Keskustelu

Pekka Vartiainen 313Visioita4.4.2017 17.51
Kuopiosta on kasvanut suurkaupunki kuntaliitosten myötä. Kuopiossa on kuitenkin vain yksi keskus palveluineen ja palvelupisteineen. Kuopion eteläisestä kolkasta pohjoisimpaan kohtaan on matkaa n. 150 kilometriä. Jos halutaan taata edes kohtuulliset yhteydet kaupunginosista toisiin, on oleellisesti kehitettävä ja parannettava kulkuyhteyksiä. Kehnojen liikenneyhteyksien ja huonokuntoisten teiden takia Kuopion taloudellinen kehitys hidastuu ja heikkenee. Miten saada PK-yrittäjiä Kuopion liitoskuntiin, kyliin, jos liikenneyhteyksiä ei ole. Miten esimerkiksi ikäihmiset saavat palveluja Juankoskella, Nilsiässä, Vehmersalmella ja Maaningalla. Kuten vanha sanonta kuuluu: jos Mooses ei tule vuoren luo, on vuoren tultava Mooseksen luo. Ja nyt vuorella tarkoitan palveluja.

Minun visiossa Kuopioon haetaan EU-tuen ja valtion tuella paikallisjunaliikennepalveluja. Paikallisjuna kulkisi esim. Kuopiosta Siilinjärven, Nilsiän kautta Juankoskelle. Matka kestäisi alle tunnin ja se kuljettaisi kaikki edullisesti, nopeasti ja mutkattomasti Kuopio-cityyn.
Lähijunayhteyden kautta saataisiin Nilsiään, Juankoskelle ja muihin Kuopion esikaupunkeihin lisää palveluyrittäjiä, asukkaita ja siten huomattava lisäys verotuloihin. Myös kaavoitusmäärä kasvaisi ja Kuopion maalaiskunnat vetäisi muuttajia ympäri Suomea. Myös yhdenvertaisuus palvelujen suhteen toteutuisi ja Kuopion talous kasvaisi. Sähköinen paikallisjunaliikenne on myös luontoystävällisempi vaihtoehto, kuin tavallinen maantieliikenne päästöineen. Ja kokonaisedullisuus on huomioitava, sillä Kuopiosta Nilsiän kautta Juankoskelle on jo valmis junaraideyhteys.
Toivon, että visioni toteutuisi jo ensi valtuustokaudella.

Pekka Vartiainen, KD numero 313

vaalitarkkailijaRe: Visioita5.4.2017 1.38
Moro Pekka näkyy tehneen hyvän puoluevalinnan ja vaaleissa näyttää olevan nyt hyvä tuuli purjeissa, kun kristilliset ovat reivanneet poliittista suuntaa ihmiseen päin Sarin johdolla.

Kristillisten Sari Essayah näyttää panneenkin ison remmin päälle ja raati antoi Sarille illan MTV:n tentistä parhaat pisteet. Yleisarvosana oli Sarilla selvästi paras eli kasi siima.

Nyt näyttää ihan mannerlaatat jo heiluvan, kun Sarin soten maakuntamallin neuvolahavaintojen mukaan Arvo Ylppökin jo pyöriin haudassaan,

Terra Sipilähän on ennenkin kuullut herkällä korvalla Suomen maailman parhaita kätilöitäkin. Kyllä kätilöiden ääni on syytä ottaa neuvoloissakin huomioon.

Vai meinaako se Terra Sipilä laatia sellaisen soten maakuntamallin, että ensimmäisellä sote-luukulla aina kysytään, mahtaako potilaalla on kepun jäsenkirjaa ja vasta sen jälkeen ohjataan potilas joko luukusta sisään tai sitten ovesta ulos?

Kiristillisten pahat kilpailijat Kuopion seudulla arvioitiin Sariin verrattuna seuraavasti:

- Sari Essayah 8 siima
- Petteri Orpo 7.5
- Terra Sipilä 7+
- Timo Soini 7
- Li Andersson seiska
- Antti Rinne seiska miikka
- Ville Niinistö 6.5
- Anna-Maja Henriksson 6

Kyllä se on tämänkin asiantuntijagallupin mukaan nyt selvää, että kepuloisille ja persuille näyttää tulevan rököletappio.

Moro Pekan on syytä pitää vain tiukka linja Pohjois-Savossa. Sen verran siellä on noita kähmintöjä tehty Juankoskellakin, että ei rötöstelijöillä ole mitään asiaa Kuopion valtuustoon.

Rötöstelijöiden on parasta ruveta harjoittelemaan jo keskustan virallisen äänen ehdottamaa moukarinheittoa, niin on edes jotain järjellistä tehtävää, kun arki taas koittaa epäonnistuneiden vaalien jälkeen.

MKRe: Visioita5.4.2017 10.28
Pitää huomioida sekin, että KD:lla on ennätysmäärä ehdokkaita Kuopioon, ja sehän merkitsee aina lisää ääniä aikaisempaan verrattuna. Taasen esim. PS:n, SDP:n , Keskustan ehdokaslistat ovat pienentyneet viime vuosista.

Pelle PelotonRe: Visioita5.4.2017 13.28
Keskittäkää äänenne Pekka Vartiaiselle. Tämä viesti tuli Kuopion suuren puolueen Kuopion valtuutetulta. Kuopiossa keskitytään vaikeisiin kysymyksiin ja siinä tarvitaan lakimiehen taitoja ja kokenutta luottamushenkilöä.
Äänestäkää 313. Hyvä numero ja sen muistaa kaikki Aku Ankan ystävät.

HaniRe: Visioita5.4.2017 22.21
Näin on. Vaikka väärinpäin on numero silti 313.

Eero KekäläinenRe: Visioita6.4.2017 7.30
Kyllähän ihmisillä tarvii olla visioita, mut kyllänyt Pekan visio paikallisjunasta on puol vuosisataa myöhässä.
Silloko rata 60-70 luvun vaiheessa
Siili-Viinijärvi välille tehtiin Juankosken-Kaavin kautta, olis ollu varsin ihanteellinen ajatus ns. paikallisjunasta.
Sillon asu ihmisiä vielä tämänkin rataosuuden varrella.
Tänpäivänä on tilanne aivan toisin.
Mistäköhän matkustajat löytys junaan ??
Kaavilta ja Juankoskelta olis helppo nousta kyytiin, koska rata ja juna kulkee melkein keskustassa, mut mitenkä tämä paikallisjuna palvelis minua, nilsiäläistä ???
Jos minulla ois sattumoisin asiaa lähtee käymään esim. Siilinjärvellä.
Minun tarvii 30 talvipakkasellakki lyyvvä Volvo tulille, et pääsen lähimmillään 15 kilometrin päässä oleville kiskoille. Sänkimäkeen, pölliasemalle, joka on jo enämpi kuin puolimatkassa Siilijärvelle.
Aivan varmaan ajaisin loppumatkankin jo lämpimällä autolla, en jäisi oottelemmaan, tuleeko se juna tännään vaiko enskesän keskiviikkona.
Pekan visio on hyvä, mut ei toimi tänpäivänä, koska maksavia asiakkaita / matkustajia alueella ei oo riittävästi.
VRälläkii toimii nykypäivän markkinatalous.
Kannattamattomat linjat lopetetaan ja olemattoman vähän tuottavia linjoja esityksistä huolimatta ei ees aloiteta.
Jos kuka ei vielä oo käyny punasta viivoo vetämässä, minä jo kävin,
en muista minkä numeron kirjotin, sunnuntaina saap tehdä valintansa, vaikkapa kirjottaa Pekan 313
taikka jonkunmuun numeron, nytkunmeillä on jo ollut tämä valinnanvapaus.

Kouraan ajattelijaRe: Visioita6.4.2017 9.30
Älä kirjoita lappuun: aku ankka. Kirjoita hänen autonsa rekkari: 313!

Pekka VRe: Visioita6.4.2017 10.35
Moro ja EErolle vastaan:
Visio tarkoittaa tulevaisuuden ajattelua, ei eilisen miettimistä.
Visioni onkatsetta tulevaisuuteen, jossa on ryhdytty ajattelemaan ei miettimään nykyaikaa.
Visioni tarkoittaa sitä kaukonäköisyyttä, jossa mietitään luonnonarvoja, palvelujen ja yritysten hakeututumista asiakkaiden perään myös Koillis-Savoon ja varsinkin Nilsiään ja Tahkolle. Tämä ratkaisu olisi lopulta edullisempi, kuin jatkuvasti korjata roudan hajoittamia teitä.
Koillis-Savoon tarvitsemme asukkaita ja nopea ja edullinen junayhteys periferioista keskustaan toisi PK-sektorin palveluyrittäjiä, asukkaita ja verotuloja.

Eero KekäläinenRe: Visioita6.4.2017 16.48
Nyt sittenku ensviikolla vaalit on olutta ja menyttä,
valtuustoon valittu moropekka vois ruveta rakentamman koillis-savoo todenteolla.
Eikä pitäs kahtoo värejä, ainoastaan vain oman maakunnan tulevaisuutta.

Lyyvvä hynttyyt yhteen meijän nilsiäläisten oman pellepelottoman, vanhassa vesitornissa perheensä kera asuvan tahkocomin mattikuosmasen kanssa.
Siihen kimppaan vois ottaa myös nilsiän ravintolakeisarin Jukka Savolaisen, kuten myöskin lähitulevaisuuden nousukiidossa olevan, venäläisten matkailijoitten ykköskohteen Tahko Tours yrityksen
hyvän ystäväni toimitusjohtajan
Elena Chiksoevan.
Nythän on jo julkistettu Tahkolla toimivien isompien dirikoitten suulla, et seuraavien kolmen vuoden aikana Tahkolle investoidaan kolme miljoonaa.
Uusia rinteitä, hotellien uudistamista, uusia aktiviteettia maksaville asiakkaille.
Siinäpä Pekka sinulle työsarkaa.

Pekka VRe: Visioita6.4.2017 17.06
Moro,
olen ollut mukana Tahkoa kehittämässä omalla toimillani ja yhteystössä Matti Kuosmasen yrityksen Tahko.com:in kanssa. Mulla oli omat Pecosin rinneblogi, jolla raportoin rinteiden päivittäistä kuntoa ja kuvasin rinteet lähes joka päivä.
Myös Elenan tunnen, kuten muidenkin yritysten omistajat. Mutta kiitos kirjoituksestasi. Minä en tunnusta värejä, mutta olen itse yrittäjälakimies, joten sen alan tunnen ja siksi elinkeinopolitiikka ja siihen liittyvät asiat ovat mieleisiä. Samoin kaikki, mitkä jotenkin liittyvät liikuntaan, urheiluun ja liittyvään infraan.

vaalitarkkailijaRe: Visioita6.4.2017 18.18
Minusta on erittäin hyvä, että Moro Pekka on ryhtynyt visionääriksi.

Kyllä se niin on, että moderni raideliikenne on ilmeisesti kaikkein ekologisin liikkumisvaihto apostolin kyydin jälkeen.

Suomessa meillä vain tuossa raideliikenteessä on jostain kummasta syystä jumiuduttu tsaarinaikaan. Eikä se ihme olekaan, koska meillähän raideleveyskin on sama kuin Venäjällä.

1960-70 luvun vaihteessa meille hankittiin myös venäläiset sähköveturit, joita olin tietysti jo silloin nuorena teekkarina vastustamassa. Teekkarit olivat havainneet, että kotimaassa voi ne veturitkin hyvin tehdä, kuten Ukko Pekatkin ja laatu olisi parempi.

Ei auttanut silloinkaan mielenosoitus Smolnan edessä ja niinpä 27 kpl SR 1 vetureita hankittiin VR:lle poliittisen sopimuksen perusteella.

Nyttemminhän on sitten havaittu, että VR on ryhtynyt laittamaan kiskojakin jo rullalle ja edelleenkin körötellään SR 1 vetoisilla junille keskimäärin 80-100 km tunnissa. SR 1:n huippunopeushan on vain 140 km/h.

Euroopassa ja Japanissa tämmöiselle köröttelylle nauretaan kippurassa, kun niissä maissa on otettu käyttöön supernopeat Maglev- ja TGV- junat, jotka kulkevat jo kevyesti 350-550 km tunnissa. Harvaan asutussa ja laajassa Suomen maassa oleellista on, että päästäisiin nopeasti liikkumaan paikasta toiseen.

Eihän meilläkään kannata enää valtio-omisteisella Finnarilla lentää alle 500 km matkoja, kun lentokentilläkin joudutaan terminaaleissa odottamaan molemmissa päissä helposti tunti. Ja sitten terminaalista kotiin menee vielä helposti toinen tunti, kun vielä taksilupien määrätkin ovat olleet rajoitettuja.

Moro Pekka on siinäkin oikeassa, että Kuopiossa ja sen syrjäkylissä keskeinen ongelma on se, että asukkaita on nykyään niin pirun vähän ja nekin, jotka siellä vielä ovat, kuolee vanhuuteen tai muuttaa kaupunkeihin.

Tämä on erittäin erikoista, kun Suomesta ei oikein löydy hienompaa aluetta asua kuin Savossa, jossa on myös Suomen hienoin järviseutu ja jopa kansainvälisesti arvostettu Suur-Saimaa Kallavesineen kaikkineen.

Missään muussa maassa kuin Suomessa ei tällaista kansallisaarretta olisi ikinä päästetty rappiolle ja kaikki tämä kepuloisten idioottimaisen aluepolitiikan vuoksi.

Kun tarkastellaan Savonkin nykyistä sosioekonomista tilannetta, niin helposti löytää seuraavat tiedot:

Pohjois-Savon Maakunta:
- Asukkaita 247 577 kpl
- Pinta-ala 20 366 km2
- BKT per capita 2014 31 073 euroa/vuodessa
- BKT 2014 yhteensä 7693 milj. euroa

Etelä-Savon Maakunta:
- Asukkaista 148 728 kpl
- Pinta-ala 19 130 km2
- BKT per capita 2014 29 579 euroa/vuodessa
- BKT 2014 yhteensä 4 399 milj. euroa

Savo Yhteensä:
- Asukkaista 396 305 kpl
- Pinta-ala 39 496 km2
- BKT per capita 2014 30 512 euroa/vuodessa
- BKT 2014 yhteensä 12 092 milj. euroa

Kun tulevaisuuden visioista puhutaan, niin voidaanpa nyt Savonkin osalta ottaa esille, mitä tapahtuu muualla maailmassa, jossa myös ns. kaupungistuminen etenee vääjäämättömästi.

Tämän asian eli megatrendin on meille monta kertaa jo todennut laajasti maailmaa nähnyt alan mieskin. alan mies on jopa esittänyt matemaattisen mallinkin, miten hyvinvointi riippuu syrjäkylän etäisyydestä ydinkeskustaan. Muistaakseni alan mies oli päätynyt selvityksissään ns. potenssifunktioon. Oliko se jotenkin niin, että hyvinvointi riippuu alueiden etäisyyden neliöstä.

Minä taas lähtisin visioissa mielellään liikenteeseen ns. benchmarking-menetelmällä, jonka avulla haettaisiin jonkun ilmiön ns. tavoitetila. Sosioekonomisissa asioissa tällaista tavoitetilaa voidaan luonnostella vertailemalla keskenään eri alueita ja maita.

alan mies on VAPAAssa keskusteltaessa sote-uudistuksesta tuonut aiheellisesti esiin myös erinomaiset kokemuksensa Singaporen sote-huollosta, joka pelaa kuin junan vessa ilman mitään Terra Sipilän härkäpäisesti ajamaa maakuntamallia.

Alle kokosin hieman sosioekonomista tietoa Singaporesta, jossa ongelmana on vaatimaton ja saarivaltiona myös rajallinen maan koko.

Singaporesta nähdään, että homo sapiens eli viisas ihminen tietenkin sopeuttaa kaiken toimintansa esim. käytettävissä olevan ns. lebensraumin mukaan. Saksan Hitlerilläkin iskostui päähän muka liian pieni lebensraum erittäin huonoin seurauksin.

Jos siis tilaa on runsaasti käytettävissä, niin se on selvää, että kaikki toiminnot hajautetaan ympäri käytettävissä olevaa tilaa kuten jokisen eväät. Tästä on meillä hyviä esimerkkejä Venäjän kolhooseista, joissa kukaan ei välittänyt mistään mitään.

Vastakohtana on sitten tietysti pientilallinen, joka pienestä omasta tilastaan nyhtää elantonsa vaikka paksun lumen alta.

Pienestä Singaporen saarivaltiosta löytyy helposti seuraavat tiedot:

- Asukkaita 5 399 000 kpl
- Pinta-ala 713 km2
- BKT per capita 2014 38 580 euroa/vuodessa
- BKT 2014 yhteensä 205.3 miljardia. euroa

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomen markkinahintainen BKT oli vuonna 2014 205.5 miljardia euroa ja vastaava BKT per capita oli 37 602 euroa.

Vertaamalla nyt koko näivettynyttä Savoa esim. Singaporeen havaitaan, että asioita voidaan hoitaa monella eri tavalla, eikä Terra Sipilän härkäpäisesti ajama ns. Suomen Maakuntamalli ole suinkaan ainoa mahdollinen toimintamalli.

Terra Sipilän Maakuntamallin prosessikaavio perustuukin tsaarinaikaiseen ajatteluun, jossa maatalousyrittäjät verovaroin hampaat irvessä yrittävät pitää hengissä täysin vanhanaikaista pääosaltaan ikiaikaiseen maitokulttuuriin perustuvaa elinkeinoelämää.

Koko Savoa ajatellen on käsittämätöntä, että esim. Savonlinnassa kaupungin veroprosentti on nykyään Suomen korkein eli 22.5%.

Vastikään on käyty kova poliittinen keskustelu, joka päättyi siihen, että Joensuun Yliopisto härkäpäisesti lakkautti perinteisen opettajakoulutuksen Savonlinnasta ja samalla Savonlinnaan luotiin tyhjiä asuntoja vuokrataloyhtiöille noin 500 kappaletta, jotka joudutaan nyt mahdollisesti purkamaan ja vuokrataloyhtiöitä uhkaa 40 milj. euron laskun johdosta konkurssit.

Tämän tyhmempiä kepuloisia päätöksiä ei kerta kaikkiaan voi tehdä.

Terra Sipilän tunkkaisen ja näköalattoman Kainuun Maakuntamallin sijasta Savossa voitaisiin ajatella toisin ja aloittaa asioiden kehittely työnimellä Savon Helmi, jolla tarkoitan koko Savoa koskevaa erillistalousaluetta, jota aletaan kehittää nykyaikaisen urbaanin ajattelun pohjalta.

Kun ajattelu siirretään Terra Sipilän keskittämisajatuksista hajautettuihin erillistalousalueiden malliin, niin silloin voidaan ajatella niin, että esim. Savon Helmen alueelle otetaan vastaan siirtolaisia muista maista alkuvaiheessa vaikka 500 000 kappaletta.

Tietysti nämä uudet ihmiset asettuvat asumaan pääasiassa isompiin keskuksiin, mutta kyllä tuosta määrästä riittää ihmisiä myös jokaiseen tyhjään Juankosken syrjäkyläänkin ja aivan varmasti myös Rautavaaralle asti.

Voi vain kuvitella, millainen säpinä Savon Helmen alueella alkaisi, kun alueen nykyinen asukasluku enemmän kuin tuplautuisi. Minä luulen, että puutalorakentajillakin alkaisi valtava boomi, eikä tietenkään tarvitsisi Terra Sipilän tapaan verovaroin muuttaa kaikkia talousmetsiä yksisilmäisesti biopolttoaineiksi.

Savon Helmen rakentaminen vaatii tietysti rahaa, mutta kansainvälisillä markkinoilla rahaa on kyllä Suomeen saatavissa nykyään lähes nolla korolla, joten ihmettelen, miksi tällaista rahoitusanomusta Saulikaan ei eilen hoksannut laittaa Kiinan Presidentille, kun sitten salassa lähtikin moittimaan Kiinan ihmisoikeustilannetta.

Hyvän tahdon eleenä Sauli olisi voinut todeta, että meillä on Savon Helmen alueella valtavan hienot olosuhteet, jonne voitaisiin heti vastaanottaa 200-300 000 uutta asukasta. Heille voitaisiin kiireellisenä kaavoittaa tarvittavat asuinalueet. Vastalahjana me tietysti odotamme, että Kiina osallistuu Savon Helmen rahoitukseen esim. 50 miljardilla eurolla.

Nythän on outoa, että Maahanmuuttoviraston kansliapäällikkö Päivi Nerg, jolla on maatalous- ja metsätieteiden maisterin ja agronomin tutkinnot sekä liha-alan vankka kokemus Atrialta ja Lihapolar Oy:stä, korkeimpana virkamiehenä näyttää jo palauttaneen valtion kyydillä peräti 20 000 mamua tykin ruuaksi Afganistaniin, Irakiin ja ilmeisesti myös Syyriaan, jossa lapsetkin eräillä alueilla nukutetaan ikuiseen uneen, etteivät he näkisi sodan kauhuja.

Minä vaan kainosti kysyn, millä tavalla nämä Suomen sinänsä lailliset palautukset poikkeavat Aadolf Hitlerin järjestämistä Inter Rail-matkoista härkävaunulla Auschwiziin. Erona on kuitenkin se, että nykyisissä palautuksissa käytetään suljettujen härkävaunujen sijasta valtionyhtiö Finnairin lentoja turistiluokassa. Tyypillisesti kysymyksessä on kuitenkin nytkin vain ns. menolippu:

https://www.youtube.com/watch?v=R8c2kyvvUlU

Eero KekäläinenRe: Visioita6.4.2017 18.47
Minunkin vain pitää kainosti pyytää anteeksi ko. aiemmin sanoin Tahkon suurempien dirikoitten suulla olevan suunnitelmat miljoonien eurojen kehityksestä.
Ne ei oo 3 milj.eur. vaan 30 milj. eur.
Anteeks numeraalinen virheeni.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: