Keskustelu

PVIso-Dritannian Brexit on nyt tehossaan13.7.2017 11.45
Britannian työttömyysprosentti laski ennätyksellisen alas

Työllisyys Britannian työttömyys laski 4,5 prosenttiin toukokuussa.

Britannian tilastokeskuksen mukaan työttömyysprosentti on ollut yhtä matala viimeksi vuonna 1975.

Toukokuun lopussa työttömiä oli Britanniassa yhteensä 1,49 miljoonaa. Määrä on yli 150 000 pienempi kuin vuotta aiemmin.

Maan kotitalouksien keskimääräiset ansiotulot laskivat kuitenkin puolikkaan prosentin viime vuoteen verrattuna. Bonuspalkat eivät laskeneet.

Maan inflaatioprosentti on korkeampi kuin neljään vuoteen. Tämä johtuu brexitin heikentämästä punnasta, joka on nostanut tuontitavaroiden hintoja.

EkonomRe: Iso-Dritannian Brexit on nyt tehossaan13.7.2017 21.56
Aivan, Brexit heikentää puntaa. Jos Suomi irtoaisi EU:sta ja palaisi markkaan, sama ongelma, tuonti kallistuu ja korotkin nousisivat. Mietitäänpä hetken, mitä se merkitsisi kaikille meille.

poliittinen tarkkailijaRe: Iso-Dritannian Brexit on nyt tehossaan14.7.2017 2.48
Brexit on selkeä merkki EU:n syvästä hajaannustilasta ja halvaantuneesta päätöksenteosta.

Maailmassa on muitakin akuutteja ongelmia kuin ilmaston lämpeneminen, joille ihminen ei mahda mitään. Tässä asiassa Merkelin ja Macronin täytyy valitettavasti kysyä neuvoa mm. aurinkopilkuilta ja laatia niiden kanssa Pariisin tai Berliinin ilmastosopimus.

Putinkin on ilmoittanut Kuningas Saulille Arktisen neuvoston kokouksessa äskettäin, että hänkään ei ole ihan varma, johtuuko ilmaston lämpeneminen ihmisestä?

Pahin globaali ongelmahan on suuri kansainvälinen epätasa-arvo, joka suurelta osalta johtuu mm. Saksan ja Kiinan kaltaisten maiden massiivisiksi kasvaneista vaihtotaseiden ylijäämistä ja tietenkin OPEC-ja muiden öljy- ja kaasumaiden energiakartelleista.

Silti on hyvä, että paskavesiä ei ihan suoraan lasketa Oulujärveen, Saimaaseen tai Itämereen.

Taloushistorian ja strategian professori Juha-Antti Lamberg haluaa yhteiskuntatieteen nyt miettivän tilannetta, jossa talous ei enää kasva.

Alla Lambergin Hesarissa muutama päivä sitten kirjoittamia ajatuksia tutkimuksista, kun Rooman mahtava imperiumi yllättävän nopeasti tuhoutui noin 200 vuoden sisällä. Noin 200 vuotta kestänyt alamäki heijastaa ison talousjärjestelmän romahtamista, ja ajatuskulkuna se on relevantti mille tahansa yhteiskunnalle koska vain, Lamberg sanoo.

"Roomassa kaikki alkoi väestön vähenemisestä. Imperiumi menetti alueita ja niiden mukana väestöä. Samalla syntyvyys laski ja kuolleisuus kasvoi sotien ja tautien myötä.

Väestön vähetessä myös kauppaa käytiin vähemmän ja verokertymä pieneni. Keskusvallan pienentyneet resurssit alkoivat näkyä kaikkialla. Paikat niin sanotusti repsottivat."

EU:ssa ja Kepulandiassa merkit ovat samat:

- keskusvallan resurssit näyttävät loppuvan (Terra Sipilän sote)
- syntyvyys on nälkävuosien tasolla Kepulandiassa
- intrastruktuuri kuten tiet ja rautatiet näivettyvät Kepulandiassa
- julkiset rakennukset ovat kauttaaltaan homeessa Kepulandiassa
- kurjistumista on kestänyt jo putkeen yli 10 vuotta Kepulandiassa

Tarvitaan ryhdistäytymistä ja tosiasioiden tunnustamista:

 hajaannus on termodynamiikan mukaan luonnonlaki, jota ei voi vastustaa. Terra Sipilän ja Sote Rehulan sote on ristiriidassa tämänkin luonnonlain kanssa ja samalla sote on ristiriidassa myös Suomen perustuslain ja EU:n säännösten kanssa.

 toiminnan täytyy olla proaktiivista ja maailman talouden kehitykseen mukautuvaa.

Suomessa on varauduttava tekemään seuraavat päätökset:

1) Korjataan vuonna 2000 voimaan tullutta indeksiehtojen käyttöä rajoittavaa lakia siten, että indeksikorotuksia ei lakiin kirjattujen monien poikkeuslupien perusteella sallita esim. vuokrissa ja mm. kuntien omistaminen kaukolämpövoimaloiden maksuissa, jotka selvästikään eivät ole läpinäkyviä ja siten korotusperusteet eivät ole kontrolloitavissa.

2) Lainsäädännöllisesti kielletään valtakunnalliset sitovat TES-sopimukset, jotka ovat itse asiassa sidoksissa yhteiskunnan terveen kehityksen kannalta vahingollisiin indeksiehtoihin. Yleissitovat TES-sopimukset estävät eri alojen normaalin tuottavuuskehityksen muihin maihin verrattuna.

3) Suomen tulee erota meille todelle kalliiksi käyneestä eurosta, koska EU:n marginaalivaltio ei voi hirttäytyä Saksan talouteen. Saksahan on myös monin osin laiminlyönyt yhteiskunnalliset velvoitteensa ja hyötynyt halvasta siirtotyövoimasta muiden EU-maiden kustannuksella. Euro on Saksalle halpa, mutta muille äärettömän kallis (Kreikka, Italia, Espanja, Suomi, Portugali).

Saksalla on nykyään jopa Kiinaa suurempi vaihtotaseen ylijäämä, mutta kuitenkin Saksassa on jätetty mm. infrastruktuuri-investoinnit ja koulutusjärjestelmien kehitys tekemättä.

Saksa on siis imenyt EU:n pienemmät maat kuiviin ja niissä työttömyys ja velkaantuminen on noussut taivaisiin. Saksa on myös jättänyt maksamatta heille kuuluvat oikeudenmukaiset puolustusmenotkin, kun muut maat ovat nekin hoitaneet Saksan puolesta (läh. USA). On aivan selvä, että tällainen meno ei tyydytä suurta joukkoa Saksaa köyhemmistä EU-maistakaan. Puhumattakaan muista maksumiehistä.

4) EU onkin syytä nähdä lähinnä itsenäisten valtioiden kaupallisena ja oikeudellisena yhteistyöjärjestönä. On täysin mahdotonta ajatella, että EU voisi koskaan olla esim. USA:n kaltainen demokratia. Eri maiden sosio-kulttuuriset erot kieliä myöten ovat täysin erilaiset.

5) Alpo Rusi otti Trumpin Puolan vierailun jälkeen esille myös Suomessa lähes täysin vaietun ns. Kolmen Meren EU-strategian (TPI), jota parhaillaan kehitellään EU:n 12 Baltian ja Keski-Euroopan valtion toimesta.

Rusi ihmettelee, miksi Suomi ei ole mukana tällaisissa keskusteluissa ja toteaa, että meidän EU-keskustelu perustuu ns. Paavo Lippos-doktriiniin seuraavasti:

"TSI-aloite ei ole saanut huomiota Suomessa. Voidaan tietenkin kysyä, miksi Suomi ei ole mukana hankkeessa, jos siihen ovat lähteneet kaikki maat Virosta Kroatiaan. Mukana on myös Itävalta, eikä aivan ilman motivaatiota. Maalla on erinomainen "keskushyökkääjän" paikka TSI-joukkueessa.

Suomessa on totuttu eräänlaiseen "Lipposen doktriiniin", jonka mukaan asemoitumisella EU:n poliittiseen ytimeen turvaamme paremmin etumme unionissa. Pääministeri Juha Sipilä totesi taannoin doktriinia mukaillen, että Saksa ja Ranska ovat Suomen tärkeimmät liittolaiset EU:ssa. Tämä oli aikanaan ulkoministeri Rudlf Holstin doktriini, mutta tällöin 1930-luvulla elettiin toisenlaisia aikoja."

Presidentiksi innolla pyrkivä kepuloisten Matti Vanhanen (kannatus noin 1%) on myös jo tuoreeltaan ilmoittanut, että missään tapauksessa Rusin esille ottamasta asiasta ei kannata meillä keskustella.

Lieneekö Vanhasen Rusin esille ottamaan TPI-hankkeeseen kohdistuvan kritiikin taustalla ollut se kuuluisa kepuloisten NATO-mörkö, koska TPI-maissa puolustus nojaa hyvin pitkälle NATO-sopimukseen.

Donald Trumphan totesi Varovassa hyvin selkokielisesti, että USA pitää tiukasti kiinni mm. NATO-sopimuksen artikla 5:n säännöksistä.

Eilen panin merkille, että MTV:n Porissa järjestetyn keskustelutilaisuuden aikana Presidentti Sauli Niinistöltäkin kysyttiin mielipidettä NATO:sta.

Minusta Niinistö vastasi nyt hyvin, että hänen mielestään on hyvä, että Terra Sipilän hallituksessa NATO-jäsenyyttä ei ole rajattu pois tarpeen vaatiessa. Toisin oli edellisessä hallituksessa asian laita.

Haastattelussa Niinistö totesi myöskin, että häntä on vähän moitittu siitä, kun hän on joutunut silloin tällöin kantamaan vastuuta asioista, jotka eivät hänelle välttämättä edes kuulu. Toimintaansa Niinistö perusteli sillä, että hän havainnut, että jostain syystä asiat eivät rupea tapahtumaan.

Tällä lausunnollaan Niinistö vaikutti viittanneen siihen, että hän oli joutunut ottamaan yhteyttä valtiosääntöjuristeihin, kun Terra Sipilä joutui tekemään hallituksena pystyssä pitämiseksi ns. hätäratkaisun (ns. U-käännöksen). Haastattelussa Niinistö totesi, että hänellä ei ole perustuslaillista oikeutta erottaa hallitusta.

Käsitykseni makaan hajaannuksen vallassa olevassa EU-keskustelussa pienen valtion olisi hyvä olla mukana kaikissa pöydissä, koska päätöksenteko kuitenkin tapahtuu EU:ssakin demokraattisesti ja ns. "Lipposen doktriinin" pohjakin on jo aikaa sitten pudonnut pois.

Nykyään EU on aivan erilainen yhteisö kuin se oli vielä vuonna 1992, kun Neuvostoliitto oli hajonnut. Vasta sen jälkeenhän Suomi uskalsi sitten hakea EU:n jäsenyyttä ja liittyi EU:iin ja samalla myös valitettavasti vahingollisen rahaliiton jäseneksi vuonna 1995.

Ennen Suomen EU-jäsenyyshakemusta EU:n keskeiset maat olivat vuodesta 1958 Saksa, Ranska, Italia, Portugali, Luxemburg, Belgia ja Hollanti. Englanti ja Irlanti liittyivät 1973. Kreikka liittyi 1981 ja Espanja 1986.

Ennen Suomen liittymistä EU-maita oli siis kaikkiaan 11 ja nykyään niitä on jo 28, joista nyt kuitenkin UK on päättänyt ottaa ns. brexitin monien EU-ongelmien vuoksi.

Merkelin ja Macronin jatkuvasti jankuttama Pariisin ilmastosopimus ei ole riittävä dokumentti EU:n persuskirjaksi.

Suomelle on myös hyväksi, että meillä on jatkossa täyspäinen Presidentti ja myös Pääministeri.

JermuRe: Iso-Dritannian Brexit on nyt tehossaan14.7.2017 11.11
Ekonom:lle: ulkomaankauppa lisääntyisi Isobritannian, USA:n ja varsinkin Venäjän kanssa kuten myös Kiinan kanssa. Tämä tarkoittaisi vviennin selkeää ja oleellista lisääntymistä, investointeja ja työllisyyttä raskaaseen teollisuuteen, johon lasken puuteollisuuden. Inflaatio nousisi tietenkin jonkiun verran, mutta siihen löytyisi kotimaiset estojärjestelmät-- rahapolitiikka esim.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: