Keskustelu
| Eero Kekäläinen | Kuntaliitokset | 11.11.2017 10.36 |
| On minua kummastuttanut ja hämmästyttänyt kuin pientä kulkijaa, kuinka kuntaliitosten myötä yleinen media käyttää paikannimiä. Just nyt kun tiedotettiin Kylmänen Food elintarvikeyhtiön tehdashallin tulipalosta. Niin YLE kuin myös MTV nettiuutissivuillaan toitottivat tehdashallin tulipalosta Siikalatvalla. Jos esim. Helsingissä kaupungilla yhtäkkiä lähdettäis kysymään tavallisilta kulkijoilta, missä on siikalatva. Voisin näin hanurituntumalta veikata et ei edes puoletkaan tietäis, missä on siikalatva. Siikalatvahan on kuntaliitosten myötä syntynyt uusi kunta Kysymys sinulle, lukija. Tiedätkö, missä on siikalatvan kunnan keskus. Veikkaappa ennenkuin kuukletat. Siikalatvan kuntakeskus on Pulkkila. Kylmänen Food tehdas on Rantsilassa eikä misään siikalatvassa. Ko lähestyt kyseistä paikkaa nelostietä pitkin, niin etelästä, kuin pohjosesta, ain on ollut tien poskessa sininen kyltti Rantsila. Sama kun minua nilsiäläisenä ärsyttää YLEn uutisointi täällä savossa. Kuopion tahkolle investoidaan 100 milj. Rakennetaan uusi keskusta. Aiemmin kesällä yle uutisoi kuopion tahkolle rakennetaan pitkät portaat. Voi pyhä yksinkertaisuus. Oon syntyny koillis-savossa kaavilla, nykyään asun nilsiässä. Mielestäni Tahkovuori on aikojen alusta saakka ollut samalla paikalla. Vuonna 1869 perustetussa nilsiän kunnassa. Mitenkä se nyt kuntaliitoksen myötä onkin yhtäkkiä kuopiossa ???? Nytkin ko katon keittiön ikkunasta ulos, tuollase on järven takana, edelleen nilsiässä, eikä kuopiossa. Onneks edes paikallinen mullikkabladet savon sanomat uutisoi asiasta, et Nilsiän tahkolle investoidaan reippaasti. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuntaliitokset | 11.11.2017 11.05 |
| Eero Kekäläiselle Pöyryn ajoistani sen verran, että olin Vantaalla Pöyryn palveluksessa vuosina 1973-85 ja viihdyin erinomaisen hyvin. Läksin Pöyryltä pois, kun kutsuttiin muihin hommiin, Espoon Ekonon toimialajohtajan tehtäviin. En ole koskaan toiminnut Helsingissä. Siitä ei voinut kieltäytyä, koska taustalla oli mm. Enso Gutzeitin halu lisätä kilpailua metsäteolisuuskonsultoinissa ja suunnitelussa. Se myös tapahtui hienosti, mutta päättyi sitten 1990-luvun lamaan ja Pöyry osti Ekonon. Minä taas lähdin muille teille. Minulla ei ole tapana palata aina lähtöruutuun, vaan mennä eteenpäin, vaikka tie olisi välillä kivinenkin. Aikoinaan Pöyry oli hieno firma, mutta moni entinen kolleega on minulle todennut, että enää ei ole valitettavasti entistä Pöyry-henkeä. Minun esimiehiäni Pöyryllä oli mm. Risto Eklund, Niilo Ryti ja Magnus Diesen, jotka olivat Pöyry Consultingin toimitusjohtajia. Rainer Häggblom tuli Pöyrylle minun jälkeeni. Emme siis koskaan tavanneet Pöyryllä. Minulla ei ole tarvetta mollata myöskään Raineria. Rainer on saanut paljon aikaan lähdettyään Pöyryltä, mutta valitettavasti Rainerin Juankosken viritys ei ole mennyt ns. putkeen. Minä luulen, että tässä on se syy, miksi Rainer ei erikoisemmin halua muistella omassa CV:ssään tapausta Juankoski. Eero Kekäläiselle voin todeta, että minä olen tehnyt elämässäni runsaasti virheitä, mutta en ole ottanut kaikista oppia. |
||
| Eero | Re: Kuntaliitokset | 11.11.2017 12.09 |
| No voi pyhä yksinkertaisuus. Mitenkähän kommenttisi AKM liittyi avaamaani keskustelunaiheeseen ?? En näin maalaistollona mitenkään kansakoulupohjalta osaa yhdistää aiheeseen. Mutta viimeiseen lauseeseesi voin yhtyä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuntaliitokset | 11.11.2017 19.01 |
