Keskustelu
| alan kolmas mies | Keihäässäkin ollaan kesäterässä | 22.6.2017 0.32 |
| Kyllä vetää mielen matalaksi. Keihään tulokset Eliittikisoissa. Tulokset viime viikolla paremmuusjärjestyksessä (PN = Paavo Nurmi, K = Kuortane): 1. T. Röhler, GER: 88.26 (PN), 87.28 (K) 2. J. Vetter, GER: 87.88 (PN), 83.70 (K) 3. K. Walcott, TTO: 86.48 (PN), 79.61 (K) 4. A. B. Magour, OAT: 85.23 (PN), 75.98 (K) 5. T. Pitkämäki, FIN: 83.95 (PN), 83.17 (K) 6. A. Hofmann, GER: 83.53 (PN), 79.86 (K) 7. J. Yego, KEN: 82.60 (PN), 0.0 (K) 8. T. Wirkkala, FIN: 0.00 (PN), 79.49 (K) 9. B. Toledo, ARG: 78.69 (PN), 0.00 (K) 10. S. Peltomäki, FIN: 77.82 (PN), 74.82 (K) 11. L. Etelätalo, FIN: 77.80 (PN), 0.00 (K) 12. S. Lehtola, FIN: 76.19 (PN), 0.00 (K) 13. R. van Rooyen, RSA: 75.28 (PN), 0.00 (K) 14. V. Vesely, CZE: 0.00 (PN), 0.00 (K) Alla Seppo Rätyn 10 parasta tulosta nykykeihäällä: Parhaat tulokset nykykeihäällä 10 parhaan tuloksen keskiarvo 87,77 ? 90,60 (1) Nurmijärvi 20.7.1992 ? 89,00 (1) Helsinki 29.8.1992 ? 88,36 (2) Tokio 19.9.1992 ? 87,68 (1) Lapua 23.7.1995 ? 87,12 (1) Helsinki 30.6.1992 ? 87,06 (1) Nurmijärvi 4.6.1995 ? 87,04 (1) Sheffield 14.8.1992 ? 86,98 (3) Atlanta 3.8.1996 ? 86,92 (1) Oulu 5.8.1990 ? 86,80 (1) Pyhäselkä 5.9.1992 Totuushan on se, että Seppo heittäisi vauhditta yhtä pitkälle, kun nykyiset Suomen parhaat keihäänheittäjät ehkä Ronssi (Hopia) Ruuskasta lukuun ottamatta. Jossakin on pahasti vikaa. Minä luulen, että vika on muistaakseni Tapio Korjuksen aikoinaan kehittämässä "tieteellisessä valmennuksessa", jossa keihäänheittoa on simuloitu myös keihästykin avulla. KIHUn keihästykkihän rakennettiin Orivedeltä hankitun vanhan ilmatorjuntatykin pohjalta. "Ensimmäisissä testeissä miesten keihäs lensi 450 metriä, joten aivan sellaisenaan sitä ei voinut käyttää", Valleala muistaa. Riku Valleala tutkii asiaa työkseen. Hän on keihäänheiton asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun keskuksessa KIHUssa. Minusta kuitenkin tuntuu siltä, että Rikulla ei välttämättä ole hallinnassa tuo keihäänheittoon olennaisesti liittyvä liike-energian tai muiden energioiden yhtälöt. Riku laati vuonna 2002 Jyväskylän yliopistossa 70 sivuisen gradun "Keihäänheittosuorituksen biomekaaniset muuttujat ja niiden yksilöllisyys" En valitettavsti löytänyt Rikun gradusta keihään heitossa keskeiseen kysymykseen eli voimaan ja energiaan liittyviä yhtälöitä, joten jouduin omatoimisesti keräämään asiaan liittyvää tietoa, koska minua oli alkanut huolettamaan, mistä johtuu, että meidän keihäsmiehillä ei suksi luista ja parhaaat heittäjät tuntuvat aina olevan jotenkin loukkaantuneita. Tutkimuksensa gradunsa tiivistelmään Riku kirjoitti seuraavasti: "Keihäänheitossa heiton pituuteen vaikuttavat ratkaisevimmin keihään lähtökulma, lähtökorkeus sekä lähtönopeus. Heittosuorituksen tärkeimmän osan muodostaa heiton vetovaihe, jonka aikana heittäjä tuottaa suurimman osan keihään lähtönopeudesta. Vetovaiheen aikana heittäjän tulee muuttaa suuri horisontaalinen nopeutensa tukijalan törmäyksen sekä lantion ja ylävartalon oikea-aikaisen toiminnan kautta keihääseen kohdistuvaksi energiaksi." En myöskään ole vakuuttunut Pitkämäen valmentaja Kankaan enkä myös Kimmo Kinnusen harrastamasta heittäjien video- ja kamera kuvauksista valmennusmenetelmänä. Minusta video- ja kamerakuvauksilla voidaan arvioida heittokulmaa, mutta ei voida mitata heittäjän keihääseen kohdistamaa voimaa tai keihään liike-energiaa. Jostain kumman syystä keihäänheitoon ei myöskään ole taidettu kehittää keihään lähtönopeuden mittauslaitteita tai menetelmiä. Tämähän on nykyään täysin yleistä esimerkiksi tenniksessä, jossa aina mitataan mm. syötön nopeus ainakin noissa isommissa kilpailuissa. Gradussaan Riku Valleala raportoi kahden mieskeihäänheittäjän heittotuloksia ja heitoista mitattuja nopeus- ja muita arvoja. Heittäjien ennätykset ja mitatut keihään lähtönopeudet olivat seuraavat: - JKV 77.85 m, lähtönopeus 24.3 m/s - KKI 85.96 m, lähtönopeus 24.9 m/s Ulkomaisissa selvityksissä on todettu, että eliittiheittäjillä keihään lähtönopeudet ovat tyypillisesti 28-31 m/s. Jan Zeleznyn ennätystulos on 98.48 m ja hänellä keihään lähtönopeus on tyypillisesti yli 30 m/s. Ulkomaisissa selvityksissä on myös havaittu, että 1 m/s lisäys lähtönopeudessa tyypillisesti lisää heittojen pituutta 4-5 metriä. Näiden tietojen perusteella näyttää siis siltä, että suomalaisessa valmennuksessa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, millä tavalla keihäälle saadaan riittävästi lähtönopeutta. Luonnon lakien mukaan ainoa keino on kohdistaa keihääseen riittävä määrä energiaa (työtä), jonka avulla keihäs pysyy ilmassa, vaikka maan vetovoima vetää keihästä koko ajan maata kohti. Kun liike-energia on yhtä suuri kuin sen nopeuden aikaansaamiseksi on tarvittu työtä, voidaan keihään lähtönopeus käsittääkseni laskea karkeasti yhtälöstä: neliöjuuri (2 x tehty työ/keihään massalla). Tehty työ on taas voima x matka. Saattaa olla, että tuon heittokulman vuoksi joudutaan kertomaan tuo tehty työ heittokulman kosinilla. Koska työ siis = voima x matka, niin tästä siis nähdään, että voimalla on keskeinen merkitys, jotta keihäälle saadaan riittävä lähtönopeus. Keihäänheittäjän voimaan taas vaikuttaa monet mm. yksilökohtaiset heittäjän ominaisuudet ja mm. heittotukeen nähden oleva vipuvarren pituus jne. Oleellista tuntuu olevan se, että heittoasento on mahdollisimman tukeva: "But one should also realise that all of the above are pretty useless if the thrower is unable to attain a good power position, from which he/she is able to accelerate the javelin with great force though a full rage of motion. The legs, strong core muscles and firm upper body provide a stable support." En ihmettele, jos Seppo Räty on todennut, että meillä keihäänheiton valmennus ja harjoittelu on mennyt "polven nosteluksi". Aikoinaanhan Seppo totesi, että "Saksa on paska maa". Miten oikeassa Seppo olikaan, kun nyt katsoo keihäänheiton maailman kärkimiesten listaa ja tietysti myös saksalaisten pankkien taseita. Sepon valmentaman Oona Sormusen mukaan Seppo kuuluu vieläkin nostavan maasta 300 kilon painoja ja kuuleman mukaan "paskoo itsensä". Kaiken tämän vuodatuksen jälkeen tuntuukin siltä, että suomalaisia keihäänheittäjiä näyttää vaivaavan oikean tyyppisen voiman (räjähtävän voiman) puute. Syöksymistyylikään ei välttämättä ainakaan silmävaraisesti puhu sen puolesta, että heittoasento olisi mahdollisimman tukeva ja heittokulma kohdallaan. Vertaa Röhlerin rento tyyli. Pauli Nevalakin heitti aikoinaan myös todella kauniisti ja pitkälle. Stadionilla omakohtaisesti katsoin kuin Pauli heitti kevyesti 92.64 m. Kyllä on Pauliakin ikävä. Meillä on viime aikoina tullut aika paljon pettymyksiä urheilusaralla melkein lajista riippumatta, joten joutuu väkisinkin kysymään, mikä on suomalaisen urheiluvalmennuksen todellinen tila? |
||