Keskustelu
| PV | Viime vaaleista | 17.3.2017 12.37 |
| Moro, esitimme Masa Pohjolaisen kanssa viimeisessä valtuuston kokouksessa 2012 ennen vaaleja, että Puuterminaali-asia on saatava Juankosken kärkihankkeeksi. Keskustan Lösönen kertoi, että hän on saanut aikaan sen, että puuterminaali saadaan Juankoskelle ja asia on varma. Demareiden ja tuleva hallituksen puheenjohtaja Tirkkonen taas kertoi, että demarit ovat yhdessä kansanedustaja Rajamäen kanssa saaneet hankkeen Juankoskelle. Paikallislehti kertoi, että demarit ja Keskusta ovat yhdessä hankkineet hankkeen Juankoskelle ja että Masa Pohjolaisen ja Pekka Vartiaisen aloite on vain vaalijuttua. Nyt on selvinnyt, että sekä demarit ja keskusta ryhmän johtajat ja vaaliehdokkaat myös Kuopioon antoivat sellaista puppua asiassa, että oksat pois. Samoin Koillis-Savo -lehden juttu oli tehty vain siksi, että meitä pidettäisiin turhakkeiksi vaalipuppua jauhaviksi. Totuus on se, että asiaa olisi pitänyt viedä kunnolla eteenpäin, eikä vain kusettaa juankoskelaisia. Me, Masa ja minä voimme ainakin sanoa, että yritimme, kuten aina olemme olleet sanan mittaisia. Tässä juttu meidän sivuilta . "Pekka VPuuterminaali-aloite28.9.2012 12:21 Morjens, pitää laittaa ihan omaan otsikkoon tämä asia, sillä Koillis-Savo lehti kertoi hankkeen jo olevan tulossa Juankoskelle ja näin oli vielä 2009, jolloin ratahallintokeskus oli selvittänyt raportissaan, että hanke olisi rakennettava ja puuterminaali perustettava Juankoskelle. Kun otimme selkoa Masan, P. Tolvasen kanssa asioista selkoa ministeriöistä, valtiopäiväasiakirjoista ja Masa Pohjolainen tiedusteli asiaa maakuntavaltuustossa ja maakuntapäivillä oli tieto sellainen, että puuterminaali oli selvityksen mukaan päätetty Luikonlahteen. Nyt tässä virallinen viimeinen selvitys liikenneministeriöön ja Ministeri Kyllösen selvitys asiassa:".. Terminaali- ja kuormauspaikkaverkon suositeltavan kehittämisen alustavat kustannukset ovat66 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelman ensimmäisen (2011-2014) osan alustavat kustannukset ovat n. 42 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen(2015-2017) kustannukset 24 miljoonaa euroa. Kiireellisimpiä ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä ovat kuormauspaikkojen kehittäminen Kemijärvelle, Parkanon ja Seinäjoen uusien terminaalien toteuttaminen, Kontiomäen terminaalin kehittäminen ja Kiteen kuormauspaikan raiteen pidentäminen. Muita kehittämisohjelmaan sisältyviä uusia ohjelmia ovat Pieksämäen ja Luikonlahden seudun terminaalien rakentaminen. Selvityksen mukaan terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen on myös yhteiskuntataloudellisesti hyödyllinen, perustuu liikennetaloudellisiin seikkoihin, raakapuun toimitusvarmuuteen . Lisäksi kehittämisohjelman toteuttaminen mahdollistaa säästöt vähäliikenteisillä rataosuuksilla." Selvitys annettiin liikenneministerille kesäkuussa 2011 ja heinäkuun 17 päivänä valtiopäiväasiakirjana ministeri Kyllönen vastasi Perussuomalaisten kysymykseen lähes sanatarkasti selvityksen mukaisesti. Miksi Koillis-Savo lehti kirjoitti, että hanke on rahoitettu ja se on päätetty Juankoskelle. Toivon, että nyt lukijat ymmärtävät meidän huolen asiassa ja kun SDP-ryhmän Tirkkonen valtuustonkokouksessa väitti meidän aloitetta vanhaksi ja muilla ylistävillä sanoilla, jota Kettunen omien huomautusten mukaan tuki ja kertoi, että hekin ovat "ajaneet" asiaa, on siis ihmeellistä, ovatko he ajaneet sitä Kaaville. Itse olen hyvin iloinen, että toimme asian esille ja Masa Pohjolainen laati heti asiasta yhteisen aloitteen, että edes vielä jotenkin voisimme vaikuttaa positiivisesti oman kuntamme puolesta saadaksemme "takaisin" puuterminaali-hankkeen meille Juankoskelle. On todella ikävää huomata tuo keskustan ja SDP:n populismi ja kateus, sillä nyt todella vaadittaisiin yhteistä tahtoa. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Viime vaaleista | 17.3.2017 13.38 |
| Puuterminaali, Vuotjärven tien parannus ja tehtaan käynnistys olivat viime valtuuston kolme suurinta saavutusta. Muutapa se ei sitten saanutkaan aikaan. No lopettihan se vielä tämän kunnan. |
||
| kannatta ajatella tätä | Re: Viime vaaleista | 17.3.2017 13.46 |
| Kyllä nyt kuntalaisten kannattaa ajatella sitä kannattaako äänestää näitä Juankosken tuhoajia. Heidän ansiostaan kylä tyhjenee sen kuin vain voi. Kaikki jotka vähänkin pystyvät lähtevät ja jäljelle jäävät ne jotka omistavat kiinteistöjä, joista ei pääse eroon koska kiinteistöjen arvo on romahtanut Juankoskella. Omakotitalon hinnalla ei saa edes yksiötä kaupungista. Näin se vaan on näiden puuterminaalin ja Vuotjärven tien kuntoon saattamisen lupaajien sekä tehtaan käynnistyksen tupeelijoiden kanssa. Jos päättäjillä olisi ollut tahtoa hoitaa kuntaa hyvin, niin Juankoski olisi Koillis- Savon keskus tänä päivänä eikä autioituva sivukylä.. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Viime vaaleista | 17.3.2017 13.58 |
| Anteeksi vaan Pekka. Pölliterminaalin saaminen sinne elikkä tänne on vain ja ainoastaan politiikkaa. Minä, ainakin kaks pöllikuormaa volvon ratissa kuskanneena voisin sanoa oman mielipiteeni asiasta. Ko olen ollu elämäni eri vaiheissa logistiikassa mukana muuallakin, kuin pölliauton penkillä, voinen katsoa asiaa hieman ns. alan toimijan näkövinkkelistä. Puuterminaali, fyysisesti, tarvii olla kauempana ihmisten asunnoista. Taustatekijöinä tähän on mm. meluhaitat, pakokaasupäästöt, liikenteelliset ongelmat ja ym. ym. Vihreät löytää tähän asiaan tuhansia verukkeita. Terminaali juankoskella on aivan keskustassa, kuinollen luikonlahdessa ratapiha on syrjässä asutuksesta, muutama talo kuuloetäisyydellä. Varmaankin kaikki luikonlahtelaiset asukkaat harrisaariot ym. olisivat iloisia, tyytyväisiä kuavilaisia asukkaita, ko meille saatiin tämmönenkin juttu. Ovathanhe jo tottuneet siihen, et yökausia pöllikuskit pyörii asemalla. Toisaalta taas juankoskiset alkas töpeksimään sosiaalimediassa ko meille, tänne, keskelle suurkaupunkilähiötä pekkavartiaisen toimesta, lykättiin tuommonen ilimoja pillaava paskarysä. |
||
| PV | Re: Viime vaaleista | 17.3.2017 15.06 |
| Moro, tämän terminaalin hankkiminen Juankoskelle oli Lösösen ja Tirkkosen saavutuksia. Ainakin viime vaalien puheissa ja kirjoituksissa. Samoin oli meidän haukkuminen. Mutta todellakin tehdas kaatui, takaus maksettiin, kaupunki lakkautettiin ja terminaali jäi märäksi uneksi. Kuten kirjoitin ja ennen viime vaaleja selvitimme, ainakin me olimme lupausten mittaisia miehiä, kun taas turhaan lupaavia oli liikaakin. |
||
| vaalitarkkailija | Re: Viime vaaleista | 17.3.2017 18.20 |
| Tämä Moro Pekan esille ottama Puuterminaali-kysymys kaipaa selvästi tarkempaa tilanneanalyysiä. New Stroms Oy teki vuoden 2011 keväällä tarjouksen Römssyn pesän lunastuksesta, mutta se ei käynyt kepuloisten ja demujen pirtaan. Lunastustarjouksessa oli otettu huomioon myös tarve kehittää Juankosken näivettyneitä rautatieyhteyksiä lähinnä yksityiseltä pohjalta. Tässä yhteydessä kriittisen katsannon kohteeksi olisi tietysti otettu myös akuutti puuterminaalikysymys. NS:n lunastushanke ei valitettavasti toteutunut ja karmeat seuraukset ovat nyt nähtävissä. Juankoski menetti itsenäisyytensä ja autioituvassa kylässä kiinteistöjen ja asuntojen arvot ovat romahtaneet. Vireästä