| Sen voin ilolla Eerolle ja Juankoskelaisille todeta, että ketterä NS Oy:n kassavirta on ollut trollaustoiminnasta johtuen huomattavasti parempi kuin esim. Juankosken kaupungin, Tratta PBF:n, JBOY:n ja Farocon Oy:n ja vielä Pataruukin yhteensä. Ketterä NS ei ole myöskään joutunut yrityssaneerakseen, eikä konkurssiin, vaikka NS:lle ei ole vielä verotusoikeutta, mutta on maksanut verotkin kuuliaisesti. Ketterä NS katsookin aina eteenpäin. Ketterä NS tuntee suurta myötähäpeää kaikkien ym. katastrofeihin sotkeutuneiden päätöksentekijöiden puolesta. Kun olisitte aikanaan kuunnelleet ketterä NS:n asiantuntijoita, niin Juankoskellakin olisi kaikilla töitä, olisi mahdollisesti kylässä oma uimahalli, olisi toimiva oma terveydenhuolto päivystyksineen kaikkineen, olisi itsenäisyys, olisi toimiva homeeton koululaitos, ilmaista kaljaa, olisi kukoistava ja monipuolinen maatalous- ja metsätalouselinkeino ja mikä tärkeintä kaupunki ei olisi lähtenyt sijoittamaan kaupungin vähiä verorahoja Hankoon ikivanhaan huijareiden omistamaan purettavaan Faroconin varastohalliin. Votkaa saisitte myös ilmaiseksi. NS:ssä on joka ikinen päivä jo yhdeksän pitkän vuoden ajan ihmetelty, kuinka tällainen tyhmyys ja härkäpäisyys on ylipäätään mahdollista keskellä kaunista Suomen maata? Mitä ihmettä tuon Moro Pekan mielessä on päätöksiä tehdessään liikkunut. Kaikkea on luvattu, mutta mitään lupauksia ei ole pidetty. Katkeruutta ja myötähäpeää aiheuttaa sekin, että Erika lupasi ottaa AKM:stäkin kokovartalopotreitin valokuvausliikkeessään ja sijoittaa sen kunniapaikalle konkurssiin ajetun biovoimalan kellariin. Eipä ole Erikan kuvausryhmää näkynyt, vaikka AKM:n kuva on ilmestynyt konkkaan ajetun biovoimalan kellarin seinälle. Keskusta pettää aina |
||
| Pituusleikkurin hoitaja | Re: Kuntaliitokset | 11.11.2017 20.56 |
| Käyttääkö nykyisin myös Moro Pekka valtaa n.s. NS yhtiössä? |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: Kuntaliitokset | 11.11.2017 21.34 |
| Eero näkyy sujuvasti ylläkin lukevan taas trollin tekstiä. Trollin tarkoitus on häiritä ja sotkea kaikkea asiallista keskustelua VAPAAssa. Tähän Eeron käynnistämään keskusteluun liittyy kuitenkin monta tärkeää asiaa. Ensinnäkin se, että suomalaisen median ammattitaito on käsittämättömän heikko ja toimittajat ovat vahvasti poliittisesti tai muuten asennoituneita. Atte Jääskeläisen aikana YLE on ollut tässä suhteessa kaikkein pahimpia medioita ja vielä eduskunnan valvonnassa. Atten poistuttua ja Marit af Björkestenin tultua uudeksi vastaavaksi päätoimittajaksi ainakin minusta tilanne on selvästi parantunut. Vaikka vieläkin YLEn ajankohtaistoimituksessa on runsaasti kirveellä töitä. Esim. uutistenlukijan ja Remes rikoskirjailija Matti Rönkän lukiessa uutisia keskityn mielellään muihin hommiin kuin uutisten kuunteluun ja katseluun. Sen verran pahasti Matin jorinat ottaa minua päähän ja Mattikin mainostaa vielä YLEssä, miten hän kaivaa uutisten taustat ja sisällön esiin jopa "kyllästymiseen asti". Sen sijaan mielelläni kuuntelen öiseen aikaan toimittaja Heikki Lukinmaan lyhyitä ja asiallisia uutisia YLE:n kanavilta. Lukinmaan kohdalla ei havaita mitään asennetta uutisia kohtaan. Hän ei selitä uutisia, vaan kertoo ne sellaisena kuin ne tulevat. Jos uutisia lähdetään selittelemään, niin silloin on hyvä kertoa asioista myös useammalta kannalta, eikä vain uskoa kaikkia ns. Fake Newsejä, joita nykyään ns. vapaamielinen media kuten esim. CNN näyttää syytävän tahdilla 24h päivässä. Toinen A Studion tiedottaja Jan Anderssonkaan ei herätä myöskään minun luottamustani, kun Janikin on kuvattu YLE mainoksessa todelliseksi "viherpeukaloksi". Jan antaa lässytyksen jatkua ja miellään jakelee puheenvuoroja, jotka edustavat selvästi Janin omaa ajatusmaailmaa. En ihmettele, että Janiakin vietiin viimeksi A Studiossa kuin pässiä teuraalle, vaikka Janin piti jämerästi johtaa keskustelua, jossa Jan yritti kysellä, onko hallituksessa, mitään riitaa kokoomuksen, kepun ja sinisten välillä. Mitään riitaa ei tietenkään ollut Antti Kurvisen (kepuloiset), Antti Häkkäsen (kok) ja sinisten välillä, vaikka sinisiä ei ollut tullut edes paikalle, kun Simon Elo (sin) oli ilmeisesti jäänyt valtioneuvoston auton peräkontiin jumiin, eikä päässyt aikanaan paikalle selittelemään, mitä Soinin avustaja oli kertonut Kesärannassa tavatessaan Terra Sipilän kesäkuussa ja näyttäessään Terra Sipilälle listan sinisten loikkareista. Touko "Kenkä" Aalto (vihr.) ja Antti Rinne (demut) olivat sivullisina kuitenkin ehtineet paikalle ja olivat sekä nähneet ja haistaneet jo aika pahaa palaneen käryä hallituksessa. Kuntaliitoksista puhuttaessa voidaan todeta, että tässäkin asiassa Suomessa on menty täysin liiallisuuksiin, kun on lähdetty ratkomaan yksittäisten kuntien asioita yhdistelemällä perinteisä kuntia. Yriysmaailmassakin tiedetään se, että yli 50%:a yrityskaupoista ovat turhia tai jopa vahingollisia. Tästä voidaan vetää sellainenkin johtopäätös, että kuntaliitoksissa todennäköisesti ainakin 70% ovat turhia ja jopa vahingollisia. Aivan selvää on myös se, että Terra Sipilän härkäpäisesti ajama maakuntien sote on paitsi täysin turha, mutta myös erittäin vahingollinen sekä yksittäisten kuntien että myös koko maan kannalta. Kysymys on perustuslain vastaisesta hankkeesta ja se on tosi paha juttu, että pääministeri ajaa perustuslain vastaista hanketta ja aikoo tuhota jopa Suomen pääkaupungin kehitysmahdollisuudet ja uhrata kaunis kansainvälinen lähes miljoona kaupunkimme esim. Kainuun vain noin 70 000 pääasiassa eläkeläisen asioita ajaessan. Se on selvä, että Kainuun asiat täytyy myös hoitaa, mutta täytyy löytyä Terra Sipilältäkin muita keinoja kuin esim. pääkaupungin uhraaminen Terrafamen noin 680 työntekijän etujen turvaamisella. Terra Sipilän olisikin syytä keskittyä oleelliseen ja unohtaa kepuloinen sulle, mulle, mulle politikointi. Faktahan on se, että Kepulandiassa vuosittainen maataloustuki on noin 3 miljardia euroa ja sen päälle vielä valtiontukia syydetään maaseutukuntiin noin 8.7 miljardia euroa. Kuitenkaan yhdellekään poliitikolle ei ole tullut mieleen, voidaanko yli 11 miljardia euroa vuosittain käyttää maaseudullakin muuhun kuin vetisten ja lumen alla olevien peltojen ylläpitoon ja terveydellisesti vaarallisen maidon tuottamiseen. Kaikki nämä tuet kuitenkin valitettavasti menevät kuin kankkulan kaivoon, kun tukirahoilla vain pidetään yllä kepuloisten ikivanhoja toimitatapoja. Pastori Laanisen kutsuminen Terra Sipilän "Valehtelijoiden Klubiin" avuksi ei tule muuttamaan kansan syvien rivien käsitystä kepuloisista huijareista. Heti tulee mieleen muistaakseni Aapelin kirjoittama ja telkkarissakin näytetty tarina "Siunattu hulluus", jossa matkasaarnaaja Lempinen tuli saarnaamaan maaseutukylään hyvistä elämäntavoista ja mm. oluen juonnin vahingollisuudesta. Alla pieni katkelma Lempisen saarnasta. Ei muuten mitenkään poikkea kepuloisten tupailtojen kokousten puheista tai Tallinnan perinteisten risteilyjen öisistä riennoista ja hengen korotustalkoista. https://www.youtube.com/watch?v=16hdjyP4Zjc Kun laitetaan yhteen kaksi heikosti hoidettua yritystä tai kuntaa, niin niistä ei voi tulla yhtä hyvin hoidettua yritystä tai kuntaa. Tämä luonnonlaki on karvaasti nähty myös Juankoskella, jossa kuntaliitokset ovat tuhonneet Säyneisen ja Muuruveden perinteiset kunnat ja nyt on menossa Juankosken keskuskunnan tuhoaminen. Kyllä hullummankin pitäisi tajuta, ettei Kuopiosta lähes 100 km päässä olevat Juankosken syrjäkylät voi mihinkään kehittyä ainakaan tulevan 100 vuoden aikana. Kehitystä ei tapahdu, vaikka kuinka innokkaasti kepuloiset roikkuisivat Helunan utareissa kiinni sekä aamu- että iltalypsyillä. Lehdistöstä puhuttaessa on syytä todeta, että Hesarilla on nykyään aivan liian suuri vaikutus Suomen mediakentässä ja on arveluttavaa, että Koneen Antti Herlin tuntuu olevan Hesarin yksi suurimpia omistajia. Äskettäin kuollut Antin Niclas veli oli taas vahvasti mukana kriittisen median omistajana ja myös etevänä riippumattomana taloustoimittajana. Valitettavasti hänen elämäntyönsä jäi nuorena kesken. Kuntia yhdisteltäessä niiden nimet voivat muuttua, vaikka kuntia ei litoksissa maantieteellisesti tietenkään voida siirtää mihinkään. Kunnat voivat kuitekin kehittyä itsenäisinä, kun kuntien päättävät elimet vaihdetaan kyvyttömistä kyvykkäisiin ja sama koskee myös virkamieskuntaa, jotka valitettavasti istuvat virassaan vaikka 40 vuotta tuhoja tekemässä tai olemassa virassa tekemättä mitään, jotta ei tule tehneeksi ainuttakaan virhettä. Sehän tiedetään jo pienestäkin sammakkolammesta, että jos siihen ei happea saada, niin koko elämä lammessa tukehtuu. Suomessa muutenkin on sellainen outo käsitys, että esim. vaihtamalla yrityksen tai kunnan nimi sen toiminta jollain tavoin parantuu. Tästä on erittäin hyviä esimerkkejä valtion hallinnossa mm. seuraavasti: - Sonera - OY Alkoholiliike Ab tuli Altiaksi - Posti tuli Itellaksi ja sitten taas Postiksi - Imatran Voimasta tuli Fortum - Valco - Varkauden akkutehtaat - Talvivaara Oy (uusi nimi Ahtium Oyj eli Ahtium Plc) - tämäkin lista on loputon. Jostain syystä meillä luullaan, että ilmeisesti latinasta johdetut nimet, merkitsevät entistä parempaa tulosta yritysten kohdalla. Saa nähdä milloin tämä tauti leviää kuntiinkin päin. Nilsiänkin kohdalla voitaisiin varmaan kohta ruveta etsimään paremmin paikkakuntaa kuvaavaa nimeä. Tahko tai Tahkovuori kuulostaa hieman rahvaanomaiselta. Rooman ajalta voitaisiin ottaa mallia vaikka jumalista, jolloin Olympos vuoren ylijumala oli Juppiter. Kyllä ainakin kansainväliset rahoittajat milellään jonossa käynnistäisivät uusia rakennushankkeita Savon Juppiterissa. Juankoski voisi taas anoa uudelleen itsenäisyyttä ja nimeksi voitaisiin laittaa modernisti vaikka Discordia South, eripuraisuuden jumalan nimen mukaan. Kittilässähän meillä on Suomen kuuluisin eripuraisuuden kylä eli Discordia North. Kepu pettää aina!!! MFGA (Make Finland Great Again)!!! |
||
| Patiksen miehet | Re: Kuntaliitokset | 11.11.2017 23.10 |
| Milloin valmistuu Hekki J.W. Salosen liiketoimintasuunnitelma? |
||
| NS tiedotus | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 1.27 |
| Täytyy ensin odottaa poliisitutkinnan valmistumista ja sen jälkeen katsoa, mitä askelia sitten otetaan. |
||
| Vouti | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 9.11 |
| Varattomalla Heikki J.W. Salosella on maksamattomia laskuja. Menossa ulosottoon. |
||
| Patiksen miehet | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 10.19 |
| New Stroms Oy on vissin myös heikossa hapessa. Kake kertoi että yhtiöllä olisi myös maksamattomia laskuja. Taitaa myös olla palkkarästejä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 11.12 |
| Eero Kekäläinen raportoi positiivisesti pahvitehtaan koeajoista. Se viittaa siihen, että elämä ei ole vielä totaalisti kuollut tehtaalla. Jotta keskustelu saataisiin asialliselle pohjalla, kiinnostaa kuulla esim. seuraavia faktoja: - mitä tuotetta on koeajettu tällä viikolla? - onko ajettu TECTA:a vai VisorCotea? - paljonko on tuotettu tälläkin viikolla? - kauanko koeajokerta aina kesti, vai ajettiinko yhteen putkeen pari päivää? - montako ukkoa oli hommissa? - kuka johti koeajoa? Kysymyksessä on vuoden 2012 marraskuussa pysäytetystä kartonkitehtaasta. Pysäytettäessä tehdas yli kaksi vuotta sitten se oli tekniseltä kunnoltaan vielä kohtalaisessa kunnossa ja tehtaan kapasiteetti oli suunnilleen seuraava: - painehiomo noin 30-33 500 t/a - pohjakartonki noin 60-75 000 t/a - päällystys noin 80-95 000 t/a - rullapakkaus max 15 000 t/a - arkitus noin 40-46 000 t/a (arkkileikkurit 4 ja 5 yhteensä) Marraskuussa 2012 tehtaalta oli kuitenkin loppunut kokonaan käyttöpääoma ja toiminta oli sitä ennen ollut epätoivoista, koska tehdas ei ollut päässyt markkinoille. Tehtaan markkinointi oli kaaoksessa ja yritys joutui ostamaan mm. raaka-aineitaan selvällä ylihinnalla. Premium Boardin tulos yhtiön toiminnan parhaalla tilikaudella 1.5.2012-31.5.2013 oli seuraava: - liikevaihto 16.0 milj. euroa - varastojen muutos -1.5 milj. euroa - materiaalit ja palvelut -15.5 milj. euroa - henkilöstökulut -5.5 milj. euroa - poistot -0.7 milj. euroa - liiketoiminnan muut kulut -3.2 milj. euroa - liiketulos -10.4 milj. euroa - rahoituskulut netto +0.4 milj. euroa - nettotulos -10.0 milj. euroa Yo laskelmasta nähdään, että tehtaan liikevaihto oli siis 16.0 milj. euroa ja käyttökustannukset olivat yhteensä 20.8 milj. euroa eli 151%:a liikevaihdosta. Kartonkikoneen tuotanto oli 20 831 tonnia ja myyty kelvollinen päällystetty tuotanto enintään 18 700 tonnia. Tehtaan käyntiasteet olivat siis yrityksen parhaana toimintavuotena seuraavat: - pohjakartonki 30% - päällystys 21% - arkitus 45% Nyyssönen on lähtenyt saneeraamaan yhtiötä leikkaamalla yhtiön lainoja noin 14.0 milj. eurolla ja kuvittelee, että tehtaasta tulee elinkelpoinen tällä tavalla. Nyyssösen esittämä velkojen leikkaaminen noin 90%:lla ei kuitenkaan voi yksinään koskaan tehdä tehtaasta elinkelpoista tuotantolaitosta, koska pääomakustannukset eivät missään tapauksessa ole olleet tehtaan ongelma. Yllä olevasta tilinpäätöksestä nähdään ilman saneerausohjelmaakin, että vaikka tehtaan pääomakustannukset laitetaan nollaan, niin tehdas ei ole sittenkään elinkelpoinen yksikkö, koska tehtaalla ei pystytä edes ilman pääomakustannuksia tuottamaan positiivisella käyttökatteella ja kilpailukykyisesti niitä tuotteita, joiden tuottamiseen tehdas on rakennettu ja suunniteltu. Positiivinen kassavirta edellyttää koko tehtaan kapasiteetin hyväksi käyttämistä. Tehtaan keskeinen ongelma on, että Premium Boardin valmistama tavara ei ole käynyt, eikä käy enää kaupaksi. Yritys on menettänyt asiakkaidensa luottamuksen ja valmistetut tuotteet eivät ole olleet laadultaan ja hinnaltaan kelvollisia asiakkaiden mielestä. Tätä asiaa ei mikään yrityssaneerausmies pysty enää miksikään muuttamaan. Taivekartongeissa (neitsytkuidut) tehtaalla on ylivoimaisia kilpailijoita Euroopassa kuten esim. MetsäBoard, Stora Enso ja Iggesund. Nämä yhtiöt ovat jatkuvasti parantaneet tuotteidensa laatuominaisuuksia ja muutoinkin palvelujaan. Yhtiöt ovat erittäin vakavaraisia ja voivat jatkuvasti kehittää uusia tuotteita. Kilpailijoilla on myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia sellaisten pakkauskartonkien käyttäjien kanssa kuten esim. Tetra, Unilever, Nestle, Huhtamäki, isot tupakkavalmistajat jne. Tällaisilla kansainvälisillä firmoilla ei ole mitään intressiä lähteä pilaamaan mainettaan epävarman Premium Boardin kanssa esim. koepäällystämällä jotain VisorCotea Premium Boardin piikkiin. Toisaalta Premium Boardin kapasiteetti on myös aivan liian pieni ajatellen isoja taivekartongin käyttäjiä. Tuntuu myös mahdottomalta, että joku johtava taivekartonkituottaja alkaisi omalla nimellään myymään epävarman Premium Boardin päällystämää kartonkia, jonka saatavuuskin voi olla epävarmaa. Sekin on selvää, että pelkästä päällystämisestä ei jää riittävää katetta, että Premium Board selviytyisi koskaan edes leikatuista lainoistaan. Lisäksi on todettava, että biovoimala on myös täysin tarpeeton, ellei pohjakartonkia tehdä Juankoskella. JBOY ei siis voi mitenkään olla elinkelpoinen yritys, jos Premium Board päällystää vain silloin tällöin jollekin kartonkimaakarille sen toimittamaa pohjakartonkia. Kilpailijoista on vielä todettava se, että erittäin kilpailukykyisiä toimittajia on myös Euroopan ulkopuolella. Lisäksi Euroopassa halvemmissa jätepaperipohjaisissa taivekartongeissa löytyy erittäin arvostettuja ja hyvin menestyviä toimittajia kuten esim. Mayr-Melnhof (MM). MM muuten lanseerasi vuonna 2014 ns. Next Generation Cartonboardinsa, kun oli tehnyt 50 milj. euron rebuild-investoinnin Frohnleitenin tehtaallaan kartonkoneelle nro 3:lle. Uusi vallankumouksellinen tuote on jätepaperipohjainen Foodboard, joka on täysin kierrätettävä ja kompostoituva sertifioitu tuote. MM kehitti tuotteen omien tutkimusresurssiensa toimesta. Tuotekehitys kesti 5 vuotta ja tutkimusryhmään kuului 20 tutkijaa. Tuotteesta tehtiin 14 000 analyysiä maailman johtavien elintarvikepakkaajien kanssa yhteistyössä ja koepakkauksia valmistettiin yli 2 miljoonaa kappaletta. Tehdasmittakaavaisia koeajoja oli tiettävästi 6 kappaletta. Tässä olisi nyt Kristerille pikkuisen mallia, miten uusia elintarvekartonkeja nykypäivänä tuodaan markkinoille. Se voidaan MM:stä vielä sanoa, että rebuildattu kartonkikone ei tietenkään vielä käy täysillä, mutta kaikki merkit viittaa siihen, että viimeistään kahden vuoden päästä koneen koko tuotanto on myyty. MM:n kartonkikapasiteetin käyttöaste vuonna 2014 oli 97%:a ja kartonkiteolisuuden käyttökateprosentti 11.1%:ia. Premium Boardilla vuonna 2013 vastaava käyttökateprosentti oli -60.4%. Ainakin minusta tässä on iso ero. MM:stä todettakoon vielä se, että vuonna 2004 yhtiön liikevaihto oli noin 2.1 miljardia euroa ja itävaltalaisen yhtiön koko pääoman tuotto (ROCE) oli 15.5%:ia. Yhtiön kokonaiskapasiteetti oli 1.7 milj. tonnia. Yhtiöllä on 7 kartonkitehdasta Euroopan eri maissa. Omia pakkaustehtaita MM:llä on 34 kappaletta 7 eri maassa ja 4 maanosassa. Jalostustehtaissa prosessoitiin kartonkia 702 000 tonnia. Henkilökuntaa MM:llä oli 2014 yhteensä 9 399. Kangasperko, Veijo ja Heimo on syytä laittaa yrityssaneerusten osalta tilille jo heti Vappusimojen jälkeen. Kaupungilla on ollut miljoonasaatavat Tratta PBF-yritysryhmältä. Mikä on näiden miljoonasaatavien kohtalo? Asia on otettava esille seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. |
||
| Eero | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 13.49 |
| Koettakaa jo vähitellen uskoa alankolmannet kaikkine trolleineen. Eero ei ole kertaakan raportoinut, eikä millään muotoa osallistunut pahvitehtaasta velloviin keskusteluihin. Joku taho ilmeisesti pahankurisuuttaan yrittää ärsyttää Eeroa. Voin antaa katteettoman lupauksen siitä, et ärsyttäjältä pettää pinna ennenkuin Eerolta. |
||
| Eero | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 15.47 |
| Anteksi lukijat. Jatkan vielä ed. kommenttiini. AKM ja kaikki hänen trollinsa viedään piipaa autolla Niuvaan ennen minua. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuntaliitokset | 12.11.2017 20.31 |
| Eero Kekäläinen on trollauksen osalta oikeassa. Yleisesti on tiedossa, että meillä on rehottanut ns. maan tapa eli rakenteellinen trollaus. Kepun Timo Kallihan totesi tämän vaalirahoitustaistelujen aikaan todettuaan, että vaalirahoituksen säännöksistä ei tarvitse välittää, kun niistä ei ole olemassa sanktioita. Muistaakseni Jutta Urpilainenkin tai joku muu politiikko käytti myös jossain asiayhteydessä trollaus maan tapa. Antti Rinne on myös todennut, että demut hoitelee porukalla asiat kuntoon. Maan tapa ja porukan toiminta on ollut Suomessa mahdollista, koska Suomen oikeuslaitoskin (ainakin käräjäoikeudet) on ja on ollut sisäsyntyisesti korruptoitunut (mm. poliittisesti valitut lautamiehet). Toisaalta myös Suomen lainsäädäntö on ollut myös monin osin vanhentunut ja kieroutunut, mikä on myötävaikuttanut siihen, että Suomen oikeuslaitoksen arvovalta on jo asetettu kyseenalaiseksi ? ja aiheesta onkin. Kunnanjohtajien tai muiden kunnanvirkailijoiden korkea osuus kansanedustajien joukossa (nytkin 174) on osa tätä maan tapaa, jossa pukki on kaalimaan vartijana. Lainsäädäntötyön tulee olla riippumatonta ja myös oikeuslaitoksen tulee olla riippumaton poliittisista intohimoista, jotta se on uskottava. Meillähän on ollut vallalla ns. konsensus politiikka, joka äärimmilleen vietynä edustaa rakenteellisen trollauksen kaikkein kehittyneintä astetta. Maan tapa. Kansainvälisissä tilastoissakin Suomi on kuitenkin trollausvapaa maa, kun asiaa on tiedustelu Suomen viranomaisilta. Tilastoihmisten olisi ehkä ollut viisaampaa kysyä, onko Suomessa vallalla ns. maan tapa? Silloin varmaan korruptoitunut viranomainenkin olisi vastannut, että näinhän Suomessa asioita on hoidettu vuosikymmeniä. Mikähän olisi Suomenkin asema kansainvälisissä trollaustilastoissa, jos tilastonikkareille Suomen viranomaiset olisivat kertoneet, että Suomessa eduskunta ei voi sätää lakia, elleivät ammattiyhdistysliike ja sen alajärjestöt kuten esim. SAK, AKL ja merimiesunioini ole lakia ensiksi hyväksyneet? Konsensus, kolmikanta, trollaus eli maan tapa. Suomen oikeuslaitoksen kummallisuuksiin kuuluu ensinnäkin se jo kymmeniä vuosia sitten tiedostettu tosiasia, että rikoslaissa rangaistukset väkivalta- ja henkirikoksissa ovat muodostuneet kansainvälisesti vertaillen aivan liian lieviksi ja vieläpä niin, että tuomiot ovat olleet sattumanvaraisia mm. maan eri alueilla. Tämäkin asia on todettu jo monen rikosoikeuden professorin suulla, mutta oikeuskäytännöt eivät ole muuttuneet. Maan tapa. Tavallisen ihmisen ja pienyrittäjien tekemät rikkeet tai rikokset talousasioissa kuten esim. verotusasioissa ovat taas kriminalisoitu Suomessa jostain syystä kaikkein raskaimmiksi rötöksiksi ja tuomiotkin ovat säännönmukaisesti huomattavasti kovempia kuin ehdolliset tuomiot esim. raiskauksista tai tapoista. Näille tuomioille jopa tuomitut naureskelee. Maan tapa. Julkishallinnon viranomaiset voivat myös syyllistyä virkavirheisiin ja jopa virkarikoksiiin ja näistä Suomessa on säännöksiä perustuslain 118 §:ssä ja etenkin rikoslain 40. luvun seuraavissa pykälissä: 5 § Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen 7 § Virka-aseman väärinkäyttö 8 § Virka-aseman törkeä väärinkäyttö 10 § Virkavelvollisuuden rikkomukset 11 § Tuotannollinen virka-aseman rikkominen Kun tarkastelee ym. säädösten rikkomuksista johtuvia rangaistuksia, niin ym. pykälissä sanktiot voivat olla sakko, lievä vankeusrangaistus ja oheisrangaistuksena myös viraltapano. Maan tapa. Väittäisin, että rakenteellisen trollauksen ydin on näiden pykälien osalta leivottu rikoslain 40. luvun 11 §:ään, josta rangaistus on vain varoitus tai sakko. Tässä kohtaa voidaan esittää kysymys vaikka sakon suuruudesta sellaisessa teoreettisessa tapauksessa, että kunnanvirkamies on tahallisella tuottamuksellaan aiheuttanut kunnalle 8 milj. euron vahingon, niin onko siinä tapauksessa sovellettava kohtuullista 150 euron rikesakkoa vai äskettäin eräälle kiireiselle liikemiehelle määrättyä muistaakseni yli 4 500 euron ylinopeussakkoa? Tämä liikemiehen korkea sakko noteerattiin amerikkaista laatulehteä myöten. Lehdessä sanktion todettiin kuitenkin kuuluvan suomalaiseen maan tapaan, jossa varakkaat luonnollisesti joutuvat maksamaan rötöksistään vähän enemmän. Koska sakkokin on jo tuntuva rangaistus, niin ehkä oikeus kuitenkin soveltaisi vielä tällaisenkin massiivisen vahingon tapauksessa kohtullisempaa varoitusta. Meillähän on syvälle juurtunut myös sellainen kansanviisaus, että "yrittänyttä ei laiteta", jota tietysti ankarinkin tuomari sydämessään vaalii, kun tuomioitaan harkitsee. Oikeusprosessin aikana syytetty voi myös aina esittää katumusta tai jopa heittäytyä syyntakeettomaksi. Usein näillä puolustustoimilla on saatu puhuttua tuomioita lievemmiksi. Maan tapa. Julkisen hallinnon rakenteellinen korruptio ei siis puhumalla miksikään muutu. Muutos vaatii lainsäädännöllisen muutoksen ja muutoksen vallitsevassa oikeuskäytännössä. Ketterä New Stroms Oy on ollut perustuslaillisilla kunnallisvalituksillaan eturintamassa ajamassa muutosta Suomen vanhentuneeseen kuntalakiin kirjattuhin "rakenteellisen korruption" ydinpykäliin, jotka ovat koskeneet etenkin kuntien oikeutta myöntää takauksia. 1.5.2015 NS:n pitkä työ sai kauniin palkinnon, kun Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön oikeusministeri Paula Risikon esittelyn perusteella vahvistama uusi kuntalaki astui voimaan. Uudessa kuntalaissa yhtenä keskeisistä uudistuksista kielletään nyt yksiselitteisesti esim. Juankosken kaupungin trollaukset sekä Heikin kaltaiset kunavalitukset. Uuteen kuntalakiin on myös kirjattu EU SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 ehdottomat vaatimukset, joiden rikkomuksiin NS oli syyllistynyt aikoinaan tehdessään kunnallisvalituksensa Juankosken kaupungin edesvastuuttomista takaustoimista ja muista yksityisten yrityksen laittomista avustustoimista. Rakenteellisen korruption kitkeminen Suomesta trollauksen kautta on pitkä prosessi, mutta uskoisin että Suomessa meillä ei valitettavasti enää ole muuta mahdollisuutta. Tähän näyttäisi viittaavan myös Juha Sipilän toistaiseksi kiitettävällä tavalla alkanut toiminta hallitustunnustelijan roolissa. Hänhän on jo aiemmin maininnut, että "hyvä veli" järjestelmä kuluu historiaan. Rakenteellisen korruption kitkemisen jälkeen Suomi voi pikkuhiljaa nousta nykyisestä suon silmästään. Keskeinen rooli rakenteellisen korruption kitkennässä on kuitenkin myös ammattiyhdistysliikkeen ajamien perustuslain vastaisten yleissitovien työehtosopimusten lakkauttamisella. |
||