Keskustelu

alan miesKartonkitehtaan omistus5.1.2017 10:02
Väitetään, että nyt on tehtaan omistus ratkaistu. Sehän ei sinänsä ratkaise mitään. Tehtaasta ei ole bisnekseksi. Ja tämän ovat järkevät ihmiset tienneet jo kymmenen vuotta.

http://yle.fi/uutiset/3-9388377

Kouraan ajattelijaRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 14:03
Miten on mahdollista, että Petri Kangasperkon usko tehtaan uusiin omistajiin muistuttaa lapsen uskoa joulupukkiin.

Se ei olekaan mahdollista. Ei Petri niin onnettoman arvostelukyvytön ole kuin antaa itse ymmärtää.

Uskominen uusiin omistajiin ei nimittäin maksa mitään, mutta uskonsa menettäminen tässä vaiheessa saattaa maksaa paljonkin.

Petri antaa ymmärtää, että nyt on hyvä odottaa ja kastsoa. Viranomaistenkin on hyvä katsoa tämä kortti, koska uutta korttia ei tämän jälkeen ole.

Petri ei siis ole niin tuhma kuin näyttää.

alan nainenRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 16:01
Tässä Savon sanomien artikkeli asiassa:
5.1.2017 Milini ilmoittaa sopineensa omistuksesta

Premium Board: Kangasperko luottaa, että kartonkitehtaaseen investoidaan.

Juankoski

Marika Löf, Juha Mikkonen, Veera Jääskeläinen

Juankoskelaisen kartonkitehtaan Premium Boardin omistuskiistassa on päästy sopuun, Milini-yhtiö kertoo julkaisemassaan tiedotteessa ja maksullisessa ilmoituksessa Savon Sanomissa.

Kiistaa on ollut siitä, omistaako Pehami B.V.:n Milini Holding vai Valeri Samoriz. Pehami B.V. on Premium Boardin omistaja.

Tiedotteen mukaan Milini Holding ja Valeri Samoriz ovat sopineet kiistan, joka koskee Pehamin yhtiöitä. Niitä ovat Pehami B.V., Visand B.V., Premium Board Capital Oy, Premium Board Finland Oy, Juantehtaan ympäristö Oy ja Juankosken Biolämpö Oy.

Sopimuksen mukaan Samoriz myy enemmistön osakkeista, 83,33 prosenttia, Milini Holdingille. Samoriz luopuu omistuksestaan heti, kun sovintoehdotus täyttyy.

Premium Board Capital Oy:n hallituksen varajäsenen Krister Björkqvistin mukaan Samorizille jää vielä vajaan 17 prosentin omistus yhtiöön.

Milinin tiedotteen mukaan Samoriz ei aio kilpailla Milinin tai minkään ryhmän yrityksen kanssa kartonkitehtaasta. Hän ja hänen liikekumppaninsa vetäytyvät johdosta ja hallituksesta.

Osapuolet uskovat, että sopimus toimii parhaiten yhtiön ja omistajien etujen mukaisesti.

Björkqvistin mukaan osapuolet eivät avaa tarkemmin sopimuksen sisältöä.

Juankosken entinen kaupunginjohtaja Petri Kangasperko kertoo saaneensa tiedon syntyneestä sopimuksesta tiistaina.

- Se on positiivinen asia, koska he (Milini) ovat kertoneet, että aikovat investoida tehtaaseen kunhan omistuskuvio saadaan selväksi. Tarkoituksena on käynnistää tuotanto, Kangasperko sanoo.

Investoinnissa puhutaan Kangasperkon mukaan huomattavasta summasta, sillä esimerkiksi kartonkikonetta pitää kunnostaa. Käyttöpääomaakin täytyy olla kahdeksannumeroinen summa.

Kangasperko sanoo, ettei hänellä ole mitään sellaista tietoa, joka nakertaisi Milini Holdingin luotettavuutta.

- Tiedämme Suomessa vain vähän Milinistä, mutta tähän mennessä mitä he ovat todenneet tekevänsä tehtaalla, he ovat myös toteuttaneet.

Björkqvist kertoo, että sopimuksen myötä kaikki omistuskiistat oikeudessa on peruttu.

Björkqvist ei vielä osaa sanoa, mitä omistuskiistan ratkeaminen tarkoittaa Juankosken kartonkitehtaalle. Hän lupaa siitä tietoa lähiaikoina.

Premium Board Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Milini Holdingin yksi pääomistaja on armenialainen Artak Tovmasyan ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Dimitri Barinstein. Hallituksen jäsen on Martin Simonyan ja hallituksen varajäsen Björkqvist.

Premium Board Capital Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on Barinstein. Hallituksen jäseniä ovat Simonyan ja Oleksander Skoblia.

Uudet omistajat

Outoja käänteitä ja kytköksiä

Premium Boardia edustava ukrainalainen lakimies Oleksandr Skoblia kertoi viime elokuussa, että liikemies Valeri Samoriz on bulvaani ja yhtiön todelliset omistajat ovat Valery Teplenev ja Artak Tovmasyan.

Tuoreen tiedotteen mukaan Skoblian ja Tovmasyanin nimet löytyvät edelleen yhtiön avainhenkilöiden luettelosta. Tepleneviä ei mainita.

Ylen MOT-ohjelma kertoi joulukuussa, että rakennemuutoshankkeisiin erikoistuneen Teplenevin jäljiltä löytyy konkursseja ja miljoonien konkurssivelkoja Venäjältä.

MOT:n mukaan Tovmasyanin nimi kytkeytyi puolestaan yhden venäläispankin kavallusyritykseen, joka olisi hyödyttänyt Tovmasyania. Skoblia on kiistänyt väitteen."

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 16:49
MOT kirjoittaa mm. näin:

"Tovmasyanin liiketoimet Ukrainassa näyttivät kuivuneen sen jälkeen kun Venäjään tukeutunut entinen presidentti Viktor Yanukovits pakeni maasta. Tovmasyanin liikekumppani oli miljonäärikansanedustaja, jolla on huomattavia omistuksia Lontoossa ja jonka venäjämielinen poliittikkosuku sai jopa syytteitä vallanvaihdoksen jälkeisessä Ukrainassa.

Juuri tällaisten yhteyksien tunnistaminen ollut keskeinen syy koko ajan tiukentuvien rahanpesulakien säätämiseen. "

Kouraan ajattelijaRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 16:53
Kyläläinen vuodesta 1988 on tyytyväinen Juankosken tilanteeseen. Näin pitää ollakin. Sellainen luottamusmiesjohto ja virkamiesjohto kuin olemme ansainneet.

Toteutunutta voisimme verrata ns. 0-vaihtoehtoon eli siihen, ettei olisi tehty mitään.Olisi hoidettu vain kunnan perustehtävät, mutta ei muuta.

Tällä 0-vaihtoehdolla vakavaraisuutemme olisi tänä päivänä n.30-40 miljoonaa euroa parempi. Arviointijakso on 1990-2016.

Juankoski olisi keskiarvoa paremmin menestyvä kunta Pohjois-Savossa ja yksityisten kuntalaisten varallisuus, joka on pääasiassa asunnoissa olisi sekin säilynyt.

Tällaisia kuntia ovat olleet esim. Kaavi ja Tuusniemi. Ne ovat aina olleet voimavaroiltaan meitä vähäisempiä, mutta välttämällä yliisuuria riskejä ja pysymällä kunnan perustehtävien turvaamisessa, ne ovat säilyneet kartalla.

Olet ollut menoon tyytyväinen. Pyytäisin sinua luettelemaan ne hankkeet, jotka tämän 25 vuoden aikana ovat onnistuneet.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 17:23
Mitä ovat nämä investoinnit joita uudet omistajat lupailee?

Vihreän joen rannaltaRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 17:56
Sehän tuo jymy-yllätys olisikin kun nuo investoinnit aiheuttaisi innokkaiden työnhakijoiden jonon siirtymisen työkkärin ja sossun luukulta tehtaan pääoven eteen. Mahtaisi siinä suut loksahtaa yhdeltä jos kolmanneltakin.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 18:01
Pari fakta asiaa.

Tratta PBF:n omistuskiista on ilmeisesti ratkaistu. Ok. So what?

Mikään ei ole muuttunut Premium Board ja JBOY ovat olleet ns. yrityssaneerauksessa jo vuodesta 2014.

Saneeraus on toistaiseksi onnistunut niin hyvin, että yhtiöiden liikevaihto on saatu nollaksi. Myös logistiikkayhtiö Faroconin liikevaihto on nollassa ja asiakastietoon tulee Faroconin osalta jatkuvasti tietoja maksamattomista muutaman satasen laskuista.

Ilmeistä kuitenkin on, että nykyiset omistajat pitävät huolta siitä, että yrityssaneerauksen käräjäoikeudessa määrätyt velvoitteet hoidetaan, joten ns. yrityssaneerausta voidaan jatkaa vaikka maailman tappiin.

Mitään varsinaista liiketoimintaa yrityssaneerauksissa ei tietenkään harjoiteta, koska se edellyttäisi sitä, että omistaja alkaisi sijoittaa oikeasti rahaa toiminnan käynnistämiseen. Joka tapauksessa silloin puhutaan varmaan ainakin 15-20 milj. eurosta.

Varakkaatkaan venäläiset eivät kuitenkaan sijoita tällaista rahaa seisovaan vanhaan pahvitehtaaseen, jos toiminnan kassavirta ei ole positiivinen ja investoinnin takaisinmaksuaika on enintään 5 vuotta.

alan mies on yllä esittänyt taas perusteettoman väitteen siitä, että jo 10 vuotta sitten kaikki järkevät ihmiset tiesivät, ettei tehtaassa ole bisnesainesta.

Tällaisen väitteen voi esittää vain sellainen henkilö, joka ei ymmärrä liiketoiminnan ns. value chainin olemusta.

Voimakkaasti tekniikkaan orientoituneilla henkilöillä on tapana kuvitella, että tekniikka muodostaa lähes kaiken liiketoiminnan arvonmuodostuksesta.

Tämä on kuitenkin paha harhaluulo ja sen tietävät kaikki joskus liiketoimintoja johtaneet henkilöt. alan miehellä on ainakin omasta mielestään ylivertainen tekninen tausta mm. laitetoimittajan edustajana, joten hyvin ymmärrän alan miehen osalta tällaisen ajattelun.

alan miehellä on myös vahva pöyryläinen tausta, kuten on myös minulla, mutta minä aloin ottaa pöyryläiseen ajatusmaailmaan etäisyyttä, kun olin huomannut, että monet asiakkaat eivät oikein tykänneet, kun konsultin parhaat ohjeet vanhojen tehtaiden kannattavuusongelmissa oli katepillarin tilaaminen tehtaan purkuhomiin ja kalliin uuden tehtaan rakentaminen.

alan mies ei tunnu seuraavan yritysten taloudellista kehitystä ja se on taas ollut minun yksi intohimoistani, kun aloitin tämänkin harrastukseni Pöyryllä jo 1970-luvulla.

Siksi on paikallaan tarkastella Stromsdal OyJ:n taannoista kehitystä myös ihan todellisten lukujen ja myös muiden faktojen valossa.

Stromsdal OyJ:n osalta voidaan todeta, että yhtiö oli yksi kannattavimpia metsäyhtiöitä Suomessa vuosina 1996-2002. Yhtiö teki voittoa joka ikinen vuosi ja keskimääräinen pääoman tuotto oli ihan tyydyttävä 11.3%. Liikevoitto esim. vuonna 2002 oli jopa 4.324 milj. euroa.

Kuitenkin sen jälkeen yhtiössä käynnistettiin suuret muutosinvestoinnit, ryhdyttiin valmistamaan homogeenista kartonkia, aloitettiin myös kalliiksi käynyt seikkailu Venäjällä ja ikuisesti lupaava TECTA-tuli ajattelun keskiöön. Myös yrityksen hallinnossa ja muussa johdossa tehtiin järkyttäviä virhearviointeja.

Yhtiön liikevoitto kehittyi seuraavasti (1000 euroa):
2003: -365
2004: -1 880
2005: -432
2006: -2 448
2007: -4 246
2008 (1-9): -3 907
2008/12: konkurssi

Stromsdal OyJ:n keskimääräinen pääoman tuottoprosentti oli vuosina 2003-2008 vain -7.3%:a.

Kyllä alan miehenkin pitäisi tietää, että ei taivekartonkimarkkinoilla tapahtunut mitään oleellista sellaista muutosta vuonna 2003, että ennen erittäin hyvin kannattanut tuotantolinja yhtäkkiä muuttui kannattamattomaksi.

Tosiasia on, että Römssyn tuho johtui virheellisestä inhimillisestä päätöksenteosta ja heikosti harkitusta uhkarohkeasta riskinotosta. Rauhallisempi investointitahti olisi ollut viisaampi kehitystie.

Tehtaan nykyisellä pääomistajalla eli Milini Holding Ltd:llä on siis edessään mielenkiintoinen haaste: mitä tehdä seisovalle vanhalle pahvitehtaalle, jonka hankintaan on jo hukattu 11 milj. euroa?

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 21:51
Kylläpä sanoit Metson mies ytimekkäästi. Papukaija on juuri näitä konsultteja, joita myös nykypäivän nuoret leijonat ovat.

Professori Ryti sanoi meille aikoinaan, ettei kannata mennä suoraan valmistuttuaan konsultiksi tai myyntitehtäviin. Ensin pitää mennä tehtaalle töihin, että ymmärtää asiat syvemmin.

Itseäni oikein pyydettiin Pöyrylle heti valmistuttuani, kun sain parhaat arvosanat paperiteknisistä aineista ja diplomityöstä. Sanoin vain siellä Kornetintiellä Virkolalle, että Ryti neuvoi ensin menemään tehtaalle töihin. Niinpä sainkin toista kymmentä vuotta arvokasta tehdaskokemusta ennen muita tehtäviä.

Papukaija ei ymmärrä sitä, että tekniikka kehittyy kiihtyvällä tahdilla. Laskee edelleen ihan turhia juttuja kannattavuudesta. Niillä ei ole merkitystä, vaan nimenomaan teknisellä kilpailukyvyllä.

No eihän voi paljon vaatia, jos kokemus on Äänekosken korkeasta jalostusasteesta mutta huonon prosessin ja pienen koneen dilemmasta. Linjasta, joka ei koskaan tehnyt tulosta.

En viitsi ruveta enempää neuvomaan, mitkä asiat ovat pielessä Juankoskella. Sanonpa vaan, ettei millään järkevällä investoinnilla saa niitä korjatuiksi. Juankoskisten on ihan turha odottaa mitään ihmettä kartonkitehtaan suhteen.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus5.1.2017 22:12
Kerro toki jos tietoa kerran on.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 2:15
Vielä noin 10 vuotta sitten Metson miehen ja alan miehen tapaiset konsultit ja myös suomalainen media yleisestikin mainostivat, että Suomessa on teknisesti kaikkein kilpailukykyisimmät ja isoimmat paperikoneet.

alan miehen käsityksen mukaan se myös johtaa automaattisesti menestykseen, eikä paperikoneiden kannattavuutta tarvitse silloin edes laskea.

Kun minä olen tavannut noita suomalaisia paperimiehiä ja muita johtajia, niin monet heistäkin ovat itsekin alan miehen tapaan luulleet, ettei kannattavuuksia kannata edes laskea ja analysoida kunnolla, koska ns. tekninen kilpailukyky on meillä huipussaan.

Nyt voidaan kuitenkin todeta, että suuri osa noista korkean teknisen kilpailukyvyn omaavista suomalaisista paperikoneista on suljettu, romutettu tai siirretty muihin maihin.

Muutoksen syyksi tehtaiden omistajat ja johtajat ovat todenneet sen, että linjoilla ei ollutkaan riittävästi kilpailukykyä. Koneiden nopeuksien ja leveyksien piti kuitenkin olla kärkiluokkaa maailmassa, mutta koneiden kannattavuus olikin epätyydyttävä.

Kyllähän se on tietysti pirullista, että nuo päättäjät aina laskevat noiden tuotantolinjojensa kannattavuuksia ja pörssiyhtiöissä noista kannattavuuksista jopa raportoidaan kvartaaleittain.

Kyllä tämän Suomenkin surullisen paperiteollisuuden alasajon tulisi jo osoittaa alan miehellekin, että ns. tekninen kilpailukyky ei ole riittävä kilpailukykyä kuvaava käsite. Ainut kokonaisvaltainen kilpailukykyä kuvaava käsite on tuotannon kannattavuus.

Tällainen teollisen tuotannon talouden seuranta tietysti kiusaa myös Metson miehen ja alan miehen tapaisia konsultteja, jotka näyttävät yhä vielä elävän vanhassa ajassa kuin kommunistit konsanaan eli tuotannon jatkuva tonnimääräinen kasvu on aina hyväksi riippumatta siitä, millaisilla panoksilla se on aikaan saatu.

Jokainen järki-ihminenhän kuitenkin tietää sen, että tuollainen marxilainen ajattelutapa ei missään tapauksessa sovi enää nykyaikaan, jossa tuotos täytyy pyrkiä saamaan aikaan mahdollisimman pienin panoksin ja vielä mielellään kierrättämällä.

Vaikka en mainosta teknistä osaamistani, niin olen kuitenkin hyvinkin tarkkaan seurannut metsäteollisuuden prosessiteknistäkin kehitystä ja kyllähän teknologinen muutosvauhti on ollut nopeata. Erityisen voimakasta on ollut tuotantolinjojen koon nopea kasvaminen.

Tällä hetkellä minulle on kuitenkin vähitellen syntynyt käsitys, että linjakokojen suhteen saatetaan olla jo saavutettu äärirajat. Teknisesti voi olla mahdollista valmistaa vielä nykyistäkin suurempia paperikoneita ja sellutehtaita, mutta taloudellisesti se ei enää olekaan itsestään selvää.

Minusta tuntuu, että Metson mies ja alan mies, joilla molemmilla tuntuu olevan vähän sama kokemustausta, mielellään näkevät, että entiset kehityslinjat vain jatkuu ikuisuuteen, kun taas muistaakseni Voith on alkanut ensimmäisenä miettimään sitäkin, onko esim. suuren paperikoneen rakentaminen aina järkevää.

alan miehelle olen saattanut aikaisemminkin mainita Michael Smurfitin taannoisen esityksen eräässä PPI-seminaarissa, jossa hän esitteli omistamansa ja johtamansa Jefferson Smurfit-firman toimintoja.

Yrityshän oli silloin yksi maailman johtavia kartonki- ja pakkausalan yrityksiä ja sen kannattavuus alan korkein. Smurfit totesi, että tämä kaikki on saatu aikaan pääasiassa taitavien yritysostojen kautta. Ainuttakaan uutta paperi tai kartonkikonetta yritys ei ollut koskaan myöskään rakentanut.

Jefferson-Smufit oli siis tajunnut sen, mikä on oleellinen asia, jos pyritään menestykselliseen liiketoimintaan.

Kaikissa tapauksissa se on ns. value chainin hallinta, jossa tietysti teknisellä kilpailukyvyllä on oma merkityksensä, mutta tekninen kilpailukyky ei yksinään valitettavasti riitä.

Olisin mielelläni katossa kärpäsenä kuuntelemassa, kun Smufitit ja Metson mies sekä alan mies keskustelevat Smurfittien kanssa esim. teknisestä kilpailukyvystä pakkausalalla.

EhkäRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 8:35
Ehkä paperiteollisuuden osittainen alasajo johtuu siitä, että tuotteille ei ole kysyntää? Silloin koolla ei ole merkitystä.

Ehkä me Suomessa ajetaan olemassa olevat hienot ja isot linjat tehottomasti, ja sen takia emme ole saavuttaneet maailmanmarkkinoilla tarpeeksi kilpailukykyä?

Ehkä se vahvistunut dollari on nyt antanut lisää kilpailukykyä suomalaiselle metsäteollisuudelle, jolloin on helppo todeta, että mitään uutta ei tarvii tehdä.

Ehkä alan kolmas mies kannattaisi jo lopettaa valitusten tekoa ja keskittyä tulevaisuuteen ja hyvinvoinnin kannalta oleellisempiin asioihin.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 9:53
Papukaija ei nähtävästi tunne termiä teknologiahyppäys. Paperiteollisuudessa ei ole sellaista tapahtunut, mutta kartonkiteollisuudessa on.

Papukaija voisi verrata Juankosken kartonkikoneen teknologiaa ja konseptia Kotkamillsin vastaavaan. Jos nimittäin tietää niistä jotain tai osaa verrata.

Lopputuloshan on aivan naurettava, paljon naurettavampi kuin oli aikoinaan Papukaijan sählätessä Äänekosken paperikoneen kanssa.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 19:07
Kapeakatseisen ja narsistisen alan miehen ei kannata jauhaa minulle teknologiahyppäyksestä mitään silloin, kun puhutaan Tratta PBF:n omistuksen muutoksesta.

alan mieskin varmaan hyvin muistaa kaikki teknologiset innovaatiot, jotka ovat muuttaneet paperin- ja kartongin valmistuksen prosesseja ja valmistusteknologiaa.

En viitsi tässä ruveta pitämään luentoja kokeneelle alan miehelle enää myöskään siitä, miten ns. loppukäytön driverit ovat vaikuttaneet esim. valmistettavien paperien ja kartonkien pintapainoihin tai muihin ominaisuuksiin.

Sen voin joka tapauksessa omakohtaisten kokemusteni perusteella todeta, että suomalaiset eivät aina ole olleet kärjessä tässäkään kehityksessä, vaikka aika hyviä ollaan oltu - sanoisinko myös kopiomaan.

alan mies puhuu minulle nyt teknologiahypystä näköjään samaan tyyliin kuin Digi Terra Juha puhuu kilpailukykyloikasta Suomen talouden tilan kohentamiseksi.

Molemmat ovat hyödyllisiä kielikuvia, mutta olisi hyvä kuvata myös konkreettisesti, mitä milläkin loikalla tarkoitetaan, ettei mopo lähtisi keulimaan kyseisten "oululaisten" herrojen juhlapuheissa.

Todellisesta teknologiahypystä otan esimerkiksi kelloteollisuuden. alan mieskin varmaan muistaa kommunisti-isänsä vanhan tauskunauriksen. Ja minäkin muistan, kun Puolangalla meille ostettiin uusi käkikello.

Molemmilla näillä kelloilla oli tarkoitus mitata aikaa tarkasti. Taskunauris oli jo moderni mobiili ajanmittauslaite, mutta käkikello asennettiin aina seinälle kukkumaan.

alan mies tietää varmaan senkin, että parhaat kellot tehtiin jostain syystä Sveitsissä ja myytiin kelloseppien kautta, jotka myös korjasivat kelloja. Minun hyvän ystäväni isä oli kelloseppä Pyhäsalmella. Ostin kaverini isältä ensimmäisen halvan rannekelloni, jonka nimi oli hienosti Horos. Kalliinpaan Leijona- tai Omega -kelloon ei ollut silloin varaa.

alan mies varmaan muistaa varmasti myös hyvin, kuinka amerikkalainen Timex jo 1960-luvulla brandäsi kellot ja alkoi myymään aluksi halpoja mekaanisia kelloja suoraan tavarataloihin ja muihin kauppoihin siten, että joka toinen ostettu kello oli jenkeissä Timex kello.

Muutoksen vauhti vain kiihtyi, kun japanilaiset ja Timex alkoivat tuottaa ja markkinoida edullisia digitaalisia kvartsikelloja 1970-luvulla.

Olisi luullut, että tällainen tsunami olisi merkinnyt kuoliniskua myös perinteiselle Sveitsin kelloteollisuudelle. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Tänä päivänä käsitykseni mukaan Sveitsin kelloteollisuus voi hyvin ja kaikki tuntee Swatchit, jotka 1980-luvulla alkoivat valloittaa maailmaa:

"Under the leadership of Nicolas G. Hayek (1928-2010), the Swatch Group achieved worldwide renown as the crown jewel of the watchmaking industry. In the early 1980s, Mr. Hayek led the firm?s recovery from a severe crisis.

His decisive leadership was critical to the launch of the Swatch watch in 1983 and subsequently drove the continuous development and improvement of all Swatch Group brands.

His innovative strategies also served as important models for the Swiss watchmaking industry as a whole and played a key role in the revival of the industry.

The achievements of N.G. Hayek have been widely recognized in Switzerland and beyond, resulting in a number of notable awards, including that of Doctor honoris causa, awarded by the Universities of Neuchâtel and Bologna in 1998.

In 2003, he was named Officier de la Légion d?Honneur de France. Nicolas G. Hayek was Chairman and Delegate of the Board of Directors of The Swatch Group Ltd from 1986 to 2010."

Swatchien rinnalla myös Rolexeja ja perinteisiä mekaanisia sveitsiläisiä kelloja myydään ympäri maailmaa ja Putinillakin näyttää olevan melkoisen arvokas Rolex ranteessaan.

