Keskustelu
| Vieläkö näitä tupeloijia Juankoskelta Kuopion valtuustoon | Savon Sanomat uutisoi | 31.3.2017 14.46 |
| Juankosken tilikauden tulos reilusti ennakoitua huonompi - alijäämää noin 2,5 miljoonaa Juankosken kaupungin tilikauden 2016 tulos on noin 2,5 miljoonaa euroa alijääminen. Tulos on jopa noin 1,6 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen ei usko, että Juankosken tilanne rasittaa Kuopion taloutta siten, että siitä aiheutuisi Kuopiolle ylimääräisiä säästöpaineita. Kuntatalous varmasti pysyy tiukkana muutenkin. Juankosken talous ei vaikuta Kuopion palveluihin juuta eikä jaata. Parosen mukaan Juankosken kunnallistekniikkaan ja infrastruktuuriin liittyen voi tulla esiin asioita, jotka on vuosien mittaan laitettava kuntoon, mutta ne ovat Kuopion mittakaavassa hoidettavissa olevia asioita. Minun aikanani tapahtuneista viidestä kuntaliitoksesta Juankosken kuntaliitos on taloudellisesti raskain. Siitä huolimatta en ylimitoittaisi ongelmaa. Toimintakulut olivat Juankoskella alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 0,4 miljoonaa euroa suuremmat. Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat noin 0,5 miljoonaa euroa. Toimintakate oli vain 0,16 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompi, kun taas verotuloja saatiin 0,67 miljoonaa euroa arvioitua heikommin. Paronen arvelee, että ennakoitua pienempi verokertymä johtui Juankosken ongelmallisesta työllisyystilanteesta. Juankosken konsernitilinpäätös oli noin 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen kertynyttä alijäämää Juankoskella oli tilinpäätöksessä noin 13 miljoonaa euroa ja konsernitilinpäätöksessä 15,6 miljoonaa euroa. Kuopion kaupungin tilikauden tulos oli 5,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä on 111,2 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden tulos oli puolestaan 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää 15,8 miljoonaa euroa. Kuopion kaupungin talous toteutui odotettua paremmin. Toimintakate oli 14,4 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Myös verotuloja ja valtionosuuksia saatiin enemmän kuin mitä talousarviossa ennakoitiin. Vuosikate oli 20,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Kaupungin tulorahoitus oli lähes riittävä kattamaan investoinnit. Kaupungin velkamäärä kasvoi vain 0,3 miljoonaa euroa. Kuopion kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksiä kokouksessaan 3.4. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Savon Sanomat uutisoi | 31.3.2017 15.29 |
| Aika huonosti meni, vaikka mitään ihmeitä ei tehtykään. Tirkkosen ja Konttisen valtakaudet olivat heikompia kuin keskustavetoiset vuodet. Tulos kertoo, että varoprosentilla 26,5 olisi saavutettu 0-tulos. Juankoski pystyi viimeisen valtuustokauden aikana tekemään parin takaustakaiskun suuruisen kuprun. Oli siinä huomenlahjaa Kuopiolle. Paronen jätti kaupunginjohtajan tehtävät. Niin raskaasti hän otti epäonnistumisensa Juankosken liittymistä Kuopioon esitettyään. Kyllähän mekin aikanaan korjattiin Muuruveden koulun opettajanhuoneen vessat ennnen Juankoskeen liittymistä, mutta en ole huomannut, että näillä miljoonilla olisi mitään hyvää saatu aikaan. Tekonurmikentänkin teki Juankosken Pyrkivä ja Muuruveden Mantun korjaus tapahtui talkoilla. |
||
| Melkoisia tunareita | Re: Savon Sanomat uutisoi | 31.3.2017 16.06 |
| Niinpä. Olisiko aika myös myöntää Juankosken keskustan virallisen äänen, että keskustan ehdokkaita jotka tupeloivat demareiden ja perussuomalaisten rinnalla Juankosken perikatoon ei tulisi valita Kuopion valtuustoon. Keskustalla ei taida olla ehdolla kuin yksi ehdokas, joka ei ollut tupeloimassa Juankoskea suohon, Jäljelle ei siis jää montakaan ehdokasta, joita juankoskelaisten pitäisi äänestää. Tupeloivat ovat näyttönsä kyllä antaneet. Väki karkaa ken suinkin vain voi ja kiinteistöt eivät mene Juankoskella kaupaksi vaikka puoli ilman antaisi. Joten nyt jos koskaan olisi äänestäjillä näpäytyksen paikka. Nyt pitäisi pistää keskustan pajuvitsamiehen pajuvitsa viuhumaan. |
||
| pv | Re: Savon Sanomat uutisoi | 31.3.2017 16.36 |
| Moro, jätin kaupunginjohtajasta epäluottamuslauseen, jota kukaan muu ei kannattanut. Vaadin Säyneisen koulun jatkamista, mutta se lakkautettiin keskustapuolueen ja demareiden, kokoomuksen ja Ps:n päätöksellä. Miettikääpäs, miksi silti tuli alijäämää, vaikka Säyneisen koulu lakkautettiin. Miksi paraskuntoisin koulu lakkautettiin juuri ennen kuntaliitosta. Miksi keskuskeittiö jatkoi tappioiden tekemistä. Miksi kaupungin johtavien viranhaltijoiden määrää ei leikattu, kun Juankoskella oli esim. 5 teknisen toimen johtavaa viranhaltijaa, kun vielä 2011 oli vain yksi. Miksi Juankoskella oli kolme johtavaa viranhaltijajohtajaa johtamassa kuntaa. Miksi vain pienipalkkaisia työntekijöitä irtisanottiin. Miksi Juankosken sosiaalitoimea ja taloutta ei saatu koskaan määriteltyyn kuntoon-- koska oli asiakkaita ja alibudjetointi jatkui vuosi vuodelta. Miksi veromäärien määrää ylimitoitettiin ja keksittiin aina ns. hyvä talousarvio-- ettei jouduttaisi lakkauttamaan johtavia virkoja. Miksi yliinvestoitiin vuonna 2010 esim. keskuskeittiöhankkeeseen n. 5 miljoonaa euroa. Miksi ei kilpailutettu lakipalveluja, rakennussuunnittelua, sosiaalipalveluostoja ym. Tämä lista jatkuu, mutta en nyt jaksa kirjoittaa enempää-- olen niin monta kertonut, että miksi ei ollut halua tehdä muutoksia-- kun kaikki tiesivät, että Kuopio maksaa, eikä ymmärretty, että olemme kuopiolaisia. |
||
| Pekka V | Re: Savon Sanomat uutisoi | 31.3.2017 17.37 |
| YLE Kuopion kaupungin viime vuoden tulos on ennakoitua parempi, vaikkakin alijäämäinen. Tilikauden tulos on poistojen jälkeen noin 5,8 miljoonaa euroa miinuksella, kun budjetoitu alijäämä oli noin 20 miljoonaa. Arvioitua parempi tulos johtuu talousarviopäällikkö Pirjo Salmelaisen mukaan menokurista sekä ennakoitua suuremmista verotuloista ja valtionosuuksista. Sen sijaan Kuopioon liittyneen Juankosken kaupungin talous toteutui odotettua huonommin. Juankosken viime vuoden tilinpäätös on 2,5 miljoonaa euroa miinuksella, mikä on noin 1,6 miljoonaa euroa heikompi tulos kuin alkuperäisessä talousarviossa. Esimerkiksi verotulot toteutuivat Juankoskella arvioitua huonommin. Juankoskella on kertynyt aikaisemmilta vuosilta alijäämää noin 13 miljoonaa euroa, mikä myös siirtyy Kuopion kaupungin harteille. Kuopion kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätösasioita kokouksessaan maanantaina 3. huhtikuuta. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Savon Sanomat uutisoi | 1.4.2017 4.07 |
| Nimimerkille "melkoisia tunareita" voisin vastata niinkuin jo olen aiikaisemminkin vastannut. Kätensä lianneita ei pidä äänestää uudelleen. Sitä varten on vaalit, että kyvyttömät ja epäonnistuneet vaihdetaan uusiin. Jouko esimerkiksi on ollut aivan hiljaa. Hän haluaa mittauttaa keskustan linjan suosion. Ihmiset saavat lausua vapaasti tuomionsa tai kiitoksensa. Onneksi jokaisessa puolueessa on riittävästi vaihtoehtoja. Keskustan juankoskelaisissa tosin on vain yksi, joka ei ollut näossä takaussotkuissa mukana. Se oli tämä poika, jonka nimi ei ole vieläkään tarttunut mieleeni. Mutta hän onreipas poika eikä ole vielä mihinkään pahaan sotkeutunut Ja o.han siellä näitä muita. Nilsiän Tapio Tolppanen ja Jaakko Leskinen ovat kelpo miehiä molemmat. |
||
| Minä ainakin muistan | Re: Savon Sanomat uutisoi | 1.4.2017 14.11 |
| Nyt kuulostaa hyvältä kun virallinen ääni toteaa. "Kätensä lianneita ei pidä äänestää uudelleen. Sitä varten on vaalit, että kyvyttömät ja epäonnistuneet vaihdetaan uusiin." Nyt jos koskaan on vaihtamisen paikka jos Juankoskelta ei löydy ehdokasta siitä joukosta , jotka eivät ole "kätensä lianneita" niin äänestäkää vaikka sitten Nilsiäläisiä, kuten keskustan virallinen ääni esittää, muuta ei tosiaan noita pikapäättäjiä. Noita täysiä tupeksijoita jotka pistivät Juankosken sellaiseen kurimukseen, jota ei vielä olisi reilut kymmenen vuotta sitten kukaan uskonut, millaiseen rakoseen nämä pikapäättäjät niin hyvin voivan kunnan ajavat. Monet noista varsinaista tupeksijoista ja pajuvitsan heiluttajista älysivät jo itsekin jättäytyä pois näistä vaaleista. Kuten tällä saitilla aiemmin moneen kertaan PV on kertonut selvästi mistä johtui se, että Juankoski menetti itsenäisyytensä. Ellei näitä hummeriveljiä olisi Juankosken valtuustossa ollut, Juankoski olisi nyt Koillis- Savon keskus. Jos ei olisi päästetty varsinaisia tunareita ruoriin ja tunaroimaan takauksineen, keskuskeittiöineen ja Vuotjärven tien kunnostuslupauksineen. Voi että harmittaa nyt kun vuosikymmenet kotiaan rakentaneet syystä tai toisesta joutuvat luopumaan kiinteistöistään pilkkahintaa. Monesti myyntihinnalla ei saa esim. Kuopiosta yksiötä vaikka reilun 100m2 talonsa myy järvenrannalta Juankoskelta. Tosi harmillista, joten äänestäkää ja muistakaa äänestää siten kuin keskustan virallinen ääni toteaa. Älkää äänestäkö" Kätensä lianneita" tämä on hyvin sanottu keskustan viralliselta ääneltä hänen poliittisesta kannastaan riippumatta. |
||
| kysynpä vaan | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 8.57 |
| Olihan tuo kokous muutenkin mieliinpainuva. Juankosken virkaeliitti yritti näet uittaa talousarvioon täysin avoimen piikin koskien turvapaikanhakoijoiden sijoittamista paikkakunnalle... Paljonkohan alijäämä olisi ollut jos tuo meni läpi? |
||
| PV | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 10.44 |
| Moro, näköjään sivuston pitäjä ei hyväksy joitain linkkejä ja automaattisesti poistaa ne. Kuitenkin on varsin mielenkiintoista hankkia käsiinsä esim. Säyneisen koulua koskevat hallituksen kokouspöytäkirjat. Siinä todetaan ne syyt, mitkä eri puolueiden puheenjohtajat keksivät lakkauttaessaan Säyneisen koulun. Mutta kaikki lähti siitä, että tietyt poliittiset piirit eivät hyväksyneet pieniä kouluja. Asiasta kanneltiin hyvien kyläläisten kanssa viranomaiselle, mutta sivistystoimi ja kaupunginhallitus katsoi, että taloudelliset seikat painoivat asiassa eniten ja vielä erittäin kyseenalaiset talousselvitykset. Tosiasiahan on se, että koulussa olisi tällä hetkellä n. 50 oppilasta, ja lisää olisi tulossa; koulu on edelleen parhaimmassa kunnossa Juankosken kaikista kouluista ja taloudellisesti koulun lakkauttamisesta ei olisi , eikä taloudellisesti hyötynyt Juankoski senttiäkään, pikemminkin päinvastoin. |
||
| Konttinen | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 10.51 |
| Tottapa Pekka puhut.Olisin ollut valmis tappelemaan Säyneisen koulun puolesta jos sen oppilasluku olisi alkanut numerolla kaksi (2) Muistat varmaan kun kerroin tämän kyläläisten kuulemisillassa. Oli kuitenkin jossain päätetty, että persujen kanssa ei tehdä yhteistyötä. No, sen hinta oli koulun lakkautus... |
||
| kyläläinen | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 11.50 |
| Säyneisen koulun oppilasmäärä oli lakkautushetkellä 32. Nyt olisi muuttanut noin 15 uutta kouluikäistä lasta lisää. Lisäksi Kuopio aikoo lakkauttaa Palonurmen koulun, jonka oppilaat olisivat voineet tulla Juankoskelle. Tämän Pekka voi ainakin vahvistaa. |
||
| J.r. | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 12.01 |
| Ei alkanut siis kakkosella, vaan alkoi kolmosella. Sitähän Konttinen sanoi, että kakkosella olisi pitänyt alkaa. |
||
| niin | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 12.19 |
| Viimeisenä lukuvuonna Säyneisenkoulussa ja koulun viimeiseessä koulujuhlassa oli 16 oppilasta,josta löytyi oikein kuva Koillis-savo lehdestä. Nämä 16 oppilasta olivat kuudella eriluokka asteella,kun 3-luokalla ei ollut yhtään oppilasta |
||
| PV | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 12.20 |
