Keskustelu
| nilsiäläinen | Arkistohelmiä | 30.3.2017 21.29 |
| Vois kaikki juankoskelaiset katsoa youtubesta tämän kahdeksankymmenluvun alkupuolelta olevan dokumentin Karpolla on asiaa. Nyt maantielle. Siinä perusnilsiäläinen toteaa ykskantaan mitenkä juankoskelaiset vierailivat Nilsiässä, sillonko ei vielä Kaavilla ollu Alkoa. Sittemmin kun Kaaville laitettiin Alko, juankoskelaistenkin matka ihanaan a kauppaan lyheni puolella. Ja sitten, kaikkein parasta.. Juankoski julistautui kaupungiksi 1998. Jo alusta alkaen Juankaupunki nautti sitä ainutlaatuista olemassaoloaan olla ainut kaupunki suomessa, jossa ei oo omaa alkoa. Kaavilaiset ja nilsiäläiset olivat tietenkin vähän ylpeitä siitä, mikä tämmönen kaupunki on, ei oo viinakauppaa. Nilsiässä oli jo entuudestaan ja Kaavillekkin avattiin alko. Eikä tullu suomen historiassa toista kaupunkia juankosken jälken, jossa ei ollu alkoa. Herra kaupunginjohtaja kangasperkiö kävi yhteydenottoja jopa ministeriöön saakka, saadakseen alkon juankaupunkiin. Eipä sitä annettu. Jokaisella kuntalaisella on alle 40 km matka lähimpään a kauppaan. Eipä sitä kauppaa koskaan tullut. Nythän juakoskelaiset voivat aivan syystäkin rämpsytellä henkseleitään. Nyt meilläkin on alko. Vaikkakin kuntanaittamisen myötä. Edelleen lähimpänä Kaavilla ja naapurikaupunginosassamme Nilsiässä ja kuntakeskuksessamme Kuopiossa. On se nyt olla hienoa, ko meilläkin on a kauppa |
||
| alkoholitarkastaja | Re: Arkistohelmiä | 31.3.2017 16.25 |
| Aina on syy ja seuraus. Nimimerkki nilsiäläinen on näköjään löytänyt juurisyyn siihen, miksi Juankosken kaupunki on hävinnyt maailman kartalta. Näköjään jo vuonna 1998 Karpo oli pannut merkille, että Juankoski oli ainoa kaupunki, jossa ei ollut ns. Pitkäripaista. Eihän Erkkikään pidä sellaista kyläpahasta kaupunkina, jossa ei ole Pitkäripaista. Nykyään Alkolla on jo 414 Pitkäripaista tai jakeluasemaa ympäri Suomea. Se on tunnettu tosiasia, että Pitkäripaisen puuttuminenhan kylässä johtaa monenlaisiin ongelmiin, joista voidaan mainita synkkämielisyys, kohonnut taipumus sydän- ja verisuonitauteihin, erityisesti viikonloppuisin tapahtuva raskas humalahakuinen ryyppääminen, väkivaltarikokset sekä pontikan keitto, laiton viinakauppa ja muu humalapäissä tehty rötöstely. Sillekin on syynsä, että Juankoskelle ei koskaan Pitkäripaista tullut. Sitä ei vaan koskaan ole suoraan sanottu. Tietysti se johtuu siitä, että Juankosken kaupungissa oli aina kepuloisten ehdoton määräenemmistö valtuustossa, jolloin on tietysti ollut mahdotonta edes ajatella sitä, että kepuloiset olisivat vakavasti joukolla lähteneet vaatimaan sitä, että kaupunkiin pitää ehdottomasti saada Pitkäripainen. Sellainen ei tietysti riitä, että Esteri Kangasveijari yksinään on joutunut lähtemään Juankoskelle Pitkäripaista puhumaan. Kyllä lähetystössä olisi pitänyt olla mukana vahvemmat voimat, niin asia olisi jo aikaa sitten saatu järjestykseen. Nyt on turha nilsiäläisenkään iloita, että Juankoskellakin on oma Pitkäripainen, kun oma Juankosken Pitkäripainen on edelleen 40-60 km päässä. Miksi sitten kepuloiset ovat vastustaneet Pitkäripaisen hankintaa Juankoskelle? Tietenkin siksi, että kepuloisten tupailloissa on vuodesta toiseen luettu Santeri Alkion ikivanhoja vuodatuksia viinan kiroista, joille taas löytyy juurisyy. Tiettävästi Santeri Alkion isä oli juoppolalli, josta geenien perusteella voidaan päätellä, että Santerilla oli samanlaiset alkoholismiin taipuvaiset geenit. Mahdollista on sekin, että Santeri oli itse vielä ns. kaappijuoppo, vaikka olikin tunnettu raittiusmies, joka kiivaasti ajoi Suomeen kieltolakiakin. Nykyään moni lestadiolainenkin on jo tullut kaapista ulos ja kertonut aivan yllättäviä pitkään vaiettuja asioita lestadiolaistenkin elämästä. Nyt näyttää siltä, että kepuloisten Sote Rehula on tekemässä pieniä uudistuksia Suomen täysin kalkkeutuneeseen alkoholilakiin. Vähitellen saatetaan höllentää sääntelyä, mutta kyllä Suomessa on vielä pitkä matka siihen, että kepuloinen uskaltaa karistaa alkoholiin liittyvän Santeri Alkion olkapäille nostaman apinan pois. Alkoholi on kepuloiselle ns. omantunnon kysymys eli henkisesti sama asia kuin uskonto. Viimeaikaisen keskustelun yhteydessä on käynyt ilmi sekin, että kepuloisten Pekka Puskan aikana THL:n alkoholiin liittyvien tutkimusten tulokset ovat joutuneet jo Ruotsissa Systembolagetinkin käsiin, joka on jo tehnyt suomalaisten humalahakuisesta alkoholinkäytöstä ennen kuulumattoman valituksen EU:n komissiollekin. Voiko tämän hullumpaa alkoholipoliittista keskustelua Suomessa enää käydä. Olisiko THL:nkin jo korkea aika alkaa puhumaan moniarvoisesti alkoholijuomien valmistuksesta, erilaisista alkoholijuomista, niiden jakelusta ja kaupasta sekä tietysti alkoholin käytön positiivisista ja negatiivisista yksilökohtaisista ja kansantaloudellisistakin vaikutuksista. Tuskin missään muussa maassa on niin ahdistunutta alkoholipoliittista keskustelua kuin Suomessa. Tietääkseni islaminuskoisissa maissa alkoholin käyttö on kokonaan kielletty, mutta ei kai me Kepulandiassakaan varmaan haluta samalle tasolle mennä, jonne nuo intomieliset alkolivapaat ISISin kaulojen katkojat ja lasten raiskaajat ovat omassa uskossaan vajonneet. Kaikeksi huipuksi on selvinnyt vielä sekin, että suomalainen tyypillisesti ryyppää eniten, kun pääsee ankeasta Suomesta Ruotsiin tai Viroon laivalla. Kuitenkin on käynyt ilmi myös se, että kyllä se ruotsalainenkin nainen osaa laivalla ryypätä, kun eräskin kännissä ollut hieno ruotsalaisrouva tavattiin alasti laivan yökerhossa pöydän alta pyöriskelemästä omassa paskassaan ja oksennuksessaan ja lopulta vietiin lakanaan käärittynä omaan hyttiinsä miettimään alkoholin kohtuullista käyttöä. |
||
| nilsiäläinen | Re: Arkistohelmiä | 31.3.2017 17.20 |
| Lisää arkistohelmiä. Olipa jo melkein unholaan jäänynnä meijän nilsiäläisten oma öljysheikki. Sattumoisin, etsiessäni yhtä, elikkä toista juttua, tupe pölläytti naamalle arkistopätkän 80- luvun puolvälissä Hannu Karpon jutun öljysheikistä. Ol se mukavakun täälläkkii savon sydämessä on oma öljysheikki. Muistin virkistämiseks vilikaskaa Karpon dokumentti ja ihmetelkää, mitenkä se rakkaus rehotti sillonnii tiälläkkii, savon syvänmailla. |
||