Juankoskesta on tullut eläkeläisten hoitola, jossa muutosjohtaja Esteri Kangasveijari vei Juankosken eläkeläiset loputtomaan ns. yhden asunnon loukkuun. Eläkeläisten asuntojen arvot ovat pudonneet nollan arvoiksi. Asuntojen korjauksiin ei saada enää lainoitusta, asuntoja ei saada kaupaksi, eikä eläkeläiset pysty hankkimaan itselleen vuokra- tai omistusasuntoa, edes yksiötä Kuopiosta puhumattakaan siitä, että halu olisi vielä muuttaa vaikka pääkaupunkiseudulle eläkepäiviä viettämään. Puuterminaalikysymykseen liittyen on todettava ensiksi myös se, että koko puuterminaaliasia oli aikansa lapsi. Suomen puuterminaaleja koskeva selvityshän oli laadittu maaliskuussa 2009 Rautatiehallituksen toimesta ja korkein selvityksen tekemiseen osallistunut virkamies oli ylitarkastaja Siru Koski. Selvityksen laati konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy, joka on ollut aktiivinen toimija myös "Kainuun Ihmeen" ja Riikinnevan poliittisesti erittäin kyseenalaisen jätteenpolttolaitoksen kohdalla. Riikinnevan laitoksen kohdalla oli olemassa selvästi liike- ja kansantaloudellisesti järkevämpi vaihtoehto Kiteellä monine positiivisine seurannaisvaikutuksineen. Myös valtio-omisteinen Ekokemkin oli vahvasti Kiteen laitoksen kannalla, mutta asia hoidettiin H.V.-verkosto periaatteella politiikkajohtoisesti Joensuussa ja Varkaudessa. Liike- ja kansantaloudelliset lähtökohdat heitettiin sivuun ja saatiin hyvälle kaverille työpaikka. Minusta on hyvä, että puuterminaaliasiasta keskustellaan vielä uudestaan, koska moni asia on muuttunut viime aikoina. Toisaalta Juankosken puuterminaalikysymys kiinnostaa minua myös henkilökohtaisistakin syistä. Henkilökohtaisista syistä voin mainita, että ensimmäinen virallinen "työpaikkani" oli 1950-luvulla Pyhäsalmen aseman vieressä olleella silloisella "puuterminaalilla. Sitä kutsuttiin silloin laaniksi. Ikäähän minulla oli vielä selvästi alle 15 vuotta, mutta siihen aikaan ei ollutkaan mitään yleissitovia TES-sopimuksia ja Metsähallitus sekä myös puutavarayhtiöt mielellään maksoivat pientä palkkaa, kun lähinnä innokkaita poikia palkattiin sellu- ja kaivospöllien lastaukseen radan varressa olevista pitkistä pinoista junanvaunuihin. Siihen aikaan esim. kuljettimet olivat vielä melko harvinaisia. Täytyy todeta, että kyllä pokaran käyttö tuli tutuksi ja se, että kaksimetristen pöllien lastaaminen vaunujen korkeisiin pinoihin todella pakotti ranteita, mutta periksi ei annettu, sovitut urakat tehtiin. Pyhäsalmen asemahan oli tärkeä välietappi Ylivieska-Iisalmi poikkiradalla, jossa tuohon aikaan kaksi kertaa päivässä sekä höyryveturi-vetoiset junat että myös Lättähatut kohtasivat toisensa. Höyryvetureita varten asemalla oli myös vesitorni ja halkovarasto, jotka tulivat aseman lähellä asuneille pojille hyvin tutuiksi. Monta kertaa pääsi myös ihan höyryveturin kyytiin seuraamaan, miten sitä vettä otetaan lisää ja halkoja ladotaan höyrypannuun. Jostain kumman syystä minä olen aina ihaillut nimenomaan höyryvetureita. Sen hienopaa peliä ollut olemassakaan kuin aikoinaan Helsingin asemalla puuskuttava Ukko Pekka veturi, josta vielä huokui höyryn lisäksi rasvan mieto haju. Tämä on erittäin arvokasta kokemusta, jonka perusteella voi esittää ainakin jonkinlaisia lausuntoja myös nykyisille puuterminaalien teoriaherroille ja poliitikoille. Minusta puuterminaaliasiassa kannattaa nyt ottaa huomioon myös seuraavat seikat: - ensinnäkin on todettava, että finanssikriisi lamaannutti totaalisti viileän ajattelun Suomesta. Hätäisimmät, kuten esim. Stora Enson Kvartaali Karvinenhan jo innostui sulkemaan lähes kaikki SE:n tehtaat Itä-Suomesta ja Kemijärveltäkin muka kannattamattomina. Nyt on sitten ihmetelty sitäkin, miksi näin pääsi käymään, kun muihin maihin siirretyt tuotantolinjat jauhavat nyt silkkaa rahaa. - Vuonna 2009 kukaan ei voinut tietää sitäkään, että Kari Jordan rakentaa Äänekoskelle uuden jättiläismäisen biotuotetehtaan, johon nyt kissojen ja koirien kanssa haetaan puita sellukattilaan. Vähän vastaavia ajatuksia näyttää olevan myös Kuopion seudulla Finn Pulpilla. - Ahkera Siltarumpu Pekkarinen on myös pekkaroinut innokkaasti energiahakkeensa ja Kemera tukiensa kanssa - Oleellinen asia on sekin, että Suomessakin metsien kasvu on kiihtynyt ilmaston lämpenemisen myötä ja tulevina vuosina Suomessakin hakkuumahto kasvaa noin 30%:lla. Tämä käsitykseni ei perustu tietenkään kapeakatseisiin suomalaisiin selvityksiin vaan enemmänkin Ruotsin suurimpien metsäomistajien eli SCA:n ja Holmenin arvioihin tulevasta kehityksestä. - Vielä on otettava huomioon myös Suomen metsälain äskettäinen muutos, joka on tehnyt mahdolliseksi sen, että entisten avohakkuiden ohella metsäomistaja voi itse päättää esim. siitä, että hän haluaa hoitaa metsäomistustaan esim. ns. jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukaan. Paljon on puhuttu siitäkin, että metsissä pääoman kiertonopeutta on syytä lisätä, joka tietysti johtaa metsäomistajan kannalta korkeampaan pääoman tuottoon. Itsekin olen ollut tässä asiassa hyvin aloitteellinen. On outoa, että Digi- ja Terra Sipilä ei ole aktiivisesti lähtenyt tästäkään tärkeästä asiasta puhumaan mitään, kun on vain keskittynyt laittamaan valtion yhtiöiden taseita tuottamaan. Terra Sipilä ei ole ainakaan vielä huomannut sitäkään, että suurin osa Suomen pääomista on sitoutunut nimenomaan metsiin, joiden tuotoksi on hyväksytty poliittisesti vain korkeintaan 1-2%:a vuodessa. Olisi maallakin elämä ihan erilaista, jos metsäyhtiöt voisivat ostaa puuta niin, että metsäomistajan tuotto olisi esim. 10%:a. - Uudistettuun metsälakiin tulleet muutokset tulevat kuitenkin muuttamaan monia käsityksiä metsän hoidosta, metsäkaupasta ja tietysti myös korjuu- ja logistisista menetelmistä. Myös entistä enemmän saatetaan innostua miettimään sitäkin, onko roskapuuna ikiajat pidetty leppäkin itse asiassa jo arvopuu. Sehän on jo METLAssakin selvitetty kauan sitten, että kuusen ja lepän yhteiskasvatus se vasta hyvä tapa onkin, kun lepän juurinystyröiden johdosta voidaan lopettaa tykkänään kallis metsien keinotekoinen typpilannoittaminen. En ole tutkinut lähemmin, mutta voi olla niinkin, että metsien vahva keinotekoinen typpilannoittaminen johtaa melkoisiin typpipäästöihin jopa Itämerta myöten. Minä arvelen, että tässä voi olla kysymys samasta asiasta, mikä on havaittu myös peltojen massiivisen lannoituksen kohdalla. Minä ymmärrän senkin, että kepuloisten on vaikea tunnustaa tällaisiakin tosiasioista, jotka ovat ilman muuta selviä niille, jotka vähänkään ovat opiskeleet kemiaa. Ei pelkästään Maatilatalousoppia, jota minullekin aikoinaan opetettiin oppikoulussa. Minusta Juankoskenkin puuterminaaliasia kannattaa ottaa rohkeasti uudelleen tapetille, koska maailma on monella tapaa muuttunut vuodesta 2009. Innokas Anne Berner on jo ennakkoluulottomasti ryhtynyt paneutumaan noihin liikenneasioihin. Tässä yhteydessä Anne on rohkeasti puhunut myös esim. valtionrautateiden monopoliaseman purkamisesta jopa henkilöliikenteessä. Tavaraliikenteessähän tämä on jo käsittääkseni purettu. Näissä selvityksissään Anne Berner on kiinnittänyt huomiota mm. Suomen infraverkostoon liittyviin korkeisiin korjausvelkoihin. Tässä yhteydessä myös Trafi on tullut äskettäin ulos kuorestaan ja todennut, että jostain kumman syystä Suomen maanteiden betonisillatkin sortuu puolta lyhyemmässä ajassa kuin muissa maissa. Jostain syystä tällainenkin asia on tullut Suomen monopoliviranomaisille yllätyksenä. Eihän tämä voi olla mikään yllätys. Suomessa ei osata tehdä kestävää sementtiä. Eiköhän syynä ole se, että VTT:n betonilaboratoriossa ei tunneta betonia tai betonin hydrataatioveden vaikutusta. Sehän tiedetään kuitenkin, että betonia on tehty jo satoja vuosia, mutta Suomessa betoniteollisuuskin on kartelli- ja monopolisoitunut, jolloin ei välttämättä ole ollut tarvetta paneutua sellaisiin pikku asioihin kuin betonin kestävyys, koska betonin kysyntä on ollut turvattu. Voi olla niinkin, että Suomen infra- ja muussa rakentamisessa korkeat korjausvelat johtuvat ainakin osaltaan siitä, että meidän rakentamisen normeissa on vakavia puutteita, jotka ovat johtaneet siihen, että ns. suhteelliset korjausvelat meillä ovat selvästi suuremmat kuin esim. Ruotsissa ja Saksassa. Puuterminaalikysymystä voidaan ja pitääkin tarkastella nykypäivänä esim. Trafin valvoman autojen katsastustoiminnan näkökulmasta. Kaikki minun ikäiseni autoilijat ja liikennöitsijät muistavat ennen niin pelätyn katsastustoiminnan, johon liittyi ensinnäkin pitkät jonot ja asiakkaiden jatkuva aiheeton kyykyttäminen. Tilanne on kuitenkin onneksi muuttunut ja nykyään katsastuskonttoreiden edessä ei jonoja enää näe. Minunkin kohdallani on Espoossa vajaan 5 km säteellä ainakin 10 katsastuskonttoria, jonne pääsee heti tarpeen ilmaannuttua. Katsastuskonttorit nykyään jopa markkinoivat palvelujaan. Nykyajassa pieni tai vähän suurempikin puuterminaali ei ole mikään avaruuslaiva tai moderni sellutehdas. Puuterminaalissahan vain lastataan erilaisia puutavaralajeja junaan. Niinpä puuterminaalien rakentaminen voidaan nykypäivänä yksityistää. Puuterminaalien hoito voidaan tietysti myös yksityistää ja aivan hyvin antaa esim. mamujen hoitoon. Mikä olisikaan sen hienompaa kuin esim. mamujen hoitama oma yksityinen puutavaraterminaali. Olkoonkin sitten vaikka autioituvassa Kuopion Juankosken sivukylässä. Ystävälleni Eerolle voisin todeta tässä yhteydessä, että eihän puuterminaali Juankosken autiokylässä voi enää ketään häiritäään ainakaan melulla ja saahan terminaalin aidattua samaan tapaan kuin Espoossa aidataan moottoriteitäkin aivan asutuksen vieressä. Jos virolainen pystyy tarkistamaan katsastuskonttorilla auton voimassa olevien säännösten mukaan Suomessa, niin totta kai mamut ja muutkin työkykyiset ihmiset pystyvät lastaamaan puita tai haketta junanvaunuihin annettujen säännösten mukaan missä tahansa terminaalissa. Jos terminaali on vielä mamujen hoidossa, niin minä veikkaan, että terminaalissa ei kovin paljon kysellä rasvaisilta AKT:n miehiltä yleissitovien TES-sopimusten perään, mutta totta kai työmies on ihonväristä ja etnisestä taustastaan riippumatta palkkansa ansainnut. Epäilen sitä, että isot metsäyhtiötkin haluavat nähdä kilpailua myös puuterminaaleissa. Senhän me kaikki tiedämme, että metsäyhtiöt ovat joutuneet viilaamaan esim. puunhankinnassaan joka ikisen sentin, jotta toiminta olisi Suomessa ylipäätään kannattavaa. Tiedossani on myös, että tämä viilaaminen on vienyt monen kuljetus- ja korjuuyrittäjän aivan kestämisen äärirajoille ja jopa ylikin. SAK:n rasvanahkat ja muut poliittiset agitaattorit, jotka innolla ovat taas hyökänneet EK:n Mattilan palkkapuheiden kimppuun ovat todella ulkona kuin lumiukot esim. kuljetus- ja korjuualan nykyisistä ongelmista. Ihmettelen, että Terra Sipiläkin on yhtynyt tähän laulukuoroon, kun eilenkin taas tuli viimeisimmät Tilastotoimiston tiedot siitä, että viime vuonnakin Suomen vaihtotase vain jatkoi heikenemistään. |
||