Keskustelu
| alan kolmas mies | Metsä Groupin Kari Jordanin ja Terra Sipilän kärkihankkeilla on isot erot | 28.5.2017 1.14 |
| Viime sunnuntaina avasin Hesarin aamulla ja selailin sivuja. Uutissivuilla oli peräti kolme kokonaista sivua täyttänyt artikkeli otsikolla "Kohti uusia ennätyksiä". Minulle tuli heti se kuuluisa Déjà vu tunne. Eli olen nähnyt tämän ennenkin. Hetken mietittyäni muistinkin, että sehän oli muutama vuosi sitten, kun Koillis-Pravda kirjoitti Tratta PBF:n lunastuksesta ja myöhemmin useampaan kertaan uusista tuotantoennätyksistä ja kakkukahveista Juankoskella. Nyt Hesari haastatteli Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroista, geologi David Garcia-Balbuenaa ja toimihenkilöiden pääluottamusmies Tero Pulkkista. Kesätyömies Arttu Toivanen oli kuvattu ison maansiirtokoneen ohjaamossa jalat rennosti ohjauspaneelin päällä. Maansiirtokoneella rakennetaan bioliuotuskasoja, nyt kaikki neljä bioliuotuskasaa on rakennettu valmiiksi, kertoi Lukkaroinen. Arttu Toivasen varmat ja rennot otteet maansiirtokoneen ratissa muistuttivat minua siitä, kun Römssyn entinen pääluottamusmies istui Tratta PBF:n uudelleen käynnistyttyä jalat pöydällä tyytyväinen ilme kasvoillaan ja katseli valvontahuoneen seinällä olevaa tyttökalenteria. Terrafamen pääluottamusmiehen mukaan Kainuun Ihmeen taustalla on se, että nykyisin tavoitteet ja päämäärät ovat selkeitä, eikä kaivoksella enää puhuta kahvipöydässä epävarmuudesta. Valtion lähdettyä rahoittamaan hanketta tavoitteena oli, että kaivos on kannattava jo vuonna 2018. Nyt nikkelin hinnat ovat laskeneet ja varastot ovat nousseet, joten "viime vuonnakaan ei ihan päästy" tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Lukkaroinen totesi haastattelussa, että asiat pitää hoitaa systemaattisesti ja mietitysti eikä hosumalla. Hänen mukaansa bioliuotus on kemiallinen prosessi, jonka "tulokset nähdään vasta noin puolentoista vuoden päästä". Lukkaroinen ei ole havainnut happipitoisuuden muutoksia Nuasjärvessä, eikä puhu mitään myöskään pohjavesiin valuneista päästöistä, jotka ainakin Pöyryn toimiston tekemän vesikatselmuksen mukaan ovat monisatakertaiset päästölupiin verrattuna. Haastattelussa käy ilmi, että toimitusjohtajaa on ohjeistettu tulevien kakkukahvien osalta siten, että tarjolla pitää olla "kainuulaista lakkakakkua". Toimitusjohtaja Lukkaroinen vahvistaa haastattelussa vielä kainuulaisten uskoa hankkeeseen ja toteaa haastattelun lopuksi: "Sen jälkeen, kun rahoitus alkuvuonna varmistui, paikallinen pankinjohtaja kertoi, että ihmiset ovat uskaltaneet ottaa taas lainoja". Valitettavasti Lukkaroinen ei ole antanut haastattelussa työntekijöille eikä Hesarin lukijoillekaan rehellistä kuvaa Terrafamen tilasta. Mahtaakohan Lukkaroinen tai Terra Sipilä ottaa vastuun, jos nikkelin tuotanto, nikkelin maailman markkinahinnat tai ympäristöongelmat eivät jostain tuntemattomasta tai tunnetusta syystä kehity odotetulla tavalla ja paikallinen pankki sanookin irti työntekijöiden luottavaisina ottamat asuntolainatkin. Todellisuudessahan kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Terrafamen taival ei muodostu pitkäksi. Tällä hetkellä maailman taloudessa on suuria epävarmuustekijöitä, jotka näyttävät kohdistuvan Kiinan hidastuvaan talouskehitykseen ja korkeaan velkaantumiseen. Johtavista kansainvälisistä luottoluokittajista Moody?s laski kolme päivää sitten jo Kiinan luokituksen negatiiviseksi luokkaan A1. Tämähän ei tietystikään ole viimeinen lasku, koska ei Kiinan talouden pitkäaikainen kurssi mihinkään voi nousta lyhyessä ajassa. Kiinan ongelma on valtio-omisteisten yhtiöiden suuri velkaantuminen ja velan avulla ei ole välttämättä rakennettu kannattavaa tuotantoa. Valtion rahat ovat siis menneet suurelta osalta Kiinassakin Kankkulan kaivoon. Vuonna 2016 Terrafamen liikevaihto ja EBTDA (käyttökate) olivat seuraavat: - Liikevaihto 100.8 milj. euroa - EBITDA -120.4 milj. euroa Vuonna Q1/2017 tilanne oli seuraava - Liikevaihto 41.3 milj. euroa (vuositasolla 165.2 milj.) - EBITDA -18.4 milj. euroa (vuositasolla -73.6 milj.) Realistista on olettaa, että metallien reaalihinnat pysyvät suunnilleen nykyisellä tasollaan. Tästä seuraa se, että Terrafamen käyttökate voi jäädä negatiiviseksi. Rahoituskustannusten ja investointien kasvaessa näyttää siltä, että yhtiön kassavirta tulee jäämään negatiiviseksi. Realistinen negatiivinen kassavirta voi olla luokassa -70-80 milj. euroa vuodessa. Pitemmän aikavälin käyttökateprosentti voi siis jäädä tasolle -35-40%:ia liikevaihdosta. Terrafame, mukaan lukien myös Talvivaaran investoinnit, on jo investoinut vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 1 405.8 milj. euroa. Kun tähän lisätään tuleva 10 vuoden ajalta ilmeisen negatiivinen kassavista ehkä noin -800 milj. euroa (ilman todennäköisiä erittäin korkeita ympäristön kunnostusinvestointeja), niin Terra Sipilän Kainuun Ihmeen noin 1000 ihmisen työllistämislasku tulevan 10 vuoden aikana noussee siis vähintään 2 200 milj. euroon. Eikä näitä vero ja muita varoja nähtävästi koskaan saada takaisin. Vertailun vuoksi on hyvä ottaa nyt esille Metsä Groupin kesällä käynnistyvä uusi Äänekosken biotuotetehdas (=sellutehdas). Tehdas valmistuu budjetin mukaisesti ja tulee maksamaan noin 1 200 milj. euroa. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 1 300 000 t/a sellua (pääasiassa pitkäkuituista). Veikkaukseni on, että sellun reaalinen tehdashinta asettunee tasolle noin 550 EUR/tonni ja käyttökate on luokassa noin 35%:a. Täydellä kapasiteetilla ajettaessa käyttökatetta kertynee silloin 200-230 milj. euroa vuodessa. Tällöin Metsä Groupin suurinvestointi tulee maksetuksi suunnilleen 5-6 vuodessa. Metsä Group on ilmoittanut, että heidän tehtaansa työllistää 270 henkilöä tehtaalla ja 2 500 henkilöä koko arvoketjussa. Vertaamalla näitä kahta ajankohtaista suomalaista suurinvestointia keskenään havaitaan, että investointeja ei pidä tehdä pelkästään poliittisista tai aluepoliittisista syistä. Pistipä tässä eilenkin silmään Suomen Kuvalehden lyhyt artikkeli "Kaivos tuli kalliiksi". Kysymyksessähän on tietysti Outokummun vuonna 1970 käynnistämä Nivalan surullisen kuuluisa (moneen kertaan suljettu ja konkurssin tehnyt) Hituran nikkeli- ja kobolttikaivos, jonka Outokumpu myi vuonna 2008 kanadalaiselle Belvedere Resources Inc:lle. Hituran kaivoshan ajautui kuitenkin konkurssiin jo toisen kerran vuonna 2015. Nyt kuitenkin suureksi kaivosalan visionääriksikin ryhtynyt Terra Sipilä ja tietenkin uusi teollisuusministeri Juha Lintilä ovat jo vaivihkaa laittaneet lisätalousarvioon yli 5 milj. euroa Hituran kaivoksen ympäristövahinkojen estämiseen. Ympäristöministeriön Hannele Pokka on jo puolestaan kuitenkin todennut, että myönnetyt rahat eivät tule riittämään. Suomen Kuvalehden mukaan Hituran kaivoksesta aiheutuu suuri riski pohjavedelle ja Kalajoen vesistölle. Konkurssiin ajautunut Belvedere Mining Oy osti kannattamattoman kaivoksen vuonna 2007 yhdellä eurolla Outokumpu Oy:ltä ja suunnitteli louhivansa malmia 650 000 vuositonnin vauhdilla. Malmiossa oli todettu olevan nikkeliä 0.50% ja kuparia 0.10%. Suunniteltu nikkelituotanto oli 2 200-3 000 t/a. Terrafamen osalta on todettava, että sen malmion nikkelipitoisuus on selvästi Hituraa alempi eli vain 0.22% ja kuparipitoisuus 0.13% sekä heikkoarvoisen sinkin pitoisuus 0.50%. Köyhän malmion vuoksi Terrafamessa joudutaan käyttämään massiiviset määrät mm. vettä, rikkihappoa ja muita rikastus- ja puhdistuskemikaaleja, joiden on jo todettu aiheuttaneen merkittävät ympäristö- ja pohjavesiongelmat. Louhittu sivukivi on todettu TUKESin toimesta myrkylliseksi ja sivukiveä joudutaan kaivoksen toiminnan aikana varastoimaan turvallisesti jopa 540-900 milj. tonnia riippuen siitä aikovatko kepuloiset rahoittaa Kainuun Kankkulan kaivoaan joko 30 tai 50 vuotta. Näitä turvallisen varastoinnin kustannuksia kukaan ei ole vielä uskaltanut lähteä edes arvioimaan. Jonkun mielikuvan odotettavissa olevasta Terrafame katastrofista saa, kun ajattelee sitä, että Kainuun Ihmettä pyörittää noin 1000 ihmistä ulkoistetut palvelut mukaan lukien ja esim. vuonna 2016 tällä porukalla syntyi nikkeliä vain 9 554 tonnia ja lähes arvotonta sinkkiä 22 575 t. Toimintahan oli tietysti raskaasti tappiollista, kuten yllä käy ilmi. Myrkyllistä raakkua syntyi tällä porukalla samaan aikaan peräti noin 14.2 milj. tonnia. Konkurssiin vuonna 2015 menneessä Hituran pienemmässä nikkelikaivoksessa oli noin 100 henkeä hommissa ja malmia louhittiin vain noin 600 000 tonnia, mutta arvokasta nikkeliä saatiin kuitenkin lähes 3 000 tonnia eli noin kolmannes Terrafamen modernista suurkaivoksesta. Kuitenkin myös Hiturassa onnistuttiin pilaamaan pohjavesi ja kaikesta päättäen Kalajoki ja myös Kalajoen hiekkarannatkin tuntuvat olevan uhan alla. Kun Oulujoen ja Saimaan vesistöt pohjavesineen on Terrafamen toimesta pilattu, niin eiköhän siinä vaiheessa voida jo todeta, että taannoinen kepuloisten ajama yli 2 000 milj. euroa maksanut paskalaki on ollut vasta alkusoittoa kepuloisten ns. kärkihankkeista. |
||
| Ulkopuolinen tarkkailija | Re: Metsä Groupin Kari Jordanin ja Terra Sipilän kärkihankkeilla on isot erot | 29.5.2017 11.18 |
| Hyvin kirjoitettu. AKM taitaa olla asian ytimessä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Metsä Groupin Kari Jordanin ja Terra Sipilän kärkihankkeilla on isot erot | 3.6.2017 18.44 |
| Joidenkin arvoiden mukaan SAK:n lakkoagitaattorit ovat syksyllä aiheuttamassa Suomen kansantaloudelle taas yhden miljardin euron lisälaskun. Suomen BKT on suuruusluokassa 205 miljardia euroa ja tälle vuodelle suomalaiset ekonomistit ovat ennustelleet ilman lakkoja noin 2 % . Nyt lakkokenraalit ovat heitelleet taas lisää kapuloita kansakunnan rattaisiin. Jos huomisen lakkojen kustannusvaikutus on luokkaa yksi miljardi euroa, niin BKT lasku on tälle vuodelle silloin jo noin -1 %. Mieron tietä mennään ja kovaa vauhtia, eikä Sipilän puhe eilen vakuuttanut. Puhe oli pitkä, mutta varsinainen punainen lanka oli hukassa. Puhe ei vakuuttanut puhealan ammattilaisia. Juha onkin parempi tekijä kuin puhuja. Hämmästytti kovasti se, että Sipilä potkaisi vielä kerran taas pallon ammattaiyhdistysliikkeen kenttäpuoliskolle, kun hänen olisi tullut nyt näyttää änkyröille viileästi kaapin paikka. Nuo ay-liikkeen nyt käynnistämät uudet neuvottelutunnustelut vaikuttavat ainakin minusta hiekkalaatikkoleikeiltä. Nyt demujen Rinne teki kuitenkin A-studion keskustelussa yhden mielenkiintoisen avauksen. Hän mainosti tekemiään TES sopimuksia, joita oli muistaakseni jopa tuhansia. Rinne oli nyt sitä mieltä, että TES- sopimuksissa on paljon yksinkertaistamisen mahdollisuuksia. Tässä olen Rinteen kanssa täysin samoilla linjoilla. Sen verran olen noita TES-sopimuksia silmäillyt, että ei normaalissa työpaikassa tarvitse työtekoa tulla tavoin normittaa. Suomen TES-sopimuksista tulee mieleen aikaisempien hallitusten pilkuntarkat kiveenhakatut hallitusohjelmat, joilla aina 4 vuodeksi jäädytettiin koko talouskehitys ja muukin toiminta. Parasta olisi heittää kaikki vanhat TESSIT nurkkaan ja aloittaa täysin puhtaalta pöydätlä, niin varmaan heti huomattasiin, että TES-sopimukseksi riittäisi aivan hyvin parin kolmen A4:sen tiedot. Uudistetuihin TESSEihen voitasiin sitten ottaa aina myös Juha Sipilän keksimät työelämän "käkihankeet". Demuillahan on aina ollut suuri tarve normittaa joka ikinen asia. Gutzeninakin oli kuntaministerinä normittamassa myös sen, kuinka monta hoitajaa tai valvojaa suomalainen tarvitsee selvityäkeen Suomessa normmalista elämästä. Yle näyttää kuitenkin asettuneen jo selvästi lakkoilijoiden tukijoiksi, jonka voi päätellä A-studion toimittajien johdattelevista juonnoista ja kommentaattorien valinnoista. Vaikka arvostan tietysti kovasti mm. kätilöiden hyvää ja arvokasta työtä, niin kyllä jonkunlainen tolkku pitäisi kuitenkin olla kätilökommentaattoreillakin. Minun on erittäin vaikeata ymmärtää sitä, että meillä Suomessa olisi maailman parhaat kätilöt, kuten tänäänkin eräs porvoolainen innokas kätilö esitti A-studiossa. Minun tietääkseni Suomessa syntyy lapsia enää vain korkeintaan noin 55-56 000 lasta vuodessa ja syntyvyys on ollut erittäin jyrkässä laskussa vuodesta 2010 lähtien. Ruotsissa lapsia syntyy koko ajan noin kaksinkertaita vauhtia ja syntyvyys on mm. mamujen ansiosta noin 4%.n vuotuisessa kasvussa. Jos harjoitus tekee mestarin, niin näyttää siltä että Ruotsissa kätilöillä on ruunsaammin työharjoittelua kuin meillä, joten minä ihmettelen sitä, miten meidän kätilöt voivat olla maaiman parhaita. Tästäkin vaatimattomasta tilastosta voidaan päätellä, että kyllä muissakin maissa osataan lapsenpäästö maailmaan. Meillähän on tunnetusti maailman parhaat koulut, maailman kehittynein Clean Tech, maailman paras terveydenhoitojärjestelmä jne. Vuonna 2005 meiilä oli vielä maailman tehokkain ja paras metsäteollisuus ja suurimmat paperikoneet, sitten meillä oli maailman parhaat telakat ja tietysti maailman paras Nokia. Kuinka meillä voi sitten olla kohta miljoona työtöntä ja täydellisessä köyhyysloukussa varmaan ainakin 500 000 kansalaista. Minua häiritsee erittän paljon, kun vähän joka alla meillä Suomessa ollaan maailman parhaita, mutta kuitenkin sitten Suomen talous näyttää olevan kaikista heikoimmassa kunnossa EU-maistakin. Me ollaan jopa Kreikasta jäljessä. Viiden 5%:n tuottavyyshyppy ja 3 minuuttia lisää työaikaa on naurettava esitys Suomen taloudellisten ongelmien selvittämiseksi. Tarvitaan järeämpiä keinoja ja totaalista asennemuutosta. Keskusta pettää aina. |
||