Äskettäin näin telkkarissa ohjelman siitä, kuinka suomalainen kelloseppä oli muuttanut Sveitsiin kellojen valmistajaksi. Perinteisillä hienomekaanisilla sorveilla sun muilla värkeillä kyseinen onnellinen kelloseppä toimittaa arvokelloja ostokykyisille asiakkailleen, eikä asiakkaista ja toimeentulosta ole puutetta.

Kuten huomaat alan mies: ihmiset, johtajat ja näkijät ne ovat niitä, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Kaikki teknologia- ynnä muut hypyt ovat seurausta inhimillisestä päätöksenteosta ja asiakkaiden tarpeista.

Vastaavasti äskettäin havaitsin telkkarista haastattelun, jossa haastateltiin Lamborghini-yhtiön toimitusjohtajaa.

Vuonna 1949 Lamborghini aloitti bisneksen traktoritehtaana, mutta kun Enzo Ferrarin urheiluautot eivät tyydyttäneet, niin 1965 tuotiin markkinoille jo varsinainen super Lamborghini-urheiluautot, joilla 250 km/h oli helppo nakki ja tekniikka ohitti Ferrarikin.

Mainiosti tuntuu kauppa käyvän edelleen myös Lamborghinilla, vaikka autoja yhtiö muistaakseni valmistaakin vain vähän yli 3000 kappaletta vuodessa.

Näkemäni perusteella voin todeta, että Lamborghinillä kysymyksessä ei ole enää mikään Fordin T-malli.

Tahtomattani tulin kirjoittaneeksi taas vähän pitkän stoorin, mutta pitkän johdannon avulla toivon "teräväpäisen" alan miehenkin huomaavan, että esim. kellojen kohdalla halvalla ja kalliilla kellolla mitataan vain aikaa.

Tosin kelloissa myös Rolexissa on jo mukana muitakin arvoja, josta kellojen ostajat ovat valmiita maksamaan.

Vastaavasti pienellä ja isolla paperi-tai kartonkikoneella tehdään vain paperia tai kartonkia.

Kuitenkin metsäteollisuudessakin valmistavan tuottajan on luotava lisäarvoa aina jalostusketjussa olevalle seuraavalle portaalle. Ne, jotka eivät tähän pysty, ovat niitä, jotka poistuvat tavalla tai toiselle markkinoilta.

Yleensä markkinoilta poistumisen syynä on se, että tuotannollinen toiminta ei enää ole kannattavaa. Tuottaja ei ole siis pystynyt uusiutumaan tai täyttämään asiakkaiden tarpeita jostain syystä.

Paperin- tai kartongin tekeminen ei siis poikkea mitenkään muusta teollisesta toiminnasta. Alalla on runsaasti halpojen ns. bulkki-laatujen tuottajia ja sitten tuottajia, jotka valmistavat ns. kalliimpia erikoistuotteita.

Oleellista on tiedostaa, missä markkinasegmentissä milloinkin ollaan. Jos tätä ei tiedosta, niin silloin on pallo hukassa.

Olen kohtalaisen varma siitä, että alan miehen osaaminen on keskittynyt lähinnä Valmetin myymään teknologiaan ja hänen ajatusmaailmansa täyttyy mm. Valmetin Kiinaan toimittamilla suurkoneilla ja niihin liittyviin haasteisiin.

Nykyään Valmet mainostaa myyneensä noin 40% kaikista maailman paperikoneista.

Maailmassa on kuitenkin muistaakseni noin 10 000 paperi- ja kartonkikonetta, joilla valmistetaan mitä ihmeellisimpiä tuotteita. Minun kokemispiirini kattaa bulkki- ja erikoistuotteistakin merkittävän osuuden.

On ollut hienoa seurata, kun minunkin aikanani monet erikoistuotteet ovat muuttuneet ns. bulkkituotteiksi, kuten esim. hienopaperi ja taas jotkut tuotteet ovat lähes kokonaan korvautuneet muilla tuotteilla kuten OTC-paperi aikanaan self-copylla jne.

alan mies yrittää pistää minun kontolleni Ekonon 1980-luvun lopulla suunnittelemaa Ebbe Sommarin Metsä-Serlan ja Krister Ahlströmin Äänekoskelle ideoimaa ja rakentamaa taidepainopaperihanketta.

Minulla ei ole kuitenkaan ollut osaa eikä arpaa ns. Pake-projektin liikeidean kehittelyssä. Olen kuitenkin hyvin tietoinen siitä, kuinka alun perin vain 138 milj. markkaa maksanut kehityshanke tuli lopulta maksamaan yli 900 milj. markkaa. Tämä hankehan viime kädessä kaatoi Ebbe Sommarin hienon teollisen uran.

Tällaiseen tilanteeseen voidaan joutua silloin, kun hankesuunnittelu on ollut puutteellista ja hanketta on lähdetty toteuttamaan vajavaisten resurssien avulla.

Minun osuuteni asiassa (ns. Pake-hankkeessa) oli ainoastaan hypätä kiitävään junaan ja pyrkiä varmistamaan, että hankkeeseen saadaan mahdollisimman nopeasti asianmukaiset resurssit vaativan hankkeen loppuun saattamiseksi ja rajoitetaan Ebben rahankäyttöä mm. museon rakentamiseen.

Riittävät resurssit Ekono sitten varmistikin ostamalla CTS Engineering Oy:n, jolloin olimme paperiteknisessä osaamisessa jo täysin Pöyryn tasolla. Minulla ei ole tässä asiassa mitään hävettävää, mutta alan miehen tapaisia asiasta täysin tietämättömiä räkyttelijöitä on aina silloin tällöin tullut vastaan.

alan mies voisi lopettaa jatkuvan paskan jauhantansa minusta ja keskittyä pohtimaan sitä, mitä merkitsee otsikossa mainittu Kartonkitehtaan omistus.

Nyt on tarkoitus keskustella asiallisesti Juankosken pahvitehtaan tulevaisuudesta!

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 19:29
Ei tainnut ollakkaan tietoa römssyn teknisistä ongelmista?!

ValtuutettuRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 19:34
Hyvä kysymys Heikki, mitä pitäisi tehdä kylän kartonkitehtaalle?

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus6.1.2017 20:14
Valtuutettu on esitänyt hyvän kysymyksen, mutta eipä taida Heikki olla oikea henkilö, kelle kysymys kuuluu esittää.

Kysymys tulee esittää kartonkitehtaan omistajille.

Kyllä Heikki varmaan apuun tulee pyydettäessä, jos omistajilta neuvot loppuu.

Kiinnostuneelle voin kertoa, että tällä hetkellä minulla ei ole tietoa Römssyn nykyisestä teknisestä kunnosta.

Kesäkuussa 2011 Mersu tietääkseni kuitenkin pörähti käyntiin ensi yrityksellä, kun oli seissyt vuoden 2008 lopulta lähtien.

Nyt seisontaika alkoi marraskussa 2012, joten pitkäksi on mennyt huoltoseisokki taas.

On tainnut hiomokin olla täysin ilman lämmityksiä vuosikaudet. Ainakaan automatiikka ja sähkömoottorit ei tällaisesta tykkää.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus7.1.2017 0:42
Kyllä Heikki tietää, mitä tehtaalle pitää tehdä, mutta asiaa pitää tiedustella tehtaan omistajalta.

Valtuutelulla taitaa olla orastava Alzheimer, kun kehottaa Heikkiä puolikielisesti "lopettaa valitusten tekoa".

Heikki ei ole koskaan valittanut Juanskoskella mistään omissa nimissään.

Sikäli, kun minä tiedän, niin NS teki laitonta takausta ja laittomia biovoimalan järjestelyjä koskevat kunnallisvalitukset jo vuonna 2011.

KHO on määrännyt jo vuonna 2015 Juankosken kaupungin purkamaan kyseiset laittomat päätökset.

Tiettävästi päätöksiä ei ole vieläkään purettu, vaikka Juankosken kaupunkikin on jo lakannut olemasta. Laittomien päätösten seuraukset näyttävät siis menevän suoraan yksittäisten päättäjien piikkiin.

Em. valitusten jälkeen valittamisesta on pitänyt huolta Juankoskella Muutosjohtaja Kangasperko.

Viimeksi Esteri Kangasveijari on yhdessä Tratta PBF:n kanssa yrittänyt valittamalla purkaa KHO:n lainvoimaisia päätöksiä, mutta turhaa on työtänsä.

alan mies voisi puolestaan antaa myös lausunnon valtuutetun hoonon suomen kielen osalta, koska näyttää siltä, että kotouttaminen ei valtuutetun kohdalla ole hänen heiveröisen kielitaitonsa perustella oikein onnistunut.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus7.1.2017 17:02
Eli heikki ei taida tietääkkään tarvittavia investointi kohteita pahvitehtaan parantamiseksi?

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus7.1.2017 17:21
Heikillä on suurimmat tarvittavat investoinnit tiedossa.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus7.1.2017 18:16
Hampaaton alan mies on kysynyt tehtaan investointikohteista. Se viittaa siihen, että alan miehen elämä ei ole vielä totaalisti kuollut.

Jotta keskustelu saataisiin asialliselle pohjalla, kiinnostaa kuulla esim. seuraavia faktoja:
- mitä tuotetta on koeajettu tällä viikolla?
- onko ajettu TECTA:a vai VisorCotea?
- paljonko on tuotettu tälläkin viikolla?
- kauanko koeajokerta aina kesti, vai ajettiinko yhteen putkeen pari päivää?
- montako ukkoa oli hommissa?
- kuka johti koeajoa?

Kysymyksessä on vuoden 2012 marraskuussa pysäytetystä kartonkitehtaasta. Pysäytettäessä tehdas yli neljä vuotta sitten se oli tekniseltä kunnoltaan vielä kohtalaisessa kunnossa ja tehtaan kapasiteetti oli suunnilleen seuraava:
- painehiomo noin 30-33 500 t/a
- pohjakartonki noin 60-75 000 t/a
- päällystys noin 80-95 000 t/a
- rullapakkaus max 15 000 t/a
- arkitus noin 40-46 000 t/a (arkkileikkurit 4 ja 5 yhteensä)

Marraskuussa 2012 tehtaalta oli kuitenkin loppunut kokonaan käyttöpääoma ja toiminta oli sitä ennen ollut epätoivoista, koska tehdas ei ollut päässyt markkinoille. Tehtaan markkinointi oli kaaoksessa ja yritys joutui ostamaan mm. raaka-aineitaan selvällä ylihinnalla.

Premium Boardin tulos yhtiön toiminnan parhaalla tilikaudella 1.5.2012-31.5.2013 oli seuraava:
- liikevaihto 16.0 milj. euroa
- varastojen muutos -1.5 milj. euroa
- materiaalit ja palvelut -15.5 milj. euroa
- henkilöstökulut -5.5 milj. euroa
- poistot -0.7 milj. euroa
- liiketoiminnan muut kulut -3.2 milj. euroa
- liiketulos -10.4 milj. euroa
- rahoituskulut netto +0.4 milj. euroa
- nettotulos -10.0 milj. euroa

Yo laskelmasta nähdään, että tehtaan liikevaihto oli siis 16.0 milj. euroa ja käyttökustannukset olivat yhteensä 20.8 milj. euroa eli 151%:a liikevaihdosta. Kartonkikoneen tuotanto oli 20 831 tonnia ja myyty kelvollinen päällystetty tuotanto enintään 18 700 tonnia.

Tehtaan käyntiasteet olivat siis yrityksen parhaana toimintavuotena seuraavat:
- pohjakartonki 30%
- päällystys 21%
- arkitus 45%

Nyyssönen on lähtenyt saneeraamaan yhtiötä leikkaamalla yhtiön lainoja noin 14.0 milj. eurolla ja kuvittelee, että tehtaasta tulee elinkelpoinen tällä tavalla. Nyyssösen esittämä velkojen leikkaaminen noin 90%:lla ei kuitenkaan voi yksinään koskaan tehdä tehtaasta elinkelpoista tuotantolaitosta, koska pääomakustannukset eivät missään tapauksessa ole olleet tehtaan ongelma.

Yllä olevasta tilinpäätöksestä nähdään ilman saneerausohjelmaakin, että vaikka tehtaan pääomakustannukset laitetaan nollaan, niin tehdas ei ole sittenkään elinkelpoinen yksikkö, koska tehtaalla ei pystytä edes ilman pääomakustannuksia tuottamaan positiivisella käyttökatteella ja kilpailukykyisesti niitä tuotteita, joiden tuottamiseen tehdas on rakennettu ja suunniteltu.

Positiivinen kassavirta edellyttää koko tehtaan kapasiteetin hyväksi käyttämistä.

Tehtaan keskeinen ongelma on, että Premium Boardin valmistama tavara ei ole käynyt, eikä käy enää kaupaksi. Yritys on menettänyt asiakkaidensa luottamuksen ja valmistetut tuotteet eivät ole olleet laadultaan ja hinnaltaan kelvollisia asiakkaiden mielestä. Tätä asiaa ei mikään yrityssaneerausmies pysty enää miksikään muuttamaan.

Taivekartongeissa (neitsytkuidut) tehtaalla on ylivoimaisia kilpailijoita Euroopassa kuten esim. MetsäBoard, Stora Enso ja Iggesund. Nämä yhtiöt ovat jatkuvasti parantaneet tuotteidensa laatuominaisuuksia ja muutoinkin palvelujaan. Yhtiöt ovat erittäin vakavaraisia ja voivat jatkuvasti kehittää uusia tuotteita.

Kilpailijoilla on myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia sellaisten pakkauskartonkien käyttäjien kanssa kuten esim. Tetra, Unilever, Nestle, Huhtamäki, isot tupakkavalmistajat jne.

Tällaisilla kansainvälisillä firmoilla ei ole mitään intressiä lähteä pilaamaan mainettaan epävarman Premium Boardin kanssa esim. koepäällystämällä jotain VisorCotea Premium Boardin piikkiin. Toisaalta Premium Boardin kapasiteetti on myös aivan liian pieni ajatellen isoja taivekartongin käyttäjiä.

Tuntuu myös mahdottomalta, että joku johtava taivekartonkituottaja alkaisi omalla nimellään myymään epävarman Premium Boardin päällystämää kartonkia, jonka saatavuuskin voi olla epävarmaa.

Sekin on selvää, että pelkästä päällystämisestä ei jää riittävää katetta, että Premium Board selviytyisi koskaan edes leikatuista lainoistaan. Lisäksi on todettava, että biovoimala on myös täysin tarpeeton, ellei pohjakartonkia tehdä Juankoskella. JBOY ei siis voi mitenkään olla elinkelpoinen yritys, jos Premium Board päällystää vain silloin tällöin jollekin kartonkimaakarille sen toimittamaa pohjakartonkia.

Kilpailijoista on vielä todettava se, että erittäin kilpailukykyisiä toimittajia on myös Euroopan ulkopuolella. Lisäksi Euroopassa halvemmissa jätepaperipohjaisissa taivekartongeissa löytyy erittäin arvostettuja ja hyvin menestyviä toimittajia kuten esim. Mayr-Melnhof (MM).

MM muuten lanseerasi vuonna 2014 ns. Next Generation Cartonboardinsa, kun oli tehnyt 50 milj. euron rebuild-investoinnin Frohnleitenin tehtaallaan kartonkoneelle nro 3:lle. Uusi vallankumouksellinen tuote on jätepaperipohjainen Foodboard, joka on täysin kierrätettävä ja kompostoituva sertifioitu tuote.

MM kehitti tuotteen omien tutkimusresurssiensa toimesta. Tuotekehitys kesti 5 vuotta ja tutkimusryhmään kuului 20 tutkijaa. Tuotteesta tehtiin 14 000 analyysiä maailman johtavien elintarvikepakkaajien kanssa yhteistyössä ja koepakkauksia valmistettiin yli 2 miljoonaa kappaletta. Tehdasmittakaavaisia koeajoja oli tiettävästi 6 kappaletta.

Tässä olisi nyt Kristerille pikkuisen mallia, miten uusia elintarvekartonkeja nykypäivänä tuodaan markkinoille.

Se voidaan MM:stä vielä sanoa, että rebuildattu kartonkikone ei tietenkään vielä käy täysillä, mutta kaikki merkit viittaa siihen, että viimeistään kahden vuoden päästä koneen koko tuotanto on myyty. MM:n kartonkikapasiteetin käyttöaste vuonna 2014 oli 97%:a ja kartonkiteolisuuden käyttökateprosentti 11.1%:ia. Premium Boardilla vuonna 2013 vastaava käyttökateprosentti oli -60.4%. Ainakin minusta tässä on iso ero.

MM:stä todettakoon vielä se, että vuonna 2004 yhtiön liikevaihto oli noin 2.1 miljardia euroa ja itävaltalaisen yhtiön koko pääoman tuotto (ROCE) oli 15.5%:ia. Yhtiön kokonaiskapasiteetti oli 1.7 milj. tonnia. Yhtiöllä on 7 kartonkitehdasta Euroopan eri maissa. Omia pakkaustehtaita MM:llä on 34 kappaletta 7 eri maassa ja 4 maanosassa. Jalostustehtaissa prosessoitiin kartonkia 702 000 tonnia. Henkilökuntaa MM:llä oli 2014 yhteensä 9 399.

Kangasperko, Veijo ja Heimo on syytä laittaa yrityssaneerusten osalta tilille jo heti Vappusimojen jälkeen. Kaupungilla on ollut miljoonasaatavat Tratta PBF-yritysryhmältä. Mikä on näiden miljoonasaatavien kohtalo? Ja missä Ruukin P'ässi?

Keskusta pettää aina.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus7.1.2017 19:54
alan mies kyseli äsken, millä lihaksilla NS laittaa pahvitehtaan pyörimään.

Tyhmä kysymys: rahalla tietysti.

Nythän tehdas on seissyt sen vuoksi monta vuotta, että rahasta on ollut koko ajan puutetta, kun 18.5 milj. euroa hävisi "taivaan tuuliin" vain vajaassa vuodessa heti lainojen elokuussa 2011 tapahtuneen noston jälkeen.

Vastaavilla rahoilla NS olisi tietysti pyörittänyt tehdasta monta vuotta putkeen ja laittanut tehtaan kuntoon.

Valmis investointohjelma oli sitä varten rakennettu ja valmisteltu mm. Stromsdalin entisen kp-henkilöstön avustuksella.

Totuuden nimessä on kuitenkin todettava, että Römssy ei kaatunut investointien puutteeseen, vaan johdossa tehtyihin isoihin virheisiin.

Näitä virheitä ei korjattu, kun Tratta PBF lähti kiviselle tielleen.

Lopputulos on kaikkien tiedossa.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus7.1.2017 22:45
Korjattakoon alan miehen väärä käsitys NS:n liiketoimintasuunnitelmista.

NS suhtautui koko ajan kriittisesti TECTAan. TECTAN osuus kokonaistuotannosta oli NS:n suunitelmissa vain 10-12%:a ja Huhtamäen osuus siitä oli sunnilleen 10%, josta tullaan siihen, että Huhtamäen osuus oli noin 1% alustavasti ajatellusta kokonaismyynnistä.

Ei sellaisen määrän varaan kukaan järjissään oleva pientäkään kartonkikonetta käynnistä.

Tai voidaanhan pieni ja ketterä Tratta PBF tietysti perustaakin sellaisen tuotannon varaan ainakin virtuaalisesti. Ja onhan Krister Björkqvistillä varmaan ollut historiansa vuoksi myös lämpimät suhteet Huhtamäen suuntaan.

Ehkä tästä ajatuksesta tuli sitten Kristerille mieleen se on/off tuotantomalli, jolla pientä ja ketterää tehdasta ja koutteria on ajettu tuhoisin seurauksin nykypäiviin saakka.

Pyydän, että sinä hampaaton alan mies et ilkamoisi enemmälti NS:n suunnitelmilla, joista sinä et todellakaan tiedä yhtään mitään mistään.

Keskusta pettää aina.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 14:27
Markku Hämäläisen Kotkamillsin 170 milj. euron hanke on ihan kunnioitettava, mutta myös uhkarohkea.

Täytyy toivoa, että neljän vuoden päästä kone käy täysillä, koska "uudella tavalla päällystetyn kartongin käyttöönotto etenee kuitenkin hitaasti.

Näytearkkien jälkeen toimitetaan näyterullia ja vasta kuukausien jälkeen tulee esimerkiksi kymmenen tonnin tilaus, jos tuote on kunnossa.

McDonald?silla ja Starbucksilla hyväksymisprosessi voi kestää jopa kaksi vuotta."

Yleisesti on tiedossa, että taivekartonkimarkkina on erittäin fragmentoitunut ja esim. Stromsdalin tapauksessa tyypillinen tilauskoko oli muistaakseni juuri Markku Hämäläisenkin mainitsema noin 10 tonnia ja parhaimmillaan luokassa 50-100 tonnia.

Sitten on myös mainittava, että Tratta PBF ajoi ns. pitkää tilausta koko kevään 2012 laakerit punaisena, mutta tavaraa myytiin raaka-aineiden hinnalla tai jopa alle.

Kotkamillsin tapauksessa 10 tonnin tilauksia täytyy olla 40 000 kpl, että kone ajaa täysillä. 100 tonnin tilauksia täytyy 4 000 kpl, että kone ajaa täysillä neljän vuoden päästä.

McDonaldseja ja Strabuckseja on kutakin vain yksi, joten näillä tilauksilla Kotkan kone ei tule täyttymään.

Markku Hämäläinen raportoi innoissaan myös siitä, että tuotteita on testattu Markun hyvän ystävän kapakassa Kotkassa ja on havaittu, että kuppikartonki kestää jopa 15%:sta viiniä.

Minä vaan kainosti kysyn, kuinka moni ranskalainen tai italialainen alkaa juomaan laatuviiniä brutaalisti pahvimukista.

Täytyy toivoa, että Markulle ei ole sattunut samaa virhettä, joka Ensolle sattui aikoinaan Tainionkoski KA5:n kohdalla, että alettiin Euroopan markkinoille valmistamaan monikerroskartonkia suurella nopeudella ilman jenkkisylinteriä amerikkalaiseen tyyliin.

1980-luvun alussa sitten minulle tarjoutui tilaisuus olla todistamassa omakohtaisesti, millaisesta virheinvestoinnista oli kysymys.

Enson miesten mukaan pienempi yritys olisi mennyt konkurssiin, mutta Enso kesti ja 1980-luvun lopulla kone saneerattiin Tetran toivomusten mukaan.

Missään vaiheessa NS ei ole havitellut suurinvestointeja Juankosken vanhaan kartonkilinjaan.

Kysymyksessä on ollut hanke, jossa tekniset pullonkaulat poistetaan ja laadukasta kartonkia ajetaan täydellä kapasiteetilla, siinä ei olisi tarvittu 100 milj. euron investointeja.

Tällä hetkellä NS:llä ei ole voimassa olevaa liiketoimintasuunnitelmaa seisovan tehtaan käynnistämiseksi.

alan miehen täytyy muistaa, että NS tarjosi pesästä 4 milj. euroa. 4 milj. euron investoinnin saattaminen kannattavaksi on aivan eri asia, mistä alan mies puhuu, kun mainostaa Kotkamillsin 170 milj. euron investointia, vaikka uusittu kone tänäkin päivänä näyttää suureksi osaksi seisovan ja odottelevan vielä tilauksia.

Aivan varmasti Markku Hämäläisellä on rahoituksen kanssa ongelmia, eikä verhokouttauksella niihin paljon voida vaikuttaa.

Saattaa olla, että Kotkassa verhokottaus jopa vaikeuttaa ongelman ratkaisua, kun joudutaan todistamaan, että laatu on yhtä hyvä kuin kilpailijoilla.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 15:15
Täytyy todeta, että kyllä Kotkamillsin konetta joku myös tulevaisuudessa käyttää. Se vain takaa sen, ettei Juankosken konetta käytä kukaan.

Ja moderaattoreille tiedoksi, että poistakaa vain tämäkin.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 16:37
Ja nämä tekniset pullonkaulat on?

eskimoRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 21:15
alakaapi männä papukaijan höpinöiks koko homma

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 22:16
Papukaija elää antiikissa. Muistelee koneita, jotka epäonnistuivat, kun ei ollut jenkkiä. Nythän kaikki nopeat koneet tekevät hvyiä tuotteita ilman jenkkiä.

Jenkki on ihan hyvä hitaalle koneelle, mutta ei ole jenkkiä Juankoskella.

Miksikähän siellä on kaikki päin vastoin kuin hyvällä koneella. Miksikähän Papukaija oli niin typerä, että havitteli sellaista konetta.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 22:25
Metson mies on ulkona kuin lumiukko.

Kun olen todennut, että Römssyn pullonkauloista oli keskusteltu tehtaan kp-päällikön kanssa, niin eikös Metson mies oleta, että kp-päällikkö olisi johtanut NS investointiohjelmaa ja koko lunatushanketta.

Metson miehelle minä veikkaan, että MB rahoittajien kärsivällisyys on Kotkassa korkeintaan 5 vuoden mittainen.

Tämähän tarkoittaa sitä, että MB:n on saatava sijoituksensa takaisin viidessä vuodessa.

Investoinnin perusteella voidaan arvioda, että hankkeen pääomakustannukset nousevat tasolle 155-200 euroa/t.

Römssyssä pääomakustannukset jäänevät vastaavasti tasolle enintään 20 euroa/t.

Kysymyksessä on siis aika iso ero.

Henkilökustannukset Römssyssä lienevät luokkaa noin 80 euroa/t ja Kotkassa ehkä 20-40 euroa/t.

Näin ollen voidaan todeta, että kyllä pääomakustannuksilla on aika suuri merkitys, kun ajatellaan tuotannon kilpailukykyä.

Pääomakustannuksista onkin tapana sanoa: "Capital Costs never rest". Pääomakustannuksissa näyttääkin olevan teknologohyppyjen kiusallinen akilleen kantapää.

Muistan vielä hyvin, kun Jaakko Pöyrylle kirjoitettiin esitelmä modernista TMP-massasta ja esitelmän otsikkoon kirjoitettiin, että TMP:n korkea sähkönkulutus on TMP-prosessin akilleen kantapää. Ja tämäkin havainto on ollut täysin totta.

Metson ja alan miehen logiikka on outo.

Molemmat "katepillarikonsultit" näyttävät lähtevän siitä olettamuksesta, että joku käyttää Kotkan konetta jatkossa, jos Hämäläisen hanke nuukahtaa rahoitusvaikeuksiin.

Päätelmä voi olla oikea, mutta siitä ei voida kuitenkaan vetää sellaista johtopäätöstä, että pienelle ja ketterälle Tratta PBF:lle ei jäisi markkinoilla tilaa.

Todellisuudessa voi hyvinkin jäädä ostavia asiakkaita, koska Kotkamillsin ei kannata koskaan edes pyrkiä tuottamaan muutaman tonnin suuruisia tilauksia esim. niissä tuotteissa, joissa Römssy on perinteisesti toiminut.

Tälläkään toteamuksella en tarkoita sitä, että Römssyn tulisi ehdottomasti valmistaa niitä tuotteita, joita tehdas valmisti mennessään konkurssiin tai sen jälkeen.

Tiettävästi Tratta PBF:lle ei ole vielä toimivaa uutta liiketoimintasuunnitelmaa.

Esteri Kangasveijari tietänee tästäkin asiasta enemmän, kun on valittu Tratta BF:n velkojaintoimikuntaan.

aarporaajaRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 22:28
Älä muuta virka eskimo. Kun tästäkin viestiketjusta on välistä poistettu muiden kommentit, niin on päästy tolkuttoman pitkään rimpsuun papukaijan keskusteluita itsensä kanssa. Välillä viittaa johonkin muuhun kommenttiin, mutta hupsista, sekin on poistettu.

Moderaattori on papukaijan bulvaani. Siitähän on kyse. Harmi, kun sillä toiminnalla moro-pekka ei paljon ääniä saa. Ei juankoskelaiset halua äänestää mitään espoossa asuvan huru-ukon bulvaania.

kateellinenRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 22:33
Miksi Heikkiä ei ole valittu mihinkään toimikuntaan?

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus9.1.2017 22:48
Sehän on niin, että oikeuden miehen pitäisi olla oikeudenmukainen eli puolueeton moderaattorina.

Kaikkihan sen nyt näkee, ettei esitetyllä oikeudentajulla voi kukaan päästä mihinkään.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 0:47
Kun puhutaan nykyisestä Tratta PBF:n omistuksesta ja pohdiskellaan sitä, voiko tehtaan vielä joku käynnistää, niin eskimo, aarporaaja, Metson mies ja alan mies ovat perustaneet laulukerhon, jossa on ruvettu vaatimaan moderaattorin vaihtamista, kun "katepillarikonsulteilla" ei ole muuta sanottavaa keskustelussa kuin alan kolmannen miehen mollaus, utopistiset teknologiahypyt ja verhokouttaus.

Kun olen tuonut "katepillarikonsulteille" esille tosiasioihin perustuen senkin fakta-asian, että taivekartonkimarkkina on erittäin fragmentoitunut markkina, jonne tunkeuduttaessa täytyy ottaa huomioon markkinoiden rakenne eikä pelkästään kartonkikoneiden koko, niin eikös "katepillarikonsultit" ala väittämään, että alan kolmas mies ei ymmärrä kartonkimarkkinoita eikä paljon muutakaan, vaikka "katepillarikonsultit" eivät ole esittäneet ainuttakaan mitattavaa faktaa omien perättömien väitteidensä tueksi.

alan miehelle toteaisin, että minä en muistele antiikkisia taivekartonkikoneita jenkkien takia vaan siksi, että markkinoiden vaatimukset täytyy ottaa huomioon, kun investointeja suunnitellaan.

Minua ei voi myöskään syyttää siitä, miksi Römssyn tehdas on sellainen kuin on - teknisiä pullonkauloja täynnä.

Minulle on kerrottu alan asiantuntijoiden toimesta, että tehtaan tekninen suunnittelu onkin ollut "meijerikonsulttien käsissä".

Minun ei tarvitse tässä lähteä kertomaan, mitä suunnitteluvirheitä tehtaalla on aikojen saatossa tehty.

Tällaisessa tapauksessa "katepillarokonsultit" yleensä ehdottaa tehtaan purkamista, mutta pullonkauloja voidaan myös kohtalaisen pienin investoinnein poistaa.

NS:n liiketoimintasuunnitelmassa pullonkaulat oli suunniteltu poistettaviksi, eikä niihin rahaa tolkuttomasti olisi tarvittukaan.

Oleellinen asia on kuitenkin tuottaa kartonkia kannattavasti, jos se suinkin on vain mahdollista.

NS ei ole koskaan mainostanut sitä, että yhtiö pyrkisi rakentamaan kartonkitehtaita, vaan ainostaan tuottamaan ja myymään kartonkia mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman pienellä investoinnilla.

Kysymyksessä on strateginen valinta.

Moderaattoria vaihtamalla Euroopan kartonkimarkkina ja kilpailutilanne eivät muutu miksikään.

Moderaattorin vaihto ei myöskään vaikuta siihen mitään, löytyykö jostain sellaiset rahat, että Römssy vielä joskus pörähtää käyntiin vai ryhdytäänkö tehtaan purkuhommiin.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 1:51
Papukaija puhuu vain pullonkaulojen poistosta, joka perinteisesti tarkoittaa pienen tuotannon pientä lisäystä.

Tällaisilla toimilla ei ole mitään merkitystä, kun tuotteen laatu on jäänyt vanhan konseptin takia antiikkiseksi. Pitäisi ymmärtää se, että 100% tuotannosta on kuraa eikä sitä pullonkauloja poistamalla ratkota.

Pullonkaulojahan siinä oli poisteltu jo investoimalla kymmenen vuoden ajan ja saatiin tuotannon laatu entistä huonommaksi. Voi herran jestas tätä tyhmyyden määrää.

PoyrylainenRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 9:27
Papukaija elää viime vuosituhannella, siis aikaa ennen jenkkisylintereitä.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 12:34
alan mies esiintyy yllä suurena Römssyn konsulttina, vaikka tuskin on tehtaalla koskaan käynyt.

Valitettavasti juuri tällaiset taivaanrannan maalarit ovatkin pilanneet PÖYRYnkin ennen niin hyvän maineen.

alan mies on niin ihastunut omiin teknisiin ajatuksiinsa, että kuvittelee pullonkaulatkin vain teknisinä pullonkauloina.

alan miehelle voin tarkentaa, että yrityksessä tai tehtaalla voi myös olla ns. henkisiä pullonkauloja.

Sellaisia henkisiä pullonkauloja organisaatioissa ovat alan miehen tapaiset omahyväiset putkiaivot, jotka luulee tietävänsä kaikki asiat paremmin kuin toiset.

Tällaiset tekniset putkiaivot on aina ensimmäisenä raivattava pois tieltä, jotta organisaatioissa tiimityölle tulee tilaa toimia.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 13:09
Minä olen jo muutaman kerran aikaisemmin tarkentanut, että olen kerran käynyt Juankoskella ja se oli taatusti viimeinen kerta.

Papukaijalla ilmeisesti loppuivat omien kunnossapitokonsulttien neuvot, kun rupeaa puhumaan henkimaailman juttuja. Eihän tehdasta ostettaessa tarvitse ostaa sen johtoa, varsinkaan jos siellä on pullokaulaista porukkaa.

Papukaijakin olisi voinut itse astua remmiin ja nimittää muutkin paksuniskaisensa johtotehtäviin. Eihän se ole oleellinen kysymys.

Näyttääkin siltä, että Papukaija jatkaa loputtomiin askarteluaan Römssyn kanssa. Sanonpa vaan, että se on yhtä turhaa kuin Kangasperkon ja Sipilän jäävittömyys yhteensä.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 15:29
Minä en missään vaiheessa ole puhunut mitään henkimaailman juttuja, kun puhutaan Römssystä.

Fakta on se, että tehdas on jo pitempään seissyt ja monenlaisia organisatoorisia ja omistuksellisia ongelmia on ollut.

Rahan puutteeseen toiminta loppui marraskuussa 2012. Toki muitakin puutteita oli.

Nyt akuutti kysymys on: voiko tehtaan vielä käynnistää uudelleen?

Tähän kysymykseen putkiaivoisella alan miehellä on selvä vastaus: ei voi.

alan mies on kuitenkin käynyt vain kerran - viimeisen kerran tehtaalla.

Vierailunsa ajankohtaa alan mies ei ole rohjennut paljastaa, joten voi olla, että alan mies on ollut tehtaalla käydessään ns. "tunnekuohun vallassa", kun oli ehkä havainnut, että Römssyllä ei ollutkaan modernia verhokouttausta ja antiikkinen jenkkisylinterikin oli siirretty pellolle varoittavaksi muistomerkiksi menneistä hyvistä ajoista.

Kaikesta päättäen johtopäätös on, että ns. Römssy-projekti on vielä kesken, eikä Ruukin Pässiäkään ole vielä tiettävästi löydetty.

PVRe: Kartonkitehtaan omistus10.1.2017 16:39
Moro,
taloussanomissa asiantuntijan Heikki J W Salosen haastattelun perusteella:
"Aikakauslehtipaperi tuottaa tänä vuonna raskaita tappioita
Julkaistu: 21.8.2002 20:18
Heikki osuis silloinkin asian ytimeen.

Metsäteollisuuskonsultti arvioi alan vaikeuksien jatkuvan vielä vuosia
Päällystetyt, mekaanisesta massasta valmistetut aikakauslehtipaperit tuottavat tänä vuonna useimmille tekijöilleen raskaat tappiot, osoittavat metsäteollisuuskonsultti Heikki J.W. Salosen tehdaskohtaisen simulaatiomallin tulokset.

Päällystetyt aikakauslehtipaperit, kuten lwc, ovat suomalaisyhtiöiden perinteinen vahva laji. Alan selvä ykkönen on UPM-Kymmene, Euroopan kakkonen on Stora Enso ja kolmanneksi suurin on M-real. Suomalaisrintaman kapasiteetilla mitaten rikkoo vain italialainen Cartiere Burgo, joka kiilaa neljänneksi ennen Myllykoskea.

Salosen mallin mukaan aikakauslehtipaperikoneiden 82 prosentin keskimääräiset käyntiasteet ja nykyiset hinnat johtavat lohduttomaan tilanteeseen, jossa paperilajin kolmestatoista valmistajasta yhdeksän tuottaa tappiota eivätkä loputkaan yllä enää takavuosien hyviin sitoutuneen pääoman tuottoihin.

Suomalaisyhtiöiden kannalta lohdullista on että voittoihin kykenevät joukosta sekä UPM-Kymmene että M-real. Myllykoski on kuitenkin jo lievästi tappiollinen ja Stora Enso painuu selvästi negatiivisen tuoton puolelle.

Isot koneet auttavat

Alan suurimpien UPM-Kymmenen ja Stora Enson iso kannattavuusero selittyy Salosen mukaan konekannan laadulla. UPM-Kymmenen koneet ovat lähes pelkästään suuria, vain kaksi niistä tekee vuodessa alle 200 000 tonnia paperia. Stora Enson koneista puolestaan vain kaksi tekee vuodessa enemmän kuin 200 000 tonnia. UPM-Kymmenen koneet ovat keskimäärin lähes kaksi kertaa Stora Enson koneiden kokoisia.

Osavuosikatsauksetkin ovat kertoneet kummankin yhtiön aikakauslehtipaperituotannon tuloksen romahduksesta tänä vuonna. UPM-Kymmenen liikevoittoprosentti alalla oli silti vielä toisella vuosineljänneksellä 8,5, Stora Enson noin nolla.

Stora Enson eurooppalaisista aikakauslehtipaperikoneista useimmat ovat alkujaan kotoisin Storan ostamasta Feldmuhlesta. Ne ovat pieniä ja sijaitsevat kalliin sähkön ja työvoiman Saksassa.

Päällystetyn aikakauslehtipaperin markkina-ankeus johtuu ylikapasiteetista. Euroopan kysyntä on kuusi miljoonaa tonnia vuodessa mutta valmistajilla on kapasiteettia yhdeksän miljoonan tonnin tekoon. Päällystämättömän aikakauslehtipaperin ylikapasiteetti ei ole yhtä suuri.

Salosen mukaan esimerkiksi lwc:n tilannetta hankaloittaa kysynnän rakenteen muutos. Asiakkaat ovat alkaneet suosia paremman painojäljen mahdollistavia päällystettyjä hienopapereita, joita pystytään jo jättikokoisissa uusissa tehtaissa myös tuottamaan melko edullisesti. Esimerkiksi mainospainotuotteissa ja aikakauslehdissä päällystetyt hienopaperit ja mekaanisesta massasta valmistetut päällystetyt aikakauslehtipaperit kilpailevat keskenään.

Ylikapasiteettia riittää kauan

Salonen ennustaa vaikeuksien jatkuvan pitkään.

? Näyttää siltä, että kysyntä ei juuri parane kahteen vuoteen, sanoo Salonen. Hän ei usko mainonnan kääntyvän nopeasti uuteen kasvuun, koska esimerkiksi isoista mainostajista pankit ja vakuutusyhtiöt ovat kärsineet pahasti teknokrapulasta ja osakekurssien laskusta.

Heikoimmat keskieurooppalaiset yhtiöt ovat vaarassa mennä nurin, mutta niidenkään mahdolliset konkurssit eivät markkinatilannetta muuttaisi, pikemmin päinvastoin. Paperitehdas ei konkurssissa häviä mihinkään ja konkurssin jälkeen joku tekee tehtaassa paperia kevyemmällä taseella.

30 vuotta alalla työskennelleen Salosen simulaattori laskee kannattavuutta yhtiö- tai maakohtaisesti, mutta myös tehtaittain, linjoittain ja tuotteittain. Malli tuottaa tuloslaskelmat yksiköille kulloisellakin hinta- ja kustannustasolla sekä käyttöasteella. Tietokannassa on 190 tehtaan tiedot. Amerikkalaiset tehtaat eivät ole mukana, koska niistä ei ole saatavilla tarvittavia tietoja.

Amerikkalaisissa tehtaissa tilanne ei paperimarkkinoiden perusteella ole ainakaan parempi kuin eurooppalaisissa tehtaissa.

Erkki NRe: Kartonkitehtaan omistus11.1.2017 1:27
Ihmettelen alan miehen kommenttia kalliksi tulleesta Venäjän busineksista. Itse asiaan osallistuneena voin todeta, että oli harmi ettei Syasskin projektista tullut totta. Tehdaalla on Inkeroisen sisarkone käyttämättömänä. Tarkoitus oli käynnistää kone yhteistyönä 50/50%.
Vaahto ja Metso tekivät koneesta lay-out kuvat. Tehdas olisi 2003 vuonna tarvinnut 55Me investoinnin. Rahoittajat olisivat olleet valmiit 50Me, joten 5Me eroa jäi puuttumaan.
Harmi, koneessa olisi ollut kykyä 350.000tn tuotannolle.
Stromsdal oli voitollinen 2003 kesäkuuhun saakka, sen jälkeen ei tulosta enää tullut. Jos Syasskin tehdas olisi saatu pyörimään kunnolla, voisi olla että tuotanto voisi pyöriä vielä Juankoskellakin. Stromsdal ei tietääkseni maksanut paljon muuta kuin allekirjoittaneen matkakulut Venäjälle

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus11.1.2017 14:40
On erittäin hyödyllistä, että Erkki N on esittänyt kommentin Römssyn historiasta. Ilman historian (=Siperian) opetuksia ei voi olla tulevaisuutta.

Erkki valottaa mukavasti Forsin Venäjän valloituksen suunnitelmia. Erkin tietoja voidaan pitää ainakin osittain tosina, koska Erkki on ollut mukana asiantuntijana kyseisessä hankkeessa.

Se ei kuitenkaan pidä paikkansa, että hankkeen kokonaiskustannukset olisivat olleet vain Erkin vähäiset matkakulut Venäjälle.

Minäkin tunnen muutamia innokkaita hankkeen ympärillä pyörineitä konsultteja, joiden kanssa on tullut pieniä napandereja Pietarin junassa siemailtua. Kyllä meillä ihan hauskaa on ollut, mutta puheet ovat olleet vakavia.

En itse ollut mukana kyseisessä hankkeessa, mutta tiedän kyllä, että hankkeesta oli laadittu kaikenlaisia teknisiä dokumentteja ja lay-out piirustuksia.

Tässähän ei ole mitään ihmeellistä, koska yleisesti on tiedossa, että Erkin mainitsemat laitetoimittajat kuten Valmet ja Vaahto lähestulkoon ensimmäisenä ovat piirtämässä noita lay-out kuviaan ja sitten ollaan käynnistämässä jotain satumaista investointihanketta.

Tuleepa tässä mieleen tällaisesta lähestymistavasta eräskin EG:n LWC-hanke, jossa Kimmo K pyysi minua mukaan hankkeeseen valvomaan, ettei teknisillä miehillä mopo kokonaan karkaisi käsistä.

Onneksi hankkeesta ei sitten tullutkaan mitään, mutta kyllä se teknisillä miehillä ainakin 10 vuotta jyskytti pääkallossa, että sellainen investointi pitäisi ehdottomasti tehdä.

Jos olisi tehty, niin kone olisi jo aikaa sitten suljettu ja myyty kehitysmaihin.

Nyt Erkki mainitsee, että Syasskysta oli löytynyt ruostunut Inkeroisten sisarkone, jonka tuotantokapasiteetti olisi ollut peräti 350 000 t/a ja tarvittava investointi oli vain 50 milj. euroa, joka oli tarkoitus jakaa 50/50% Römssyn ja Syasskyn kesken.

On huomattava, että Syasskylla oli si-sellun tuotantoa ja myös siihen integroitunutta tissuen valmistusta. Tietojeni mukaan Syassky ei kuitenkaan ollut mitenkään hyvässä taloudellisessa hapessa.

Ennen Syassky-hanketta Römssy oli kuitenkin jo tehnyt ainoan kartonkikoneensa uusinnan, jossa jenkkisylinteri poistettiin koneesta ja konelinjaan rakennettiin mm. Vaahdon kenkäpuristin, jolla radan kuiva-aine saatiin nousemaan minunkin tietojeni mukaan 50%:n tasolle.

Vaikeuksitta sekään ei aluksi tiettävästi Vaahdon osalta onnistunut.

Joka tapauksessa Römssy oli investoinut vuosina 2001-2003 yhteensä 18.0 milj. euroa seuraavasti:

- 2001: 10.9 milj. euroa
- 2002: 2.7 milj. euroa
- 2003: 4.4 milj. euroa

Kuitenkin investointien jälkeen Römssyn nettokassavirta oli lähes olematon eli seuraava:

- 2003: 0.5 milj. euroa
-2004: 1.4 milj. euroa
- 2005: 0.7 milj. euroa
- 2006: -2.9 milj. euroa

Eli yhteensä vain -0.3 milj. euroa vuosina 2003-2006.

Täytyy vielä muistaa, että vuosina 2004-2006 Juankosken kaupunki ja Savon Voima pääomistajina (yhteensä 70%:a osakekannasta) rakensivat Römssylle vielä kuuluisan lähes 9 milj. euroa maksaneen biovoimalan, jonka ministeri Mauri Pekkarinen vielä vihki Esteri Kangasveijarin avustamana käyttöön vuonna 2006.

Vuonna 2004 Römssyllähän ei ollut varaa itse lähteä kyseistä biovoimalaa rakentamaan, mutta kyllähän laitos saatiin pystyyn, kun omistajat laittoivat kyseiseen osakeyhtiöön peräti ruhtinaallisen 60 000 euron oman pääoman ja antoivat vielä lisäksi avokätisesti sekä pääoma- että osakaslainoja.

Biolämpöhän rakennettiin siis käytännössä kokonaan lainarahalla.

Ilman Esteri Kangasveijaria tämä ei koskaan olisi ollut mahdollista.

Forsin olisi tullut jo myös otsaluulla havaita, että Römssyllä ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia käynnistää Venäjällä 350 000 t/a vanhan kartonkikoneen rebuild-hanketta.

Erkki mainitsee, että hanke piti toteuttaa 50/50% periaatteella, mutta minä vain kysyn, mistä Römssy olisi löytänyt esim. 25 milj. euroa rebuild-investointiin. Käyttöpääoman tarve olisi varmaan myös ollut ainakin 15 milj. euron luokassa.

Näistä Venäjän hankkeista tulee tässä mieleen myös entinen Ruotsin valtio-omisteinen yhtiö ASSI, jolle minäkin olen aikoinani tehnyt joitakin toimeksiantoja.

AssiDomän intoutui sitten myös Venäjän mahtavista paperi-ja kartonkimarkkinoista ja osti innoissaan Segezhan säkkipaperi-tehtaan, jonka minäkin tunnen erittäin hyvin.

Vuonna 1998 Segezhan tehdas hakeutui sitten kuitenkin konkurssiin ja lasku oli rasvainen. Muistaakseni ainakin 100 milj. dollaria.

Hetken aikaa AssiDomänkin oli kuitenkin maailman suurin säkkipaperin valmistaja, mutta nyt yhtiötä ei ole enää olemassa, vaikka sen takana oli koko Ruotsin valtio.

Kuinka sitten Römssyn johdossa saattoi kyteä ajatus, että pienoinen ja täysin varaton Römssy valloittaa kyseisen Syassky-investointinsa avulla Euroopan tai Venäjän taivekartonkimarkkinat.

Sen voin lonkalta sanoa, että Römssy olisi mennyt konkurssiin aivan taatusti, jos ensimmäinenkään lapio olisi Syasskyssa maahan pistetty vuonna 2003 hankkeen osalta.

Nyt on Syasskyssa rakennettu vastikään uusi tissue-kone, josta näkee myös sen, ettei Syassky missään vaiheessa olisi edes lähtenyt vakavasti kehittelemään kalliita kartonkibisneksiä.

Parempi olisi ollut, että Römssyn porukka olisi keskittynyt viemään loppuun Juankoskella suorittamansa tuotantosuunnan muutosprojektin, jossa tavoiteltiin erikoiskartonkien tuotantoa.

Mutta sittemmin minun mielestäni Römssyssä hirttäydyttiin kuitenkin ikuisesti lupaavaan patentoituun TECTAan ja nyt myöhemmin vielä hiilijalanjäljettömään EntreCoteen.

Tämä tarina taitaa olla valitettavasti aika lähelle totta.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus11.1.2017 20:05
kertokaa toki miten laatu saatiin pilattu jenkkisylinteri poistamalla?

Erkki NRe: Kartonkitehtaan omistus11.1.2017 23:10
Ei Stromsdal laatuun kaatunut, eikä MG sylinterin poistaminen huonontanut laatua millään tavalla. Suurin syy oli asiakkaiden luottovakuuksien menetykset ja sitä kautta eivät voineet ostaa lisää kartonkia. Ei tilauksia, ei kassavirtaa ja isot päällystyskoneen investoinnit juuri tehty.Kassa tyhjäksi ja siitä konkurssi.

Jos joku väittää että tehdas kaatui laatu ongelmiin, niin väitän tietäväni laatu asioista ja asiakkaiden palautteesta riittävästi pystyäkseni kumoamaan sen tiedon.

Ongelmia on tehtaalla ollut sen olemassa olon ajan, mutta investointien ansiosta laatu saatiin todella hyvälle tasolle entiseen verrattuna. Joten lopettakaa puheet huonosta laadusta ja epäonnistuneista investoinneista. Kaikki investoinnit oli tarpeellisia ja kaikki Vaahdon toimittamat koneen osat toimivat ilman ongelmia.

Jos joku meni pieleen, niin ainostaan hallituksen sellun hinnan suojauksiin upotettiin useita miljoonia markkoja ja saatiin tehdas tuottamaan tappiota. Syy ei ollut tuotannon.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus12.1.2017 1:50
Minäkin olen päässyt tutustumaan Römssyn laatuun ja valituksiin.

Täytyy yhtyä Erkin käsitykseen laadusta.

alan mies toteaa yllä käyneensä yhden ja viimeisen kerran tehtaalla ja havainneensa heti, että 100% tuotannosta oli täyttä kuraa.

Tällainen Römssyn mollauspuhe on kyllä täyttä paskapuhetta, jota voi odottaa vain putkiaivoiselta ns. "katepillarikonsultilta, joka ei ota selville faktoja, mutta puhuu kyllä sujuvasti teknologiahypyistä.

Minä vaan ihmettelen, miten tuollainen vanha kartonkikone tekee sen teknologiahypyn, kun se on tikasti vielä maahan pultattukin.

Toki laatuongelmiakin Römssyllä oli, mutta niihin ei Römssy missään tapauksessa kaatunut.

Koutterin aika ison remontin kanssa olisi ollut hyvä odotella ehkä pari vuotta.

Suurin tappiopesäke oli Strompack, jota oli tuotanto-ohjelmassa turhan paljon ja jokainen valmistettu tonni tuotti tappiota. Tässäkin tuotteessa hintahaarukka oli huima 421-850 euroa/t.

Myös Stromcardin valmistaminen oli jonkin verran tappiollista, mutta hintahaarukka oli siinäkin valtava 340-937 euroa/t.

Näistäkin vähistä luvuista näkee jo heti, että huonohintaisista toimituksista oli ollut syytä kylmästi kieltäytyä.

Stromcardissa minua ihastutti erityisesti Kuuban sikarikartonkitoimitukset.

Mutta jotain epänormaaliahan siinäkin oli, kun tuote myytiin espanjalaisen Castor Plusin kautta, jolloin markkinahinnan ja tehdashinnan väliin jäi poskettoman iso "jakelukustannus".

Edesmennyt Fidel kyllä maksoi kaikkein korkeinta markkinahintaa Stromcardista, ehkä sitä lainkaan ihmettele.

Ei sitten ollutkaan mikään ihme, että Römssyn Fors ja Esteri Kangasveijari neuvottelivat varattoman Castor Plusin kanssa jopa aiesopimuksen Römssyn kokurssipesän lunastuksesta.

Taisipa Esteri jopa maksaa kaupungin puolesta konsulttipalkkioitakin tästä Castor Plusin hyysäämisestä.

Isona ongelmana oli siis ahneet agentit, joilla ei ollut hajuakaan siitä, millä hinnalla tuote pitää myydä, jotta toiminta on kannattavaa.

Näitäkin aivan keskeisiä asioista ruvettiin selvittämään vasta muutama kuukausi ennen konkurssia.

Tuotanto ja laatu eivät todellakaan kaataneet Römssyä, kyllä syyt olivat ihan muualla.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus12.1.2017 16:41
Hyvä että rupeaa tulemaan ihan oikeatakin tietoa.

toinen kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus12.1.2017 18:38
Onko alan kolmannella miehellä lisää oikeata tietoa?

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus12.1.2017 19:42
alan kolmas mies on käynyt Römssyn tehtalla monta kertaa ja selvittänyt läpikotaisin tehtaan organisatoriset ja tekniset ongelmat sekä taloudelliset tiedot läpinäkyvästi lopputuotteiden markkinoilta aina ns. kannolle asti.

Kyllä silloin oikeata tietoa on, kun oikea alan mies jonkun tehtaan ympärillä aikaansa käyttää lähes 10 vuotta ja pohtii, mitä tehtaalle pitäisi tehdä.

Tietenkin laaja asiantuntijaverkosto on myös ollut AKM:llä käytettävissään. Tässä porukassa ns. "katepillarikonsultteja" ei ole ollut ainuttakaan.

Harmi vain, että Esteri Kangasveijari luuli tietävänsä asiat paremmin kuin NS.

kokki kolmonenRe: Kartonkitehtaan omistus13.1.2017 21:57
Olen odotellut, että alan mies kommentoisi. Kai nyt hänkin ihmettelee, miten kenteltäkään menee miettiessä 10 vuotta, mitä yhdelle tehtaalle pitää tehdä. No, vastaan silti. Heikillä voi. Pyörittelee tyhjänpäiväisiä yksityiskohtia eikä nää metsää puilta.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus13.1.2017 22:23
Alan mies ei ole huomannut, että Suomalaiset on pienestä pitäen opetettu siihen, että kaikki mikä on kirjoitettu mustalla valkoiselle paperille on totta. Ennen oli tapana, että Aprilli-päivänä painettiin lehtiin, jopa valtakunnallisiin päälehtiin, joku hyvä Aprilli-pila, jonka perusteella hyväuskoinen kansa saattoi vaikka kokoontua johonkin paikkaan odottamaan ihmettä tapahtuvaksi.

Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko on kirjoittanut oman Aprilli-pilansa Kollis-Savo-lehteen pahasti etuajassa jo 10.3.2016.

Koillis-Savon Sanonpahan vuan keskustelupalstalla Kangasperko selittelee nimimerkki veronmaksajalle Juankosken kaupungin korkeita asianajokuluja täysin virheellisin perustein ja hakkuu väärää puuta.

Sen lisäksi samassa lehdessä Kangasperko on kertonut Koillis-Savon toimittaja Anna Kaasiselle, että hänen ja kaupunginhallituksen mielestä Suomen korkein hallinto-oikeus on erehtynyt, kun se määräsi 22.5.2015 Juankosken kaupungin purkamaan 15.4.2011 tehdyn valtuuston päätöksen, jolla Juankosken kaupunki myönsi Premium Board Finland Oy:lle 5 milj. euron kaupungin takauksen, jolla ei ollut edes kuntalain edellyttämää turvaavaa vastavakuutta.

Kangasperko näyttää kuvittelevan, että hän voi jotenkin ryhtyä antamaan juridisia neuvoja jopa korkeimman hallinto-oikeuden kokeneille tuomareille. Onkohan kaupunginjohtaja unohtanut ottaa lääkkeensä?

1.9.2015 korkein hallinto-oikeus määräsi Juankosken kaupunginhallituksen purkamaan myös jo 8.8.2011 ensimmäisen kerran hallituksen toteuttaman Juankosken Biölämpö Oy:n (JBOY) osakekaupan (11% osakekannasta) ja Juankosken kaupungin JBOY:lle aiemmin myöntämien pääoma- ja osakaslainojen muuntamispäätöksen sijoitukseksi JBOY:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP).

Korkein hallinto-oikeus on siis määrännyt molemmat em. päätökset purettavaksi, koska Juankosken kaupunki ei ollut noudattanut kyseisiä päätöksiä tehdessään EU:n SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 kohdan 3 mukaisia säännöksiä.

Juankosken kaupunki ei ollut lähettänyt kyseisistä päätöksistä ennakkoilmoitusta EU:n komission hyväksyttäväksi, jolloin kysymys on ollut molemmissa tapauksissa automaattisesti kielletystä valtiontuesta, joka on perittävä tuen saajilta takaisin.

Näiden kahden asian osalta New Stroms Oy on tehnyt itse asiassa vain kaksi kunnallisvalitusta ja yhden kantelun EU-komissioon ja näiden valitusten perusteella korkein hallinto-oikeus on yli 5 vuotta kestäneiden oikeusprosessien lopputuloksena lausunut, että kysymys on alun alkaen ollut kuntalain vastaisesta kielletystä valtiontuesta, kuten New Stroms Oy oli jo ensimmäissä kunnallisvalituksessaan todennut.

Samassa valituksessa New Stroms Oy oli myös todennut, että Juankosken kaupunginjohtaja oli itse todennut olleensa takausasiassa esteellinen. Kaupunginjohtajan esteellisyys on todettu uudestaan korkeinta hallinto-oikeutta myöten myös JBOY:n järjestelyjen kohdalla.

Kaupunginjohtaja Kangasperkolla on ollut sellainen harhainen käsitys, että kunnan toteuttamat laittomat päätökset muuttuvat laillisiksi, jos vain palkkaa kalliit yksityiset asianajajat väittämään eri oikeusasteissa, että laittomat päätökset ovatkin laillisia, kun kunnan tai kaupunginjohtajan käsityksen mukainen yleinen etu sitä vaatii.

Samalla tavalla kaupunginjohtaja Kangasperkolla on myös sellainen harhainen käsitys, että laiton päätös muuttuu lailliseksi, kun samasta asiasta tehdään vain uudestaan ja uudestaan samansisältöinen päätös vain vaihtamalla päätöksen esittelijä.

Kangasperko on myös huomannut sen, että salaamalla kunnallista päätöksentekoa ja siihen liittyviä asiakirjoja toteuttamalla (=päättämällä) ikäväksi havaittuja asioita vain ns. valmisteluna, voidaan kuntalaisten perustuslaillisia valitusoikeuksia kätevästi kiertää.

Nytkin Kangasperko on 29.2.2016 hallituksen kokouksessa merkinnyt 46§:n sellaiseksi, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Kyseisessä pykälässä Pekka Vartiainen oli kysellyt asiallisesti, mistä Juankosken kaupungin korkeat asianajokulut johtuvat.

JBOY:n kohdallakin Kangasperko on junaillut kaikkiaan neljä käytännössä samansisältöistä päätöstä, joista viimeisin on vielä tutkittavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vaikka korkein hallinto-oikeus on jo 1.9.2015 todennut, että kysymyksessä on kielletty valtiontuki ja ko. päätökset pitää purkaa.

Vain asioiden valmisteluna estelleelliseksi todettu Juankosken kaupunginjohtaja nimitytti itsensä vielä myös Premium Boardin ja JBOY:n yritysaneerausten velkojaintoimikuntaan ja käytti kaupungin puolesta velkojana puheenvuoroja, että kyseiset yhtiöt pääsisivät yritysaneerausten piiriin, jotta yritysten ilmeisiä konkursseja voitiin viivyttää ja tällä tavoin estää kyseisten yritysten rahavirtojen tarkempi selvittely.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut 31.12.2015, että Premium Boardin ja JBOY:n yrityssaneeraus päätökset näyttävät olevan ristiriidassa EU:n SEUT sopimusten säädösten kanssa. Oikeusasiamies on toimittanut tämänkin asian jo Juankosken kaupungin hallitukselle tiedoksi.

On selvää, että kaupunginjohtajan mieletön valittaminen aina vain korkeimpiin oikeusasteisiin selvistä oikaisuvaatimuksista ja hallinto-oikeuden päätöksistä tulee veronmaksajille äärettömän kalliiksi, koska tällainen valittaminen esim. ns. Premium Board-tapauksessa edellyttää asianajajilta suurta asiantuntemusta, eikä sellaista ole ollut Juankosken kaupungin virkamiehillä.

Luonnollisesti New Stroms Oy on pitänyt juankoskelaisena yhtiönä kiinni perustuslaillisista oikeuksistaan ja joutunut Kangasperkon valjastaman juristiarmeijan vuoksi laaatimaan lukemattoman määrän selityksiä ja vastineita vastatessaan Juankosken kaupungin laittomasti palkkaaminen asianajajien laatimiin laajoihin asiakirjoihin.

On myös huomattava, että jo 25.1.2013 Kuopion hallinto-oikeus on Pekka Vartiaisen tekemän kunnallisvalituksen johdosta todennut, että Juankosken kaupunki on yksityisiä asianajotoimistoja palkatessaan toiminut perustuslain vastaisesti ja määrännyt sellaiset sopimukset purettaviksi.

Kuitenkin kaupunginjohtaja Kangasperkon laittomasti käyttämä Eversheds -niminen yksityinen asianajotoimisto on vielä 10.2.2016 toimittanut taas Juankosken kaupungin nimissä korkeimpaan hallinto-oikeuteen laajan asiakirjan JBOY:n järjestelyistä, jotka on jo kuitenkin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1.9.2015 todettu kuntalain vastaisiksi.

Kittilän tapauksessa, joka muistuttaa Juankosken Premium Board-sählinkiä mm. entinen kuntaministeri, eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kepu) on todennut Suomen Kuvalehdessä 4.3.2016, että "härkäpäisyys ei kannata-tosiasiat pitää tunnustaa".

"Julkisen päätöksenteon ylle ei pidä saattaa minkäänlaista epäilystä. Perustuslain kirjaimen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."

"Mitä tulee keskustan rooliin Kittilän päätöksenteossa, virheitä tai laittomuuksia ei lievennä yhtään se, minkä puolueen päättäjät niitä tekevät. Jos on rikosepäilyn kohteena, on syytä jäävätä itsensä."

Mikäli kaupunginjohtaja Kangasperko olisi alun pitäen ajatellut kunnan ns. yleistä etua, niin hän ei olisi silloin tietysti koskaan lähtenyt rakentamaan Stromsdal OyJ:n lunastusta varattomaksi todetun Premium Board Finland Oy:n kanssa selvästi laittomin keinoin junailemalla Premium Boardille ja epämääräiselle ukrainalaiselle liikemiehelle ensiksi kaupungin 5 milj. euron takauksen, joka myöhemmin on realisoitunut lähes kokonaan kaupungin maksettavaksi.

Tämän tyhmyyden jälkeen Kangasperko vielä lahjoitti samaiselle huijariliikemiehelle lähes 10 milj. euron arvoisen biovoimalan vain noin 13 200 eurolla ja juristiensa sekä luottokonsulttiensa avulla väitti, että kyseisen laitoksen osakkeet ovat arvottomat ja uusi biovoimala on siis arvoton.

Hallituksen kokouksessa 29.2.2016 kaupunkinjohtaja Kangasperko vielä ilkesi ehdottaa, että Juankosken kaupunki luopuisi realisoituneen kaupungin takauksen perinnästä (perinnässä viivästyskorkoineen n. 4.6 milj. euroa), kun joku ulkopuolinen taho maksaisi Juankosken kaupungille vain 1.2 milj. euroa ja samalla allekirjoitettaisiin epämääräinen sopimus, jossa kaikki ns. Premium Board-Farocon-JBOY-Primary Energy-Juankosken kaupunki-sotkut lakaistaisiin maton alle ja vastuuhenkilöt vapautettaisiin vastuustaan.

Juankosken kaupunginjohtaja Kangasperko siis ehdotti hallituksen kokouksessa vakavissaan ja oli asiaa jo kauan taas valmistellut yhdessä asianajotomistojen kanssa, että hallitus noin vain antaisi yli 3.4 milj. euron lahjoituksen ukrainalaisen epämääräisen liikemiehen hyväksi.

Taannoinhan entinen poliisimies Petri Sako (kok), josta oli tullut kansanedustaja, jäi ylinopeudesta kiinni, mutta yritti kahvitarjoilulla selvitä vain huomautuksella. Salo sai kahvitarjoilusta lahjussyytteen, mutta syyte kaatui käräjäoikeudessa koska kysymyksessä oli pieni lahjus, eikä lahjus ollut tahallista.

Kangasperkon suunnittelema lahjusehdotus ei ole mikään pieni lahjus ja lisäksi sen olivat vielä valmistelleet suurella rahalla Kangasperko ja luottokonsultit sekä laittomasti käytetyt yksityiset asianajotoimistot.

Rikoslain 40 luvussa määritellään mm. 3 §:ssä lahjusrikkomus seuraavasti:

"Lahjusrikkomus
Jos virkamies itselleen tai toiselle
1) pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi taikka
2) ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen"

Juankosken kaupunginhallitksessa on syytä pohtia, mistä on kysymys, kun kaupunginjohtaja Kangasperko oli vakavissaan ehdottanut, että ukrainalaiselle epämääräiselle liikemiehelle annettaisiin 3.6 milj. euron lahja.

Kangasperko on Aprilli-pila kirjoituksessaan siinä oikeassa, että nämä Premium Board-sotkut on annettu Itä-Suomen poliisille tutkittavaksi kokonaisuudessaan.

Onneksi kaupunginhallitus tuli vihdoin järkiinsä ja äänin 7-2 hyväksyi vasemmiston Kari Hartikaisen vastaehdotuksen ja hallituksen päätökseksi tuli Faroconin hallin nopeutettu realisointi ulosoton kautta.

Vainoharhainen kaupunginjohtaja Kangasperko on Sanonpahan vuan keskustelupalstalla esittänyt jälleen yhden täysin totuudenvastaisen väitteensä siitä, että Pentti O Tolvanen olisi yhdessä New Stroms Oy:n kanssa valmistellut kunnallisvalitusta kaupungin myöntämästä 5 milj. euron takauksesta. Tieto on täysin perätön.

Kangasperkon esittämistä muista New Stromsin tekemistä valituksista todettakoon totuuden nimessä muut kaksi: kunnallisvalitus Säyneisten koulun lakkauttamisesta ja Juankosken järjettömiä uusia pelisääntöjä koskeva valitus.

NS valitti Säyneisen koulun lakkauttamisesta, koska päätös oli valittajan mielestä ristiriidassa perustuslain säädösten kanssa ja päätöksen perustelu oli virheellinen. Asian esittelijä oli myös esteellinen.

Nyttemmin on tullut jo myös esille sellaisiakin asioita, että lakkautetusta Säyneisen koulusta ollaankin kuskaamassa lapsia keskustan homekouluihin. Homesaasteiden johdosta kunta joutuu näköjään tekemään keskustan kouluissa useiden miljoonien investoinnit. Vaikuttaa siltä, että NS Säyneisen kyläkoulua koskeva valitus on myös ollut hyvin aiheellinen.

NS on hävinnyt uusia pelisääntöjä koskevan valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudessa, koska asia oli taas naamioitu vain asian valmisteluksi, vaikka valittajan mielestä uusilla pelisäännöillä pyritiin rajoittamaan yksityisten kuntalaisten perustuslaillista sananvapautta.

Hyvin voidaan kysyä Kangasperkolta, kenen asialla hän ihan oikeasti liikkuu. Ainakaan Juankosken veronmaksajien etu ei näytä valitettavasti merkitsevän hänelle yktikäs mitään.

Vanha totuus on, että johdossa on vika, kun sähkö ei kulje. Ja keskusta pettää aina.

Kamreerin alkuRe: Kartonkitehtaan omistus14.1.2017 4:07
Ilman joidenkin valvovien kansalaisten sitkeyttä ei tässä yhteiskunnassa saa oikeutta.
Kiitän akm:tä siitä, että hän jaksaa vuodesta toiseen muistuttaa tilanteemme keskeneräisyydestä. Muussa tapauksessa roskat olisi lakaistu maton alle ajat sitten.

Tällainen rakenteisiin kätkeytyvä korruptio jää valitettavan helposti paljastumatta, jos joku ei uhraa elämäänsä oikeuden toteutumisen vuoksi.
En tiedä miten meidän olisi käynyt ilman akm: tä. Tuskinpa Pekka Vartiainen olisi opintojensa ohessa jaksanut asiaa valvoa. Kunnan puolelta kun käytettävissä on rahaa ja työvoimaa rajattomasti.

Luen akm:n kirjoitukset aina tarkkaan ja kertausten ansiosta olen jonkinlainen asiantuntija tässä asiasssa, joka jää historiaan Juankosken kunnan kuolinsyynä.
Mielenkiinnolla seuraamme nyt, miten Kuopion kaupunki ottautuu asiaan ja kenen puolelle se asettautuu jatkossa.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus15.1.2017 11:48
Papukaija vatvoo kymmenen vuotta samaa asiaa. Linnun aivot pystyvät kyllä toistamaan sanoja menneisyydestä oppimalla, mutta eivät pysty ajattelemaan tulevaisuuteen.

Turha on enempää perustella, vaan pistänpä alla tiedot, ei kymmenen vuoden, vaan kahden vuoden projektista. BillerudKorsnäs uusi taive- ja suojakartonkikone on 8.8 m leveä, 1200 m/min nopea ja 550 kt/a tuotannoltaan. Big is beautiful!

http://voith.com/en/press/press-releases-99_74144.html

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus15.1.2017 22:52
alan mies on taas katsonut tulevaisuuteen ja havainnut, että "Big is beautiful".

Minä lainaan nyt Kuopion suurta poikaa eli Moosesta ja totean: "So what".

alan mies toteaa yllä, että BillerudKorsnäs rakentaa jättiläismäisen 8.8 m leveän ja kapasiteetiltaan 550 000 t/a olevan kartonkikoneen, johon aikoo sijoittaa muistaakseni 590 milj. euroa.

Tämä on vanha tieto, joka on havaittu jo kauan sitten, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Juankosken seisovan kartonkitehtaan kannalta.

Jos Gruvössä käyttöpääomakin otetaan huomioon, niin eiköhän sijoitettu pääoma nouse tasolle 850 milj. euroa. Jos taas halutaan 15%:n tuotto pääomalle, niin liikevoiton pitäisi olla ainakin alkuvaiheessa 133.5 milj. euroa vuodessa.

Ainakaan 5 ensimmäisen vuoden aikana tähän ei tulla varmasti pääsemään, koska kone saavuttanee 90%:n käyntiasteen aikaisintaan 5. vuotena.

Tällä hetkellä Euroopan suurin päällystettyjen kartonkien valmistaja eli siis markkinajohtaja on itävaltalainen Mayr-Melnhof. Se ei tule markkinoistaan koskaan vapaaehtoisesti luopumaan.

MM:llä on 7 kartonkitehdasta, jotka tuottivat vuonna 2015 päällystettyjä kartonkeja (nestepakkauskartongit eivät ole näissä mukana) seuraavasti:

- jätepaperipohjaiset kartongit 1346 000 tonnia
- neitsytkuitukartongit 331 000 tonnia
- yhteensä 1 677 000 tonnia

Kartonkikoneita MM:llä on 9 kpl ja niiden leveydet vaihtelevat välillä 216-525 cm. Koneet ovat siis pieniä ja hitaita verrattuna esim. BillerudKorsnäsin tulevaan jättiläiskoneeseen.

MM kuitenkin myi kartonkeja vuonna 2015 yhteensä 1 660 000 tonnia ja yhtiön kapasiteetin käyttöaste oli siis 98%:a.

Vuosikertomuksessaan MM huomauttaa, kuten minäkin olen aikaisemmin huomauttanut, että kartonkien jalostus on erittäin fragamentoitunut ala.

MM tietää tämänkin asian varmasti erittäin hyvin, koska he itse jalostavat kartonkia perustuotannon lisäksi. MM on Euroopan johtava kartongin jalostaja, jolla on 38 tuotantolaitosta 16 massa ja 4 mantereella.

Vuonna 2015 MM prosessoi kartonkia (markkinahintaista omaa ja ostettua) jalostuslaitoksissaan 753 000 tonnia.

Kartongin valmistuksessa yhtiöllä oli palveluksessaan 2 546 henkilöä ja sijoitetun pääoman määrä oli suunnilleen 519 milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli erinomainen eli 15.9%.

Kartonginjalostuksen tunnuslukuja en nyt tässä ala esittelemään, koska Tratta PBF:llä ei ole omaa kartongin jalostusta lainkaan. Joten se asia on nyt tässä kohtaa irrelevantti.

En muista kuitenkaan sitä, että MM olisi koskaan historiansa aikana tehnyt tappiota.

Kun puhutaan kartonginteosta ja tulevaisuudesta, niin koolla ei ole merkitystä, vaikka jotkut väittää aina, että "koolla on merkitystä".

Asia on moneen kertaan tukittu ja havaittu, että merkitystä on ainoastaan sillä, että tiedostaa, missä ne oikeat piteet sijaitsevat.

Kartonginteossa oikea piste on sillä kohdalla, jossa seuraava yhtälö saa maksimaalisen arvon:

- ROCE (%) = Voittomarginaali x pääoman kiertonopeus

Isoilla vehkeillä tämän yhtälön tulos voi helposti jäädä vuosikausiksi hyvinkin heikoksi. Tästä syystä monessa tapauksessa "Small is beautiful".

alan mies ei ole vieläkään ymmärtänyt sitä, mikä on liiketoiminnassa kaiken ydin. Ydin ei missään tapauksessa ole mahdollisimman suuri tuotantovolyymi, vaan mahdollisimman suuri voitto.

Mitä taas tulee osakeyhtiöhin, niin niiden tehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa. Jos alan mies ei halua tätä fakta-asiaa uskoa, niin annan alan miehelle ilmaisen neuvon, että kävisi asiasta täydentävän keskustelun vielä vaikka Nalle Wahlroosin kanssa.

Nalle on minullekin monta kertaa korostanut voiton ja hyvien osinkojen merkitystä.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus15.1.2017 23:16
Papukaija ei vieläkään ymmärrä, että tuotteesta saatu keskimääräinen myyntihinta ratkaisee pienenkin tuottajan elinmahdollisuudet. Kun jättikoneilla tehdään huipputuotteita, niin koneita ei seisoteta. Ja niillä tehdään nykyisin myös erikoislaadut.

Tämä merkitsee sitä, että pieni tuottaja saa myydyksi vain marginaalieriä, joiden myyntihinta ylitarjontatilanteessa on paljon keskiarvoa pienempi. Siihenhän se kaatui Stromsdalkin ja siihen kaatuvat kaikki muutkin Juankosken yritykset.

Minä en tuonut esiin noita investointeja todistaakseni miten ne kannattavat, vaan todistaakseni, ettei Juankoskella ainakaan kannata tehdä kartonkia.

Jos kaikkien tilausten myyntituloista tehdään pareto-diagrammi ja vastaavasti kustannuksista, niin Juankoskella tullaan todennäköisesti tilanteeseen, että yli puolet tilauksista tuottaa reilusti tappiota. Ne olisi siis jätettävä ottamatta ja olisi ajettava tuotantoa pienemmällä nopeudella. Kuitenkin investoinnit tehtiin vain tuotannon lisäys mielessä. Hullun hommaa.

luottomiehetRe: Kartonkitehtaan omistus16.1.2017 11:23
Kyllä kolme itäisen maan viisasta tietäjää oli lehtikuvassa niin luotettavan ja puhtaan näköisiä omistajia kuin suoraan pesulasta tulleita.
Vierellä kolme pitkäkielistä kielineroa nyökyttävät ohjelman mukaan juoksupoikina.

Rahhaa on taskussa, mutta velat pitäs saada anteeksi ja 10-15 milliä sitä käyttöpääomaa paikallisilta sijoittajilta.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus16.1.2017 18:05
Ota nyt hyvä alan mies jo järki käteen, eläkä jatkuvasti jankuta epärealistisia ajatuksiasi siitä, että "Big is beautiful".

It's not always so!

Jos kartonkikoneen kapasiteetti on 500 000 vuodessa ja oletetaan, että vuodessa voidaan ajaa vaikka 350 päivän aikana, niin koneella saadaan seuraavia tuotantoja aikaiseksi:

Tuotanto vuodessa: 500 000 t
Tuotanto päivässä: 1 429 t
Tuotanto tunnissa: 60 t
Tuotanto 10 minuutissa: 10 t
Tuotanto minuutissa: 1 t

Kun esim. Römssyssä keskimääräinen tilauskoko oli noin 10 t ja tilaukset saattoivat kooltaan olla hyvinkin välillä 1-10 tonnia, niin yllä olevan jättiläiskoneen kapasiteettilaskelmasta selviää se, että tuollainen jättiläiskone tarvitsee ajaakseen 1-10 tonnia kartonkia aikaa suunnilleen 1-10 minuuttia.

Voisitko sinä kaiken tietävä alan mies ystävällisesti kertoa kaikille lukijoillesi, miten 500 000 tonnin kartonkikone viritetään ajamaan mahdollisesti pari kertaa kuukaudessa 1-10 minuutin ajaksi jotain erikoiskartonkia?

Kuinka kauan arvelet alan mies, että tuo jättiläiskone tarvitsee aikaa, kun se viritetään ajamaan 1-10 minuutiksi noita mainitsemiasi erikoislaatuja, joissa esim. pintapaino saattaa olla vaikka 450 gsm, kun muutoin kartongin pintapaino lienee noin 200 gsm?

Eri asia on tietysti se, jos jättiläiskone ajaa jyskyttää 200 gsm:n tai jopa alemman pintapainon omaavia tuotteita vaikka varastoon.

Silloinhan ei tietenkään tarvitse koko ajan olla huolissaan lopputuotteen myynnistä eikä varmasti mistään katkoistakaan

Ajettaessa kartonkia varastoon jättiläiskone on siis selvästi aivan ylivoimainen tuotantovärkki, mutta
ajettaessa kartonkia markkinoille esim. MM:n tapaan, kartonkia ei tarvitse ajaa varastoon vaan suoraan asiakkaille.

Oletko jo viisas alan mies laskenut sen, miten iso kartonkivaraston rakennuksen koko kuutioissa täytyy olla jättiläiskoneella, kun ajaa noita mainitsemiasi erikoislaatuja varastoon vaikka yhteen putkeen 6 kk?

Siinä tapauksessa, että kartonkia ei ajeta varastoon, jota myös voidaan luonnehtia järkeväksi toimintamalliksi, pienienkin kartonkikoneiden käyntiaste nousee korkeaksi ja oli esim. Euroopan markkinajohtajan eli MM:n tapauksessa vuonna 2015 peräti 98%:a.

Minä rohkenen epäillä, että alan miehen esittämän jättiläiskoneen kapasiteetin käyttöaste voi hyvinkin jäädä jopa pienemmäkksi kuin 50%:ia, jos koneella innostutaan ajamaan ns. erikoislaatuja.

Tällaisia tappiollisia erikoislaatuja jättiläiskoneella ei tietysti kukaan järjissään oleva tehtaan- tai yrityksen johtaja lähde ehdoin tahdoin tuottamaan, ellei ole vaihtamassa työpaikkaa.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus16.1.2017 21:19
Papukaija vain askartelee pienten antiikkisten koneiden kanssa. Ei ymmärrä, että kansainväliset jätit kuluttavat kymmeniä, jopa satoja tuhansia tonneja kartonkia vuodessa. Joku McDonalds toimiessaan yli 120 maassa, ei todellakaan tilaa koskaan Juankoskelta kartonkia.

Pieni kartonkikone saattaisi sopia pienille, paikallisille kuluttajille, mutta sellaisiahan ei Juankoskella ole. Papukaija luulee, että tuotannon toimittaminen on joku hirveä logistinen ongelma. No sellainenhan se on Juankoskelle, mutta jättikoneethan ovat yleensä satamissa.

Luuleeko Papukaija oikeasti, että esimerkiksi Kiinan toistakymmentä yli puolen miljoonan tonnin FBB-monilajikonetta todella toimii alle 50 %:n hyötysuhteella. Sellaisia hyötysuhteitahan ei ole muualla kuin Juankoskella.

Mitä tulee suojakerroskartonkeihin, niin niissä voi toimittaja pitää lajit hyvin standardeina. Mitä nyt hiukan muuttelee päällysteitä ja sehän tapahtuu hetkessä on-machine koneella. Juankoskellahan on konelinja, joka on tehty standardituotteille, mutta jolla yritetään tehdä erikoistuotteita. Siitähän ei tule koskaan mitään.

Papukaijalla ei näytä olevan varaa olla edes paperi-insinööriyhdistyksen jäsenenä, joten annan hyvyyttäni linkin Kotkan koneesta, jotta hän voi opiskella ja ihmetellä isoa erikoiskartonkikonetta, jolla voi tehdä myös standardilajeja.

http://www.paperijapuu.fi/muovitonta-kuppikartonkia-kotkasta/

Olinhan siellä minäkinRe: Kartonkitehtaan omistus17.1.2017 1:32
Surullista, että tämä keskustelupalsta on mennyt kahden alan miehen temmellyskentäksi. Heidän paperi-inssikompetenssinsa on aikaa siten menettänyt parasta ennen päivämäärän. Nimimerkki Erkki N on sitävastoin puhunut täällä täyttä asiaa. Kaikki muu on lannoitteen arvoista. Stromsdal kaatui uusien omistajien takia, ei Forssin eikä meidän muiden.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus17.1.2017 1:55
Kyllä on alan miehellä kova tarve tuoda esille omaa erinomaisuuttaan ja todistella, että AKM:n näkemykset ovat antiikkisia, kun olen keskittynyt puhumaan enemmän kartonginteon taloudesta kuin hienoista ja kalliista uusista kartonkikoneista.

Minulla ei ole mitään harhakäsityksiä siitä, että Römssyn tapainen pieni toimija voisi jotenkin valikoitua esim. suurten elintarvikejättien tai McDonaldsin kaltaisten pikaruokaketjujen hovihankkijaksi.

Jokainenhan tietää sen, että Juankosken kartonkitehtaan uusitun koutterin kapasiteetti on vain suuruusluokkaa noin 100 000 t/a.

Siitä syystä Römssyn tapainen tehdas ei voi olla em. loppukäyttöjen hovihankkija, jotka tietysti edellyttävät selvästi suurempaa toimituskykyä.

alan mies se vain kehuskelee lukevansa ahkeraan Paperi ja Puu lehteä, jossa todetaan mm. seuraavasti:

"Elintarviketeollisuus seuraa tarkasti suojakerroskartongin tarjoamia mahdollisuuksia. Kotkamillsin sovellushuippu on kuppikartonki: tehtaalla lopputuotteena tehtävä muoviton ja kierrätettävä mukikartonki, joka kestää oluen, viinin ja kuumatkin juomat, kuten kahvin."

"Kaikki maailman suurimmat elintarvikebrändit ovat siitä kiinnostuneita", Hämäläinen kertoo.

Kuitenkin fakta tuntuu olevan se, että Hämäläinenkin joutuu myymään tuota pahvimukikartonkiaan viinikupeiksi hinnalla, joka vaihtelee välillä alle 1000 euroa aina noin 1500 euroon per tonni saakka.

Se nyt täytyy heti todeta, että kyllä Römssyn saamat erikoiskartonkien hinnat jo vuonna 2008 hyvinkin ylsivät tälle tasolla. Eikä hinnat siitä lähtien ainakaan ole laskeneet.

Markku Hämäläisen rakentama kone on pituudeltaan muistaakseni peräti 214 metriä pitkä, joten kysymyksessä ei ole vielä maailman pisin kartonkikone.

Muistaakseni maailman pisin kartonkikone rakennettiin aikoinaan Simpeleelle. Tietävästi maailman pisin kartonkikone oli aikoinaan Simpleen KK3:n, jonka massaosastot olivat Simpeleen tehtaalla ja Walmsleys Ltd:in toimittama varsinainen kartonkikone oli 1960-luvulla kolme vuotta Hangon satamassa.

Silloinkin pitkää kartonkikoneeseen ajauduttiin rahoitusvaikeuksien vuoksi.

Tapansa mukaan alan mies sijoittelee jättiläistehtaitaan satamien läheisyyteen ja toteaa, että mitään logistisia ongelmia ei synny isojen koneiden kohdalla.

alan miehen höpötykset ovat logistiikankin osalta täyttä puppupuhetta, koska se tiedetään jo yleisestikin, että jättiläiskoneissa logistisia ongelmia tulee sekä lopputuotteen osalta, että myös raaka-aineiden kohdalla.

Näihin logistisiin ongelmiin ei nyt tässä yhteydessä ole syytä kuitenkaan sen syvällisemmin mennä.

Trumpin protektionistiset ajatukset saattaa vielä potkaista pohjan pois jopa MetsäBoardin ja muiltakin kuluttajapakkauskartonkien suurtoimittajilta.

Lopuksi ajattelin kopioida alan miehelle kohtalaisen tuoreen tiedotteen Kotkamillsin nykyisestä toiminnasta, kun Kymen Sanomat kirjoitti 11.1.2017 Kotkamillsista seuraavan alla olevan tarinan:

"Kotkan kartonkikone on ollut toiminnassa pian puoli vuotta.

Hämäläinen myöntää, että kilpailutilanne on kuluttajakartonkimarkkinoilla kova. Hän uskoo kuitenkin, että kysymys on hetkellisestä ylitarjonnasta, joka johtuu kahden maailman suurimman kuluttajakartonkeja valmistavan koneen lähes samanaikaisesta käyttöön otosta.

Lyhyelläkin tähtäyksellä uskon, että koko koneen kapasiteetti saadaan käyttöön.

Hämäläisen mukaan henkilöstöryhmien edustajien kanssa on sovittu, että mahdollisista lomautuksista tai muista tehtaan sisäisistä asioista ei puhuta tehtaan ulkopuolelle.

Stora Enso puolestaan kertoi keskiviikkona investoivansa yhteensä 9 milj. euroa kuluttajapakkauskartonkitehtaisiinsa Imatralla ja Inkeroisissa sekä Ruotsin Forsissa jatkaakseen mikrokuitusellun (MCF) kaupallistamista ja nopeuttaakseen tuotekehitystä."

Hämäläisen haaveet kuluttajapakkauskartonkien lyhytaikaisen ylitarjonnan osalta voidaan näköjään jättää omaan arvoonsa, koska BillerudKorsnäsin uusi jättiläiskone ei varmasti tule ainakaan lyhyellä tähtäyksellä helpottamaan kyseisten suoja- ja erikoiskartonkien ylitarjontaa.

Kuten huomataan, niin Markku Hämäläisellä näyttää olevan kovasti samat otteet, jotka jo havaittiin pienemmässä mittakaavassa Juankosken kaupunginjohtajan ja uuden tehtaanpatruunan eli Valerie Samorizin käynnistettyä Römssyn pahvitehtaan kesäkuun 29. vuonna 2011.

Vallu Sedän hankkeen lento loppuikin sitten lopullisesti marraskuussa 2012.

Nyt irvileuat ovat jo kommentoineet Kotkamillsinkin riskialtista investointia mm. nim. merkki emalimukin terävällä tweetillä:

"Siinäkö se sitten oli, puoli vuotta ja kuppi nurin?"

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus17.1.2017 17:47
Tässä vielä kerran olennaiselta osin selvitys Farocon Oy:n sopimuksesta (settlement agreement), jota kaupunginhallitus ei hyväksynyt-
"28.02.2016



Tosiasiat:

Alan mies ja valopilkku ovat ulkona kuin lumiukko.

Nyt kysymyksessä on monimutkainen yritysrypäs, jonka kaikki osaset näyttävät olevan hyvin lähellä konkurssitilaa. Yritykset liittyvät toisiinsa epämääräisillä taloudellisilla siteillä ja yritysten keskinäiset rahojen siirrot tai tilikirjaukset voivat olla rikollisia ja voivat sisältää mm. rahanpesua josta jopa Eero Kekäläinen on varoittanut.

Juankosken kaupunki on antanut Premium Board Finland Oy:lle (PBFOY) 5 milj. euron omavelkaisen toissijaisen takauksen, jona on käytetty Farocon Oy:n kohdistettua yrityskiinnitystä. Farocon Oy omistaa vanhan varastohallin Hangon Vapaasatamassa vuokratontilla.

Juankosken kaupungilla on ollut Farocon Oy:öön kohdistuva Business Mortgage Agreement, jonka laatija ja allekirjoittaja kaupungin puolesta on ilmeisesti ollut kaupunginjohtaja Petri Kangasperko ja ehkä myös hallituksen tai valtuuston puheenjohtajat. Tämä jäänyt alan hampaattomalta mieheltä huomaamatta.

Juankosken kaupunki on 20.9.2013 maksanut PBFOY:n puolesta Handelsbankenille realisoituneen takauksen johdosta noin 3.9 milj. euroa. PBFOY on ollut raskaasti tappiollinen yritys koko sen toiminnan ajan, mutta siitä huolimatta Kangasperko ei ole asianmukaisesti valvonut takaukseen liitettyä PBFOY:n vakavaraisuuskovenantin kehittymistä, jonka vuoksi Juankosken kaupungille on aiheutunut miljoonien eurojen varallisuusvahinko.

 Tulos (1000 ?)
31.05.2012 -11 063
31.05.2013 -10 011
31.05.2014 -4 017
31.05.2015 -1 425
Kumulat. -26 516 (= -68.3% liikevaihdosta)

 Omavaraisuusaste (=kovenantti, sovittu kovenantti =>30%
31.05.2012 -10.7%
31.05.2013 -149.4%
31.05.2014 -282.3%
31.05.2015 -21.7%

Kaupungin takaus laitettiin 12.8.2011 täytäntöön oikeusprosessin aikana, kun NS oli valittanut täytäntöönpanosta ja takauksesta KHO:een. 9.2.2012 KHO totesi, että takausta ei saanut laittaa täytäntöön edes ei-lainvoimaisena. 22.5.2015 KHO totesi, kyseinen kaupungin takaus oli kiellettyä valtiontukea ja takauspäätös on kumottava. Takauspäätöstä ei ole kuitenkaan ryhdytty purkamaan. Kaupungilla on ollut velvollisuus vaatia takaisin PBFOY:lle myöntämänsä kielletty valtiontuki, mutta kaupunki ei ole ryhtynyt toimiin kielletyn valtiontuen takaisin perimiseksi. Juankosken kaupunki ei ollut lähettänyt takauksesta komissioon EU:n SEUT-sopimuksen artikloissa 107 ja 108 kohdassa 3 mainittua ennakkoilmoitusta aiotusta kaupungin takauksesta.


Juankosken kaupunki on pääomittanut Juankosken Biolämpö Oy:tä kesällä 2011 ja myynyt ensimmäisen kerran 11% omistamistaan JBOY:n osakkeista kilpailuttamatta lahjanomaiseen hintaan 13 200 euroa ja lisäksi konvertoinut kaupungin myöntämiä pääoma- ja osakaslainoja sijoitukseksi JBOY:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP) 932 230 euron edestä. 1.9.2015 KHO on todennut, että näitä järjestelyjä tehtäessä ei oltu toimittu EU:n komissiolle SEUT-sopimuksen artkloissa 107 ja 108 kohdassa 3 mainittua ennakkoilmoitusta aiotusta tuesta, jolloin kysymyksessä on ollut kielletty valtion tuki, joka joudutaan perimään tuen saajalta takaisin. Nykytietojen mukaan Juankosken kaupunki omistaa JBOY:n osakkeista 30%:ia ja laitoksen jälleenhankinta-arvo on lähes 10 milj. euroa.

Setlement Agreement

Alustavassa sopimuksessa ehdotetaan, että Farocon Oy maksaa Juankosken kaupungille 1 200 000 euroa, jolla välimiesoikeudessa määrätty takaussumma 4 040 458.48 euroa ja sille laskettava viivästyskorko 643 560 euroa eli yhteensä 4 684 019.36 euroa hyvitetään kaupungille.

Kohdassa 3.5 todetaan, että Juankosken kaupunki PBFOY:n velkojana luopuu Farocon Oy:n hyväksi kaikista saatavistaan ja myös äänioikeudestaan PBFOY:n velkojaintoimikunnassa yrityksen ollessa yrityssaneerauksessa.

Mikäli molemmat sopijapuolet 4 kuukauden kuluessa siitä, kun sulkutilille siirretty 1 200 000 euron maksu on suoritettu, toteavat luotettavasti, että ei ole Farocon Oy:n osalta konkurssin tai takaisinperinnän uhkaa kaupungin em. oikeudet siirtyvät Farocon Oy:lle.

Sopimus kuitenkin raukeaa, mikäli Juankosken kaupunki ei saa em. 1 200 000 euron suoritusta 4 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että Juankosken kaupunki hyväksymällä luopuisi kaikista vaateistaan sekä Farocon Oy:n että myös muiden PBFOY-yritysten, niiden johtajien tai rahoittajien osalta. Tällainen ei tietenkään käy päinsä.

Kysymyksessä olisi siis kaupungin ainakin noin 3 484 019 euron suuruinen lahjoitus em. tahojen hyväksi.

Muistio Koponen & Okkonen

Kohdassa 2.3 todetaan, että jos yksittäinen tuki ei tuo etuja yritykselle, sitä ei voi katsoa valtiontueksi.

Minusta tulkinta on väärä. Kysymys on kielletystä valtiontuesta, jos sitä antaa julkinen rahoittaja, tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja on saatavissa vain yhdelle.

Minusta kohdan 2.4 johtopäätökset ovat täysin vääriä:

a) akordi perustuu selvityksiin ja veratilulaskelmiin, jotka osoittavat, että akordi on kaupungin kannalta konkurssia edullisempi. Tämä ehto ei poista ennakkoilmoitus velvollisuutta komissioon.

b) selvitysten ja vertailulaskelmien perusteella voidaan olettaa, että myös ei-julkinen velkoja menettelisi vastaavassa tilanteessa samoin

- Täyttä varmuutta ei kuitenkaan siitä, olisiko akordi julkista tukea, ei kuitenkaan voi etukäteen saada, mutta tiedossamme on, että myöställaisia vapaaehtoisia akordeja on julkisen tahon toimesta tehty. Tämä on täyttä hölynpölyä.

Konkurssivertailulaskelmat:

3.1 Konkurssilaskelmat eivät ole realistisia eikä läpinäkyviä. Taseiden liitetiedot eivät ole olleet käytössä ja Nemea Bank Plc:n sekä Aaltosen säätiön rooli on täysin epäselvä. Onko esim. Aaltosen säätiöstä annettu laina säätiön sääntöjen mukainen laina? Tulen selvittämään Aaltosen säätiön roolin (säännöt) PRH:sta.

3.2 Tässä kohdassa puhutaan PBFOY:n yrityssaneerausohjelmasta, josta mm. oikeusasiamies on antanut lausunnon. Yrityssaneeraukseen ei ole haettu EU komission lupaa!!! Kysymyksessä on laiton menettely.

3.3 Tässä kohdassa puhutaan takaisinsaanti-ja korvaussaatavista, joita PBFOY:llä konkurssi- tai yrityssaneeraustilantessa todennäköisesti olisi. Asiaan liittyy näköään Farocon Oy:n hämärä 1 716 252.10 euron ennakkomaksukin, joka on todettu arvottomaksi kolmannelle osapuolella. Kun tuo maksu nollataan, niin Farocon Oy on varaton yhtiö.

Muilla laskentaharjoituksilla ei mielestäni ole mitään akordia puoltavaa todistusarvoa.

Kysymys on siitä, että tälle suunnitellulle yli 3.6 milj. euron kaupungin lahjoitukselle ei ole haettu EU:n komission hyväksyntää ennakkoilmoituksen avulla. Koska sopimus kattaa kaikki mahdolliset kaupungin vaateet PBFOY-yrityksiltä, johtajilta ja rahoittajilta, niin lahjoitus voi olla huomattavasti suurempikin.

Lisäksi hyväksymällä tällaisen akordin kaupungin hallitus tulisi hyväksymään ilmeisen laittomat toimet, jolloin hallituksen jäsenet päässisivät varmuudella samaan selliin Kangasperkon kanssa. Kaupunki ei ole hakenut komission hyväksyntää edes yrityssaneerauksille (PBFOY ja JBOY), joten kysymyksessä on automaattisesti kielletystä valtion tuesta.

RSM Second opinion

Tässä paperissa päädytään suunnilleen samoihin lopputuloksiin kuin Koponen & Okkonen laskelmissa.

RSM:n käsityksen mukaan Farocon Oy on tällä hetkellä maksukyvytön, jolloin vapaaehtoinen sopimus kuitenkin sisältää TakSL:n mukaisen takaisinsaantiriskin ja TakSL 5§:n mukainen ns. kriittinen aika voi muodostua pitkäksi. Escrow agentin käyttäminen vakuusagenttina voidaan konkurssitapauksessa riitauttaa siitä, että Juankosken kaupunki olisi luovuttanut pantin hallustaan, mutta esitetyllä sopimusrakenteella tätä riskiä käsittääksemme on minimoitu, mutta ei nähtävästi kokonaan eliminoitu.

RSM:lle on myös kerrottu, että Farocon Oy on saamassa kolmannelta taholta uutta luottoa tässä mainitussa sovintosopimuksessa vapautettavilla vakuuksilla, joten vapaaehtoisessa järjestelyssä on syytä varmistua siitä, että varat tulevat luotettavast lähteestä, jotta rahojen alkuperästä voidaan varmistu.

Vison Hunters ? Takuuasian valmistelu

Takauspäätös uusittiin kaupunginjohtajan esteellisyyden vuoksi 15.4.2011.

Takausehdot valmisteltiin ennen perustuen EU-komission takaustiedonannon pk-yrityksiä koskevilla poikkeuksilla, joita noudattamalla varmistuttiin takauksen markkinaehtoisuudesta ja siitä, että takauksesta ei tarvinnut tehdä ennakkoilmoitusta komissiolle. Vamistelun yhteydessä Vision Hunters tarkisti ennen päätöksentekoa, että takauksen saaja Premium Board Finland O (mukaan lukien yrityksen omistajat) voitiin pitää pk-yrityksenä.

Premum Board Capital Oy:n omisti hollantilainen Pehami B.V. yhtiö, jolla ei ollut liiketoimintaa eikä henkilöstöä. Pehami B.V:n omisti hollannin kansalainen Valeriy Samoriz, jonka taustoja myös tarkistettiin VisionHunterssin toimesta.

Hägglom siis selvästi toteaa sen, että tietoisesti ei ole lähdetty tekemään EU komissioon ennakkoilmoitusta, vaan on pyritty naamioimaan koko hanke ns. pk-yritykseksi, joka olettama sitten kaatui lopullisesti KHO:ssa 22.5.2015.

Johtopäätös

Edessä on siis neljän yhtiön eli PBFOY:n ja JBOY:n sekä Faroconin ja Primary Energyn konkurssit. Millään näistä yhtiöistä ei ole ollut vuodesta 2013 lähtien käytännössä mitään liiketoimintatuottoja. Vääjäämättömät konkurssit näyttävät johtavan sekä kaupungin että myös konkurssiyritysten tilien erityistilintarkastuksiin.

Edessä on siis lähiaikoina kyseisten yhtiöiden omaisuuden realisointi tavalla tai toisella. Realisoidusta omaisuudesta saadut varat jaetaan sitten konkurssilaissa säädetyllä tavalla kyseisten yhtiöiden velkojille. Jostain syystä kaupunginjohtaja Kangasperko on tehnyt parhaansa sen eteen, että Juankosken kaupungilla ei olisi mitään saatavia konkurssiyhtiöistä.

Koska kysymyksessä näyttää olevan selkeästi rikollinen toiminta Juankosken kaupungin hallituksen ei pidä mennä tekemään mitään vapaaehtoista takauksen akordia, koska ehdotetussa sopimusmuodossa rikostentekijät voisivat vapautua mahdollisesti jopa kokonaan vastuistaan.

Kaupungin on syytä pitää kiinni oikeuksistaan ja jos asiassa on tapahtunut esim. rikoslain lukujen 30 ja 40 mukaisia rikkeitä (lahjan antamisen tapaisia toimia) ja raskauttavia virkarikoksia, niin vastuuhenkilöt on laitettava vastaamaan niistä.

Näköjään sekä Koponen & Okkonen että myös RSM ottavat monessa kohtaa esille TakSL:n säännökset, joten on aivan ilmeistä, että tässä sopassa tullaan vielä törmäämään näihinkin kysymyksiin. Silloin ollaan tekemisissä myös seuraavien asioiden kanssa:

 Premium Board Finland Oy:n ja Revestor Oy:n väliset kiinteistökaupat. Kaupungillahan on ollut kiinteistöihinkin jälkipantti
 JBOY kysymykset mahdolliset takaukset
 Primary Energy Finland Oy:n osakekaupat (myös Savon Voima OyJ:n 40%:n osakkaiden kauppa kesällä 2011)
 Nemea Bankin rahoitus ja vakuudet
 Aaltosen säätiön rahoitus ja vakuudet

Kiinnostusta on investoreiden taholta koko tehtaan ostoon ja siirtoon muualle. Tällainenkin vaihtoehto on syytä selvittää. Oikein toteutettuna se voi olla kaikkein edullisin ratkaisu."

Kepu pettää aina

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus17.1.2017 19:36
valopilkulle sanoisin, että sana on varmaakin VAPAAssa vapaa.

Mutta jos muutamien kommentoijien ainoa tarkoitus on pyrkiä mollaamaan joitakin aktiivisia kommentoijia henkilökohtaisesti, vaikka kysymyksessä ei ole missään tapauksessa julkisista henkilöistä, niin mielestäni moderaattorit hoitavat erinomaisen hyvin tehtäviään, jos tällaiset asiattomat henkilökohtaisesti mollaavat kommentit poistetaan sivulta.

Mikään ei tietenkään estä ketään kirjoittamasta VAPAAseen omia asiapitoisia kommentteja.

Jos tällaisia asiapitoisia kommentteja ei valittajilla yksinkertaisesti ole, niin se ei tietenkään ole millään tavoin aktiivisempien kirjoittajien tai moderaattoreiden vika.

Vika on valittajinen omassa päässä.

Silloin kannattaa mennä vähäksi aikaa vaikka pelin eteen seisomaan ja kysyä pelikuvalta, miksi minun kommenttini eivät saa laajempaa ymmärrystä?

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus17.1.2017 23:22
Edellä Papukaija antaa ymmärtää, että Juankosken tehtaan purkaminen ja siirto muualle saattaisi olla järkevin ratkaisu. Minähän olen yrittänyt sanoa sitä jo vuosikausia.

Miksi sitten Papukaija sanoo joka toisessa kirjoituksessaan, että NS tietää, miten tehdas saadaan Juankoskella käyntiin. Ei näytä olevan mitään konsistenssia mielipiteissä.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus18.1.2017 0:56
Nyt alan mies alkaa päästä vähitellen asiaan, kun on ehkä lukaissut viimeiset uutiset Kotkamillsin kiviseksi käyneestä markkinoiden valloituksesta erikoistuotteiden avulla.

On kuitenkin otettava huomioon Juankoskella, että voi olla muitakin vahtoehtoja kuin alan miehen vaihtoehdot.

AKM:n konsistenssi on siinä, että AKM ei ole koskaan ollut sidottu missään vain yhteen vaihtoehtoon.

Luulisi, että valveutunut alan mieskin olisi jo havainnut esim. sen, että Suomen yksinapainen EU tuijotus on saanut Suomessa aikaan karmeata jälkeä, mutta siitä huolimatta meikäläiset poliitkot päivästä toiseen jankuttaa, että itsensä ruoskiminen on meille kaikkein parasta lääkettä.

Terra Sipiläkin ihan vakavissaan selostaa kansalle jpa TV:ssä, että Suomen talous on saatu vaivaisen ehkä yhden prosentin kasvuun onnistuneen sisäisen devalvaation avulla (ns. Suomen olematon malli).

Kyseinen euro-malli on ollut ainoa käytetävissä ollut tie, kun ulkoista devalvaatiota ei muka ole voitu tehdä.

Terra Sipilä on jättänyt kuitenkin mainitsematta senkin tosiasian, että Suomi on tehnyt vaivihkaa yli 50%:n ulkoisen devalvaation, kun euro on heikentynyt parin viimeisen vuoden aikana suhteessa USA:n dollariin ainakin tuon verran.

Suomen nykyisestä järkyttävästä taloudellisesta tilanteesta kertoo tietysti se, että Suomen talouden kasvu huolimatta euron yli 50%:n ulkoisesta devalvaatiosta kasvaa vain vaivaiset yksi prosenttia vuodessa.

Juankoskella ei valitettavasti ole enää helppoja ratkaisuja tarjolla, mutta minun mielestäni vaihtoehtoja on selvästi enemmän kuin yksi.

Biovoimalan kellarin trollitRe: Kartonkitehtaan omistus18.1.2017 7:47
Olemme Heikin kanssa samaa mieltä, joten Heikin kuva on kylllä oikeassa paikassa biovoimalan kellarissa. Nyt odotetaan että Heikin yritys New Stroms Oy käynnistäisi tehtaan ja biovoimalan, ehkä Moro Pekan avustuksella.

Metson miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 12:04
Alan miehille kommentoitavaksi:

Metsäyhtiö Stora Enso ei aiokaan rakentaa kemiallista sellua valmistavaa tehdasta Kiinan Beihaihin.

Yhtiö on aloittanut Guangxin maakuntahallinnon kanssa prosessin, jonka myötä kemiallista lehtipuusellua valmistava tehdas poistetaan yhtiön investointiluvasta.

Lopullisen perumispäätöksen tekee Stora Enson mukaan yhtiön hallitus.

"Kysynnän ja tarjonnan suhde maailman sellumarkkinoilla sen sijaan on nyt epäsuotuisa, koska lehtipuusellun tuotanto kasvaa uusien investointien myötä. Beihain sellutehtaan kilpailukykyä heikentäisi myös se, että puunhankintakustannukset olisivat liian korkeat", Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström sanoo tiedotteessa.

Stora Enso kertoo myös, että jos se luopuu suunnitellusta investoinnista, yhtiö luopuu samalla osasta vuokraamistaan metsämaista Guangxin alueella.

Lisäksi Stora Enso kertoi tänään torstaina, että vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä on noin 34 miljoonan euron negatiivinen vaikutus yhtiön loka-joulukuun liiketulokseen. Lisäksi biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutoksilla on 30 miljoonan euron positiivinen nettovaikutus.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 14:11
Kiitos Metson miehelle kommentista.

Nyt SE:n toimitusjohtajakin puhuu asiallisesti jättiläistehtaisiin liittyvistä puunhankintakustannuksista esim. Kiinassa.

Näihin kustannuksiin liittyy tietysti myös puun hankinnan suuret logistiikkakustannukset.

Itse olen jo pitemmän aikaa varottanut taas suomalaisiakin selluintoilijoita sellumarkkinoiden täyttymisestä.

Vaikka SE:n toimitusjohtaja puhuu nyt Kiinan osalta vain lyhytkuituisesta sellusta, niin kyllä tosiasia on, että lyhytkuitusellu on jo pitempään syönyt myös pitkäkuituisen sellun markkinaosuuksia.

Paperin ja kartongin teossa kehittyneen teknologian johdosta ajat ovat muuttuneet ja tämä kehitys on syytä ottaa huomioon, kun pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia investointeja suunnitellaan.

SE:n toimitusjohtaja Sundström on fiksu ruotsalainen mies, enkä ole havainnut, että ruotsalaiset johtajat tekevät metsäteollisuudessa isompia virheitä.

Kiinaintoilijoita on syytä myös varottaa Kiinan talouden kasvun merkittävästä hidastumiseta. Viralliset kasvuluvut ovat nykyään luokassa 6.6%:a vuodessa.

Oman ja monen muunkin talousasiantuntijan mukaan Kiinan todellinen kasvu on kuitenkin huomattavasti virallista lukua alempi.

Oman arvioni mukaan Kiinan kasvu vuonna 2020 on enää noin 5%:a vuodessa. Tästä ei ole enää pitkä matka tavallisten kuolevaisten talouksien joukkoon.

Kun Kiinaan on rakennettu viimeisten vuosikymmenien aikana velkapääomalla suuri määrä alan miehenkin ihailemia jättiläismäisiä paperi- ja kartonkitehtaita, niin investointipäätökset ovat perustuneet tietysti Kiinan perinteiseen nopeaan kasvuun sekä edullisen valuuttakurssin johdosta hyvään kilpailukykyyn vientimarkkinoilla.

Nämä investointien perusteet näyttävät nyt olevan uhan alaisia.

Pahimmillaan uhkien toteutuessa voidaan olla tilanteessa, jossa jättiläiskoneet käyvätkin Kiinassa heikolla käyntiasteella. Tällainenhan on tunnetusti varsin vaarallista pääomavaltaisessa teollisuudessa, jota paperi- ja kartonkiteolliuus parhaimmillaan edustaa.

Kun tähän taloudelliseen yhtälöön liitetään vielä Kiinan jättiläismäinen velkaantuminen, merkittävät ympäristöongelmat, selvästi keskusjohdon manipuloima halpa valuutta ja tietenkin USA:n uuden presidentin puheet USA:n epäoikeudenmukaisesta kaupasta Kiinan kanssa, niin voidaan todeta, että ollaan massiivisten riskitekijöiden äärellä.

On selvää, ettei kukaan vastuullinen yritysjohtaja voi lähteä ehdoin tahdoin näiden riskien kanssa pelaamaan.

Kun Kiinassa vähitellen tulotaso nousee, niin moni tulee vielä huomaamaan, ettei kiinalainen investointi olekaan enää niin kiinnostava kuin oli vielä 10 vuotta sitten.

Näyttää siltä, että aikoinaan SE teki virhearvion, kun ilmoitti, että Kiinaan rakennetaan suuri kartonkitehdas ja siihen liittyvä sellutehdas.

Tässä kohtaa herää siis aiheellisesti myös kysymys: onko SE:n Kiinan kartonkitehdashanke ylipäätään kannattava, kun nyt näyttää joutuvan ostosellunkin varaan?

En valitettavasti tunne tarkemmin SE:n Kiinan kartonki-investoinnin yksityiskohtia, mutta valveutunut alan mies voinee valistaa tyhmempiä esim. kyseisen kartonki-investoinnin suunnitellun kuitureseptin osalta, jolloin pääsisisimme paremmin arvioimaan hankkeen mielekkyyttä.

Muistaakseni SE:llä on myös ollut merkittäviä vaikeuksia kiinalaisten massiivisten "puulaaniensa" perustamisen osalta paikallisen väestön kanssa.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 16:15
Ruotsalaiset ovat niin vihreitä, että pelkäävät kansainvälistä arvostelua puuviljelmistä Kiinassa. Siksi luopuivat, mutta on monia muita hyviä syitä.

Markkinasellua on SE:llä yhteensä 1.5 Mt eli hyvin riittää omasta takaa Kiinan tehtaalle.

Kiinalaiset pitävät niin hyvin Indonesian kiinalaisten ja omien firmojen puolia, että ulkopuolisen on vaikea toimia.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 16:52
alan miehelle kiitos kommentista.

Minäkin olen hyvin tietoinen noista Kiinaan ja kiinalaisiin intresseihin liittyvistä asioista.

Kiinassa systeemin hyväksyntä täytyy olla kunnossa, muuten ei asiat luista.

Euroopassa ei välttämättä tiedetä oikein hyvin, miten ne kiinalaiset lonkerot ovat esim. Indonesiassa, Taiwanilla ja muualla levinneet. Näin saattaa helposti tulla virhearviota.

Mikään ei ole helpompaa kuin pysäyttää joku "ympäristölle vaarallinen hanke" nykyaikana.

Käsitykseni mukaan esim. SE:n on turha havitella Kiinassa esim. nestepakkauskartongissa markkinajohtajan roolia, vaikka omaa sellua olisikin riittävästi tarjolla Kiinan ulkopuolella.

Koska rahalla pystyy helposti ostamaan korkealuokkaista teknologiaa ja esim. paperi- ja kartonkiteknologiassa toimittajia on hyvin rajallinen määrä, niin mikään ei estä sitä, että kiinalaisiin käsiin ajautuu myös erittäin kilpailukykyistä tuotantoteknologiaa.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 17:38
FBB kulutus on Euroopassa noin 2.4 Mt eikä se ole juuri kasvanut vuodesta 2007.

Pari uutta konetta ja vanhojen tuotannon kasvu on jo lähes puolet tästä. Systeemi olettaa, että vanhat kuolee ja uudet jatkaa.

Tämän takia ei Juankoskella ole mahdollisuuksia. Nyt on kuolevien koneiden koko jo reilusti yli 100 kt vuodessa.

Kiinalaiset todellakin jo osaavat enemmän kuin eurooppalaiset, koska heillä on kaiken aikaa uusin tekniikka käytössään.

Jos jätetään April, ABB ja Chenming pois, niin on siellä monia muita ihmeellisiä firmoja, jotka ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana taivekartongeissa. Yksi tällainen, jota olen konsultoinut on seuraava:

http://www.htrh-paper.com/en/en/introduce.php.htm

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 19:50
alan miehelle kiitos Hongta vihjeestä.

En ole itse kiinnittänyt tähän firmaan aiemmin huomiota, kun Kiina ei ole ollut tässä mielessä minulla pariin vuoteen fokuksessa.

Nyt olen taas aktivoimassa näitä Kiina-ilmiöitäkin, kun tuli pari kuukautta sitten sondeerattua vähän taas Kiinan markkinoita sillä silmällä.

Miksi muuten ylle laitoit "kartonkilistaasi" ABB:n Aprilin ja Chenmingin rinnalle.

Minulle April ja Chenming ovat kyllä tuttuja yhtiöitä, mutta toistaiseksi minulla ei ole havaintoja siitä, että ABB tekisi vielä kartonkiakin.

Eikös ABB ole noita perinteisiä sähköalan firmoja?

Viimeksi minä taisin tutustua heidän myymiinsä sähkökäyttöihin.

Jokunen aika sitten kuulin vanhalta kaveriltani, että SE:n Karvinenkin oli ollut hommissa ABB:llä ja tämä ystäväni tunsi Karvisen hyvin. Minä en.

Kuulemani mukaan oli ollut ihan kunnon johtaja ABB:llä.

Mutta jostain syystä hän sitten SE:lle tultuaan innostui sulkemaan lähes kaikki SE:n tehtaat Suomesta ja vielä SE:n vuosikertomuksissakin todisti melkein jokaisella sivulla, kuinka juuri hän on huomannut, miten heikosti Suomessa paperi- ja kartonkimiehet osaa tuotteita valmistaa ja niitä myydä.

Ei olekaan mikään ihme, että juuri hänen aikanaan taidettiin keksiä lähteä Kiinaankin ristiretkelle.

Karvista ennen SE:llä oli myös johdossa innokas "pilgrim", joka lähti puolestaan Amerikkaan kultaa vuolemaan tunnetuin seurauksin.

Tämän kullanvuolijan minäkin tunsin erinomaisen hyvin, mutta en antanut hänelle Ameriikkaa varten tällaisia "pilgrimin" neuvoja.

jopeRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 20:41
Mitenkä olisi jos pysytään aiheessa, Aasian markkinoista voi avata uuden ketjun.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 21:19
Sorry, huolimattomuuttani. Piti kirjoittaa APP, mutta mielessä olivat toisen projektin sähkökäytöt ja vahingossa hienostelin herrojen P:llä.

Tunnen molemmat firmat aika hyvin ja Aarno Tuomenoja, entinen työtoveri, asuukin tuossa melkein naapurissa, tosin lähempänä Manua.

Missähän mallissa ovat Juankosken sähkökäytöt. Varmaan vanhaa DC-tekniikkaa.

alan miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 21:36
Juankosken kartonkitehtaan elämän ja kuoleman kysymys on kilpailukyky koko maailmaa vastaan. Siinä mielessä Aasia on erittäin tärkeä. Annetaanpa Jopelle tiedoksi mm. Fibrian eucasellun uudet hinnat:

In a statement this past week, Fibria said it will charge $710 per metric ton in Europe, $890 per metric ton in North America, and $600 per metric ton in Asia.

Mitä mieltä Jope on siitä, että eucasellun hinta Aasiassa on 15 % halvempi kuin Euroopassa. Ja Juankoskelle tuotuna ero on vielä paljon suurempi.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus19.1.2017 22:28
Niinhän se Aarnokin asuu Katajanokalla. En tiennytkään, että alan mies on myös Aarnon työtoveri.

Aarnohan oli aikoinaan Pöyryllä minun huonetoverini, kunnes sitten lähti muille maille.

Aarno on ilmeisesti niitä herroja, joka on elämänsä aikana rakentanut maailman suurimman paperi- ja kartonkikapasiteetin.

Näin hän ainakin minulle mainitsi eräässä Shanghain ravitsemusliikkeessä. En epäile tietoa, sillä niin monessa hankkeessa Aarno on ollut mukana.

Nyt en ole muutamaan vuoteen tavannut Aarnoa, mutta muutama vuosi sitten tuli keskusteltua Pekingissä ja Shanghaissa yhteistyöstä APP:n kanssa.

Silloin ei suurempi yhteistyö vielä toteutunut, mutta kyllä kaikinpuoliset suhteet ovat minullakin kunnossa myös Widjajan lapsiinkin.

Römssyn aikaan oli keskusteluja myös Römssyn ja APP:n mahdollisesta yhteistyöstä, mutta ainakaan minä en ole asialle koskaan oikein lämmennyt.

Minä en oikein näe Kiinan tehtaita Juankosken seisovan tehtaan kilpailijana. Kyllä ne luontaiset mahdolliset markkinat täytyy löytää lähempää, jos on löytyäkseen.

Juankoskelta ei missään tapauksessa kannata lähteä muutamaa tonnia kartonkia esim. Kiinaan kuskaamaan.

Juankoskelle on aina perinteiseti saanut sellua Suomesta ja BCTMP mm. Virosta. Sellua saa aina ostettua, kun muistaa maksaa käyvän markkinahinnan.

Tratta PBF:lle tuli tässä mielessä kylmät, kun ei pystynytkään maksamaan sellulaskujaan. Myyty sellu jäi niin kuin varastoon.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus20.1.2017 1:06
ykä älä hermostu!

Kysymyksessä on vasta viimeisen väännön valmistelu.

Nyt on vauhtia jouduttu jo hakemaan Aasiasta asti.

Minäkin olen jo monta kertaa ehdottanut seisovalle Tratta PBF:lle sitä perinteistä mäkilähtöä, mutta ei ole vielä hyvät neuvot menneet perille.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus20.1.2017 22:40
Aina on syy ja seuraus. Alan mies ei ymmärrä tätäkään faktaa. Trump on nyt presidenttinä maailman ainoassa suurvallassa..

Työttömyys on seuraus. Se ei ole syy. Syy on menetetty kilpailukyky kun tuote ei käy kaupaksi Euroopassa eikä se käy kaupaksi Aasiassa eikä Amerikassakaan.

Venäjällekään ei voi enää myydä mitään, koska tuotteiden hinnat ovat puolessa vuodessa kallistuneet kukkaron kannalta jo yli 40%.

Valmistetut tuotteet eivät ole niin hyviä, että niistä joku maksaisi esim. lähimarkkinoilla peräti 33-85% korkeampaa hintaa kuin vaihtoehtoistuotteista.

Ongelma oli tiedossa jo silloin, kun liityttiin, mutta demujen selvitysmies Jukka Pekkarinen oli liiaksi demuvetoisen Suomen pankin ohjauksessa ja siitä me maksamme nyt todellista kallista hintaa.

Tyhmyyden takia hyvinvointivaltio valitettavasti tuhoutui. Ei päästy kuin 100 vuotiaaksi ja menetettiin neitsyys omaa tyhmyyttämme kansainvälisille alfa uroksille, joista Suomessa ei osata ottaa niskalenkkiä.

Putinkin ilmoitti juuri mahtipontisessa Kremlin puheessaan, että hänkin meinaa ottaa niskalenkin kansainvälisistä rahamarkkinoista, mutta nuo kansainväliset rahamarkkinoiden asiantuntijat näyttävät olevan ihan toista mieltä. Tämä paljastuu mm. osakkeiden syöksykierteestä.

Jo eilen närkästyin, kun Tuunari Valmetilta kirjoitti vastuuttomasti työttömän maailmasta.

Hänen mielestään työttömyys on tavoiteltava elintila, jolloin saa ansiosidonnaista 500 päivää, jona aikana ns. työttömän nettotulo ei juurikaan miksikään muutu, kun otetaan verotus huomioon.

Minusta 1.5 vuotta on kohtalaisen pitkä palkallinen loma, jonka pitkälle m.m. New Stroms ja muut veronmaksajat maksaa. Valtion kassasta työttömyyden hoitoon meneekin ensi vuonna jo yli 5 miljardia euroa.

Arvostamani k.d. Pekka Vartiainen on puuttunut jo pitemmän aikaa työmarkkinakysymyksiin, koska on käynyt lakioppia ottamassa 10 vuotta.

Sitä ei voi kieltää, että pahimmillaan työttömyys on tietysti katastroofi ja sen tietää vain sellainen kuin minä, joka on joutunut työttömäksi ja joutunut vaikeuksiin epäonnistuneen yritystoiminnan kautta.

Tällaisia ihmisiä on Suomessa valitettavasti varmaan lähes miljoona, kun otetaan huomioon myös ne, joilla on niskassaan myös 1990-luvun kokemukset. Ekono hyvänä esimerkkinä. Talousasiantuntijoiden mukaan nykyiset kokemukset tulevat olemaan vieläkin ikävämmät.

Lomautuksiinhan tullaan siksi, että tuotannollinen toiminta ei kannata. Toiminta saattaisi olla kannattavaa, jos palkoista ja palkkakustannuksista voidaan tinkiä.

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mutta Saksassa se on, koska esim. saksalainen ja engelmannikin arvostavat työpaikkaansa ja haluavat, että yritys menestyy vaikeinakin aikoina. New Stroms ei valitettavasti näin ajattele. Meillä eletään edelleen aikaa ennen euroa.

Meitä kiusasi aiemmin täsmälleen sama ongelman kuin nytkin, eli palkat kehittyivät selvästi tuottavuutta nopeammin, jolloin aina tietyin väliajoin asia jouduttiin korjaamaan. New Stroms laittoi Juankosken jalkaan kuitenkin sellaisen pallon, että se näyttää nyt vievän koko Suomen selvitystilaan.

Yksi yhteiskunnan kustannuskehityksen keskeisiä ongelmia on se, että kustannuksia hyvin yleisesti nostetaan prosenttipohjalla, vaikka todellisuudessa kustannukset eivät tällä tavalla kehity.

Aikoinaanhan New Stromsissa voimisteltiin indeksisidonnaisuuksien kanssa. Sidonnaisuus johtaa helposti inflaatioon ja nouseviin kustannuksiin, vaikka kohonneella makuslla ei saada yhtään parempaa palvelua kuin aikaisemminkaan.

Yritykset siis maksavat julkiselle sektorille ns. valohoidosta, joka on yleistä myös esim. isoissa autokorjaamoissa ja monessa monessa muussakin asiassa.

Suomessa jopa ammattiyhdistyliike on pitänyt siitä huolen, että tällaista muualla jo hyvin yleistä tinkivää asennetta ei ole. Nytkin työnantajat ovat tarjonneet useita vuosia kestävää nollalinjaa palkkoihin, mutta siihenkin suhtaudutaan ammattiyhdistysliikkeen taholla nihkeästi.

Ihmetyttää, miiksi sahataan vain koko ajan sitä oksaa, jolla istuu.

Kohtuuttoman suuri työttömyysturva ja tasapalkkaisuus on se myrkky, jolla varmimmin tuhotaan Suomen hyvinvointivaltio.

Kunnan virkamiehille laadittu laki 5 vuoden suojatöistä on toinen Suomen talouselämän myrkkypilleri, joka varmistaa sen, että julkisiin menoihin ei säästöjä ole tulossa lähivuosina.

Juha Sipilän mestariteokseksi mainittu sote-ratkaisu näyttää sitten muodostuvan lopulliseksi suomalaisten hirttosilmukaksi.

Sanotaan, että raha on hyvä konsultti. Siksi monia asioita kannattaakin lähestyä juuri rahan näkökulmasta.

