Keskustelu
| kuihtuuuu | Kuihtuu sivusto | 24.11.2017 21.43 |
| Ei kettää kiinnosta einon, martin ja pentin narinat. Kaikki tiettää kuinka paljon maksaa idioottien toiminta veromarkkoina. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuihtuu sivusto | 25.11.2017 7.58 |
| Moro Pekka on lähtenyt synkistelemään jo Kaavikin kassa, kun Kaavilla ei marssitakaan samassa tahdissa täydellisesti kunnanjohtajana epäonnistuneen Juankosken Neron tapaan. Nerohan satsasi kaikki Juankosken paukut ikivanhaan pahvitehtaaseen, jonka kylkeen vielä rakennutti veronmaksajien piikkiin kannattamattoman biovoimalan lähes 9 milj. eurolla. Vuonna 2012 Kaavin kunnanjohtajksi valittu Ari Sopanen oli saanut kokemusta ennen kunnanjohtajan pestiä myös yritysmaailmasta ja viesti oli mennyt perille. Toisin oli käynyt Juankoskella, jossa sosiaalijohtajan vaativissa tehtävissä "elinkeinoelämän lainalaisuuksiiin" perehtynyt Juankosken Nero eli Bio Petteri oli käynyt yritysjohtajan kirjekurssin. Ensi töikseen Ari Sopanen ilmoitti kunnanjohtajana, että hänellä on huonoja kokemuksia kuntaliitoksista. Kaavi ei tule kuntaliitoksiin menemään. Sopanen on oikeassa. Kunnassa pitää olla itsenäinen päätöksentekokyky, jotta pärjätään. Tämä kyky kulminoituu aina kunnanjohtajaan. Kunnanjohtajaksi tullessaan Ari Sopanen työskenteli Ylä-Savon Kehityksen yhteyspäällikkönä. Työ yritysten parissa oli tuonut hänelle elinkeinoelämän osaamista. Tämän Sopanen aikoi valituksi tultuaan käyttää Kaavin eduksi. "Kunnille on annettu perustehtävät, ja kyllähän kunnat tulevat pärjäämään nimenomaan yritysten menestymisen kautta. Kaavissa minua houkutti se, että elinkeinopainotus oli hyvin vahva. Työpaikkoja syntyy ja niitä on helpoin synnyttää toimiviin yrityksiin. Tämä on selkeä alue, jossa Kaavin kunnassa toimitaan jatkossa, linjaa uusi kunnanjohtaja. Kaavi on vahvasti alkutuotannon ja teollisten työpaikkojen kunta. Kunnassa on kolmisensataa teollista työpaikkaa. Työpaikkoja on tällä hetkellä etenkin metalli- ja kaivannaisteollisuudessa sekä muoviteollisuudessa. Luikonlahdessa aloittaa lisäksi kuparinrikastamo, joka työllistää muutamia kymmeniä työntekijöitä. Lisäksi Lahtojoella selvitetään timanttikaivoksen mahdollisuuksia." Eero Kekäläinen on moittinut minua aina siitä, kun olen järkisyistä asettunut kunnissa ns. "pienuuden ekonomian kannalle" ja lähipalveluiden kannalle. Sopasen tapaan minäkään en usko siihen, että kuntakoon kasvattaminen ja palvelujen karsiminen lisäävät hyvinvointia kunnissa. Tämä "hyvinvoinnin karsinta" on juuri sitä yhden vaihtoehdon yksisilmäistä politiikkaa, jota valitettavasti myös kokoomus, mutta viime aikoina erytyisesti keput ja demut etunenässä ovat olleet ajamassa mm. EU:ssa. Tämän turmiollisen politiikan pääarkkitehti EU:ssa oli vuosina 2010-2014 kepujen talouskomissaari Olli Rehn. Ollin austerity-polittiikka sai lopulta Kreikan kontalleen ja perässä saattaa vielä mennä muitakin kriisimaita kuten esim. Espanja, Portugali, Irlanti ja jopa Italia. Tämän korttitalon seuraava kaatuva kortti voi olla 2-3 vuoden päästä Suomi. Enäähän Suomi ei ole AAA-kerhossakaan, eikä näkymät ole vakaat, luottoluokittajat sanoo. Suomessa tämän austerity-politiikan isä on eläköitynyt Mauno Koivisto, joka turvallisuussystä kytki Suomen harkitsemattomasti euroon, vaikka esim. valveutunt valtionhallinnossa toiminut ja nykyään Aalto-yliposton proffana esiintyvä Sixten Korkman varoittikin siitä jo ennen väärällä vaihtokurssilla (ns. Manu-kurssi) tapahtunutta katastrofaalista eurokytkentää. Vanha totuushan se on, että tulella ei pidä lähteä leikkimään ja tuo vahingollinen tuli on tietysti maiden ja kuntien ja yritystenkin kohdalla yletön velkarahan käyttö. Tämä sama tulihan meillä poltti koko punapääoman linnakkeen ja Ulf Sundqviskin joutui jopa henkilökohtaisiin vaikeuksiin. Suomen kunnissa yleinen ongelma on ollut, että verotusoikeutensa vuoksi kunnat ovat yleensä hyvin varakkaita, mutta usein kuulee myös sanottavan, että kunnat ovat kuitenkin köyhiä. Ei kunnat köyhiä ole. Ongelma on siinä, että jos kunnassa sattuu olemaan huono kunnanjohtaja, niin sellainen kunta ei osaa käyttää rahaa kuten huolellinen markkinatoimija niukkoja rahojansa käyttelee. Olinpa taas toissapäivänä yhteydessä Savonlinnan kaupungin kupessa olevaan pieneen Enonkosken kuntaan. Pitkään aikaan en ollut tullut siellä käyneeksi, mutta aikoinaan jäi mieleeni keskellä kylää olava pienoinen joki idyllisine siltoineen. Vähän saman tapainen maisema Saimaan vesistön äärellä kuin Juankosken Neron tuohoamassa ennen niin kauniissa Juankosken kanavakaupungissa. Tuli siinä puheeksi sitten myös paikallisen terveydenhuollon tila, koska mehän eletään nyt tätä kiivasta sote- ja vaaliaikaa. Kepujen Juha Sipilä on jo luvannut maahan 200 000 uutta työpaikkaa pk-yrityksiin ja ilmeisesti Olli Rehnin opastamana sote-palveluihin kehitetään vähintään 10 vuotta kestävä kunnallinen austerity-monopoliohjelma EU:n tapaan. Austerity-monopoliohjelmaan on kepujen toimesta kirjattu, että hallintokustannukset nousee keskityksen johdosta ja yksityisille palveluille ei jää sijaa, koska keskittäminen ei tietenkään salli esim. pienimuotoista hoiva- tai terveydenhoitoalan yrittämistä. Enonkoski on pieni kunta, jossa on asukkaita vain 1 520, mutta Enonkoskea ei olla liittämässä vieressä olevaan Savonlinnaan, jossa asukkaita on jo suunnilleen 45 000 kappaletta. Tällaiset pienet kunnat alan mies haluaisi heti pyyhkäistä pois maailman kartalta. Enonkoskella päättäjät edustavat kepua ja demuja, mutta hekään eivät halua menettää kuntansa itsenäisyyttä. Enonkosken veroprosentti on kohtuullinen eli 20.50% ottaen huomioon kunnan koon. Kunnan tallous on kunnossa vuoden 2013 tilinpiätöksen mukkaan ja yljiämee tul peräti 478 000 euroo. Tasekii män tasan ja näytti iha mukavalta: - tasseen loppusumma ol 15.9 miljoonoo euroo - ommoo piäommoo ol yl 9.5 miljoonoo euroo - vierasta piäommoo ol kohtuullisesti seuraavalla tavalla -- pitkä aekane vieras piäoma 2.5 miljoonoo euroo -- lyhyt aekane vieras piäoma 2.8 miljoonoo euroo Henkilökuntoohan kunnassa ol kaekkijaan vuan 108 henkilöö. Sitten mie tarkistin vielä nuo niin riittiset sote- ja terveyenhoetokulut. Enokoskellahan ol jo aiemmin piätetty, että myös nuokii palavelut hoijetaan tehokaasti ja mieleellään yksitysten kaa, niin suahaan kulungit pysymään hallinnassa ja luatutaso pyssyy aena korkeena, eikä koskaan tuu mittään butjetti ylityksiäkkään. Yksityisen kanssa piäsöö tähä tavotteeseen, ku allekirjottoo vuan sopimuksen. Omien lautakuntien kaa joutuu aena voimistelemaan noihi kustannusten kaa, ku ollaan koko ajan pyytämässä lisäbutjetteja millon mistäkkii syystä. Myöhän lakkautettiin koko terveyslautakuntakkii tarpeettomana, mutta kyllä meillä silti kova kontrolli on kaekesta. Sissäisen valavonnan osalta myö piätettiin antoo sissäisen valavonnan ohjeet kaekille tilivelevollisille, viranhaltijoille ja muulle henkilöstölle, jota ohjeet koskoo. Myö erityisesti korostettiin sitä, että jokkaine tuntoo valavontaohjeen sisällön velevotteineen. Se toettiin porukalla, että jonniin verran meillä ol tässä vielä parannettavoo, mutta se myös toettiin, että vuonna 2013 meillä ei ollu mittään huomautettavoo kunnan ommaisuuven hankinnan, luovutuksen tai hoitoon liittyvissä asiissa. Sosiaalilaskuhan ol Enonkoselle vuonna 2013 vaun 2.4 miljoonoo euroo ja terveyven huoltoon män kaikkineen vuan 3.5 miljoonoo euroo. Jos kulungit tuosta laskoo asukasta kohe, niin suahaan seuraavat luvut: - sosiaali- ja hoivakulut 1 579 euroo/asukas - terveyen hoito 2 302 euroo/asukas Enonkoskella terveydenhuollosta vastasi yksityinen Attendo Terveyspalvelut Oy. Meillä Juankoskella asukkaita oli 2013 yhteensä 4 995 kappaletta ja kunnan "orkesteriin" oli kutsuttu peräti 314 virkailijaa huolehtimaan veronkannosta ja valtionusuuksien jakamisesta. Jostain syystä meillä sattui erityisen paha lipsahus noissa sosiaali- ja hoivakuluissa, joissa meillä män rahhoo vuonna 2013 yhteesä 15.7 miljoonoo euroo, ku otetaan mukkaan myös ateriapalavelun lähes 2 milijoonan kustannukset. Jokkaista asukastaha kohti tästäkii tulloo 3 134 euroo, joka ol lähes kaksinkertane Enonkoskeen verrattuna. Terveyvenhuollossa oltiin vähän lähempänä Enonkoskee. Juankosken kulut ol 12.4 milijoonoo euroo eli 2 490 euroo per asukas. Enonkoskella vastaava kulu ol 2 302 euroo. Jos katotaan sote-kokonaiskulut per asukas, niin suahaan seuraavat vertailuluvut: - Juankoski 5 608 euroo/asukas - Enonkoski 3 881 euroo/asukas Näistä luvuista nähhään, että Enonkosken sote:n kokonaiskustannukset ovat peräti 31%:a alemmat asukasta kohen kuin Juankoskella. Oleellinen Enonkosken terveyskustannuksiin liittyvä tietohan tul keskusteluissa essiin eli se, että Enonkoskella palavelu pelloo ja on erittäin hyvää ja laadukasta. Mittään jonoja ei ole. Heti piäsöö liäkärin puheille ja kaikki hoijot hammashoitoo myöten on järjestyksessä. Aivan samanlainen erinomainen palvelutilanne tuntuu olevan myös Riäkkylässä, jossa jopa kaikki sote-palvelut yksityistettiin pari vuotta sitten Attendolle. Aikaisemmin olen jo kertonut, miten massiiviset siästöt sielläkin syntyi Juankosken vuosikymmeniin kilpailuttamatta jääneisiin sote-palveluihin verrattuna. Juankoskella päivystykseen joudutaan nykyään jo menemään hyppäämällä ensin taksiin, jolla piästään sitten jonottamaan Kalakukko-kaapuntiin. Liitoksen toteuduttua taksikuskien leipä levenee kummasti. |
||
| PV | Re: Kuihtuu sivusto | 25.11.2017 16.05 |
| Moro, kuihtuuko sivusto--- No ei varmastikaan. Tänään taltioitu sivuston tiedosto kertoo esim: -"Yksittäisiä käyntejä yhteensä 1133432 Sivulatauksia yhteensä 3090151 " Männä viikolla yksittäiisiä käyntejä yhteensä maanantai-Perjantai 3191 elikkä n. 615 päivässä ja sivulatauksia maanantai- Perjantai yhteensä n. 10000, elikkä n. 2000 kertaa päivässä. Sivuston pitäjänä olen erittäin ylpeä sivustosta, jolla on näin suuri lukijakunta. Hyvää pikkujoulun jatkoja kaikille. |
||
| metsänpeikko | Re: Kuihtuu sivusto | 22.2.2018 13.09 |
| Alan kolmas mies. Sun pitää kirjoittaa romaani eikä ylipitkiä värssyjä täällä. |
||
| Heikki WC | Re: Kuihtuu sivusto | 22.2.2018 20.03 |
| Paperiteollisuuden huippukonsulttina vuosia sitten kun olin, niin muistelisin, että lihatiski oli myös Helsingissä Mikadossa. Siellä kävi paljon alan miehiä. |
||