Keskustelu
| Senior Suvak | Luottamus maahanmuuttovirastoon mennyt | 22.5.2017 22.08 |
| Hallinto-oikeuksissa ja jopa KHO:ssa on todettu, että maahanmuuttovirasto on tehnyt lukuisia virheellisiä pakkopalautuspäätöksiä. Afganistanista on juuri kuultu, että suomalainen naispuolinen hyväntekeväisyystyöntekijä on Kabulissa ikävästi siepattu, hänen saksalainen toverinsa on nukkuessa ammuttu ja heidän vartijansa kaula on sieppaajien toimesta katkaistu ennen sieppausta. Päivi Nerg toteaa nyt Iltalehdessä seuraavasti: "Paperittomana Suomeen jääminen lapselle katastrofi Paperittomilla lapsilla ei ole esimerkiksi oikeutta kouluun eikä muuhun kuin hätäapuun, Nerg muistuttaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomeen jääminen paperittomana on lapsille katastrofaalista, arvioi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg STT:lle. Hän toivoo, että suomalaiset luottaisivat korkeimman hallinto-oikeuden palautuspäätöksiin ja tekisivät kaikkensa, että perheet saataisiin lähtemään vapaaehtoisesti. - Se on aivan varmasti lapsen edun kannalta parempi kuin jäädä tänne. Paperittomilla lapsilla ei ole esimerkiksi oikeutta kouluun eikä muuhun kuin hätäapuun, Nerg muistuttaa. Suomessa on Nergin mukaan 450 sellaista turvapaikanhakijaa, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen eivätkä ole vapaaehtoisesti lähteneet takaisin kotimaahansa. - Heidän joukossaan ei vielä ole ollut lapsia." On aivan selvää, ettei sivistyneestä valtiosta voida minkään poliittisesti riippumattoman lainsäädännön nojalla pakkopalauttaa paperittomia ihmisiä, jos on ilmeistä, että kyseiset henkilöt voivat riippumattoman juridisen katsannon perusteella olla kohdemassa hengen vaarassa. Päivi Nergin johtamassa toimistossa ei tällaista juridisesti pitävää arviota voida nykykäytäntöjen perusteella tuottaa. Amerikassa Trump aikoi sulkea rajat muslimimaista, mutta sikäläinen oikeuslaitos on kuitenkin sen verran kehittynyt, vahva ja myös riippumaton, että melko vaatimaton jonkin piirikunnan tuomari sai perustuslakia rikkovat presidentinkin huonosti laadituttamat määräykset torpattua ainakin toistaiseksi. Meillähän presidentti on myös ruvennut ohjailemaan mm. kirkkoa, miten ihmisoikeuksia pitää tulkita. Meillä oikeuslaitos ei ole valitettavasti poliittisesti riippumaton ja siksi 100-vuotias Suomi alkaa olla toivonsa menettänyt kyömyselkäinen vanhus, joka kärsii ja kärsii riippumattoman oikeuslaitoksen puutteesta. Tämän asian on todennut entinen KHO:n presidentti Pauliine Koskelo. Havainto ei siis ole pelkästään minun. Täysin käsittämötäntä on se, että Päivi Nerg, joka on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Ja on työskennellyt muun muassa Atrialla ja Lihapolar Oy:ssä lähinnä teurastusalalla, on nyt ryhtynyt heikossa asemassa olevien mamujen ihmisoikeuksia arvioimaan ja pakkopalautuksia tykin ruoaksi valtion kyydillä toteuttamaan. Päivi on pitänyt pahana sitä, että mamulapsillla ei ole henkilökorttia ja sotu-tunnusta. Minä muistelen sitä, kun aikoinaan aloitin noita insinöörin opintoja Otaniemessä, niin muistaakseni joku deskriptiivisen geometrian assistentti kertoi meille, millä tavalla sosiaaliturvatunnus määrätään Suomessa. Nyt en sitä ihan muista enää, mutta siitähän on ihan selvät säännöt olemassa, joita jokainen voi vapaasti tutkia varmaan ihan netistä. Siis jos ei tiedetä mamutytön tai -pojan nimeä eikä syntymäaikaa, niin sitten pitää vaan heille antaa nimi ja arpoa sovelias syntymäaika. Äskettäinhän meillä uudistettiin lasten nimienkin antamislainsäädäntöjä ja meillä nykyään hyväksytäänkin jo lapsen etunimeksi ulkomainen nimi. En ole kuitenkaan ihan varma siitä, kuinka moni suomalainen uskaltaa vielä antaa lapselleen vaikka nimen Abdullah tai Muhammed. Mutta eihän siinä mitään, voihan vähän erikoisemman nimen laittaa vaikka toiseksi nimeksi ja rakkaalla lapsella voi olla useampia nimiä. Minusta nuo kuninkaalliset esim. Ruotsissa ovat tässä suhteessa kuitenkin jo menneet vähän mahdottomuuksiin. Sen takia oli aikoinaan hyvä, että Suomeen suunniteltiin kunkaan nimeksi perisuomalainen Väinö. Varmaan hänestäkin olisi aikaa myöten tullut oikein mukava kansan isä, luultavasti lempinimeltään Väiski. Olihan se K-Kaupan Väiskikin mitä mukavin mies ja tuli hänenkin jutustelujaan kuunneltua naapuritalon tuvassa, jonne satuin menemään samaan aikaan Väiskin ja hänen vaimonsa kanssa kahville. Olihan meillä ennen paljon myös ruotsalaisia sukunimiäkin, jotka sitten innostuttiin vaihtamaan suomalaisiksi ja hyvin on päjärtty vaihdettujenkin nimien kanssa. Äskettäinhän meillä otettiin vihdoin kiinni vankilasta vaapaalle jalalle ensin päästetty ja sitten taas uusiin rikoksiin syllistynyt kantasuomen kansalainen ja Oulussa syntynyt sarjakuristaja Jukka Torsten Lindaholm, alias Michael Maria Penttilä, alias Michale Penttilä, joka vankilasta karattuaan kolkutteli jo seuraavan kuristestettavan tytön ovella. Suomeksi suoraan sanottuna hyvin monessa tapauksessa ns. paperittomuus pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla ei ole mitään muuta kuin tekosyy, jolla suomalaiset poliitikot vain pyrkivät välttämään vastuitaan. Kyllä nykyaikana aina haluttaessa pystytään selvittämään ainkin 90%.lla varmuudella ihmisen henkilöllisyys. Voin vielä tähän todeta, että Suomessa syntyy tänäkin vuonna vain noin 53 000 lasta. Heistäkin tulee käytännössä heti Suomen kansalaisia. Kuitenkaan Suomessa ei ole sellaista seurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan 100%:sti varmistaa esim. lapsen isyys, siis syntyperä. Minä voisin heittää lonkalta ilman tarkempia tutkimuksia sellaisenkin arvauksen, että Suomessa ehkä noin 10% syntyneistä lapsista tulee kirjatuksi ja kastetuksi aivan vieraan isän nimiin. Toisaalta Suomen kansalaisuus myö edellyttää pääsääntöisesti 5 vuoden asumista Suomessa. Minä ihmettelen näin pitkää aikaa. Voisihan tuon pienen maan kansalaisuuden myöntää vaikka yhden vuoden jälkeen, jos on työteliäs ihminen. Koska Suomi on pieni maa, jossa tarvittaisiin kipeästi uutta verta, niin voisihan meillä olla joku USA:n Green Cardin kaltainen menettelykin käytössä, jolloin ei tarvitse vuositolkulla jotain työlupia haikailla. Yleisesti minua häiritsee ehkä eniten se, miksi meillä Suomessa lähes kaikki säännökset on laadittu siten, että meillä ei halukkaat saa tehdä haluamaansa työtä itse sopimillaan ehdoilla. |
||