Ensi vuonna Suomessa aiotaan laittaa rahaa haisemaan seuraavasti:
- valtion menobudjetti 53 707 161 000.00 euroa
- josta työttömyysturva 2 762 454 000.00 euroa
- kuntatalouden menot 46 400 000 000.00 euroa
- josta palkat ja henkilö menot 21 500 000 000.00 euroa
- Juankosken toimintakulut yhteensä 41 417 784.00 euroa (TA 2015)
- josta henkilöstökulut 13 013 731.00 euroa
- toimintakulut jakaantuu seuraavasti:
- keskusvaalilautakunta 10 103.00 euroa
- tarkastuslautakunta 17 157.00 euroa
- yleishallinto 376 935.000 euroa
- ateria ? ja puhdistuspalvelu 1 867 793.00 euroa
- sosiaalipalvelut 1 209 603.00 euroa
- muu sosiaalitoimi 1 538 495.00 euroa
- terveystoimi 12 368 678.00 euroa
- hoiva- ja hoitoplavelut 7 979 348.00 euroa
- koulutoimi 6 549 385.00 euroa
- joukkoliikenne 75 000.00 euroa
- vapaa-aikatoimi 800 385.00 euroa
- varhasikasvatus (päivähoito) 1 539 684.00 euroa
- yhdyskuntapalvelut 3 892 900.00 euroa
- ympäristötoimi 74 940.00 euroa
- vesilaitos 245 815.00 euroa
- viemärilaitos 749 971.00 euroa
Siis Juankoskella kaikki kulut yteensä peräti 41.4 milj. euroa ja asukkaita vain n. 4 900

Vuoden 2015 tilikauden ennustettu alijäämä -1 110 285.00 euroa.
Verotulot on arvioitu 15.7 milj. euroksi
Valtionosuudet on arvioitu 14.4 milj. euroksi
Toimintatuotot on arvioitu 7.6 milj. euroksi

Verojahan Juankoskella ei voida enää nostaa tai viimeinenkin asukas nostaa kytkintä

Missä tahansa toiminnassa voidaan aina tehostaa toimintaa 10%:lla. Jos näin tehtäisiin Juankoskella, niin vuoden 2015 tilinpäätös osoittaisi ainakin 3 milj. euron ylijäämää.

Kun lasketaan yhteen valtion ja kunnan kulut, niin Suomen veronmaksajien on maksettava vuonna 2015 aika tarkalleen
100 105 181 000.00 euroa siis noin 100 miljardia euroa.

Suomessa oli vuonna 2016 työllisiä kaikkiaan tilastokeskuksen mukaan 2 257 000 henkilöä, joista julkisella sektorilla oli suunnilleen 985 000. Yksityisellä sektorilla työllisiä oli siis noin 1 772 000. Biovoimalan kellarit työllistävät noin 169 trollia. Tästä Moro Pekka ei tykkää.

Kun julkiset menot jaetaan yksityisen sektorin työvoiman määrällä, jokainen työssäkäyvä henkilö joutuu maksamaan näistä julkisita palveluista keskimäärin 56 493 euroa vuodessa.

Jos henkilö tienaa esimerkiksi 3 000 euroa bruttona kuukaudessa ja koko bruttopalkka käytettäisiin julkisiin menoihin, niin tällainen henkilö ei pysty maksamaan palkallaan kuin vain noin 64% nykyisistä julkisistä menoista. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Jopa Eero Kekäläinen ymmärtää tämän.

Työvoimatilastoja kun tutkii, niin sieltä paljastuu keskeisin syy Suomen nykyisiin taloudellisiin ongelmiin.

Teollisuustyöpaikkoja on menetty vuodesta 2000 lähtien 196 000 henkilön verran. Samaan aikaan sote-palveluissa työpaikkoja on syntynyt 73 000. Tämäkin tilasto paljastaa, että Suomi ei ole enää hyvinvointiyhteiskunta, vaan erittäin sairas yhteiskunnallinen potilas.

Espoon trubaduuri Arrtu Wiskari on tehnyt sattuvan laulun surkeasta Suomesta:

"Sirpan kanssa landelle muutettiin. Rahat ei riittänyt jäädä kaupunkiin. Tää tila oli puoli-ilmainen, kylänraitti täysin hiljainen. Uusi alku meille avautui.

Kylppärin seiniä remppailtiin, pois mustat pilkut laatoista hangattiin. Sirpa löysi Elloksen kuvaston, eikä ollut viikkoon onneton. Syksyn myötä lehdet lakastui.

Missä voisimme vielä säästää, voiko mäyräkoiran luontoon päästää? Kun lokakuussa öisin pakastaa. Maan antimia täällä syödään, pullorahat pitkävetoon lyödään. Kaikki meni silti Sirpa vielä rakastaa.

Sirpan kanssa töitäkin haettiin, työkkärin tiskillä meille naurettiin. Tää kylä oli ollut duuniton, jo ennen kautta Mauno Koiviston. Viimeinenkin haave romuttui.

Verannalla nyyhkytin iltaisin. Slaavikyykyssä yksin rukoilin. Sirpa kävi suihkussa viikoittain, ihottuman selkään sieltä sai. Seinän pilkut homeeks paljastui.

Missä voisimme vielä säästää, voiko mäyräkoiran luontoon päästää? Kun lokakuussa öisin pakastaa. Maan antimia täällä syödään, pullorahat pitkävetoon lyödään. Kaikki meni silti Sirpa vielä rakastaa.

Timon kanssa yhdessä murruttiin, mökkimme purkua kaksin katseltiin. Se Caterpillar töllin maahan löi, naapurimme Ladan meille möi. Uusi alku jälleen avautuu.

Samaralla ajettiin Helsinkiin, bensiinin tuoksu tarttui vaatteisiin. Joku huusi "saatanan koditon", aivan sama mulla onni on kun Timppa joskus minuun rakastui.

Nyt ei tarvitse enää säästää, kun on tarpeeksi sekaisin päästään. Kyllä valtio huolen pitää omistaan. Heikki Hurstilla usein syödään, jos on rahaa pitkävetoa lyödään. Kaikki meni silti sinua vielä rakastan. Kyllä rakastan... Ehkä rakastan... Kai mä rakastan..."

Keskusta pettää aina.

jepRe: Kartonkitehtaan omistus21.1.2017 18:21
alan kolmannelle miehelle tiedoksi että se loma on n.2,5 vuotta kun viikonloppuja ei makseta,vain arkipäivät!

näin se ontehtaalla28.2.2017 17:23
taas kartonki tehtaalla täysi rytinä päällä, kohta alkaa tuotanto toden lailla!

vaatturi, evpRe: Kartonkitehtaan omistus28.2.2017 17:41
Terra Sipilä ja ravimies Lintilä ovat näköjään käyneet Juankoskella konsultoimassa.

Jokohan Koillis-Pravda tiedottaa piankin "Juankosken Ihmeestä"?

Premium Boardin ja Faroconin työhaalareita ja lippalakkeja on ainakin runsain mitoin vielä varastossa, joten puuhamiesten ei tarvitse vielä pukeutua Koillis-Pravdan kuvassa raitapukuihin.

MKRe: Kartonkitehtaan omistus1.3.2017 22:29
VAKUUDETTOMAT VELAT
VELKOJA OSOITE SUMMA

Keskinainen tyoelakevakuutusyhtio Varma Price & Pierce Finland Oy
Premium Board Capital Oy
Juankosken Biolampo Oy
Metso Paper Oy
Farocon Oy
If Vahinkovakuutusyhtio Oy
Assurantien BV
Honeywell Oy
Stora Enso Oyj
Koillis-Savon Ymparistohuolto Oy Juankosken kaupunki
Kemira Oyj
Oy Uniconsult Ab
Haarla Oy
Soisalon Tyoterveys
lndovinare Oy
Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy Fortrade Offshore SAL
VR-Yhtyrna Oy
Enocell Oy AP-Trukit Oy Sigma Trukit Oy
Finnlines Oyj / pLC
Metsateollisuus ry
Vaahto Oy Harvestia Oy Finnlines UK Ltd.
Tyottomyysvakuutusrahasto Pohjola Vakuutus Oy

PL 1, 00098 Varma
Lonnrotinkatu 19 A, 00120 Helsinki
c/o Bjorkqvist, Lounaisvayla 12 B 5, 00200 Helsinki
PL 33, 73501 Juankoski PL 587, 40101 Jyvaskyla PL 59, 10901 Hanko
Sornaistenkatu 2, 00580 Helsinki Kennelstede 4, 4817ST Breda
PL 1001, 70601 Kuopio PL 309, 00101 Helsinki PL 13, 73501 Juankoski
PL 13-14, 73501 Juankoski PL 330, 00101 Helsinki
Lounaisvayla 12 B 5, 00200 Helsinki Pyhajarvenkatu 5 A. 33200 Tampere Juankoskentie 18 C 2, 73500 Juankoski Torpankuja 3 A 3, 02700 Kauniainen
PL 233, 00131 Helsinki
c/o Fondia Oy, PL 4, 00101 Helsinki
PL 488, 00101 Helsinki
PL 2, 81281 Uimaharju Yrittajantie 30, 70150 Kuopio Takkatie 21, 00370 Helsinki PL 197, 00181 Helsinki PL 336, 00171 Helsinki
Ayritie 22, 01510 Vantaa
Eastgate, King George Dock, Hedon Rd, Hull, North Humberside HU9 5PR, UK PL 191, 00121 Helsinki
Lapinmaentie 1, 00013 Pohjola

1 875 807,26
1 285 260,32
800 000,00
633 056,78 367 085,75 315 739,24 305 856,89 257 132,93 234 511,23 180 830,61 180 246,91 167 550,19 88 622,86 87 208,21 72 453,15 65 856,63 65 508,09 58 678,63 58 238,52 551Q5.70 51 863,74 49 429,90 47 270,04 46 893,42 44 680,42 44 526,00 40 764,19 3Q313.18
36 808,39
35 933,57

Energia Myynti Suomi Oy European Cargo Logistics GmbH
Metso Fabrics Oy
Suomen Karbonaatti Oy
Rentokil Ambius Oy
JMK Instruments Oy
Silvatum Oy
Suomen Mobiilimurskaus Oy
Euler Hermes Kreditforsakring Norden AB
Andritz Oy
Savon Voima Oyj
Paper Testing Instruments GMBH
Topcore Oy / AB Sonoco Alcore Oy TeliaSonera Finland Oyj
Optimum Insurance Consultants Oy Mekfox Oy
Payry Finland Oy Mako Oy
J.M. Huber Finland Oy Savon Koulutuskuntayhtyrna
RamboII Finland Oy Ernst & Young Oy
Tampereen Teknillinen Yliopisto
Ambertec Oy
Kullaplast Ab
YTM-Industrial Oy Ottorino Savio
Kuopion Tekniikka Oy
Moventas Santasalo Oy
Kolster Oy Ab Tahko24h Oy Flowrox Oy
Nopco Parer Technology As Kuormavaline
Axus Finland Oy Adara Pakkaus Oy
Steveco Oy Bielomatik
Offsetpaino L. Tuovinen Ky Consignaciones Toro y Betolaza S.A.
Lassila & Tikanoja Oyj Visma Service Oy
Solteq Oyj
Atea Finland Oy
Kuljetus-Vainikka Oy Etna Oy
Koillis-Savon Sahko Oy

Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa European Cargo Logistics GmbH, Karlstrasse 7, 23554 Lubeck
PL 427, 33101 Tampere
Poikkitie 1, 53500 Lappeenranta Tikkurilantie 141, 01530 Vantaa Ankkuritie 1, 70460 Kuopio
Hukankatu 3 C, 33530 Tampere Telekkitie 3, 82140 Kiihtelysvaara Klara Norra Kyrkogata 29, Stockholm 10134 Sweden
Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinki PL 1024, 70901 Toivala
Feldham 2, 4655 Vorchdorf, Austria Krogarsvagen 12, 07880 Liljendal PL 100, 48601 Kotka
Teollisuuskatu 15, 00510 Helsinki Nuijamiestentie 5 A, 2. krs, 00400 Helsinki Riihimaentie 21 A, 73640 Sivakkavaara PL 4, 01621 Vantaa
PL 57, 00511 Helsinki
Telakkatie 5, 49460 Hamina Presidentinkatu 3 E 1 , 70100 Kuopio PL 25, 02601 Espoo
Elielinaukio 5 B. 00100 Helsinki PL 527, 33101 Tampere
PL 58, 02271 Espoo
Box 62, Hedgatan SE-263 21 Hoganas, Sverige
Tiilenlyojankuja 9 B. 01720 Vantaa
Via Venezia 34, Saonara 35020 Saonara, Italy
Oppipojankuja 8, 70780 Kuopio PL 158, 40101 Jyvaskyla
PL 148, 00121 Helsinki
Tahkolaaksontie 4 A, 73310 Tahkovuori Marssitie 1, 53100 Lappeenranta Ruunumyllynkatu 5, 37630 Valkeakoski Levasentie 29, 70780 Kuopio Ohtolankatu 4, 01510 Vantaa
PL 17, 37601 Valkeakoski
PL 44, 48101 Kotka
Daimlerstrasse 6-10, Neuffen, 72639 Germ Sammonkatu 15, 70500 Kuopio
San Vicente 8, Edificio Albia, planta 5, 48901 Bilbao, Spain
Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki Pormestarinrinne 8 B, 00160 Helsinki Etelapuisto 2 C. 33200 Tampere Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa Koulutie 14, 54800 Savitaipale Lampputie 2, 00740 Helsinki Kirkkotie 9, 73300 Nilsia

3G124.70
31 488,56
29 411,76 26 349,33 26 052,74 25 956,79 25 830,00 25 109,18 24 856,80
23 964,85 23 941,71 20 840,00 20 003,18 1A132.04 1Q080.00 19 000,00 1848O.44 17278.Q1 10777.2O 10G88.03 103Q7.22 15 775,58 14 880,00 14 707,64 14 637,00 14270.0U
13 482,77
13 470,86
13 221,15 13 107,94 128Q4.20 12 619,60 11 799,14 10G71.78 1O850.10 1O437.00 1035O.88 9 750,98 9 556,76 9 265,00 9 171,56
Q005.39 O800.00 8 622,30 8 588,28 8 477,92 8 470,51 8212.55
DNV Certification Oy / Ab Suomen Kaukokiito Oy Neste Markkinointi Oy Mondo Minerals B.V. TTT Technology Oy Ab Movere Oy
AESSEAL Finland Oy Lindstrom Oy
GloCell Oy
Oy Telpak Ab
Sulzer Pumps Finland Oy Univar BV
TNT Suomi Oy
Basf SE
Jatekukko Oy
lntrum Justitia Oy
Kuopion Kumi Oy
Suomen Kiitoautot Oy Metso Automation Oy Rena Posti Oy
Caverion Industria Oy Oy G.W.Berg & Co Ab Metsaykkoset Oy
Haanpaa Oy
Ruukin Leipomo Ay AEL Oy
Omya Oy
Telko Oy
Comart.SA
Dokument-Tarra Oy Earth pac Oy
Baker & Hostetler LLP
DHL Freight (Finland) Oy
Soil Analysis Service
SHH Academic Business Consulting AB
Resolus Oy
Vianor Oy
MSH-Service Oy
Fromm Pakkaus Oy Vankkapuu Oy
Eli-Service Oy
J.F.M. Mittendorff LLM Visma Software Oy
Walki Oy
Laatupesu Ky
Dynamic Finland Oy Konecranes Service Oy EFP Chavassiueu
Movetec Oy Ab

Keilasatama 5, 02150 Espoo Teollisuustie 7, 33330 Tampere PL 95, 00095 Neste Oil
Yrjonkatu 11 C 22, 00120 Helsinki PL 51, 37801 Akaa
Ahjokatu 4 A, 15800 Lahti
PL 50, 40951 Muurame
PL 29, 00581 Helsinki
Tekniikantie 2, 02150 Espoo Sinimaentie 10 C, 02630 Espoo Pajatie 75, 48600 Kotka
Berkenlaan 8 a, 1831 Diegem, Belgium Tullimiehentie 2, 01530 Vantaa Tammisaarenkatu 3, 00180 Helsinki Maaherrankatu 21, 70100 Kuopio
PL 47, 00811 Helsinki
PL 363, 70101 Kuopio
PL 1761, 70701 Kuopio
PL 304, 01301 Vantaa
PL 7 / ltella Oyj, 00011 IteIla
Torpantie 2, 01650 Vantaa Makituvantie 7, 01510 Vantaa Sukkulansalontie 6, 83700 Polvijarvi Robert Huberin tie 7, 01510 Vantaa Juanlammentie 22, 73500 Juankoski Kaarnatie 4, 00410 Helsinki Itamerenkatu 1, 00180 Helsinki
PL 80, 00501 Helsinki
Victor Pradera n 15. Cornella del Llobregat, Barcelona, Spain Hiiskoskentie 9, 80100 Joensuu Stahlberginkatu 2-4, 85800 Haapajarvi 191 North Wacker Drive, Suite 3100, Chicago, IL 60606-1901, United States Katriinantie 14-16, 01530 Vantaa
do Svenska Handelhogskolan, PL 479, 00101 Helsinki
do ProController Finland Oy, Kellosalmentie 20, 17500 Padasjoki Toikansuontie 10, 53500 Lappeenranta PL 9, 48601 Kotka
PL 32, 02771 Espoo
Puutie 24, 56800 Simpele
Yritystie 2, 47200 Elimaki
Linnoitustie 4 A, 02600 Espoo
PL 33, Valkeakoski
Sarkanniementie 5, 70700 Kuopio Alavankatu 4 B, 15610 Lahti
PL 135, 05801 Hyvinkaa
PO Box 459, Drums, PA. US 18222 Hannuksentie 1, 02270 Espoo

8 136,02 8 083,48 8 052,30 8U30.00 7 461,19 7 142,37 7 007,23 6 852,86 6 768,74 6 473,35 6 219,19 S992.00 5001.21 5811.75 5 633,75 5 603,54 5 213,13 5180.52 50U0.00 4 983,69 4 273,49 4 258,88 3 749,35 3 577,02 3 507,27 3 367,40 3 086,48 3 027,84 3O00.00
2Q52.00
2G99.24
2 692,17
2 593,05
2 473,64
2 460,00
2451.17
2371.10 2 335,29 2 237,94 21U6.78 2126.4Q 2125.8U 2 097,71 2U29.70 2013.64 1 990,53 1 950,84 1 867,96 1 856,07
Bauer Gear Motor Finland Oy Ab Toll Global Fowarding
Ekman & Co Ab
Rem be Oy
Runtech Systems Oy Suomen Ilmakuva Oy Teufelberger Ges.nn.b.H DBC Klinikka Juankoski Vacon Oyj
Sateilyturvakeskus
Kuljetusliike Huttunen Oy Greencarrier Freight Services Bonetti Cesare SP.A.
Oy Teboil Ab
NTC Transport Ab
Oljycenter Finlnad Oy
Martikaisen Konevuokraamo Oy ISS Palvelut Oy
Tarpal Oy
Sahkokonekorjaus Pursiainen Oy Autovuokraamo Firent
Ingosur b.v.
Suomen Metsasertifiointi Ry lnspecta Oy
Optenhogel Gmbh
Oy Scandic Trans Ab T:nni Ari Huusko
Morgan AM&T
Salonius Consulting Oy
Prime Advice PMC Oy
Oy Transpeltola Ltd Kosken Autokeskus Oy FinnBoilerService
Sun Chemical Oy
Siilin Terahuolto Ari Jyrala
Tahko Spa Oy
Beisa Oy
Manpower Oy
Trust Perintatoimisto Oy
SL{) Oy
CMA CGM Scandinavia As Norge Kiljavan Opisto
Matkahaukka Oy Industrial Borobil S.A. PS Print Oy
Kestohitsaus Oy
Nordea Rahoitus Suomi Oy Karineet Oy

Ayritie 22, 01510 Vantaa
Gamla Nurmijarvivagen 62, 01670 Vantaa Alholnnsgatan 33, 68600 Pietarsaari Hitsaajankatu 4 C, 00810 Helsinki Kastarintie 27, 35990 Kolho
PL 86, 20741 Turku
Vogelweiderstrasse 50, 4600 WeIs, Austria Juankoskentie 9, 73500 Juankoski Runsorintie 7, 65380 Vaasa
PL 14, 00881 Helsinki
Terminaalinkatu 9, 53420 Lappeenranta Lakkisepantie 23, 00620 Helsinki
Via Bonetti, 17, Garbagnate milanese Milano, Italy
do Plaza Loiste, PL 57, 01511 Vantaa PL 8, 66901 Uusikaarlepyy
Tauskonkatu 25, 33720 Tampere Leppalammentie 1, 70420 Kuopio PL 100, 01055 ISS
Lonnrotinkatu 2, 70500 Kuopio
Yrittajantie 26, 70150 Kuopio
Kartanontie 16 B 13, 33960 Pirkkala Carnegielaan 10, 2517 KH Den Haag, Netherlands
Sitratie 7, 00420 Helsinki
PL 113, 00181 Helsinki
Siebenmorgen 13-15, 51427 Bergisch Gladbach, Germany
Varastotie 14, 65610 Mustasaari
PL 15, 73301 Nilsia
Kernweg 32, 1627 LH Hoorn Nh, Netherlap do Juhani Salonius, Tehtaankatu 3 D 29, 00140 Helsinki
c/o Hellgren. Runeberginkatu 60 A 11 b, 00260 Helsinki
Teollisuuskaari 31, 45740 Kuusankoski Koskentie 248, 31500 Koski TL Dunckerinkatu 19, 50170 Mikkeli
Pieni Teollisuuskatu 2, 02920 Espoo PL 30, 71801 Siilinjarvi
Pisantie 6 B, 73300 Nilsia

1 843,77 1 815,00 1 798,15 1 790,88 1 787,14 1 783,50 1 758,00 1 750,00 1 722,00 1 718,00 1 685,06 1 633,10 182S.00
1 593,13 1 488,00 1 437,65 1 430,19 1 414,50 1 407,23 1 405,23 1 360,97 1 327,91
1 323,37
1 322,25
1 260,21
1 225,76 1 204,66 1 200,20 1 193,10
1 178,00
1 162,73
1 143,90
1 141,54
1 116,84
1 107,00
1 050,00 984,00 984,00 967,70 965,23 945,00 848,75 837,00 827,32 825,33 744,79 743,93 679,89
Fr. Meyer's Sohn (GmbH & Co) 675,00
Liikennevirasto do RR Management 672,72
Kuljetus K. Grahn Transport 669,60
Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd 667,28
Savo-Karjalan Ymparistotutkimus Oy 640,54
Ita-Suomen Maistraatti 580,00
Kuopion Kauppakamari 577,40
Tecalemit Flow Oy 546,97
Oy Ovis Nigra Ltd 516,20
Liinamaa Palvelut Oy 510,30
Benelux Paper Agencies 507,52
Enercotek Oy 487,44
Oy Selecta Ab 483,60
Pussikeskus Oy 442,67
Dr. Ralph Derra 430,00
Isega Forschungs- und Untersuchungs 430,00
LE-Voiteluhuolto Oy 412,80
SydWeb Ab 409,20
Opiks-Tiimi Oy 405,48
Mr.Eusop Hussain Khan 402,41
Kouvola Cargo Handling Oy 396,58
DNA {}Y 384,96
Ekosavo LVI Oy 375,94
Aane Muovi Oy 369,00
BTC Speciality Chemical Distributio 367,52
X-Partner Kuopio Oy 350,23
Swedavia Ab 330,04
Safe Tyosuojelutarvike Oy 307,50
AIG Europe Limited 300,00
Kouvolan Kaupunki 290,00
Metso Endress+Hauser Oy 283,68
Duetto Group Oy 282,49
Viljavuuspalvelu Oy 275,86
ABB Oy 264,23
Veljekset Honkanen Oy 258,30
Sisa-Suonnen Samnnutinhuolto 256,04
Oy Kartro Ab 255,90
Hatakeskuslaitos 240,00
Veronmaksajien Keskusliitto 228,00
VWR International Oy 211,69
Joensuun Laakeri Oy 209,19
Oy Hartwall Ab 167,40
Kauppalehti Oy 162,41
Savo-Karjalan Sahkokone Oy 160,00
Kivennapa 149,00
Juankosken Kirjapaino Oy 138,00
Saunalahti 134,92
Kuljetus Vartiainen Ky 123,00
Juankosken kaupunki/pesula 111,69
Tullilaitos 100,00
Pyroll Converting Oy 87,33
Italia Logistics Oy 79,22
Suonnen Pakkausyhdistys ry 65,00
Energiamarkkinavirasto 55,00
Maanmittauslaitos 44,39
Varkauden kauppakamariosasto 23,00
Experant Oy 22,64
Rosenlew RKW Finland Oy 15,54
VAKIJU

Minä ja muutRe: Kartonkitehtaan omistus1.3.2017 22:51
Tuo PB:n velkojainluettelo kertoo korutonta faktaa siitä, että yritys ja Kangasperko sai aikaan todellista tuhoa Juankoskella ja lähikunnissa ja Suomessa.
On selvää, että New Ströms ansaitsisi kunniamerkin asiassa yhdessä Pena Tolvasen kanssa, kun rötösherroja yritettiin saada kiikkiin.
Ikävä kyllä Keskustapuolue, Demarit, vasemmistoliitto, Kokoomus saivat aikaan sen, että Pena Tolvasen kunniaa yritettiin pilata samoin, kuin NS:n kunniaa.
Suurimmilta osin myös paikallislehti varsinkin tuottaja Suominen sai aikaan sen, että kaikki Koillis-savolaiset saivat lukiaisiksi pelkkää valhetta ja kusetusta tehtaan toiminnasta.
Tämä kusetus japuhallus paljastettiin Penan ja NS:n toimin, mutta valtuutetut näissä puolueissa yhdessä suurimman turman, kaupunginjohtaja Kangasperkon kanssa saivat aikaan hienon ja kunnon kunnan täydellisen tuhon ja taloudellisen romahduksen ja huonon maineen koko Suomessa.
Mutta pitää mainita myös paikallisuutistoimisto Vapaa Juankoski- joka toiminnallaan on paljastanut kirjoituksillaan ja vapaalla keskustelupalstallaan todellisethöyryävät lantakasat.
Kiitos Masa Pohjolainen ja Pekka Vartiainen ja vapaan sivuston taiteellinen johtaja Anna K hyvästä kansalaistoiminnasta ja rötösten paljastamisista.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus1.3.2017 23:10
Nyt olisi pikimmiten saatava jo ennen kunnallisvaaleja Farocon Oy:n konkurssipesän velkojainluettelo.

