Keskustelu
| poliittinen tarkkailija | Kepuloisten Kulta Lintilä - maan paras talousennustaja | 16.7.2017 1.32 |
| Kepuloisilla on ennustaminen aina ollut verissä ja tästä syystä Kepulandiassa kepuloisten ennustukset ovat aina myös menneet nappiin aivan samalla tavalla kuin aikoinaan keskusjohtoisessa kommunistisessa Neuvostoliitossa. Kepuloisten joukossa on myös aina ollut legendaarisia ennustajia, joista ehkä tunnetuin oli pahasti alkoholisoitunut entinen Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen, joka tuli tunnetuksi myös armottomana kasainvälisenä kielimiehenä erinomaisen tankeroenglantinsa vuoksi. Syvästi 1950-luvulla taloustieteilijän ja nobelisti John Maynard Keynesin ajatuksiin perehtyneenä ja hänen pääteoksensa "Työllisyys, korko ja raha" yhdessä Pentti Kivisen kanssa vuonna 1951 suomentaneena Karjalaista alettiinkin pitää yhtenä Kekkoslandian johtavista taloustieteilijöistä. Karjalaisen taloustieteilijän maine nousi suorastaan legendaarisiin mittoihin, kun Karjalainen oli tutustunut nobel-palkitun tanskalaisen kvantti- ja atomitutkijan Nils Bohrin kirjoittamaan teokseen "Prediction is very difficult, especially about the future", jonka Karjalainen suomensi osuvasti "Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden." Nykyään kepuloisten piirissä tuntuu myös olevan runsaasti kyvykkäitä "ennuseukkoja", joilla tuntuu olevan aivan ylivoimainen kyky ja selvästi salattua tietoa tuottaa ns. talouden nappiennustuksia mm. Suomen Tilastotoimiston taholla ja myös muissa valtion hallinnon laitoksissa ja Suomen Pankissa. Terra Sipilä löysi "Kainuun Ihmeen" marraskuussa 2016 ja lähes samassa yhteydessä hän ilmoitti, että Suomen talous kasvaa selvästi nopeammin kuin esim. VVM oli ennustanut hallitusohjelmasta päätettäessä. Tunnetustihan kepuloisten Kivihiili ja Nikkeli Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankkiin teollisuus- ja elinkeinoministerin raskaista tehtävistä kasvamaan korkoa Suomen Pankin varapääjohtajaksi Matti Vanhasen esityksstä 16.10.2016. Kivihiili ja Nikkeli Ollin seuraajaksi Terra Sipilä puolestaan löysi Mika "Kulta" Lintilän hänen 50-v. syntymäpäiviltään. Lintilän kiistanalainen nimitys tapahtui 27.10.2016, kun Lintilä voitti niukasti kepuloisten äänestyksessä selvästi kokeneemman Mauri "Siltarumpu" Pekkarisen. Kulta Lintilä oli vuositolkulla ollut kepuloisten ns. talous- ja veroasiantuntija, joten oli jo korkea aika sille, että Kulta Lintilä palkitaan pitkästä ja uskollisesta työstään kepuloisten hyväksi. Ensi töikseen Kulta Lintilä esittikin heti aivan mullitavia ajatuksia ja ennustuksia Suomen tulevasta talouskehityksestä seuraavasti: "Talouden Lintilä uskoo kasvavan nopeammin kuin valtiovarainministeriö on ennustanut. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaisi ensi vuonna 0,9 prosenttia. - Uskon kovempaan kasvuun ja sen eteen tullaan työtä tekemään, sanoo Lintilä. Valtiovarainministeriön Lintilä sanoi olevan tuomiopäivän pasuuna, jonka rooliin kuuluvat varovaiset kasvuennusteet. Hän myös uskoo talouden kehittyvän niin, että hallituksen ei tarvitse turvautua lisäleikkauksiin kevään puolivälitarkastelussa. Lintilän mukaan talouskasvua saadaan aikaan investoinneilla ja työtä luomalla." Selvästi näkee, että kepuloisten johtavan ekonomistin mielestä talouskehitys on vain ns. "uskon asia". Ei tainnut mennä Kulta Lintilän virkatehtäviensä avajaispuheenvuorosta kuin pari-kolme viikkoa, kun valtion Tilastotoimisto ilmoitti, että Suomen vienti on kasvanut vuoden takaisesta tasosta peräti 27%:lla. Mediassa ei kuitenkaan noteerattu lähes ollenkaan vertailuajankohdan eli tammikuun 2016 ennätyksellisen pientä vientiä, kuten alta Tilastotoimiston tiedotteesta selviää: "Suomen tavaraviennin arvo oli tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 4.6 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 27 prosenttia vuoden takaisesta. Suurta kasvuprosenttia selittää poikkeuksellisen heikko vertailukuukausi. Tammikuussa 2016 tavaraa vietiin vain noin 3.6 miljardin euron edestä, mikä oli pienin kuukausittainen viennin arvo sitten helmikuun 2010. Kuluvan vuoden tammikuun viennin arvo oli suurin piirtein samalla tasolla kuin kuukausittainen viennin arvo vuoden 2016 syys-joulukuussa." Kun tämä jättiläismäinen viennin kasvu oli Tilastotoimiston taholta julkistettu tietysti YLE:n toimesta ja myös Suomen muissa valtamedioissa, niin jopa alkoivat Suomen talousennusteita tekevät tahot julkaista selvästi aiempia parempia ennusteita Suomen talouden kehittymistä. Pitkin kevättä eri ennustajilla vauhti vain parani ja mediassa alkoi esiintyä jo tietoja, että Suomen talouskasvu on jo niin hyvässä vedossa, että Suomen kasvu on jo ainakin melkein ylittänyt Ruotsin kasvunkin. Hallitusherrojen taholta alettiin myös nopeasti viestittämään, että nyt Terra Sipilän Kiky puree, vaikka yhtään prosentin kymmenystä ei ainutkaan vakaavasti otettava taloustieteilijä voinut selittää olevan Kikystä johtuvaa. Tilastotoimisto löi keväällä kuitenkin vielä lisää löylyä kiukaalle ja ilmoitti suureen ääneen vakavissaan, että konkurssien määräkin on meillä pudonnut 30.5%:lla vuoden takaisesta. Vähemmälle huomiolle valtamediassa taas jäi, että Tilastotoimiston ja verottajan tietojärjestelmävikojen vuoksi kyseiset tahot eivät juuri lainkaan pystyneet rekisteröimään toteutuneita konkursseja, kuten jälleen alta selviää Tilastotoimiston oudosta tiedotteesta: "Tammikuussa 2017 pantiin vireille poikkeuksellisen vähän konkursseja. Verohallinto pani tammikuussa 2017 vireille 16 konkurssia, mikä on 58.2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Muut hakijaryhmät (vakuutuslaitokset, pankit ja muut rahoituslaitokset, muut velkojat sekä velalliset itse) panivat vireille yhteensä 121 konkurssia, mikä on sama lukumäärä kuin vuotta aiemmin. Aiemmin, vuoden 2016 joulukuussa, verohallinto ei pannut vireille lainkaan konkursseja." Tilastotoimiston antamien ennakkotietojen perusteella Hesari kertoi 14.7.2017 isoin kirjaimin, että Suomen talouskasvu vuonna 2016 olikin ollut jo 1.9%, kun aikaisemmin Tilastotoimisto oli kertonut, että kasvu oli vain 1.4%. Nyt Tilastotoimisto ilmoitti, että Suomen bruttokansantuote oli nykyisen ennakkotiedon mukaan vuonna 2016 noin 216 miljardia euroa eli 1.5 miljardia euroa suurempi kuin maaliskuussa 2017 oli arvioitu. Uusien ennakkotietojen mukaan investoinnit kasvoivat 7.2 % aiemmin ilmoitetun 5.2%:n sijaan. Vienti veti 0.8% aiemmin ilmoitettua paremmin ja kasvua kertyä 1.3%. Tietenkään Tilastotoimiston taholta sitä ei ole selvästi kerrottu, mihin aiempiin tietohin vertailu on kohdistunut. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Rothovius kertoi Hesarille, että tyypillisesti bruttokansantuotteen ennusteet heillä tarkentuu 0.6% -yksikköä ensimmäisestä julkistuksesta viimeiseen. Tilastotoimisto julkaisi ensimmäisen ennakkotiedon Suomen viime vuoden talouskasvusta maaliskuussa 2017, jolloin se arvioitiin 1.6%:iin. Myöhemmin se arvioitiin 1.4%ii:n. Rothovius kertoi Hesarille, että Tilastotoimisto kertoo lopullisen ja tarkistetun tiedon Suomen talouskasvusta vuoden 2016 osalta kuitenkin vasta tammikuussa 2018. Muistaakseni Talouselämä lehdessä Vesa Vihriälä jossain vaiheessa tänä keväänä kommentoi Suomessa esitettyjä talousennusteita maininnalla, että "niissä on aika runsaasti toivomisen varaa." Kyseisessä Talouselämän artikkelissa kuvattiin Suomen valtiohallinnon ennustamismenetelmien lähinnä kaoottista tilaa. Artikkelin perusteella sai käsityksen, että Suomen valtiohallinnon ja siis myös Tilastotoimiston talousennusteet talouskasvun ollessa nykyään vain luokkaa 1.0-2.0 %, ennusteiden virhemarginaali voi olla jopa lähes 100%. Minäkin erittäin mielelläni yhdyn arvostetun Vesa Vihriälän arvioon suomalaisen talousennustusten laadun osalta, koska esim. Suomen valtion Tilastotoimisto näköjään vasta vuonna 2018 pystyy esittämään edes jonkinlaisen arvion Suomen talouskehityksestä vuonna 2016 ja sitä aiemmilta vuosilta. Elävästi tulee mieleen taannoiset konsultointitehtävät, kun opetin länsimaiden yhtiöiden budjetointimenettelyjä Venäjän Jeltsinin ensimmäiselle yksityistettävälle isolle metsäkombinaatille (Bratsk LPK). He kertoivat minulle, että heidän systeemissään aina meneillään olevan vuoden budjetti valmistuu yleensä alkusyksystä. Minä taas totesin, että meillä länsimaissa alkusyksystä aletaan jo valmistella seuraavan vuoden budjettia. Minusta vaikuttaa siltä, että meillä Suomessa valtionhallinnossa on vallalla vielä hyvinkin samanlainen menettely kuin oli aikoinaan kommunistisessa Neuvostoliitossa. Olen myös ollut panevinani merkille, että tämä saman tyyppinen menettely meillä näyttää olleen käytössä myös Juankoskella. Tuntuu siltä, että meillä kunnissa kyllä tehdään talousarviot sun muut budjetoinnit jo hyvissä ajoin, mutta jos rahat eivät riitä, niin sitten tehdään täydentävät lisätalousaviot. Tällaistahan ei voi tietenkään kutsua budjetoinniksi vaan julkiseksi laillistetuksi rahanjakomekanismiksi. Juuri tästä syystä esim. lähes kaikkien julkisten hankintojen budjetit Suomessa tyypillisesti ylittyvät helposti 30%:lla, kuten on valitettavasti käynyt esim. surullisen kuuluisassa Länsimetrossa, joka ei edes näytä koskaan valmistuvankaan. Ei ole sitten mikään ihme, että Hesarissa muistaakseni noin viikko sitten puhuttaessa Suomen talousennusteista joku toimittaja totesi, että Kulta Lintilälle pitää antaa mitali, koska hän pelkästään yo-merkonomin ja hallintotieteiden kandidaatin papereilla on Suomen talousasiantuntijoista parhaiten pystynyt ennustamaan Suomen talouden tilan kehityksen vuodelle 2017 ja siitäkin eteenpäin. Mielestäni on vaarallista, että poliitikot esittävät mediassa arvioita taloudellisesta kehityksestä, kun selvästi on nähtävissä, että Suomen Tilastotoimiston tilastointitoimi ei näytä olevan ajan tasalla. Työttömyystilastoistakin meillä on vähintään kahdet tilastot: TE-keskusten tilasto ja sitten Tilastotoimiston omat tilastot. Tällaisessa tilastojen sekamelskassa ja myös erittäin hitaassa tilastoinnissa piilee suuri vaara, että myös poliittinen päätöksenteko saattaa perustua täysin virheellisiin tietoihin ja reaaliaikaisen luotettavan tiedon puuttuessa voi johtaa yhteiskunnan kannalta hyvinkin vahingolliseen taloudelliseen ja sosiologiseen kehitykseen. En viitsi nyt lähteä tässä kaikkia Suomen tilastoja käymään läpi, mutta laitan nyt malliksi vain Suomen kauppataseen kuukausittaisen kehityksen alle aikaväliltä tammikuu 2016-huhtikuu 2017. Lukusarjoista näkee selvästi sen, että Suomen asiat eivät ole Terra Sipilän ohjauksessa mitenkään ruusuisesti kehittyneet ainakaan kauppataseen osalta (Vasen luku on kuukauden kauppatase ja oikea on kumulatiivinen kauppatase, milj. euroa): - 2016/01 -415.8 -415.8 - 2016/02 -186.7 -622.4 - 2016/03 -289.3 -911.8 - 2016/04 -279.2 -1 190.9 - 2016/05 -177.7 -1 368.6 - 2016/06 239.4 -1 129.2 - 2016/07 -328.2 -1 457.4 - 2016/08 -479.5 -1 936.9 - 2016/09 97.5 -2 034.4 - 2016/10 -248.3 -2 282.8 - 2016/11 -251.8 -2 534.6 - 2016/12 -516.0 -3 050.6 - 2017/01 -501.0 -3 551.6 - 2017/02 -277.3 -3 828.9 - 2017/03 62.3 -3 766.6 - 2017/04 -352.5 -4 119.2 Yllä on siis esitetty yksinkertaisin mahdollinen taloudellinen indikaattori Suomen talouden ulkoisesta kehityksestä. Siitä nähdään heti, että meillä syödään enemmän kuin tienataan. Jos tämän päälle vielä laskettaisiin palvelujen tase, jolloin saadaan Suomen vaihtotase, niin tiedetään, että Suomen vaihtotase ei ole Terra Sipilän aikana korjautunut mihinkään. Nämä tunnusluvut ovat niitä perustunnuslukuja, joiden perusteella voidaan arvioida, onko Suomen kilpailukyky kunnossa vai ei. Lukujen perusteelle kilpailukyky ei ole tällä hetkellä läheskään tyydyttävällä tasolla ja siksi Suomessa velanotto ei ole Terra Sipilän aikana ainakaan vähentynyt. On myös otettava huomioon, että nykyinen kansanvälinen nousukausi lähenee jo kohta loppuaan mm. Kiinan hidastuneen kasvun johdosta ja kohta alkaa myös kiristystoimet EKP:n toimesta EU-maissa. Näistä lähtökohdista Suomelle lankeaa varsin kivinen tie kuljettavaksi tulevaisuudessa, kun aikoinaan mentiin tyhmästi ja jopa vapaaehtoisesti luopumaan itsenäisestä valuuttakurssipolitiikastakin Mauno Koiviston suojeluksessa ns. Lipposen ja Niinistön dogmien nojalla. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Kepuloisten Kulta Lintilä - maan paras talousennustaja | 16.7.2017 9.09 |
| Juankoskella budjetit tahtoivat aina ylittyä yllättävästi. Näilläkin sivuilla arvosteltiin päättäjiä taloudenpidon heikkoudesta, ertyisesti keskustaa moitittiin. Nyt saimme lukea Koillis-Savosta, että Tikanniemen tietyöt maksavatkin kaksi kertaa arvioidun summan. Näkevät nyt Kuopiossakin, miten vaikea Juankoskella on arvioida kustannuksia. Meillä vallitsee rakennusalalla ylikuumentunut tilanne. Samaan aikaan rakennetaan päiväkotia ja Savon Voima upottaa sähköjohtoja. Ei ole kumma, jos kustannukset nousevat tällaisessa tilanteessa. Tämä on nähty niin monesti suhdanneherkässä kartongin tuotannossa. Joskus kone ylikuumeni, tuli ylitöitä ja kartongin hinta nousi kohtuuttomaksi. Isännätkin nostivat puun hintaa, kun kysyntä puulle kasvoi. Juankoski on erittäin herkkä paikka suhdanteille. Ei ole monta viikkoa, kun Koillis-Savo kertoi maatalousoppilaitoksen rivitalojen purkamisen maksavan miljoonan. Juankosken keskustassa on kummenkunta purkua odottavaa taloa. Ei tässä suhdannevaiheessa kannata ryhtyä purkuhommiin eikä paljon muihinkaan hommiin. Se on selvä. |
||