroon ja oli 31,1 prosenttia (19,7) yhtiön liikevaihdosta. □ Metallipuolituoteliiketoiminnan liikevaihto laski 36,7 prosenttia 72,2 (114,0) miljoonaan euroon. Alhaisemmilla metallien markkinahinnoilla oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. □ Käyttökate oli 12,7 (39,0) miljoonaa euroa, mikä oli 12,1 (27,5) prosenttia liikevaihdosta. Alhaisemmat metallien markkinahinnat sekä tuotanto- ja toimitusmäärien lasku heikensivät käyttökatetta. □ Liiketulos oli -14,3 (23,4) miljoonaa euroa. □ LIIKETOIMINNAN VAPAA KASSAVIRTA OLI -43,1 (-25,5) MILJOONAA EUROA. PEKKA "PELOTON" PERÄHÄN osti aikoinaan Sotkamon MAAILMAN KÖYHIMMÄN NIKKELIMALMION OUTOKUMPU OY:ltä muistaakseni kahdella eurolla, kun OUTOKUMMUN asiantuntijat olivat todenneet malmion arvottomaksi. Pekka "PELOTON" perusti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oy:n, jonka piti olla "kultakaivos", mutta tunnetustihan Kaivososakeyhtiö meni sitten konkurssiin, jonka jälkeen TERRA SIPILÄ teki sitten kepulaisen takinkääntötempun ja pani pystyyn valtio-omisteisen TERRAFAMEN, josta KTM:n virkamiehet MATTI HIETASEN johdolla lähtivät rakentamaan koko Suomen pelastavaa kaivosklusteria. Avukseen TERRAFAMEN pelastusoperaatioihin HIETANEN oli kutsunut kokeneen SANEERAUSMIES LAURI RATIAN, joka viimeksi näyttää tuhonneen keskeltä Helsinkiä koko ikonisen STOCKMANNIN TAVARATALOKETJUNKIN, kun seurapiirijulkimo MARIA VEITOLA vielä kutsuttiin mukaan yrityssaneerauksen "TAITEELLISEKSI JOHTAJAKSI". Tunnetustihan Pekka "PELOTTOMAN" ideoima malmin bioliuotusprosessi on osoittautunut epäonnistuneeksi ja TERRAFAME on onnistunut pilaamaan sekä Oulujärven että myös Saimaan latvavesistöt, mutta eihän näillä seikoilla ole tietenkään ollut mitään väliä, koska kysymyksessähän on koko ajan ollut koko Suomen VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN LIITTYVÄ PELASTUSOPERAATIO ja EU:n aivan keskeiseen kaivostrategiaan liittyvä tuotantolaitos. Kun TERRAFAMEN bioliuotusprosessi saatiin edes jollain tavoin hallintaan, niin seuraavaksi KTM:n virkamiesten ohjauksessa alettiin vuonna 2018 suunnitella AKKUKEMIKAALITEHTAAN rakentamista. Kyseinen tehdas käynnistyikin sitten vuonna 2021, kuten yhtiö on meille armollisesti ilmoittanut: "Lokakuussa 2018 yhtiö päätti keskittyä akkukemikaalien valmistukseen. Niiden tuottajana Terrafamella on lukuisia vahvuuksia. Akkukemikaalien markkinanäkymät näyttivät jo tuolloin vahvoilta, kun sähköautojen kysyntä alkoi kasvaa kaikkialla maailmassa. Päätös akkukemikaalitehtaan rakentamisesta tarkoitti yhtiölle merkittävää askelta jalostusketjussa eteenpäin. Kesäkuussa 2021 Terrafame käynnisti akkukemikaalitehtaan ylösajon. Historiallinen käänne alkoi osoittautua syksyllä 2021 onnistuneeksi, kun yhtiö solmi ensimmäisen suuren mittaluokan yhteistyösopimuksen kansainvälisen autovalmistajan kanssa akkukemikaalien toimittamisesta. Sopimuksen mukaisesti Terrafame toimittaa Renault-konsernille vuosittain yli 200 000 sähköautoon nikkelisulfaattia. Vuosi 2022 oli Terrafamelle käänteentekevä ja taloudellisen tuloksen näkökulmasta ennätyksellinen. Akkukemikaalitehtaan ylösajo eteni, ja sen myötä yhtiö on lunastanut paikkansa osana eurooppalaista vastuullista akkuteollisuuden toimitusketjua. Akkukemikaaliliiketoiminta muodosti noin kolmanneksen yhtiön liikevaihdosta. Tammikussa 2023 Terrafame kertoi solmineensa yhteistyösopimuksen autovalmistaja Stellantisin kanssa. Helmikuussa yhtiö julkisti nikkelisulfaatin toimitussopimuksen teknologiakonserni Umicoren kanssa. Kummatkin kumppanuudet merkitsevät konkreettista askelta kohti vankkaa, läpinäkyvää ja vastuullista eurooppalaista akkuklusteria." Ikävä sivuseikka ja tosiasia kuitenkin on, ettei TERRAFAME näytä pystyvän kääntämään raskaasti tappiollista toimintaansa voitolliseksi. Surullinen taloudellinen historia alla: □ Vuosi 2015 Liikevaihto 2.5 milj. euroa Tulos -93.1 milj. euroa Taseen loppusumma 309.7 milj. euroa Henkilöstö 529 □ Vuosi 2016 Liikevaihto 101.0 milj. euroa Tulos -134.5 milj. euroa Taseen loppusumma 377.0 milj. euroa Henkilöstö 645 □ Vuosi 2017 Liikevaihto 220.0 milj. euroa Tulos -9.6 milj. euroa Taseen loppusumma 618.5 milj. euroa Henkilöstö 694 □ Vuosi 2018 Liikevaihto 325.8 milj. euroa Tulos -6.2 milj. euroa Taseen loppusumma 681.6 milj. euroa Henkilöstö 669 □ Vuosi 2019 Liikevaihto 310.4 milj. euroa Tulos -15.2 milj. euroa Taseen loppusumma 749.5 milj. euroa Henkilöstö 772 □ Vuosi 2020 Liikevaihto 338.3.4 milj. euroa Tulos -8.2 milj. euroa Taseen loppusumma 918.5 milj. euroa Henkilöstö 833 □ Vuosi 2021 Liikevaihto 378.4 milj. euroa Tulos -115.8 milj. euroa Taseen loppusumma 1 006.7 milj. euroa Henkilöstö 910 □ Vuosi 2022 Liikevaihto 584.4 milj. euroa Tulos 63.0 milj. euroa Taseen loppusumma 1 128.7 milj. euroa Henkilöstö 840 □ Vuosi 2023 Liikevaihto 560.9 milj. euroa Tulos -7.1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 242.6 milj. euroa Henkilöstö 830 □ Vuosi Q3/2024 Liikevaihto 104.8 milj. euroa Muutos -26.2% Tulos -14.3 milj. euroa Muutos -161.1% Vapaa kassavirta -43.1 milj. euroa Muutos -69.0% Taseen loppusumma 1 387.5 milj. euroa Henkilöstö 826 Valoa ei siis ole näkyvissä TERRAFAMEN tunnelin päässä, mutta työt vain jatkuvat Sotkamossa. Uusi uraanitehdas on käynnistynyt, mutta yhtiö näyttää vain kaivautuvan yhä vain syvemmälle Sotkamon vaarojen uumeniin, kuten yhtiön meneillään olevista ympäristöluvista voidaan päätellä: "Terrafame ilmoitti 20.6.2022 jättäneensä Kolmisopen malmion hyödyntämistä ja kaivospiirin laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Kolmisoppi on Terrafamen kaivospiirillä sijaitseva toinen, vielä hyödyntämätön malmiesiintymä. Kolmisoppi mukaan lukien Euroopan suurimmat nikkelimalmivarat sijaitsevat Terrafamen kaivospiirillä Sotkamossa. Nikkelin lisäksi malmista otetaan talteen sinkkiä, kobolttia ja kuparia. Vuodesta 2021 alkaen nikkeli ja koboltti on jalostettu yhtiön akkukemikaalitehtaalla sähköautojen akuissa käytettäviksi akkukemikaaleiksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi 17.2.2023 päätöksen, jolla Kolmisoppi-hankkeen lupahakemus jätetään käsittelemättä. Keskeinen este lupahakemuksen käsittelylle kesäkuussa 2022 jätetyssä laajuudessa on, että hankkeen edellyttämään vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteista poikkeamiseen tarvittava menettely vaatii lakimuutoksen, joka on tällä hetkellä vasta valmisteluvaiheessa. Terrafame on päättänyt muuttaa Kolmisoppi-hankkeen suunnitelmia siten, että hanke etenee kaksivaiheisesti." Samaan aikaan voidaan todeta, että sähköautojen kysynnän kehitys näyttää muuttuneen haasteelliseksi ja investoinnit akkumateriaalitehtaisiin ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Hyvän ja tuoreen esimerkin näistä akkumateriaali-investoinneistakin tarjoaa äskettäin Ruotsissa konkurssiin mennyt NORTHVOLT ETT:in gigaluokan (16 GWh) patterien tuotantolaitos. Kysymyksessähän on noin 2700 hengen tuotantolaitos, jonka rakentaminen käynnistyi vuonna 2018. Tehdas valmistui vuonna 2021 ja ensimmäiset patterierät toimitettiin asiakkaille vuonna 2022. NORTHVOLTILLAHAN on kaikkiaan kuusi nuorta patterien tuotantolaitosta Euroopassa ja Amerikassa sekä Kanadassa. Vuonna 2023 koko NORTHVOLT GROUPIN taloudellinen tulos on ollut surkea: □ Liikevaihto 128.3 milj. USD □ Suorat valmistuskustannukset -690.6 milj. USD □ Käyttökate -562.2 milj. USD □ Epäsuorat valmistuskustannukset -550.9 milj. USD □ Tappio -1113.1 milj. SD □ Taseen loppusumma 6 346.5 milj. USD Siis Ruotsissakaan ei näköjään saada akkutehdasta kannattavaksi, vaikka yritys mainostaa olevansa Euroopan suurin toimija alallaan ja yhtiön tiedotteen mukaan akkujen markkinanäkyvät tuntuvat kasvavan eksponentiaalisesti, kuten ala selviää: "The global demand for battery solutions is increasing at an exponential rate. Several key market segments exist and others are emerging, each bringing particular requirements for battery performance. We are establishing ourselves with the in-house competence and capabilities to work across three battery chemistries, in order to serve segments of industry with the battery solutions they require. Today, we are primarily delivering into the European automotive industry with customers including Audi, BMW, Volvo Cars and Scania. A clear characteristic of this segment is that each customer has unique requirements for cell design, format and bespoke optimization of performance criteria in accordance with their needs, making it anything but a commodified product. These customers have high requirements on battery capabilities, which we are meeting through solutions based around lithium-ion nickel, manganese, cobalt (NMC) cathode chemistry - a technology with the highest energy density currently available for commercial production. The battery represents roughly 40% of the total cost of an electric vehicle, and between 30-40%1 of its production carbon footprint - making this a critical component in vehicle manufacturers? final offering to their customers." Tämänkin esimerkin valossa ihmetyttää TERRAFAMEN ja siis SUOMEN MALMIJALOSTUS OY:n eli entisen TERRAFAME-GROUP OY:n suuri innostus selvästi erittäin kilpailtuun akkubisnekseen, jossa SUOMEN MALMINJALOSTUS OY:llä ei tunnu olevan suhteellista kilpailuetua esim. Ruotsin NORTHVOLTIN konkurssiin ajautuneeseen tehtaaseen verrattuna. Mutta tietenkään suomalaisia ei tässäkään VIHREÄSSÄ BISNEKSESSÄ voi syyttää sisun puutteesta: □ Vaasassa BASFIN akkumateriaalitehdas ei ole saanut käynnistyslupaa, vaikka tehdas on jo saatu valmiiksi. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt BASF-yhtiön valituksen 22.4.2022 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koskee Harjavallan akkumateriaalitehtaan ympäristölupaa. Harjavallan akkumateriaalitehdas tuottaisi vuosittain materiaalia 300 000:an täyssähköautoon. Tehdas työllistäisi noin sata ihmistä. Toiminta on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Tehtaasta syntyisi sulfaattipäästöjä 115 tonnia vuorokaudessa. Vaasan hallinto-oikeus kumosi viime kesänä BASFin saaman ympäristöluvan. BASF sai aluehallintovirastolta ympäristöluvan laitokselleen vuoden 2020 elokuussa. Ympäristöjärjestöt Puhtaan meren puolesta, Luonnonsuojeluliitto Pori ja Vesiluonnon puolesta valittivat päätöksestä. □ Kotkassa Suomen Malminjalostuksen ja kiinalaisen SVOLT yhtiön massiivinen akkukennotehdas näyttää olevan vastatuulessa, kun SVOLT on tiettävästi vetäytynyt hankkeesta Euroopan heikentyneiden akkumateriaalien markkinoiden vuoksi. □ Haminassa taas AVI on pikavauhtia 12.2.2024 myöntänyt ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan suomalais-kiinalaisen CNGR Finlandin akkumateriaalitehtaalle Haminaan. Lupa koskee noin 60 000 tonnin akkukemikaalituotantoa vuodessa ja energiantuotantoa tuotannon tarpeisiin. Tiettävästi tämän laitoksen ympäristöluvasta ei ole valitettu. □ Kotkassa myös akkumateriaalitehdas on saanut pikavauhtia ympäristöluvan 15.5.2024. Ympäristölupa on myönnetty myös Easpring Finland New Materials -nimiselle yritykselle. Se on Suomen Malmijalostuksen ja Beijing Easpring Material Technologyn perustama yhteisyritys, joka pyörittää tehdashanketta. Tiettävästi tästäkään ympäristöluvasta ei ole vielä valitettu. "Kotkan Keltakallion teollisuusalueelle suunniteltu tehdas työllistäisi noin 270 ihmistä. Alue sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2026. Siellä tuotettaisiin katodiaktiivimateriaalia litiumioniakkuihin. Kotkan akkumateriaalitehtaan tontin työmaalla työskentely on aloitettu jo vuonna 2023. Kotkan akkumateriaalitehtaan investoinnin arvo on noin 770 miljoonaa euroa. Sen arvioidaan tuottavan noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia vuodessa. Tuotanto kattaisi siis noin 500 000-800 000 sähköauton akkumateriaalitarpeen akkujen koosta riippuen. Kotkan tehdas tulee olemaan ensimmäinen NMC-pohjaisen katodiaktiivimateriaalin tuotantolaitos Suomessa ja se vastaa eurooppalaisten akkutehtaiden tarpeisiin, Easpring Finland New Materialsin johtaja VESA KOIVISTO toteaa tiedotteessa." Yllä mainitut hankkeethan on meillä markkinoitu VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN LIITTYVINÄ TÄYSIN PAKOLLISINA TULEVAISUUDEN PELASTAJINA. Vastaavalla tavalla meille on markkinoitu myös AUVOISTA VETYTALOUTTA, joka tulee pelastamaan koko Suomen kansantalouden. Raahessa ruotsalaisen SSAB:n omistaman terästehtaan piti muuttua ns. VIHREÄN TERÄKSEN tuottajaksi, mutta toisin kävi, kun SSAB päättikin tehdä vetypelkistykseen perustuvan prosessimuutoksen Ruotsissa olevassa terästehtaassaan. Sitten tietysti Suomessa jo melkein ryhdyttiin rakentamaan VIHREÄN TERÄKSEN TEHDASTA INKOOSEEN äskettäin perustetun norjalaisen BLASTR GREEN STEELIN toimesta. Tietysti taannoinen Elinkeinoministeri MIKA LINTILÄ oli asiassa kovinkin aktiivinen: LINTILÄ: Inkoon terästehtaalle ei ole vielä luvassa valtion rahaa Inkoon vihreän teräksen tehtaan suunnitelmat tuotiin virallisesti julkisuuteen tänään. Toimitusjohtajan mukaan sekä kysyntä- että rahoitusnäkymät ovat suotuisat. Elinkeinoministeri MIKA LINTILÄ ja Blastr Green Steelin toimitusjohtaja HANS FREDRIK WITTUSEN esittelivät tänään Inkoon terästehdashanketta. Elinkeinoministeri MIKA LINTILÄ ja Blastr Green Steelin toimitusjohtaja HANS FREDRIK WITTUSEN esittelivät tänään Inkoon terästehdashanketta. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva, Aleksi Jalava IS Sami Noponen 18.1.2023 12:36 Inkooseen suunnitteilla oleva vihreän teräksen tehdas etenee nyt hankkeen puuhamiesten mukaan vakaasti. Hanketta esiteltiin tänään virallisesti Helsingissä. Elinkeinoministeri MIKA LINTILÄN (kesk.) mukaan neljän miljardin euron norjalaishanke on Suomen mitassa merkittävä. □ Suomi on erinomainen paikka vähähiiliselle teollisuudelle ja vähähiilisen teräksen valmistamiseen, LINTILÄ sanoi tiedotustilaisuudessa. Hän korosti, että tällä hetkellä jo yli 90 prosenttia Suomen energiasta on päästötöntä ja toinen vahvuus on Suomen kantaverkko. Myös logistiikka ja työvoiman saatavuus ovat kunnossa. LINTILÄN mukaan hankkeen kysyntänäkymät ovat hyvät, koska vihreää terästä tarvitsee etenkin Euroopan autoteollisuus. Hän vertasi myös vuonna 2021 perustettua Blastr Green Steeliä sähköautovalmistaja Teslaan, joka oli myös aloittaessaan startup-yritys. Suomi ja Inkoo eivät olleet ainoita mahdollisia sijoituspaikkoja tehtaalle. Valmisteluun osallistuneen Business Finlandin mukaan hanke on työllistänyt useita kymmeniä henkilöitä vuodesta 2021 lähtien. Inkoon tehtaan tarvitsemat rautapelletit on näillä näkymin tarkoitus tuoda Norjasta. Tehdas käyttäisi raaka-aineenaan myös kierrätysterästä. Vuonna 2030 Euroopan vihreän teräksen kysynnän arvioidaan liikkuvan 30?50 miljoonassa tonnissa vuosittain, kun Blastrin tehdas tuottaa sitä täydellä kapasiteetilla 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Blastr Green Steelin toimitusjohtajan Hans Fredrik Wittusenin mukaan kysyntää näin ollen riittää. Nesteen PORVOON VETYPROJEKTI 24.10.2024 pahoihin taloudellisiin ongelmiin UUSITUVIEN POLTTOAINEIDENSA kanssa ajautunut NESTE ilmoitti lyhyesti, että yhtiö vetäytyy Porvoon jalostamolle suunnitellusta VIHREÄN VEDYN INVESTOINNISTAAN. Samalla Outokummun pelastustehtävistä NESTEEN palvelukseen kutsuttuna uusi toimitusjohtaja HEIKKI MALINEN on laittanut koko NESTEEN entisen johtoryhmän uusiksi, kun yhtiö on VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ menettänyt omasta pääomastaan lyhyessä ajassa noin 74%. NESTEEN VETYPROJEKTIA koskeva tiedote alla: Neste tarkastelee uusiutuvan vedyn suunnitelmaansa ja vetäytyy Porvoon jalostamon 120 MW elektrolysaattorin investoinnista Julkaistu Tiedotteet ja uutiset kategoriassa Innovaatio, Uusiutuvat ratkaisut Neste Oyj, Lehdistötiedote, 24.10.2024 klo 9.15 Neste on päättänyt vetäytyä 120 MW:n elektrolysaattorin investoinnista, jonka tarkoituksena oli tuottaa uusiutuvaa vetyä elektrolyysillä Porvoon jalostamolla. Päätös tehtiin, kun toukokuussa 2023 alkanut perussuunnitteluvaihe valmistui. Vetäytymisen syynä ovat yhtiön haastavat markkinaolosuhteet ja taloudellinen tilanne, jotka edellyttävät uusien investointien kriittistä harkintaa. Tämän hankkeen arviointiin ovat vaikuttaneet Suomen kansallisen jakeluvelvoitteen mukaiset tiukat rajoitukset uusiutuvan vedyn käytölle jalostamon prosesseissa. Ne estävät suunnitellun kokoisen elektrolyysilaitoksen täysimääräisen taloudellisen hyödyntämisen. "Vaikka luovumme tästä uusiutuvan vedyn hankkeesta, selvitämme parhaillaan vaihtoehtoisia tapoja uusiutuvan vedyn hankkimiseksi. Tavoitteenamme on edelleen hyödyntää uusiutuvaa vetyä jalostamolla ja siten täyttää Suomen sähköpolttoaineiden (renewable fuels of non-biological origin, RFNBO) jakeluvelvoitetta. Yhdessä kumppaneidemme kanssa jatkamme Porvoon jalostamoon kytkeytyvän vetyekosysteemin kehittämistä", sanoo Markku Korvenranta, Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja. Neste Oyj Hanna Maula Viestintä- ja brändijohtaja Todettakoon tässä vielä lopuksi, että MTK:n tilastojen mukaan kuitupuun hinta on Suomessa noussut peräti 30%, kun raakapuun kysyntä ja tarjonta ovat ajatuneet epätasapainoon, kun raakapuuta on kiihtyvässä tahdissa ohjattu energiapuuksi ja samaan aikaan raakapuun tuonti Venäjältä on tyrehtynyt. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kainuun Ihme ja Vihreä Siirtymä | 26.11.2024 16.07 |
| SUOMESSA SÄNNÄTTIIN TAAS VIKASUUNTAAN. Kaikkihan muistaa, kuinka kokoomuksen suuri bisnesnero OLLIPEKKA HEINONEN innostui liikenneministerina ostamaan Saksasta ilmaa Soneran umts-kaupoissa aiheuttaen Suonen valtiolle 5 926 miljoonan euron vahingon vuonna 2002. Kun tämäkin vahinko muutetaan nykyrahaksi ja oletetaan aiheutetulle vahingolla esim. 3%:n vuotuinen korko, niin tilanne on se, että tässä tuli veronmaksajille todellisuudessa 11 354 miljoonan vahinko. Luku on järkyttävä, kun sitä vertaa esim. nykyiseen koko SOSIALISTIEN luomaan SOTEN kokonaisbudjettiin noin 26 200 miljoonaa. PEKKA LUNDMARKI SEKÄ SANNA MARININ & TYTTI TUPPURAISEN JA MIKA LINTILÄN sekoilut FORTUMIN ja UNIPERIN sotkuissa aiheuttivat Suomen valtiolle sitten myös mahtavan arviolta on 30 miljardin kassavirtatappion pitkällä aikavälillä. Vielä pari vuotta sitten Suomessa hehkutettiin etenkin VIHREIDEN ja VASEMMISTON ja tietysti myös KOKKOOMUKSEN taholta VIHREÄSTÄ SIIRTYMÄSTÄ ja ns. VIHREÄN VEDYN ja VIHREÄN TERÄKSEN HANKKEITA ilmestyi Suomeen kuin sieniä sateella. Nyt kuitenkin TUULI ON KÄÄNTYNYT: Ympäri Eurooppaa terästeollisuus on vaikeuksissa ja johtavat VIHREÄN VEDYN HAAVEILIJAT ovat panemassa pillejä pussiin näiden VIHREIDEN hankkeiden osalta. Huomiota herättää etenkin se, kun esim. Yaran toimitusjohtaja on todennut, että VIHREÄN VEDYN kohdalla kysymys on VÄHÄARVOISISTA TUOTTEISTA (kts. alla koko juttu Talouselämästä). On suorastaan omituista, että tässäkin tilanteessa Suomessa yhä innokkaammin poliitikot etenkin vasemalla laidalla yrittävät puolustella vihreätä vetyäkin mm. siillä, että siitä voidaan valmistaa ammoniakkia, joka taas jotenkin kelpaa Wärtsilän rakentamiin laivanmoottoreihin polttoaineeksi. Yara, joka on muutoinkin perillä lannoitteiden ja ammoniakin tuottamisestakin näyttää kuitenkin olevan sitä mieltä, että laivojen käyttämä ammoniakki polttoaineena jää varsin marginaaliseksi, joten tästä tästä VIHREÄN VEDYN HYPETYKSESTÄ hei Suomeen valitettavasti siis näytä uutta NOKIAA syntyvän. Talouselämä "Massiivisia vihreän vedyn hankkeita perutaan nyt urakalla Euroopassa - "Vähäarvoista" Norjalainen Yara sekä saksalainen Uniper ovat peruneet massiivisia vihreän vedyn hankkeita. Vastikään myös Neste Suomessa päätyi samaan ratkaisuun. Norjalainen lannoitevalmistaja Yara olisi sijoittanut 600 MW vetyelektrolyyserin Herøyan tehtaalle (kuvassa) Porsgrunniin Skagerrakin rannikolle. Nyt hanke peruuntuu. Herøyan tehdas valmistaa vedystä ammoniakkia. Fossiilinen tuotanto jatkuu. Eilen 19:00 Tuomas Kangasniemi Kemianteollisuus ja energiateollisuus Euroopassa peruvat nyt jättimäisiä vihreän vedyn hankkeita urakalla, kertoo ammattilehti Chemical & Engineering News sekä monet uutismediat. Lokakuun lopussa Neste tiedotti peruvansa Porvooseen Kilpilahden jalostamolle suunnitellun 120 megawatin vetyelektrolyyserin. Käytännössä samaan aikaan Norjassa tuli julki isompi peruutus, joka on jäänyt Suomessa vähemmälle huomiolle. Lannoitevalmistajana tunnettu Yara peruu suurimmalta osaltaan 600 MW elektrolyyserin, joka olisi sijoitettu yrityksen kotimaahan Norjaan. Tehdasta ei peruta kokonaan, mutta Norjan Skagerrakin rannikolle Porsgrunniin Herøyan teollisuusalueelle aiottu yksikkö pienenee 100 megawattiin eli murto-osaan entisestä, Norjan yleisradioyhtiö NRK täsmentää. Yara itse ei ole tiedottanut peruutuksestaan oma-aloitteisesti, toisin kuin Neste, mutta uutisten mukaan Yaran johto myöntää peruutukset todeksi. Yaran kesäkuussa Porsgrunniin avaama 24 megawatin koetehdas jää toimimaan. Tämä laitos on koetehtaiden mittapuulla iso mutta peruskemikaalien tuotannon mittakaavassa pienehkö. Samalla kertaa Porsgrunnin tehtaan perumisen kanssa Yara päätti C&EN:n mukaan jättää hyllylle myös Alankomaiden Sluiskiliin aikomansa vihreän vedyn tehtaan. Quantum Commodity Intelligence -tietopalvelun uutisen mukaan Sluiskilin tehdas olisi ollut huomattavasti Porsgrunnin laitosta pienempi. Yara myös pitää yhä kiinni Sluiskiliin suunnittelemastaan sinisen vedyn laitoksesta. Sinisellä vedyllä tarkoitetaan fossiilisista hiilivedyistä irrotettua vetyä, jonka tuotannon CO₂-päästöt otetaan talteen ja upotetaan kiven sisään. Sluiskilin tapauksessa hiilidioksidi lastataan laivoihin ja pumpataan 2,6 kilometrin syvyyteen Pohjanmeren pohjaan. Nesteen ja Yaran lisäksi myös saksalainen Uniper ja norjalainen Vianode ovat peruuttaneet vihreän vedyn hankkeen tai lykänneet sitä, NRK ja C&EN lisäävät. Vianode suunnitteli 250 MW vetytehdasta, joka olisi sijainnut Yaran tehtaan tavoin Skagerrakin rannikolla. Uniperin suunnitelmat olisivat olleet massiiviset. Saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden uutista siteeraavan Clean Energy Wiren mukaan Uniper aikoi sijoittaa tähän alaan 8 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Toistaiseksi asiakkaita on kuitenkin niin vähän, että se ei kannata. Yara pitää kiinni Alankomaihin suunnitellusta sinisen vedyn tehtaasta. Sininen vety tarkoittaa fossiilisia raaka-aineita CO2-talteenoton kera. Sinistä vetyä vihreän tilalle. Yara pitää kiinni Alankomaihin suunnitellusta sinisen vedyn tehtaasta. Sininen vety tarkoittaa fossiilisia raaka-aineita CO2-talteenoton kera. Olettaen 70 prosentin energiahyötysuhde ja 95 prosentin kapasiteettikerroin käyttöajan suhteen, Yaran peruma 600 MW vetyhanke tarkoittaisi noin 90 000 tonnia vetyä vuodessa. Tämä voidaan laskea vedyn lämpöarvosta 142 MJ/kg. Vastaavasti Nesteen 120 MW laitos olisi vastannut 18 kilotonnia vuodessa. Yaran käynnissä oleva 24 megawatin koetehdas tuottaa vetyä noin 3 500 tonnia vuosittain. "Vähäarvoista" C&EN:n mukaan Yara ajattelee tällä hetkellä vihreän vedyn tehtaiden olevan "vähäarvoisia" tai "pienen lisäarvon" hankkeita (alkuperäinen sanamuoto englanniksi "low-value projects"). Yara katsoo ongelmiksi vihreän sähkön saatavuuden ja hinnan. "Me etenemme sellaisten tuotteiden kanssa, joissa on taloudellista järkeä ja joista saa tuottoa. Emme tee vihreitä investointeja ainoastaan niiden itsensä takia", kommentoi Yaran toimitusjohtaja Tore Holsether QCI:n mukaan. C&EN kertoo Holsetherin päivittelevän, että lainsäädäntö "rankaisee" niitä yhtiöitä, jotka lähtevät vihreän vedyn tuotantoon eturintamassa. Mitä hän tarkoitti tällä, ei selvinnyt uutisesta. Toisaalta Yaran pitkän ajan strateginen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä ei ole muuttunut, yhtiön dekarbonisointipolitiikan johtaja Edina Ringdal Wickholm sanoo NRK:lle. Lopputuotteena ammoniakki Lannoiteyhtiönä Yara olisi käyttänyt vihreän vedyn ammoniakin valmistamiseen. 600 megawatin eli 90 000 t/v kapasiteetin vetytehdas vastaa noin 500 000 tonnia ammoniakkia vuodessa. Typpiyhdiste ammoniakkia syntetisoidaan teollisesti Haberin-Boschin prosessissa alkuaineistaan vedystä ja typestä. Ammoniakki on teollisten typpilannoitteiden raaka-aine, jota voidaan hyvällä syyllä nimittää maailman tärkeimmäksi kemikaaliksi. Ilman teollista typpilannoitusta koko maailma kykenisi elättämään vain 2,5?3 miljardia ihmistä. Toisin sanoen ilman teollista ammoniakkia noin kaksi kolmannesta ihmisistä kuolisi nälkään. Vaikka ammoniakki on saanut paljon huomiota meriliikenteen vihreänä polttoaineena, tämä käyttökohde on kertakaikkisen marginaalista näpertelyä verrattuna ammoniakin pääasialliseen tarkoitukseen lannoiteteollisuudessa. Ammoniakkitehtaiden kapasiteetti maailmassa on nykyisellään noin 240 miljoonaa tonnia vuodessa. Käytännössä tuotanto on reilut 180 miljoonaa tonnia." Huomionarvoista on, että YARA GROUP on erinomaisen hyvin kannattanut yritys, mitä taas mitkään VIHREÄN VEDYN hankkeet eivät ole olleet. Huomionarvoista on myös, että Yara vuonna 2020 myi Soklin kannattamattoman malmion Terrafamen perustajan MATTI HIETASEN johtamalle valtio-omisteiselle Suomen Malminjalostus Oy:lle. Kysymyksessä oli nimellinen kauppahinta, joka tarkoitti nähtävästi sitä, että Suomen Malminjalostus Oy otti vaivihkaa huolekseen Soklin kaivoksesta tulevina vuosina aiheutuvien ympäristöhaittojen ja tulevien korvausten maksumiehen roolin!!! |
||