Erikoisesti kiinnostaa myös vuosien 2011-2012 Farocon Oy:n tilisiirrot silloin, kun Tratta PBF ajoi laakerit punaisena ns. Pitkää tilausta.

Tietysti Pitkän tilauksen tonnit lähetettiin maailmalle Faroconin virtuaalisen logistiikkakeskuksen kautta, jossa ainoastaan puolikas työntekijää pävittäin lastasi tavaraa laivaan ja veloitti palveluistaan 975 euroa per tonni, joka oli selvästi korkeampi kuin pahvin markkinahinta kyseisenä aikana.

Kepu pettää aina.

PVRe: Kartonkitehtaan omistus2.3.2017 10:14
Moro,
minun mielestäni on todella kyseenalaista se, että kaupunginjohtaja kertoi Samoritsin toimivan omilla rahoillaan, vaikka oli selvä heti alusta lähtien, että PB:llä oli käytössään valtion lainoja ja takauksia ja Juankosken rahoja ja "oma pääoma" oli saatu vaihtovelkakirjojen kautta todellisilta omistajilta. Tämä tarkoitti todellakin sitä, että Samoritsilla ei ollut omia varoja lainkaan.
Näillä tiedoilla kaupunki takasi 6,5 miljoonan lainan, jonka se on joutunut maksamaan pankille. Noin 5 miljoonalla eurolla olisi saatu koulut pidettyä kunnossa, olisi saatu päiväkoti ja vanhusten ja vammaisten hoito kuntoon.Nythän valtuutetut priorisoivat nämä peruspalveluhin tarkoitetut varat venäläisille ja armenialaisille liikemiehille. Bravo.

juristin alkuRe: Kartonkitehtaan omistus2.3.2017 12:19
New Stroms Oy tiedotti ennen takauksen myöntämistä ja täytäntöön laittamista kaupunginjohtaja Kangasperkolle ja valtuuston demujen varapuheenjohtajalle, että kysymyksessä on vastavakuudeton ja laiton takaus.

NS myös kertoi kaupunginjohtajalle sekä Handelsbankenille ja Finnveralle, että järjestelyssä on viitteitä kansainväliseen rahanpesuun.

Nämä epäilyt ovat saaneet vahvistusta viime aikoina, kun Tratta PBF:n taustalla olleet tahot ovat alkaneet vähitellen paljastua.

NS totesi edelleen kunnallisvalituksessaan, että kaupungin laiton takaus vaarantaa pienen kaupungin kantokyvyn.

Harmi vain, että Kangasperko puuhamiehineen ja jämerine pikapäättäjineen on jo tuhonnut koko pienen Juankosken kaupungin.

Tämän enemmän oikeassa NS ei olisi voinut olla vuonna 2011 ja myöhemminkään, kun lähes yksinään on joutunut vuosien 2011-2017 aikana ajamaan Juankosken kaupungin onnettomien veronmaksajien etua.

NS:lle on tuottanut suurta iloa se, että myös Moro Pekka havaittuaan tehdyt laittomuudet on alkanut kyselemään tehtyjen päätösten perään.

Kuopion hallinto-oikeudessa onkin jo useampia vuosia sitten todettu Moro Pekan valituksen perusteella, että Juankosken kaupunki palkkasi laittomasti yksityisiä asianajotoimistoja noin 500 000 eurolla puolustelemaan kaupungin laittomia takauspäätöksiä ja biovoimalajärjestelyjä. Hallinto-oikeus määräsi nämä laittomat päätökset purettaviksi. Ei ole koskaan kuitenkaan purettu.

Laittomien asianajopalvelujen tilaajat ovat tietysti henkilökohtaisesti vastuussa myös näistä laittomista juristien palkkauskustannuksista.

Kangasperko ja hallintojohtaja Matinniemi puolustelivat laittomia takausjärjestelyjä ja tekivät jopa NS:n tekemästä täysin perustuslaillisesta kunnallisvalituksesta tutkintapyynnön Pohjois-Savon poliisille.

Kangasperko ja hallintojohtaja myös pilasivat aiheettomalla tutkintapyynnöllään NS:n maineen levitellessään asiattomia tietoja NS:n aikeista mm. Koillis-Pravdassa.

Kaupunginhallituksen jäsenistä ainoana Juankosken suoraselkäisenä päättäjänä Martti Pohjolainen jätti hallituksen kokouksessa Kangasperkon ja Matinniemen poliisille lähettämästä tutkintapyynnöstä ja vastaavasta hallituksen päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen.

Pohjois-Savon poliisi ei kuitenkaan tutkinut Juankosken kaupungin asiatonta NS:ä koskevaa tutkintapyyntöä.

14.12.2015 New Stroms on jättänyt puolestaan tutkintapyynnön Pohjois-Savon poliisille Juankosken kaupungin kähminnöistä, jotka liittyvät Juankosken kaupungin KHO:n purettavaksi määräämään laittomaan takaukseen ja muihin takaukseen liittyviin laittomiin päätöksiin.

Poliisi tutkii parhaillaan asiaan liittyvää laajaa hämärää ja KHO:ssa jo laittomaksi todettua Juankosken kaupungin päätösviidakkoa.

Perästä kuuluu.

Kepu pettää aina.

MKRe: Kartonkitehtaan omistus2.3.2017 17:38
Melkein vuosi sitten Savon sanomissa julkaistiin tämä uutinen:
Talous Julkaistu 31.03.2016 18:09

Premium Board sai pikavipin kaupungilta

Juankosken kaupungin ja Premium Board Finland Oy:n välisestä rahaliikenteestä paljastuu erikoisia yksityiskohtia. Keväällä 2013 talousvaikeuksiin ajautuneen kartonkitehtaan lainanlyhennys Handelsbankenille tehtiin kaupungin lyhytaikaisen lainan turvin.

Huhtikuun alussa saamansa 178 000 euron pikavipin Premium Board maksoi vielä takaisin, mutta ilman 1 095 euron korkoja. Seuraava yhtä suuri lainanlyhennys tuli kaupungin kassasta heinäkuussa ja jäi kokonaan kaupungin piikkiin.

Lopullisesti takaus laukesi syliin syyskuun lopussa, kun Handelsbanken vaati kaupunkia maksamaan irtisanotun lainan maksamattoman pääoman yli 3,7 miljoonaa euroa.

Tiedot ilmenee välimiesoikeuden päätöksestä, jossa Juankoski haki yli neljää miljoonaa euroa Farocon Oy:ltä, joka oli antanut Juankoskelle yrityskiinnityksen Premium Boardin Handelsbankenilta saamalle lainalle.

Juankosken kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Pekka Vartiainen (kd.) on jättänyt tapahtumasarjasta poliisille tutkintapyynnön. Vartiainen haluaa selvittää, millä valtuuksilla kaupunginjohtaja Petri Kangasperko toimi siirtäessään kaupungin varoja Premium Boardin velkojen lyhennyksiin ja korkoihin.

? Hän ei kertonut asiasta Juankosken kaupunginhallitukselle, vaan antoi sellaisen kuvan, että tehdas toimii lupausten ja kovenanttien mukaisesti, eikä Juankoskella ole huolta takauksen realisoinnista tai muista seikoista, Vartiainen ihmettelee ja vaatii rahaliikenteestä erityistilintarkastusta.

Kangasperkon mukaan Juankosken kaupunki ei antanut lainaa Premium Boardille vaan maksoi yhtiön laiminlyömän lyhennyserän pankille takaajan roolissa. Tähän järjestelyyn liittyi Premium Boardin kiinteistökauppa tehtaankartanosta ja eräistä muista vanhoista rakennuksista pankkiiri Mika Lehdon Revestor Oy:lle. Yli kymmenen hehtaarin kartanomiljöö siirtyi uudelle omistajalle miljoonalla eurolla.

? Kyseiset kiinteistöt olivat Handelsbankenin lainan vakuutena, joten yhtiö tarvitsi kauppaan pankin suostumuksen. Koska kaupungilla oli kiinteistöihin toissijainen vakuus, tarvitsi yhtiö ja pankki myös kaupungin suostumuksen. Kaupunginhallitus antoi suostumuksensa ehdolla, että kauppahinnasta kaupunki saa takaisin pankille maksamansa 178 000 lyhennyserän, Kangasperko kertoo.

? Näin tapahtui ja kaupunki sai suorituksensa. Myöhemminhän yhtiön maksuvaikeudet jatkuivat ja pankki irtisanoi lainan ja kaupunki joutui maksamaan ensin vielä takauksen velvoittamana lyhennyserän ja sen jälkeen 80 prosenttia jäljellä olevasta lainapääomasta.

Jesper, Kasper ja JoonatanRe: Kartonkitehtaan omistus2.3.2017 19:38
Tässä 1.9.2011 Savon sanomien uutinen:
"Juankosken kaupungin tekemä tutkintapyyntö New Strömsiä kohttaan ei johda poliisitutkintaan.
Keskusrikospoliisille siirretty tutkintapyyntö päättyi alkuunsa, sillä Juankosken kaupunki ei ole asiassa asianomainen. Oikea asianomistaja olisi ollut PB, mutta se ei halunnut "mustamaalaus" tutkintaa.
Juankoski olisi halunnut poliisin tutkivan, onko New Ströms syyllistynyt esim. vahingontekoon. New Ströms on vain kertonut käyttäneensä lain suomia oikeuksia valituksiin."

Miettikää, miksi Juankosken kaupunginjohtaja henkilökohtaisesti halusi tutkinnan, vaikka asia oli puhtaasti NS:n ja PB:n välinen asia. Koko puhalluksen ydin löytyy tässä uutisessa: Juankosken kaupunginjohtaja oli henkilökohtaisesti mukana puhalluksessa.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus5.3.2017 19:49
Mitä tehtaalla tapahtuu vai tapahtuuko mitään?

JusaRe: Kartonkitehtaan omistus6.3.2017 11:08
Ei mitään.

ohikulkijaRe: Kartonkitehtaan omistus6.3.2017 15:35
Nähty postipaten auto tehtaan pihassa ja pari muutakin autoa, jokunen valon luikkukin näkyi. Pitkän tilauksen ajo käynnissä ja porukat töissä? Koillis-Pravda ehtinee kertomaan taustat

AlexRe: Kartonkitehtaan omistus6.3.2017 17:28
Kartonkia ei tehdä. Joten miten ja missä kartonkirullat sitten saadaan.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus6.3.2017 18:01
Eli ei ilmeisesti tietoa mitä siellä tehdään!?

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus8.3.2017 20:41
Korjattakoon Eero Kekäläisen käsitys NS:n liiketoimintasuunnitelmista.

NS suhtautui koko ajan kriittisesti TECTAan. TECTAN osuus kokonaistuotannosta oli NS:n suunitelmissa vain 10-12%:a ja Huhtamäen osuus siitä oli sunnilleen 10%, josta tullaan siihen, että Huhtamäen osuus oli noin 1% alustavasti ajatellusta kokonaismyynnistä.

Ei sellaisen määrän varaan kukaan järjissään oleva pientäkään kartonkikonetta käynnistä. Sen tietää Eerokin.

Tai voidaanhan pieni ja ketterä New Stroms tietysti perustaakin sellaisen tuotannon varaan ainakin virtuaalisesti. Ja onhan Krister Björkqvistillä varmaan ollut historiansa vuoksi myös lämpimät suhteet Huhtamäen suuntaan.

Ehkä tästä ajatuksesta tuli sitten Kristerille mieleen se on/off tuotantomalli, jolla pientä ja ketterää tehdasta ja koutteria on ajettu tuhoisin seurauksin nykypäiviin saakka.

Pyydän lisäksi, että sinä hampaaton alan mies et ilkamoisi enemmälti NS:n suunnitelmilla, joista sinä et todellakaan tiedä yhtään mitään.

Tuo Eero Kekäläisen taustaa valottava linkkisi on sitten taas arvokkaampi.

Siitä kiitos, vaikka keskusta pettää aina

AKM, se ainoa oikeaRe: Kartonkitehtaan omistus8.3.2017 20:58
Taas on trolli kirjoittelemassa AKM:n nimissä.

On outoa, että trollia ei saada kuriin, mutta viime yönäkin AKM:n sen ainoan kommentit tulkittiin roskapostiksi.

Todella outoa ja kiuasallista.

OnkoTietoaRe: Kartonkitehtaan omistus3.8.2017 15:48
Koska tehdas käynnistyy?

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus3.8.2017 16:25
Olisin myös kiinnostunut viimeaikojen tapahtumista?

NS tiedotusRe: Kartonkitehtaan omistus4.8.2017 16:08
Kuppikartonkien tilaus on vielä vaiheessa. Alustavat laskelmat näyttää kuitenkin lupaavilta.

10 000 t/a x 850 EUR = 8 500 000 EUR/a

Kun NS tekee tuollaisen kuppikartongin varmasti 10% katteella, niin kyllä siitä alariville jää vielä varastoon 850 000 EUR:a pahoja päiviä varten ihan mukavasti.

Patiksen miehet varmasti lähtee milellään mukaan myös paikallisten sopimusten perusteella, jolloin kysymyksessä on monta kertaa Terrafamen tappiollista toimintaa varmempi kotikylän työpaikka.

kiinnostunutRe: Kartonkitehtaan omistus4.8.2017 16:21
Miten pääsee osakkaaksi kun rupeaa tilauksiakin kerran tippumaan?

Juankosken keskustan virallinen. Re: Kartonkitehtaan omistus25.9.2022 5:33
Nyt ei ole edellytyksiä tehtaan käynnistämiseen. Tuotantokustannukset ovat huipussaan. Sähkö ja puu kallista, osaavaa työvoimaa ei löydy ja markkinat heikot.

Vihreän joen rannaltaRe: Kartonkitehtaan omistus28.9.2022 21:42
Kohtahan se on kartonkikone vesilaitos biolämpölaitos ja hiomo kymmenen vuotta seissyt ja osan niistä kylmillään talvet vedet putkissa kun ei tisuriukoille tullut mieleen putkistoja tyhjentää, joten eiköhän se tuon putiikin taru lie taputeltu. Kukahan vain jälkien siivoukset ja maisemoinnit mahtaneet maksaa sillä eiköhän tuonne maaperäänkin liene jo toiminnan vuosien aikana liruteltu yhtä jos toista mitä huhuihin on uskominen.

Laitteista ei ole kuin romuraudaksi ellei niitä ilmaiseksi joku siirrä jonnekkin kaukomaahan mikä sekin on epätodennäköinen vaihtoehto. Ja jos näin sattuisi käymään, niin ainahan tehtaan paikalle voi muistomerkin pykätä, että tällä paikalla tehtiin noin satavuotta kartonkia, muistuttamaan tätä nuorempaa polvea kuka ei kertaakaan ole kuullut tehtaan pillin vihellystä saatikka savujen nousua piipuista.

Valtaosahan niistä viimeisimmistä vielä kirjoilla olleista ns. ammattimiehistä on eläkeiässä ja nuoremmat ketkä vielä johonkin muuhun paikkaan sattuivat pääsemään ovat sieltä kytkintä jo nostaneet aikapäiviä sitten.

Tehtaan saneerausohjelmahan on nyt lusittu ja velat kuitattu, joten hyvä pohja olisi ponnistaa kohti uusia vaikeuksia.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Kartonkitehtaan omistus29.9.2022 10:20
Aivan hiljattain satuin tilanteeseen, jossa jouduin kuulemaan entisen sisäpiiriläisen analyysia Stromsdalin ajautumisesta konkurssiin. Tästä syystä luin näitä vanhoja keskusteluja sivuiltamme.
Pitkälti toista vuosikymmentä vanhoja tapahtumia voi ruotia tänä päivänä jälkiviisaana eikä niille pidä antaa suurta todistusarvoa.
Sisäpiiriläisen arvio oli, että tehtaan kaatoi konsultti, joka ei osannut tehtäväänsä.
Olisi mielenkiintoista kulla akm:n arvio tällaisesta jälkiviisaudesta.

Vihreän joen rannaltaRe: Kartonkitehtaan omistus29.9.2022 19:07
Jälkiviisautta on sekin, että römssyn kaatoi joko osaamaton johto tai johto joka ajoi tarkoituksella yrityksen konkkaan kaapatakseen sen pilkkahinnalla itselleen. Voimakkaat investoinnit ei oikein istu osaavan johdon strategiaan jos loppu jo häämöttää ellei siihen ole hyvää syytä mikä esimerkiksi yrityksen osto konkan jälkeen olisi. Myöskään mitään sopeutustoimia ei tehty, eli henkilöstöä lomautettu tai yleensä laitettu savolaiseen tapaan rikkaa ristiin. Lie tuohon vaikuttanut 80-luvulle jämähtänyt luottamusmiessysteemi joka ei vielä ollut tajunnut että neuvostoliitto on hajonnut ja berliinin muurikin on purettu. Myöskin konkurssiin ajaminen oli tehty hätäisesti, ihan kun olisi sillä kiire ollut. Oppia olisi voinut ottaa premiumin toimintatavoista, että pelkurihan se on kuka velkansa maksaa. Kuvion tekee myös erikoiseksi se, että tätä römssyn harakanpesän tiiveyden omaavaa kiinteistölaitosta lämmitettiin 3 megawatin lämpöteholla pitkät ajat kun se pienillä muutoksilla pysyi lämpimänä 300 kilowatin teholla. Suunnitelmat sotki kun yritystä ei syystä tai toisesta suostuttu myymään kotimaiselle toimijalle vaan sampoa haettiin ulkomailta ensin espanjasta ja lopuksi tuota itämailta ja loppu onkin sitten historiaa ja karua luettavaa jälkipolville. Tuskin tämän likapyykkiä ollaan vieläkään pesty saatikka liottamaan päästy.

Yksittäisen konsultin voi yhdellä lauseella kenkäistä hevonkuuseen tehtaasta, jos kovin suuren maailman kaavoja alkaa esittelemään.

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus29.9.2022 20:20
AKM tunsi RÖMSSYN läpikotaisin sekä teknisesti että taloudellisesti ennen yhtiön konkurssia ja olin täysin vakuuttunut siitä, että tehtaasta olisi voitu tehdä kannattava tuotantolaitos.

Missään vaiheessa en kuitenkaan uskonut, että RÖMSSY voisi olla kannattava tuotantolaitos, jos tehtaan tuotannosta vain vähän yli 10% perustui ns. TECTA-patenttiin, jota ei edes ollut oikeasti olemassa.

AKM ei tarvitse jälkiviisautta asiassa, koska tietää tarkalleen mitä tapahtui ennen konkurssia ja konkurssin jälkeen.

Asiaa ei kuitenkaan voi käsitellä tässä portaalissa, koska huomasin, että heti sensuuri iskee viestiin, jos alkaa vähänkään puhua tosiasioista.

Yleisesti voi sanoa, ettei mikään projekti ole terve, jos se aloitetaan siten, että ensimmäiseksi kutsutaan paikalle juristit, jotka laativat laittoman takaussopimuksen rahoituksen pohjaksi ja hankkeen johtoon valitaan henkilöt, joilla ei ollut aiempaa kokemusta kartonkiteollisuusuudesta eikä muustakaan metsäteollisesta hankkeesta.

Lopputulos kutenkin on selvä.

Koko Juankosken varakas kaupunki kaatui tähän laittomaan hankkeeseen, mutta valitettavasti ainakaan vielä kaikkia tähän tuhotyöhön osallistuneita tahoja ei ole vielä saatu vastuuseen teoistaan.

Juankoskella kuntapäättäjät siis valitsivat VÄÄRÄN HEVOSEN samalla tavalla kuin JAAKKO TEPON VALKO-laulussa HERMANNI oli raveissa ostanut tummilta VOLGAN penkillä kantakirjatamma VALKON, jota kauroilla syötti.

Kuitenkin Kuopion raveissa "kilpailukykyinen" VALKO joutui laukalla, kun VALKOLLA oli päässään VAMMA, jonka johdosta HERMANNI päätti lopettaa VALKON, kuten Helsingin herrat olivat sitä hänelle suosittaneet.

https://www.youtube.com/watch?v=VyVEPtzrcKk

alan kolmas miesRe: Kartonkitehtaan omistus30.9.2022 23:07
Vihreän Joen Rantavahti kirjoittaa asiantuntevasti RÖMSSYN loppuvaiheista:

"Voimakkaat investoinnit ei oikein istu osaavan johdon strategiaan jos loppu jo häämöttää ellei siihen ole hyvää syytä mikä esimerkiksi yrityksen osto konkan jälkeen olisi."

Viimeinen selvitys, jonka RÖMSSYN johdolle tein oli arkitusta koskeva analyysi, jossa kävimme tarkasti lävitse arkitukseen liittyneet kustannukset ja myydyn tuotannon myyntihinnat sekä kaikki jakelukustannuksetkin.

Olisi luullut, että johto olisi ryhtynyt korjaamaan havaittuja ongelmia, mutta johtohan päättikin yllättäen ulkoistaa arkituksen Pyrollille.

Eikä siitä mennyt kuin pari kuukautta, kun johto nosti kädet pystyyn konkurssin vuoksi.

Kuten Vihreän Joen Rantavahti yllä toteaa, niin koko Römssyn johtoporukka oli keskittynyt useiksi vuosiksi vain massiivisiin investointeihin, joilla ei tietenkään voitu millään tavoin vaikuttaa esim. jakelussa vuosikausia olleisiin massiivisiin ongelmiin.

Joka on joskus ollut tekemisissä jakeluongelmien kanssa, niin taatusti tietää, kuinka kalliiksi Römssylle tuli muutaman palletin toimittaminen muistaakseni Austraaliaan asti.

Esimerkkinä voin nopeasti mainita, että vuonna 2006 toimituskustannukset olivat seuraavat:

- Austraaliaan 184 EUR/t
- Ukrainaan 95 EUR/t

AKM:llä on vähän sellaista tuntumaa, että varmaankin lähes koko RÖMSSYN tuotanto olisi voitu myydä UKRAINAAN ja sitä kautta olisi saatu mahdollisesti rahaa sisään suunnilleen seuraavasti:

60 000 t X 100 EUR/t = 6.0 milj. EUR

Vuonna 2006 RÖMSSYN taloudellinen tulos oli seuraava:

- Tuotanto 57 735 tonnia
- Liikevaihto 53 142 kEUR
- Liikevoitto/tappio -2 448 kEUR

Tästäkin pika-analyysistä näkee, että ainakin koko markkinointi oli päin seiniä ja niin oli myös kannattavuuden seuranta.

Kun näitä asioita ei seurata, niin silloin voidaan mikä tahansa firma ajaa konkurssiin muutamassa vuodessa.

Näin valitettavsti tehtiin RÖMSSYN kohdalla. Firmassa oli vuosikaudet pilvin pimein erilaisia AKM:kin hyvin tuntemia konsultteja ja hallituksen jäseniä, jotka keskittyivät lähinnä toiveajatteluun, kun joku oli innostunut kehittelemään ns. TECTA patenttia.

Resurssit kuitenkin tällaisen patentin kehittelyyn ja markkinointiin olivat olemattomat.

Surullinen tarina, jossa kyllä apuani tarjosin ja pystyin vähän antamaankin, mutta aivan liian myöhään pääsin seuraamaan sivusta, miten firma ajetaan konkurssiin ja vielä sen jälkeen sama porukka käynnistää PB:n uutteen konkurssiyritykseen.

Nyt tietysti kovasti kiinnostaa, millainen tulee olemaan lopullinen likapyykki tässäkin sopassa.

Hämmästyttää vain, miksi tehdasta ei panna käyntiin, koska firmahan on ollut saneerauksessa jo aikamoisen tovin.

AKM:kin on koko ajan odottanut, milloin kutsu kuuluu työmaalle, mutta puhelin ei vaan tunnu soivan.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: