Keskustelu
| poliittinen tarkkailija | Terra Sipilän maakuntamalli herättää kysymyksiä | 7.7.2017 23.51 |
| Terra Sipilän voimakkaasti ajaman maakuntamallin tulee olla sopusoinnussa Suomen allekirjoittaman EU:n paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa sopusoinnussa. Terra Sipilän laatiman hallintomuutoksen HE 15/2017 mukaan näin ei välttämättä kuitenkaan ole. ?Maakuntahallinto ei täyttäisi kaikkia paikallisen itsehallinnon peruskirjassa määriteltyjä paikallisen itsehallinnon edellytyksiä. Maakunnille ei esityksen mukaan tulisi yleistä toimialaa, jolloin niillä ei voida katsoa olevan peruskirjan 4 artiklan 2 kappaleen mukaista harkintavaltaa aloiteoikeuden käyttämiseen kaikissa sellaisissa asioissa, joita ei ole suljettu niiden toimivallan ulkopuolelle tai annettu muulle viranomaiselle. Niillä ei olisi verotusoikeutta ja maakunnat voisivat ottaa vain lyhytaikaista lainaa, jolloin niillä ei myöskään olisi 9 artiklan 8 kappaleen mukaisesti mahdollisuutta lain asettamissa rajoissa päästä kansallisille pääomamarkkinoille, jotta ne voisivat ottaa lainaa pääomasijoituksiinsa. Joka tapauksessa Terra Sipilän väkisin läpi runnaamassa "Maakuntien itsehallinnossa ei olisi kyse vain paikallisen itsehallinnon peruskirjan tarkoittamasta paikallishallinnosta, vaan pikemminkin paikallishallinnon ja aluehallinnon eräänlaisesta välimuodosta, sillä maakunnat eivät ole vain nykyisten kuntayhtymien tai kuntapohjaisen aluehallinnon seuraajia, vaan niillä on luonteeltaan niin paikallisia kuin alueellisiakin tehtäviä.? Tällainen kepuloisten kehittelemä poliittinen hallintohimmeli näyttää edellyttävän myös sitä, että se on EU:n komission hyväksyttävissä. Tästä ei liene varmuutta vielä. Ihmetyttää, että tulevan oikeuskanslerin johdolla laadittu Terra Sipilä poliittinen maakuntamalli meni 29.6.2017 sukkana läpi perustuslakivaliokunnan tiukaksi mainitusta seulasta. Kyllähän se on täysin ilmeistä, että tuleva oikeuskansleri teki itsestään esteellisen antamaan lausuntoja myös maakuntamallista eikä pelkästään valinnanvapauslaista, josta Tuomas Pöysti kuitenkin tajusi jo itsensä jäävätä. Perustuslakivaliokunnan käyttämä sote-asiantuntija emeritus prof. Martti Kekomäki totesi televisiossa, että perustuslakivaliokunnan 80-sivunen lausunto on hyvin kirjoitettu. Kekomäki ei kuitenkaan ole juristi vaan lääketieteen emeritus professori. Nähtävästi perustuslakivaliokunnan mietinnön ja Kekomäen antamien lausuntojen perusteella digitaalitekniikasta innostunut Terra Sipilä on jo nähtävästi antanut Maakuntamallia koskevan digitalisoinnin toimeksiannon ns. Oulunpoijjille. Kekomäen lausunnosta sai mielikuvan, että kepuloisten ajama maakuntamalli sai nyt siunauksensa. Sote Rehulan jätettyä eilen hyvästit sote-pyöritykselle aamu TV-ssä Sote Rehulan tilalle astunut punahuulinen ja innokas kepuloisten Annika Saarikko totesi, että hän ei ole vielä aivan tarkkaan lukenut perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Mutta kuitenkin hänen mielestään siinä todetaan, että kunnille ei voida antaa sotessa järjestämisvastuuta, vaikka suurimmat kaupungit ovat sitä äänekkäästi vaatineet mm. siksi, että esim. Helsingissä on sote-palvelujen käyttäjiä lähes 650 000, kun Keski-Pohjanmaan maakunnassa on vain korkeintaan 75 000 ja 10 vuoden kuluttua ehkä vain 35 000. Pitäisi punahuulisen kepuloisenkin ymmärtää, ettei esim. näillä kahdella äärialueella voida milloinkaan valitettavsti järjestää tasapuolisia sote-palveluja ainakaan ns. maakuntamallin pohjalta. Toinen asia on se, jos palvelut järjestetään vakuutuspohjaisesti valtakunnallisella tasolla ja palvelujen tuottajina kilpailevat sekä julkiset että yksityiset tuottajat tasapuolisesti. Näitä malleja löytyy mm. Ranskasta ja Kanadasta. Valinnanvapauslaista Annika Saarikolla oli sama näkemys kuin Sote Rehulalla ? uusiksi menee koko laki ja maakuntavaalit lykkääntyvät, mutta karvaani kulkee Terra Sipilän laatiman prosessikavion mukaan. Telkkarissa Terra Sipilän maakuntamallista Annika Saaristo muisti mainita vain sen, että Terra Sipilän prosessikaaviossa on tärkeitä kohtia kuten etenkin maakunnallista pelastustointa koskevat asiat, jotka täytyy laittaa järjestykseen. Nähtävästi pelastustoimi on laestadiolaisille keskeinen kysymys, koska Ylivieskassakin syyntakeeton skitsofreenikko pääsi polttamaan vanhan puukirkon, eikä vakuutusyhtiökään vaatinut 6.3 milj. euron vahingonkorvausta syyntakeettomalta. Kepuloisten ja kokoomuksen välisessä poliittisessa kädenväännössähän vaakakupissa ovat olleet kepuloisten ajama maakuntamalli ja kokoomuksen ajama soten valinnanvapaus. Maakuntamallista vallitsi aluksi lähes hallituksen kaatamisen arvoinen riita, kun kepuloiset ajoivat maakuntien lukumääräksi 18 ja kokoomuksen mielestä ja myös moninen muiden terveysalan asiantuntijoiden mukaan 6 maakuntaakin olisi sotessa aivan riittävä. Kompromissiksi tuli kuitenkin Terra Sipilä uhkailutaktiikalla 18 maakuntaa ja valinnanvapaus soteen. Toistaiseksi Terra Sipilän maakuntamallia ei ole kovinkaan yksityiskohtaisesti esitelty julkisuudessa, joten keskivertosuomalaiselle, joksi itsenikin luen, toistaiseksi on riittänyt lähes täysin Annika Saarikon mainitsema "maakunnallinen pelastuslaitos". Sivulauseissa on toki todettu, että kyllä maakuntamallissa on myös tarkoitus siirtää kunnista noin 200 000 kuntien virkailijaa ja kunnallisia kiinteistöjä ainakin 3 miljardin euron edestä maakunnille, joille havitellaan myös verotusoikeutta ja tietenkin maakuntavaaleja. Ei ole kuitenkaan sama, millä tavoin tällainen massiivinen uusien verotusoikeudellisten organisaatioiden luonti tapahtuu. Perustuslakivaliokunta jo otti lausunnossaan kantaa mm. kuntien omistaminen julkisten kiinteistöjen käypien korvausten osalta. Hallituksen maakuntien perustamista koskevassa esityksessä on todettu, että vuoden 2015 kuntien ja kuntayhtyminen tasetietojen perusteella kiinteistöjen arvo oli noin 3.4 miljardia euroa. Nähtävästi Terra Sipilä on ajatellut, että tämä omaisuus voidaan siirtää kunnilta, joilla on itsemääräämisoikeus, pelkästään tasearvoilla valtion maakunnille. Yritysmaailmassa ei ole kuitenkaan tapana omaisuuksia siirrellä tasearvojen mukaan. Kyllä ne yleensä siirretään käypään arvoonsa. Kun tarkastellaan yliopistosairaaloiden ympärille rakennettuja kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä, niin pelkästään näiden toimijoiden konsernitaseista löytyy seuraavat pysyvien vastaavien kokonaissummat: HUS (Helsinki, Uusimaa) 872.7 milj. euroa VSSHP (Turku, Varsinais - Suomi) 447.8 milj. euroa PSHP (Tampere, Pirkanmaa) 364.5 milj. euroa PSSHP (Kuopio, Pohjois -Savo) 363.0 milj. euroa PPSHP (Oulu, Pohjois-Pohjanmaa) 260.5 milj. euroa Yhteensä 2 311.1 milj. euroa Kun tarkastelee esim. ym. konserneja, niin havaitsee, että noihin tasetietoihin sisältyy hyvin monenlaisia yhtiöitä mm. ruokahuoltoon liittyen. Pelkästään Helsingin HUSilla on konserniyhtiöitä 10 kappaletta ja sitten esim. terveysasemia kaikkiaan 25 kappaletta. Lisäksi uusia moderneja terveysasemia rakennetaan tai suunnitellaan koko ajan lisää. Kamppiinkin on suunnitteilla jo muistaakseni n. 60 milj. euron uusi terveysasema. Terra Sipilä on suuri utopisti, jos hän kuvittelee, että esim. HUS:n taholla tullaan hyväksymään mitään kepuloisten maakuntamalleja, koska Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisisissa on yhteensä kepuloisia valtuutettuja yhteensä vain 8 kpl, kun valtuutettuja oli kaikkiaan 262 kpl. Epäilen sitä, etteivät uusimaalaiset sentään niin tyhmiä ole, että lähtevät vapaaehtoisesti omilla veroeuroillaan rakentamiaan terveyspalvelujaan valtiolle tai muille maakunnille lahjoittelemaan. Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa Sote-uudistuksesta Terra Sipilä julkisti heti laatimansa prosessikaavion, jossa todetaan, että uudistus astuu voimaan 1.1.2020. Nyt on viimeistään selvää, että Terra Sipilän Sote-uudistus meni Gordionin solmuun, koska maakuntamalli ja valinnanvapausmalli ovat integroitu paketti monimutkaisia lakeja, joita ei voida mitenkään erillisinä saattaa voimaan. Tämän estää mm. se, että valinnanvapausjärjestelyistä on saatava tiedot maakuntamallin SoteDigi-kehitysyhtiön integraationalustaan. On aivan selvää, että mm. sote-maailmaan liittyvät tietosuoja-asiatkaan eivät ole miten tahansa Terra Sipilä SoteDigiin liitettävissä. Tämä on jo nähty esim. toimeentulotukien siirtämisen epäonnistuttua pahasti vuoden alusta lukien kunnilta KELAan. Vieläkin ollaan monissa kunnissa laittomassa tilassa, vaikka aikaa on jo kulunut yli puoli vuotta. Minä luulen, että näissä saatetaan vielä mennä KHO:n ja ihmisoikeustuomioistuintenkin kautta, joten Terra Sipilän on ihan turha noiden ohjelmointitöidensä kanssa vielä hötkyillä. Vaikka maakuntamalli menikin toistaiseksi sukkana läpi perustuslakivaliokunnassa, niin kyllähän tähänkin kepuloiseen malliin joudutaan vielä moneen kertaan palaamaan. Perustuslakivaliokunnankin olisi hyvä tietää, mitä lainsäädäntöä maakuntamalli oikein pitää sisälään. "Maakuntamallin palvelut: Maakunnan toiminnan lähtökohta on asiakkaiden - maakunnan asukkaiden, yritysten ja sidosryhmien palvelutarve. Asiakkaille tarjottavat palvelut muodostuvat maakunnalle eri lainsäädännössä säädetyistä tehtävistä. Tavoitetilassa palvelut tarjotaan asiakkaan tilanteen mukaan ja monet asiat hoituvat automaattisesti ja asioimatta. Digitaaliset palvelut ovat aina saatavilla kaikille, kaikkialla ja kaikilla laitteilla. Sähköistä palvelua ja verkkoasiointia tuetaan keskitetyllä asiakasneuvonnalla. Maakuntien tehtävä on erityisesti järjestää asiakasrajapinnassa tapahtuva käyntiasiointi. Maakuntamallin osa-alueethan ovat seuraavat: ? Sote-palvelut ? Alueiden kehittäminen ? Alueiden käyttö ? Kasvupalvelut ? Liikenne ? Luonnonsuojelu ? Maahanmuutto ? Maaseudun kehittäminen ? Maatalous- ja elintarviketuotanto ? Pelastus- ja turvallisuuspalvelut ? Ympäristöterveydenhuolto ? Valmius- ja varautumistehtävät ? Vesi- ja kalatalous ? Vesien ja merien hoito" Terra Sipilähän on mainostanut maakuntamalliaan mallina, joka vuosikymmeniksi ohjaa Suomen kehitystä maan joka kolkassa tasapuolisesti. Tätä kehitystä varten on laadittu oikein Käsikirjakin, joka ohjaa maakuntamallin eri osien kehitystyötä. Sote- ja maakuntauudistuksen järjestämisen Käsikirjassa todetaan mm. seuraavaa: "Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tueksi on laadittu järjestämisen käsikirja. Käsikirja on apuväline maakunnan järjestämistehtävien ja hallinnon organisointiin. Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta. Se vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä palvelutarpeen, -määrän ja -laadun määrittelemisestä. Maakunta vastaa myös tuottamistavasta, tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Maakunta vastaa lisäksi järjestämisvastuulla olevien tehtäviensä rahoituksesta. Järjestämisen Käsikirja on maakuntien toimeenpanoa ja valmistelua tukeva käytännön työväline." Kun tarkastelee Terra Sipilän maakuntamallin osa-alueita, niin näkee heti, että pääpaino Terra Sipilällä on ollut maaseutu ja maatalouden sekä elintarviketeollisuuden kehittäminen. Heti voidaan sanoa, että kyllä Terra Sipilällä on varsin suppea näkemys suomalaisesta yhteiskunnasta. Nykyään valtaosa Suomen aktiivisesta väestöstä asustelee pääkaupunkiseudulla ja lähellä suurempia asutuskeskuksia, joissa on yliopistollisia sairaaloita 5 kpl. Terra Sipilä näyttää siis prosessikaaviossaan kokonaan unohtaneen sen, että Suomessa on muutakin taloudellista ja kansantaloudellista toimintaa kuin vain maatalous- ja elintarviketeollisuus. Sitä paitsi sote-palvelut liittyvät myös oleellisesti mm. varhaiskaasvatukseen ja myös opetustoimintaan, joiden on käsittääkseni tarkoitus jäädä itsehallintokuntien hoidettavaksi ja vastuulle. Yhtenä esimerkkinä Maakuntamallin Käsikirjasta voidaan ottaa mm. maatalouden- ja elintarviketuotannon palvelukanavat vuonna 2019: Sähköinen asiointi: - Hyrrä vuorovaikutteinen ja asiakasta ohjaava järjestelmä - Palvelunäkymät: o suomi.fi, yritys-Suomi.fi, Mavu.fi, Maaseutu.fi o Vipu-viljelijätukien asiointipalvelu, Suomi.fi, Mavi.fi, Maaseutu.fi o Keskitetty chat-palvelu o Palvelunäkymät: Suomi.fi, Yritys-Suomi.fi, Evira.fi o v. 2020 yhteinen platform, jossa vertaisjakamista ja vertaisoppimista, viranomainen samassa foorumissa auttajana ja oppijana - Käyntiasiointi: o Maakuntien ja Leader-toimintaryhmien toimipisteet o Maakuntien toimipisteet - Asiakasneuvonta: o Asiakaspalvelukeskusten palvelut ja sähköisen asioinnin tuki o Maakuntien toimipisteet o Asiakaspalvelukeskusten palvelut ja sähköisen asioinnin tuki o Keskitetty chat-palvelu Terra Sipilän maakuntamallin prosessikaaviossa on todettu, että Valinnanvapauden tiedonhallintaa ja sote-tietointegraatiota koskevien ratkaisujen toteutuslinjaukset valmistuvat 10/2017 (VM, STM, Kela, THL) ja 10/2017 (integraatioalustan toteutus SoteDigi-kehitysyhtiö). Terra Sipilä prosessikaavion mukaan integroitu SoteDigi-alusta on näköjään valmis jo 6-8 viikon päästä. Näistä Terra Sipilän maakuntamalliajatuksista ja prosessikaavioista on valitettavasti todettava, että näissä hankkeissa on valitettavasti hyvin vähän villoja. Meillä on jo nykyään olemassa kaikki järjestelmät näitä varten, eikä tässä tarvita mitään lisäjärjestelmiä, joiden sisältöä ei ole vielä edes millään tavalla kyetty määrittelemään. Jokaisen osa-alueen sisältö on jo Maakuntamallin Käsikirjassakin esim. vuoden 2025 osalta täysin tyhjä laatikko kaikkien palvelujen kohdalla. Sarkastisesti voidaan todeta, että esim. maatalouden sekä elintarviketeollisuuden palvelukanavat voidaan kaikkein edullisimmin järjestää maaseudulla vaikka jokaiseen kotiin jaettavalla puhelinluettelolla, josta näkee mihin numeroon milloinkin pitää soittaa. Nämä numerot voidaan nykyään laittaa myös kännyköihin, eikä niiden jakamisessa tarvita mitään maakuntamalleja. Kännyköistä ne saa kätevästi Fonectasta, jos on sopiva kännykkä. Sellainen parannusehdotus minulla olisi nykyisiin valtion puhelinpalveluihin liittyen, että vastaajaa tyypillisesti noin 30 minuuttia odotellessa, voisi kuunnella puhelimesta odottaessa vaikka Iskelmäradion listaa. En tiedä, kuka on nykyisin vastuussa tästä odottelumusiikista, mutta vastuuhenkilön musiikkimaku ei minusta ole ihan parasta laatua. Minua kyllä myös hieman ihmetyttää se, miten esim. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa voidaan hyödyntää maatalouden ja elintarviketeollisuuden portaalia. Terra Sipilän 18 maakuntaa koskevan mallin osalta voidaan todeta kokonaisuutena, että kaikki Terra Sipilän mallissan mainitsemat tiedot ja toiminnot ovat jo olemassa mm. Tilastokeskuksella, Kuntaliitossa, Maakuntaliitoissa, Maanmittaushallituksella, Maatalousministeriöllä, Kelassa, Valtiovarainministeriössä, THL:ssä, verottajalla, myös poliiseilla ja ulosottomiehillä sekä pelastuslaitoksella. On täysin selvää, että kaikkien ym. virastojen käytettävyyttä voidaan ja pitääkin parantaa, mutta mitkään maakunnalliset hallintohimmelit eivät tunnu olevan se tapa, joilla nykyistä toimintaa voidaan tehostaa. Vaarana on, että hallintobyrokratia vain entisestään lisääntyy, kun meidän pitäisi asiassa purkaa noita turhia säännöksiä. Keskeinen kysymys Annika Saarikon mainitsemassa maakunnallisessa pelastuslaitoksessa on esim. sellainen suunnitteluperiaate, että Kuopiostakin paloauto ehtisi Juankoskelle ennen kuin talo on palanut poroksi. Minä uskon, että tässäkin tapauksessa kaikkein tehokkain toimintatapa perustuu paikalliseen aktiiviseen VPK:n, jolla tietysti täytyy olla kunnon vermeet, kun lähtee palopaikalle. |
||
| alan mies | Re: Terra Sipilän maakuntamalli herättää kysymyksiä | 8.7.2017 8.21 |
| Papukaijalla on kummia parannusehdotuksia. Sinänsä minäkin tykkään Iskelmäradion musiikista, mutta en siedä odottelua milloinkaan enkä missään muodossa. Puhelinodottelu on ratkaistu jo ajat sitten. Kun minä soitan Helsingissä terveyskeskukseen, niin siellä vastataan aina, että meillä on takaisinsoittopalvelu. Ja olen aina myös saanut samana päivänä soiton, jossa kysytään, mitä asiani koski. |
||
| Reino Fuengirolasta | Re: Terra Sipilän maakuntamalli herättää kysymyksiä | 8.7.2017 9.01 |
| Hola, mikä on tilanne siellä Juankoskella? Ostiko New Stromsin vanha konkari Heikki J.W. Salonen tehtaan äskettäin? Huhut kertovat, että Heikki olisi tarjonnut peräti 4 miljoonaa Euroa tehtaasta. Milloin New Stroms aloittaa kartongintuotannon? Täällä etelässä ei löydy pakkauskartongin tekijöitä. |
||
| poliittinen tarkkailija | Re: Terra Sipilän maakuntamalli herättää kysymyksiä | 8.7.2017 16.43 |
| Korjaan yllä esittämäni virheellisen tiedon HUS:n terveyskeskusten määrästä (25). Kysymys ei tietenkään ollut HUSin terveyskeskusten määrästä vaan pelkästään Helsingin terveyskeskuksista. Terveyskeskuksia pääkaupunkiseudulla on seuraavasti: - Helsinki 25 - Espoo 12 - Vantaa 7 - Kauniainen 1 Lisäksi on lukemattomat sairaalat päälle. Vuodesta 2004 lähtien Manner-Suomessa voi vaihtaa halutessaan terveyskeskusta kuka tahansa. Yleensä nämä terveyskeskukset ovat auki ns. virka-aikoina eli välillä 8:00-16:00 ja viikonloppuisin suljettu. Helsingissä ja Espoossa on jo alettu terveyskeskusten aukioloaikoja laajentamaan aina klo 20:00 saakka ja myös viikonloppuisin. Se kuitenkin ihmetyttää, että Vantaalla kaikki asemat on heinäkuussa suljettu. Nähtävästi Vantaalla ei sairasteta ollenkaan heinäkuussa. Kauppojen aukioloaikoja on meillä vapautettu aivan äskettäin ja kohta puoliin punahuulinen kepuloisten Annika Saarikko joutuu vastuuministerinä esittelemään kepuloisten ja demujen omia tuntoja syvästi rassaavan alkoholilain pienen uudistuksen, jossa myös Alkon aukioloaikoja lisätään arkipäivisin peräti 21:00 saakka. Oululainen toimittaja Tuomas Enbuske on pitänyt erittäin pahana sitä, että punaviiniä ei myydä sunnuntaisin Alkosta tai ruokakaupoista. Kyllä Tuomaksella on tässä ajatuksessa joku järki takana. Se on selvää, että normaalit ruokajuomat pitää aina saada viivyttelemättä ja kysymättä sossusta, mikä juoma sopii liha- ja kalaruokien tai kasvisten kanssa. Nyt tuntuisi kovin luonnolliselta, että punahuulinen Saarikko alkaisi pontevasti ajamaan myös terveysasemien ja muiden sote-palvelujen aukioloaikojen vapautusta KELAsta lähtien. Teollisuudessahan meillä ei ole varaa ylläpitää kalliita tuotantolaitoksia, jotka toimivat vain yhden kolmasosan käytettävissä olevasta ajasta. Terveysasemien jonothan poistuisivat meiltä heti, kun asemien aukioloajat vapautetaan ja hoitohenkilökuntaa (julkista ja yksityistä) lisätään, niin että palvelu alkaa pelata. Kaupoissahan nykyään kassoja lisätään aina tarpeen mukaan, koska tämä tapa on opittu meille Amerikasta ja muualta maailmalta. Monissa Aasian maissa ollaan niin innokkaita palvelemaan asiakkaita, että jopa lentokentillä nukutaan työpisteissä, kun odotellaan lentokoneista tulevia isoja asiakaslaumoja. Vantaan kentällekin odotellaan jo kohta 30 milj. vuotuista asiakasta, joten on selvää, ettei näitäkään pystytä enää ilman vuorotyötä hoitamaan. Näistä päivystysasioista laajasti maailmaa nähnyt alan mies tietää varmasti kertoa meille lisää. Muistelen, että alan mies on meille luennoinut jo Singaporenkin hienosta terveydenhuoltojärjestelmästäkin. Kun kepuloiset ovat nyt innolla lähteneet insinööri Terra Sipilän johdolla uudistamaan Suomen emeritus prof. Martti Kekomäen mainitsemaa Euroopan tehokkainta sote-järjestelmää ns. maakuntamallinsa pohjalta, niin kaltaistani keskinkertaista suomalaista ihmetyttää, miksi Terra Sipilä ei ole puuttunut Suomen sote-koneiston nykyisen kapasiteetin alhaiseen käyttöasteeseen, joka on keskimäärin korkeintaan vain 30%. Bioenergiaan ihastunut Terra Sipilä näyttää ajattelevan, että sote-palvelujen käyttöoaste nousee, kun valtava sote-koneisto siiretään kepuloisten käsiin maakunnissa. Tämän suurempaa utopiaa ei voi olla. Eihän kepuloiset ole saaneet edes maataloutta kuntoon vuosikymmenien aikana, vaikka joka vuosi on sinnekin syydetty ilmeisesti noin 4 miljardia euroa riihikuivia veroeuroja, eikä siitä huolimatta maatalous tunnu kannattavan. Tämänkin asian totesi muistaakseni eilen kepuloisten uusi maatalousministeri Pertunmaan Jari Leppä, jolla on maatalouteknikon paperit ja vankka ravimiehen tausta, kuten uudella visionäärisellä kepuloisten elinkeinoministerillä Mika Lintilälläkin on. On kamalaa ajatella, että Terra Sipilän esittämä 200 000 henkilön julkinen sote- ja muu organisaatio, jolla on vielä käytössään käyvin arvoin mitattuna ainakin noin 5 miljardin arvoinen käyttöomaisuus, käy vain korkeintaan 30%:n käyntiasteella. Teollisuudessa pyritään siihen, että kapasiteetin käyttöaste on keskimäärin kuitenkin 85-90%. alan mies ihmettelee yllä minun outoja sote-ehdotuksiani, kun olin puuttunut puhelimessa tylsään odottelumusiikkiin monissa palveluissa, sekä yksityisissä että julkisissa. Siirtyminen tällaiseen palvelumoodiin johtuu suuresta innosta kehittää sähköisiä palveluja, joissa ei varsinaisesti tapahdu tuottavuuden kehitystä perinteisen bruttokansantuotelaskennan mukaan ajatellen, kuten Osmo Soinivaara on ihan oikein todennut viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä. Tietotekniikan myötä perinteisestä palvelusta on vain siirrytty kansalaisten ilmaispaveluihin, mikä Soininvaaran mukaan ei lisää näkyvää tuottavuutta (eli bruttokansantuote/tehdyt tunnit). Hyvin on Osmo ajatellut tuon asian. Sen voin todeta, että kyllä Espoon sote-palveluissa on saman tyylinen puhelinpalvelu kuin Helsingissäkin ja tietääkseni juuri Espoon asiantuntemusta on näissä käytetty hyväksi, kun Helsingin palveluja on vihdoin lähdetty viime aikoina uudistamaan. Kun tätä Suomen julkisten palvelujen heikkoa kapasiteetin käyttöastetta ajattelee enemmän, niin tästä näkee, miksi Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut ainakaan vuosikymmeneen. Jos Suomessa julkisten palvelujen käyttöaste saadaan normeja purkamalla nousemaan vaikka 60%:n tasolle, niin nykyinen bruttokansantuote saattaisi hyvinkin nousta jopa 30%:lla nykyisestä noin 295 miljardista eurosta eli 88.5 miljardilla eurolla. Tällainen toimintojen tehostaminen on moninkertainen verrattuna Terra Sipilän ja kepuloisten utopistisiin ja myös EU:n perussopimuksen ja SEUT sopimuksen vastaisiiin maakuntamalleihin verrattuna, eikä meillä tietenkään olisi mitään kestävyysvajettakaan. Myös velaksi eläminen loppuisi kuin seinään. Tässä ajatusmallissa ei tarvita mitään emeritus professoreita eikä tulevia oikeuskanslereita 1500 sivuisine lakikirjoineen. Riittää se, kun ajattelee asiaa yksinkertaisesti vaikka rekkakuskin näkökulmasta. Sehän on yleisesti tiedossa, että jos rekasta on vaikka etupyörästä kumi puhki, niin rekkamiehen pisnes ja ansiot ovat nollassa. Kun rekkamies ostaa uuden renkaan, niin jopa alkaa sorakuormat ja muutkin kuormat liikkua ja pisnes kukoistaa. Tässä tapauksessa kumin puhkeaminen johtaa siis siihen, että rekkamiehen bruttokansantuoteosuus menee nollaan ja uusi rengas taas kasvattaa rekkamiehen bruttokansantuoteosuutta välittömästi äärettömän suurella prosentilla. Minulle tuottaa suurta iloa, että alan mies näkyy olevan noita musiikkimiehiä. Sen kyllä minä voisin kuitenkin sanoa, että ei tuo Iskelmäradio aina ihan parasta musiikkia esitä, kun siellä tuntuu olevan soittolistoilla aina vain Tähkät, Eput ja Patet sun muut nuottikorvattomat tai lauluäänettömät hoilaajat. Eilen kuitenkin havaitsin sen, että naapurini Arttu Wiskarin uusi Meidän biisi, oli heti päässyt listoilla sijalle 4. Koska nyt puhutaan kuitenkin laajemmin Suomen sote-ongelmista, niin on paikallaan pohdiskella asiaa myös rekkamiehen näkökulmasta. Minulle tuottaa suurta iloa, että käsittääkseni Oulusta kotoisin oleva Matti Esko täytti juuri äskettäin 70 vuotta ja jokaisella keikallaan Matti joutuu laulamaan Rekkamies hittinsä vähintään yhteen kertaan. Minusta Matti Eskon Rekkamies hitti voitaisiinkin ottaa kansalliseksi sote-lauluksi, jotta vihdoin ja viimein kepuloisetkin ottaisivat yhteiskunnasta käsijarrun pois päältä ja alettaisiin elämään, kuten muissakin sivistysmaissa. Alle laitan varmuuden vuoksi vielä linkit, josta voidaan kuunnella viikonlopun piristykseksi ajankohtaista musiikkia. Arttu Wiskari: Meidän biisi https://www.youtube.com/watch?v=iDMY2RCYYT0 Matti Esko: Rekkamies https://www.youtube.com/watch?v=gDgHmIApCf4 |
||