| Moro, surkuhupaisinta tässä asiassa on se, että kun Säyneisen koulu lakkautettiin näitä nimellisiä menoja laskettiin vain sivistystoimen kautta. Menopuolta ei laskettu kuljetus, taksiajoneuvojen korotettujen maksujen myötä; ei laskettu teknisen toimen tappioita, siis yli 150,000 euroa, jotka lasketaan siten, että pihatöitäja muita teknisiä urakoita tekniselle toimelle ei saatu sivistystoimelta. Samalla kuitenkin esim. lämmityskustannukset ovat pysyneet samana, koska koulua on pidetty lämpimänä ja pihamaita kuitenkin on jouduttu siivoamaan, koska koulunopettajien rivitalossa asuu ihmisiä. Se, että siellä olisi pidetty koulua, ei olisi taloudellisesti merkinnyt euroakaan, pikemminkin olisi mahdollisesti keventänyt kustannuksia. Säyneisen koulun lakkauttaminen oli sitä samaa luokkaa, kuin niin moni Juankosken päätöshistoria--peräsin edelle puuhun. Kun Säyneisen koulu lakkautettiin, erosin koalitiosta, sillä koulun säilyttäminen oli kynnyskysymys vuoden 2012 vaaleissa. |
||
| Konttinen | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 14.55 |
| Palautetaanpa vielä kerran mieliin, mitä Juankosken kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.10.2015 tapahtui. Lainaus pöytäkirjasta: "Maarit Riekkisen esityksestä yksimielisesti muutettiin talousarvion in vestoin ti osas sa s. 64 kohta 9525 Matkailu/virkistys/viihtyvyys ympäristöinv. v. 2017 kohta kuulumaan suunnittelu ja rakentaminen. Mika Wallius esitti, ettei talousarvio 2016 hyväksytä täl lai se naan, vaan esitämme sen uudelleen palauttamista valmisteluun ja niin ettei alijäämää synny. Esitämme jätettäväksi pöydälle. Erkki Nieminen kannatti Mika Walliuksen tekemää esitystä. Puheenjohtaja rajasi keskustelun koskemaan pöydällepanoesitystä. Leena Partanen esitti että pidetään neuvottelutauko. Reijo Pirinen kannatti Leena Partasen tekemää esitystä. Puheenjohtaja ilmoitti että pidetään neuvottelutauko ja kokous kes key tettiin klo 12:00 - 12:20 väliseksi ajaksi. Kokousta jatkettiin ja todettiin, että Pekka Vartiainen ja Rauno Kettunen olivat poistuneet kokouksesta tauon aikana klo 12:00. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu pöydällepanoesitys suo ri te taan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat asian kä- sit te lyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat asian jättämistä pöy däl le äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 17 "jaa" ääntä, 7 "ei" ääntä, yksi äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa. Äänestyslista on liitteenä nro 19. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Tirkkosen esityksestä yksimielisesti päätettiin, että s. 18 kappale "Valtuudet talousarvioon sisältymättömien äkillisten tilanteiden käynnistämiseksi" poistetaan. Reijo Pirisen esityksestä yksimielisesti lisättiin s. 32 täydennys, että elinkeinoasiamiehen työpanoksesta puolet myydään Sydän Savon maaseutupalveluille ja yritysasiamiehen työpanoksesta puolet myydään Kuopion kaupungille. Elinkeinoasiamies esittelin elinkeinotoimen tavoitteita. Reijo Pirisen esityksestä hyväksyttiin yksimielisesti ponsi: nuorisotoimen nykyisen nuorisotilojen valvojan määräaikainen toimi vakinaistetaan ja asia viedään yhdistysmishallituksen käsittelyyn, joka lisättiin s. 50. Sari Vuorisen esityksestä teknisenä korjauksena lisättiin sisällysluetteloon s. 2 Koulutoimi. Sovittiin, että jokaisen hallintokunnan loppuun lisätään selvitys vakinaisen henkilöstön määrästä. JUANKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 42 Kaupunginhallitus § 232 19.10.2015 Kaupunginvaltuusto § 20 27.10.2015 Pöytäkirjan tarkastajat: Mika Wallius esitti, että talousarvioesitystä ei hyväksytä tässä muodossa. Eeva Konttinen kannatti Mika Walliuksen tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat Mika Walliuksen tekemää esitystä äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 20 "jaa" ääntä ja viisi "ei" ääntä kaksi oli poissa Äänestyslista on liitteenä nro 20. Eeva Konttinen poistui kokouksesta klo 13.10. Puheenjohtaja totesi, että vuoden 2016 talousarvio on hyväksytty edellä esitetyillä tekstimuutoksilla ja ponsiesityksellä täydenettynä." Todettakoon lopuksi, että perussuomalaisten valtuustoryhmä olisi palauttanut esityksen uudelleen valmisteluun. Lisäksi on syytä tietää, että Juankosken virkamieseliitti yritti avata piikin ilman ylärajaa ns. "äkillisille tilanteille". Se olisi käytännössä tarkoittanut vastaanottokeskuksen tai keskusten perustamista vararikossa olevaan kuntaan. Valtuusto torjui sen: "Veijo Tirkkosen esityksestä yksimielisesti päätettiin, että s. 18 kappale "Valtuudet talousarvioon sisältymättömien äkillisten tilanteiden käynnistämiseksi" poistetaan." Tässä vaiheessa demareilla oli vielä rotia ja ymmärrystä toisin kuin kesäkuussa 2016, jolloin väen väkisin koetetiin ajaa Suonenjoella vaikeuksiin joutunut turvapaikanhakijoiden ryhmä-koti Juankoskelle. Perussuomalaiset ja Pekka Vartiainen tekivät valituksen koska katsoivat hankkeeseen sisältyvän kotouttamisohjelman olevan lainvastaisen. Kotouttamisohjelma oli hätäisesti kopioitu Suonenjoen mallista eikä se sisältänyt esimerkiksi lain mukaista arviointia paikkakunnan soveltuvuudesta tarkoitukseen. Itse kysyin useampaa kertaan, miksi emme noudata Kuopion mallia. Olimmehan tekemässä kuntaliitosta Kuopioon emmekä Suonenjokeen! |
||
| PV | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 15.09 |
| Moro, näin se meni. Kiitos Perussuomalaisten, tämä pikapäätös laadittiin yhteisellä KD-PS sopimuksella ja siitä kiitos valtuuston puheenjohtaja Konttiselle. |
||
| Konttinen | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 17.18 |
| Näin se meni. Senkin muistan, että Vartiainen kävi ilmoittamassa valtuuston puheenjohtajalle poistuvansa kokouksesta perustellusta syystä - Kettusen havaittiin poistuneen... Sittemmin tuo valitus vedettiin vuoden vaihduttua pois, Kuopio saa nyt harkintansa mukaan ja lainmukaisen kotouttamisohjelman puitteissa sijoittaa entisen Juankosken alueelle turvapaikan saaneita kuten parhaakseen näkee. Vielä ei ole tullut muuta kuin pysäköintimerkkeihin lisäkilpiä.... |
||
| vaalitarkkailija | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 18.14 |
| Jotta totuus ei unohtuisi, niin täytyy todeta, että New Stroms Oy teki Säyneisen kyläkoulun lakkauttamista koskevasta valtuuston 30.12.2014 tekemästä päätöksestä 46 § ensin oikaisuvaatimuksen ja sitten 28.01.2015 myös kunnallisvalituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Myöhemmin hallinto-oikeus hylkäsi NS:n tekemän kunnallisvalituksen, eikä NS halunnut enää lähteä uhraamaan omia varojaan valittamalla hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:een. NS arveli myös, että jatkovalittaminen KHO:een on turhaa, koska Suomessa on viimeisen 20 vuoden aikana lakkautettu poliittisen päätöksenteon varjolla yli 1000 koulua ja erityisen rankalla kädellä on suljettu sellaisia kouluja, joiden oppilasmäärät ovat olleet alle 50 oppilasta. Erittäin monissa tapauksissa esim. kyläkoulujen lakkauttamista ei kuitenkaan voida perustella pelkän koulukustannuksen perusteella, koska esim. kyläkouluilla on monia sellaisia arvoja, jotka eivät näy pelkissä koulun käyttökustannuksissa. Koulut ovat hyvin keskeisiä mm. kylien ja kuntien elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta. Siis tietysti myös koulujen oppilasmäärien kehityksen kannalta. Tällaiset oleelliset asiat eivät kuitenkaan valitettavasti näy tavallisessa kouluviranomaisten tekemissä koulun kapeakatseisissa käyttökustannuslaskelmissa. Kysymyksessä ei ole pelkästään juankoskinen ilmiö, vaan koko maata näivettävä ns. autiokylätauti, jota voidaan kuvata myös ilmauksella näköalattomuus ja visioiden puute. Ja juuri näistä syystä NS päättikin laatia kunnollisen selvityksen Säyneisen kyläkoulusta päätöksentekoa varten ja tarpeen mukaan tehdä myös koulua koskevasta päätöksestä kunnallisvalituksen, mikäli Säyneisen kyläkoulu päätettäisiin lakkauttaa pelkän poliittisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella. NS:n laatimassa kunnallisvalituksessa oli yksityiskohtaisten taloudellisten laskelmien avulla näytetty, että Säyneisen koulun säilyttäminen olisikin ollut Juankosken kaupungin kannalta kaikin puolin koulun lakkauttamista edullisempi taloudellinen vaihtoehto. Säyneisen koulun lakkauttajat esittivät päätöksentekoa varten täysin virheellisillä laskelmillaan Säyneisen ja Juantehtaan koulujen osalta seuraavat oppilaskohtaiset kustannukset: - Säyneisen koulu 18 000 euro/oppilas - Juantehtaan koulu 8 500 euroa/oppilas Todelliset kustannukset olivat kuitenkin seuraavat: - Säyneisen koulu 5 033 euroa/oppilas - Juantehtaan koulu 6 248 euroa/oppilas Yo. laskelmien perusteella nähdään, että ns. viralliset koulujen käyttökustannukset Säyneisen koulun kohdalla olivat yli kolminkertaiset todellisiin kustannuksiin verrattuna. Juantehtaan koulun osalta virallinen käyttökustannus oli sen sijaan jo huomattavasti lähempänä totuutta, mutta kuitenkin selvästi todellista koulukustannusta suurempi. Konttisen yllä esittämät höpinät Säyneisen koulun säilyttämisen puolesta hartiavoimin uurastaneelle Moro Pekalle voidaan jättää omaan arvoonsa. Konttiselle ei ollut tätä päätöstä Säyneisen koulun lakkauttamista koskevaa päätöstä tehtäessä mielessään mikään muu kuin noudattaa jo aiemmin Erika Suomisen syntymäpäivähaastattelussaan ilmoittamaa mantraa. Erika oli kertonut lehdistöön, että Säyneisen hyvä kyläkoulu on lopetettava ja koulutuspalvelut keskitettävä Juankosken keskustaan, jonne oli myös jo rakennettu kepuloisten kauan himoitsema kallis ja raskaasti tappiollinen Sillikuukki Muistutuskeittiö. Erika myös kertoi olleensa niiden laskelmien "äiti", joilla todistettiin Säyneisen koulun korkeat koulutuskustannukset ja iskettiin viimeinen naula Säyneisen hyvän kyläkoulun arkkuun. Juankosken ryvettyneestä entisestä päätöksenteosta antaa hyvän kuvan, kun kaupunginjohtaja Kangasperko hallinto-oikeuteen antamassaan vastineessa piti erittäin pahana sitä, että Juankoskelle rekisteröity NS oli tehnyt perustuslaillisen kunnallisvalituksen Säyneisen kyläkoulun lakkauttamisen osalta. Kangasperkon sepustuksissa hallinto-oikeuteen raskauttava asia oli myös se, että NS:n toimihenkilöt eivät asuneet Juankoskella, eikä yhtiö vielä ollut käynnistänyt laajempaa liiketoimintaa Juankoskella. Kangasperko ei kuitenkaan kirjoittaessaan tällaisia satuja hallinto-oikeuteen tietenkään muistanut mainita sitä, että Premium Boardin uusi tehtaanpatruuna Valerie Samoriz ei myöskään ollut vielä 2014 muuttanut asumaan Juankoskelle, vaikka oli näin kertonut jo keväällä 2011 Kangasperkolle ja myös koko Suomen lehdistölle tekevänsä niin, jos Juankosken kaupunki vain myöntää Premium Boardille 5 milj. euron kaupungin omavelkaisen takauksen. Kangasperko ja muut Juankosken kepuloiset päättäjät (tietysti valtuuston puheenjohtaja Heimo Konttinen myös etunenässä) toivottivat myös Maltalla majailevan Nemea Bankin johtaja Mika Lehdon kiinteistökehitysyhtiö Revestor Oy:n lämpimästi tervetulleeksi Juankoskelle läheiseen yhteistyöhän kaupungin kanssa. Tässä yhteistyössähän kaupunki päätti antaa Revestorille ilmeisesti ainakin 1-2 milj. euron suuruisen lahjuksen, kun luopui Premium Boardin tytäryrityksen omistamiin kiinteistöihin liittyneistä jälkipanteistaan, kun kiinteistöt siirrettiin kilpailuttamatta salaisella kaupalla Revestorille. Nyt kaikkien Juankosken äänestäjien on hyvä muistaa sekin, että ECB on perunut Nemea Bankin toimiluvan ja tässä yhteydessä ilmeisesti myös Revestor ja sen omistaja eli pankkiiri Lehto ja hänen liiketoimintansa joutuvat suurennuslasin alle myös Juankoskella. Tiettävästi Revestorillakaan ei ole ainuttakaan työtekijää Juankosken museokylässä, vaikka siellä olisi nykyään erittäin akuutti tarve aloittaa museokylän aktiivinen kehitystyö, kun Guggenheimin museota ei saatu vuosikausien kovasta väännöstä huolimatta perustettua Helsinkiin. Yrityksen johtohenkilöiden asumista Juankoskella ei siis voida mitenkään pitää edellytyksenä sille, että yrityksen ääntä kuunneltaisiin kunnan päätöksenteossa. Kaikkien Juankosken äänestäjien on hyvä tietää, että näissä Juankosken idioottimaisissa päätöksissä esittelijänä on ollut lähes 100%:sti kaupunginjohtaja tai hallintojohtaja. Viime kunnallisvaaleissa Juankosken kaupunginvaltuustossa oli 27 valtuutettua ja jakautuma oli seuraava: - kepuloiset 12 - demut 5 - persut 5 - vasurit 2 - kristilliset 2 - kokoomus 1 - yhteensä 27 Viime vaaleissa jo iloittiin siitä, että vihdoin kepuloisten ehdoton määräenemmistö valtuustossa murtui. Mutta todellisuudessa mitään muutosta perinteiseen kähmintään ei kuitenkaan tapahtunut, koska Heimo Konttisesta tuli valtuuston puheenjohtaja ja hän yhdessä vaimonsa Eeva Konttisen kanssa ovat kuuluneet persujen ryhmään. Kohtalokkaaksi viimeiselle valtuustokaudelle jäi se, että Eeva Konttinen meni tyhmyyksissään äänestämään Juankosken kaupungin myöntämän laittoman 5 milj. euron takauksen puolesta ja oli vielä äänestämässä mukana, kun Juankosken kaupungin hallitus päätti pyytää jopa perusteetonta poliisitutkintaa, kun NS oli tehnyt täysin perustuslaillisen kunnallisvalituksen Juankosken kaupungin myöntämän laittoman takauksen osalta. Heimo Konttisen kädet näyttävät siis olleen sidottuja koko valtuustokauden ajan laittoman takauksen ja myös vaimonsa typerien päätösten puolustamisen johdosta, josta seurasi se, että kepuloisilla on näyttänyt itse asiassa olleen vielä viimeiselläkin valtuustokaudella ehdoton määräenemmistö valtuustossa eli omat 12 jäsentä plus persuista 2 eli äänistä 51.8%. Tässä näyttää olevankin se juurisyy, miksi Juankosken kaupunki maksoi vuonna 2013 Premium Boardin puolesta irtisanotut Handelsbankenin lainat ja aiheutti veronmaksajille pelkästään tämän laittoman takauksen johdosta korkoineen yli 5.5 miljoonan euron suuruisen taloudellisen tappion. Takaustappion lisäksi on vielä laskettava kaikki muutkin taloudelliset vahingot, jotka ns. Premium Board-seikkailusta aiheutui Juankosken kaupungin asukkaille. Kokonaisuudessaan taloudellisten vahinkojen suuruus onkin ilmeisesti noin 15-20 milj. euroa. Olen täysin samaa mieltä keskustan virallisen äänen kanssa, kun hän on yllä esittänyt alle kopiomani äänestysohjeet Juankosken nykyisille äänestäjille: "Nimimerkille "melkoisia tunareita" voisin vastata niinkuin jo olen aiikaisemminkin vastannut. Kätensä lianneita ei pidä äänestää uudelleen. Sitä varten on vaalit, että kyvyttömät ja epäonnistuneet vaihdetaan uusiin." |
||
| Konttinen | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 18.32 |
| Vastaan sinulla arvoisa vaalitarkkailija kunhan reilusti pistät oikean nimesi esiin. EI taida pokka pitää? |
||
| äänetäjä | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 18.44 |
| On aivan sama kuka on kirjoittaja. Nyt on kysymys asiasta. Riittää, kun puolustat asiaasi. |
||
| vaalitarkkailija | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 19.39 |
| Minulla pokka kyllä kestää eikä tarvitse puolustella mitään. Konttisenkin on hyvä pitää mielessä, että totuus ei pala tulessakaan. Jokainen joka on seurannut tarkalla silmällä Juankosken kaupungin päätöksentekijöiden kähmintöjä Römssyn konkasta lähtien ja jopa sitä ennen, tietää miten asiat ovat menneet. Hallituksen entinen puheenjohtaja Lösö esitelmöi näistä asioista jo melko tyhjentävästi 6.6.2011 Kohti Nousua Seminaarissa. KHO puolestaan totesi 9.2.2012, että kaupungin takausta ei saa laittaa täytäntöön. 22.5.2015 KHO taas totesi useiden vuosien oikeustaistelujen jälkeen, että Juankosken kaupungin on purettava laittomaksi todettu takauspäätös. Lisäksi KHO määräsi 1.9.2015 Juankosken kaupungin purkamaan myös JBOY:n kähmintöjä koskevat päätökset. Olettaisi, että kaupungin valtuuston puheenjohtajan ensimmäisiin tehtäviin kuuluisi noudattaa Suomessa voimassa olevaa lakia, eikä lähteä kyselemään, onko jollakin vaalitarkkailijalla riittävästi pokkaa. Koska Konttinen oli valtuuston puheenjohtaja vuodesta 2012 lähtien, niin kyllä Juankosken veronmaksajilla on oikeus kysyä, miksi Juankosken kaupunginvaltuusto ei ole noudattanut viivyttelemättä Suomen korkeimman hallinto-oikeiden selväsanaisia määräyksiä valtuustokaudella vuosina 2012-2016. Äkkinäinen saattaa kysyä, ovatko KHO:n tekemät lopulliset päätökset vahingossa menneet kaupungin postinjakelussa väärään lokeroon ja kenties siksi jääneet asianmukaista ja laillista käsittelyä vaille - ns. vaiheeseen. |
||
| Kamreerin alku | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 19.42 |
| Muistan virallisen äänen kirjoituksen syyllisten solidaarisuudesta. Hän oli käynyt Brysselin matkallaan avartamassa maailmaansa toisten puoluetoveriensa kanssa. Minkäänlaista vaaraa ei ollut jälkipuheista, kun koko seurue liikkui yhdessä. Tässä Juankosken tapauksessa ovat kaikki puolueet samassa liemessä. Tästä syystä KHO:n päätöksen täytäntöönpano saa odottaa kaikessa rauhassa. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Savon Sanomat uutisoi | 2.4.2017 22.31 |
| Ennakkoäänestys jatkuu. Persuista asialinjalla on Erkki Nieminen. Muuruveden puolessa keskustan ehdokkaita ovat Tapio Tolppanen ja Jaakko Leskinen. Pöytäkirjat kertovat, että Pekka Vartiainen on on paras ehdokas Säyneisestä. Hän on joutunut äärimmäisessä tilanteessa vastustamaan nuorten turvapaikan hakijoiden pääsyä Juankoskelle, koska ei ole vakuuttunut heidän hoitonsa laadusta. Pekka tahtoisi antaa pakolaisillekin parasta laatua. Salme Harjunen on myös hyvä. Kokoomuksen kannattajatkin voivat äänestää Pekkaa. Vasemmiston ja demareiden kannattajat äänestäkööt Kari Hartikaista. Hänellä on puhtaat kädet. |
||
| vaalitarkkailija | Re: Savon Sanomat uutisoi | 3.4.2017 0.39 |
| Näin vaalien alla ja pääsiäisen lähestyessä on hyvä herkistyä myös sanan ääreen. Minä huomaan sen, että keskustan virallinen ääni on hyvin ymmärtänyt minun huolestuneet kirjoitukseni Juankosken taannoisesta köyhien ihmisten rahoilla suhmuroinnista, josta on aiheutunut itkua ja hammasten kiristystä niin monelle Juankoskella mutta ei suinkaan kaikille eliitin edustajille. Keskustan virallinen ääni aivan oikein luetteleekin yllä monta hyvää ehdokasta kuten Säyneisen Moro Pekka, Erkki Nieminen ja Kari Hartikainen sekä Muuruvedeltä Tapio Tolppanen ja Jaakko Leskinen. Virallinen ääni näyttää esim. Kari Hartikaisen kohdalla arvostavan sitä, että hänellä on puhtaat kädet. Karin ja muiden puhdaskätisten ehdokkaiden ei siis ole tarvinnut pestä käsiään samalla tavalla vaalitarkkailijan kanssa samassa astiassa, kun aikoinaan kavaltaja Juudas Ikariot teki öljymäelle mentäessä. Totisesti minä huomaan, että alan miehellä on myös suuri halua kieltää vaalitarkkailijaa puhumasta totuutta Juankosken kaupungin päättävissä elimissä tapahtuneista väärinkäytöksistä, joissa valtuuston taannoisella puheenjohtajalla on ollut suuri vastuu. alan mies on näköjään jo kahteen kertaan yrittänyt epätoivoisesti kuiskata Konttiselle, että vaalitarkkailija onkin Papukaija. Sen verran muistan noista taannoista öljymäen tärkeistä tapahtumista Jeesuksen opetuslasten välisen keskustelun, jossa Jeesus totesi, opetuslapsille mm.: "Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: "Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan". Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en koskaan loukkaannu". Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Nyt minä vaan odotan sitä, että alan mies vielä kolmannen kerran ennen kukonlaulua vahvistaa Konttiselle, että Juankosken taannoisista kähminnöistä totuuden kertonut vaalitarkkailija onkin Papukaija. Toivottavasti alan mies saa silloin vihdoin sielulleen rauhan. |
||
| Äänetäjä | Re: Savon Sanomat uutisoi | 3.4.2017 8.30 |
| Heimo Konttiselta puuttuu asiaosaaminen. Veikko Vennamo uskalsi puolustaa asialinjaa, mutta nyt politiikka on vain pelin politiikkaa, jossa oleellista on asian esittäjä, ei itse asia. |
||