Keskustelu
| luonnonystävä | Pelastakaa suomen luonto kepulta ja vihreiltä | 21.1.2018 9.08 |
| Jopahan oli varsin kantaaottava ja osin kriittinenkin toimittaja Pasi Peiposen blogikirjoitus tänaamun YLEn uutis-sivulla Eipä asiaa voisi osuvammin ilmaista. Kannattaa lukea. |
||
| poliittinen tarkkailija | Re: Pelastakaa suomen luonto kepulta ja vihreiltä | 21.1.2018 19.06 |
| Luonnonystävälle kiitos hyvästä lukuvinkistä! Ympäristöä tarkkaileva Pasi Peiponen on oikealla asialla, kun on kiinnittänyt huomiota kepuloisten ja punaviherpipertävien besserwisseriden ajatusten juoksuun ja Suomen arvokaan luonnon systemaattiseen tuhoamiseen. Avainkysymys tässä tuhoamistyössä on seuraavat kaksi asiaa: maataloustuki (nykyään noin 3 miljardia euroa vuodessa) valtionosuudet kunnille (nykyään noin 8.4 miljardia euroa vuodessa) Verorahojen vuosittainen jako yhteensä noin 11.4 miljardia euroa vuodessa Kymmenessä vuodessa siis ainakin 115 miljardia euroa, jonka päälle on vielä sitten laskettava erinäiset kepuloiset kärkihankkeet kuten esim. Terrafamen noin 1.5 miljardin verorahoin rakennettu massiivien ympäristökatastrofi, jolle loppua ei näy. Tämän kaiken lisäksi on verorahoin pystytettäviä tuulipuistoja ja kaiken maailman bioenergiahankkeita, joista yksikään ei pysty normaaliin kannattavaan liiketoimintaan ilman veroeurotukia. Ahtärissäkin jopa Suomen suosituin presidenttiehdokas on innoissaan ollut promovoimassa Kiinan kanssa taloudellisesti täysin järjetöntä ja veronmaksajien piikkiin jo kohta tulevaa Panda-puistoa. Kaiken huippu valtamediankin hypettämässä Panda-puistossa on, että kriisikunta Ähtäri on myöntänyt hankkeeseen jo 8.2 milj. euron suuruisen aivan ilmeisesti EU:n SEUT sopimuksen vastaisen Ähtärin kaupungin takauksen, jota valituksen johdosta käsitellään KHO:n toimesta. Lopputuloshan on jo nyt tiedossa, koska Juankosken kaupungin vastaava takaus todettiin jo 2015 kuntalain vastaiseksi. Panda-puisto ei vaikuta taloudellisesti kannattavalta hankkeelta. Kysymys on politiikasta, joka on lyhytnäköisesti kytketty Suomen ja Kiinan väliseen kauppaan. Eläinpuistot eivät yleisestikään ole olleet mitään menestystarinoita. Eikä Ähtärin puistokaan voi sellaiseksi muodostua mm. epäedullisen sijaintinsa vuoksi. Panda-puistolle kaavailtu muistaakseni 32 euron pääsymaksukin on lähes kaksinkertainen muiden Panda-puistojen maksuihin verrattuna. Keskeinen Panda-puistoon verrattava kepuloinen hanke on Terra Sipilän ajama Soten-maakuntamalli, jossa on alettu väkipakolla rakentaa julkisella rahoituksella sellaista julkista sote-monopolijärjestelmää, jota 2020-luvulla minkäänlainen eurooppalainen oikeusjärjestelmä ei enää salli. Tämän valuvirheen valvojaksi Terra Sipilä nimitti äskettäin Päivi Nergin, jonka kokemus tältä alalta on lähinnä syntynyt Atrian ja Lihapolarin lihamestarien ja teurastajien valvontatehtävistä sekä tietenkin maahanmuuttajien ees-taas Finnairin kyydityksissä. Valtion kunnille suuntaamista massiivisista tukitoimista voidaan sanoa, että ne eivät ole vuosikymmenien aikana kehittäneet Suomen talouselämää ainakaan positiiviseen suuntaan millään tavalla. Päinvastoin. Monet alueet Suomessa ovat autioituneet ja muuttokato on ollut massiivista sekä ulkomaille että myös kaupunkeihin. Autioituviin kyliin jäljelle on jäänyt ainoastaan sairaat ja eläkeläiset, joille ei enää löydy edes säällisiä palveluja. Maatiloilla rakennemuutos on ollut nopeata. Monet pienet tilat on lopetettu ja suuremmat tilat ovat keskittyneet lähinnä maito- ja lihatalouteen ruhtinaallisten maataloustukien avustamana, mutta samalla ei ole kuitenkaan korvaa lotkautettu, millainen hinta tästä on maksettu esim. Suomen ympäristön kohdalla Keskeisessä roolissa järjettömiin mittasuhteisiin vietyyn maataloustukeen ovat olleet tietysti seuraavat toimijat: Valio (maitomonopoli) Elintarviketeollisuus (esim. Atria, Liha Polar jne) Lannoitetuottajat (mm. Yara) MTK ja tietysti myös maatalousministeriö Suomalaista maatalouttahan on kehitetty lähinnä korkean omavaraisuusasteen vuoksi ja myös THL:n kepuloisen ohjauksen säestyksellä, jossa keskeisinä ohjenuorina ovat olleet mm. alkoholin kulutuksen valvonta ja maitopohjaisten elintarvikkeiden täysin perusteeton suosinta esim. kasviperäisen elintarvikehuollon sijasta. Kohtuuttomiin mittasuhteisiin nousseesta maataloustuesta ei Suomessa ole koskaan käyty asiallista keskustelua, vaikka monet tutkijat ovatkin selvittäneet, että nykymuotoiseen maataloustukeen liittyy monenlaisia ongelmia. Toimittaja Pasi Peiponen on aivan oikeassa, kun hän on alkanut kyselemään julkisesti, mihin Suomen kepuloisten maataloustuki ja bioenergia sekä kaivoshankkeet ovat Suomea viemässä. Jos tähän asiaan otetaan esim. ympäristöhuollollinen näkökohta, niin siltäkin alueelta voidaan esittää varsin huolestuttavia tietoja maatalouden osalta. Vaikka en kuulukaan ns. viherpipertäjien ihailijoiden joukkoon, niin tilastojen valossa voidaan todeta, että maatalous on ympäristön kannalta Suomen pahin "ympäristön vihollinen". Tarttis siis varmaan tehdä jotain. EU:ssahan lähes kaikki keskustelu ja politikointi on nykyään keskittynyt ns. Pariisin sopimukseen, josta on todettu, että ilmastonmuutos on pahin Suomeakin uhkaava tekijä tulevina vuosina. Jopa kaikki nykyiset presidenttiehdokkaatkin höpisevät tällaista matraa. Sellaiset henkilöt, jotka tällaisia väitteitä esittävät, eivät selvästikään ole millään tavalla perillä ympäristön uhkakuvista. Se on selvästi Suomessakin todettavissa, että meitä ei uhkaa mikään ilmastokatastrofi. Raitista ilmaa meillä riittää hengitettäväksi vaikka 10 milj. ihmiselle tulevan 100 vuoden aikana. Jos sitten katsotaan Suomenkin ilmastopäästöjä, niin Suomen kasvihuonepäästöjen kokonaissumma vuonna 2016 oli 58.8 milj. tonnia CO2-ekvivalenttia. Meillä päästöt ovat laskeneet kohtuullisesti vuodesta 2005 (69.6 milj. tonnia) ja vuodesta 2010 (75.7 milj. tonnia). Ilmastopäästöjen osalta elinkeinosektoreista voidaan todeta seuraavat päästöt vuonna 2016: Teollisuusprosessit yhteensä 6.3 milj. tonnia Energiasektori yhteensä 31.6 milj. tonnia Liikenne 12.1 milj. tonnia Maatalous 6.5 milj. tonnia Huomion arvoista on, että maatalouden ilmastopäästöt ovat meillä suuremmat kuin teollisuuden päästöt yhteensä. Se on myös huomionarvoista, että maatalouden ilmastopäästöt eivät ole laskeneet mihinkään aikavälillä 2005-2016. Valtaosa maatalouden ilmastopäästöistä on peräisin maaperästä yli 50%:a. Kotieläintalouden päästöt koostuvat kotieläinten ruuansulatuksen CH4-päästöistä ja lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöistä. Niiden yhteismäärä maataloussektorilla raportoitavista päästöistä on n. 40 %. Eikä näissä päästöissä siis ole ollut merkittävää laskua lähimenneisyydessä, eikä sellaista odoteta ainakaan vuoteen 2030 mennessä. Vapon Ahti Martikainen kirjoitti Vapon blogissa joulukuussa 2017 seuraavasti: "Euroopan osuus maailman kasvihuonepäästöistä on nyt 11 prosenttia ja Suomen 0,1 prosenttia. Euroopan ja Suomen päästöt ovat toki vähentyneet, mutta ne eivät näy mitenkään koko maapallon kasvihuonekaasujen määrän kehityksessä. Kiina tuottaa 40 tunnissa saman määrän kasvihuonekaasuja kuin Suomi koko vuodessa. On erittäin hyvä, että Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mutta ei tarvitse olla kovinkaan lahjakas matematiikassa tajutakseen, että Euroopan kasvihuonekaasujen puolittaminen ei ole ratkaisu ongelmaan, kun ongelma on se, miten jo ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrää saadaan vähennettyä." Jos taas sitten tarkastellaan asiaa maatalouden päästöistä vesistöihin, niin niistähän ei ns. ?Pariisin Joka Pojan Raamatussa? mainita käsittääkseni mitään. Näin ollen Suomessakaan poliitikot eivät välitä tuon taivaallista Suomen vesistöjen tilasta, kun asia ei ole mainittu Pariisin Joka Pojan Raamatussa. Kyllähän meillä Suomessa pitäisi tiedostaa myös se, että Suomi on yksi Euroopan suurimpia makean veden lähteitä ja puhtaasta vedestähän meillä ja muilla kohta tulee eteen iso uupelo. Suomen vesistökuormituksen osalta voidaan todeta, että fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin oli vuonna 2016 seuraava: Kuormitus yhteensä o fosfori 3 043 t/a o typpi 61 803 t/a Pistemäinen kuormitus yhteensä (yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuoanto) o fosfori 422 t/a o typpi 15 400 t/a Hajakuormitus yhteensä (maatalous, haja-asutus, metsätalous) o fosfori 2 231 t/a o typpi 36 200 t/a Maatalouden kuormitus yhteensä o fosfori 1 800 t/a o typpi 30 200 t/a Maatalouden osuus kokonaiskuormituksesta o fosfori 59.2% o typpi 48.9% Kun lasketaan yhteen Suomessakin maatalouden päästöt sekä ilmasoon että vesistöhin, niin kyllä siinä järkvä ihminen alkaa melko pian kyselemään, miksi maatalouden aiheuttamaa "ympäristötuhoa" rahoitetaan valtion toimesta vuosittain useilla miljardeilla euroilla? Voisi kysyä sitä, pitäisikö nykyistä maataloutukijärjestelmää muuttaa siten, että maatalouyrittäjät menestyvät entistä paremmin ja samalla maatalouden ympäristöhaittoja pitäisi voida vähentää sanotaan nyt vaikka 50%:lla tulevan 30 vuoden aikana. Siinähän olisi kepuloisillekin mietittäväksi varsin hyödyllinen kehityskulku. Olisihan se hienoa, jos nykyinen korkea maataloustuki voitaisiin vaikka edes osittain kääntää valtion verotuloiksi kannattavista maaseutuelinkeinoista. Toimittaja Pasi Peiponen kirjoitti elokuussa 2018 blogiinsa varsin mielenkiintoisia ajatuksia, kun oli matkoillaan kiertänyt Itä-Suomessa ja tehnyt asioista kriittisiä havaintoja: ?Helsinki haluaa olla reteesti tulevaisuuden visiossaan ?maailman toimivin kaupunki?. Mitä muutakaan? Helsingillä on siihen mahdollisuuksia kaikilla mittareilla. Helsingin ja pk-seudun talouden merkityksestä Suomelle kertoi Yle äskettäin: "Helsingin seutu talouden johtotähti ? Kasvuyritys palkkaa työntekijöitä muualta, koska Kehä III:n sisältä loppuvat osaajat." Helsinki on ansainnut pormestarinsa. Vapaavuori on antanut kasvot Helsingin kehitykselle. Hän on kokenut ammattipolitiikko, joka on ottanut näkyvän ja aktiivisen roolin Helsingin puolestapuhujana. Roolia ei ole annettu, Vapaavuori on tajunnut ottaa sen. Missä ovat muun Suomen puolustajat? Nimetkää joku Kehä III:n ulkopuolisen Suomen visionääri, oman kotiseutunsa karismaattinen puolestapuhuja, agitaattori joka pitäisi ääntä ja tulta yllä kotiseutunsa kaminassa. Kaupunginjohtaja, maakuntajohtaja? Hiljaisuutta. Koska heitä ei ole. Suomessa on edelleen 18 maakuntaa (myös suunnitellun maakuntauudistuksen jälkeen vuonna 2020), joiden johdossa ovat maakuntavaltuustot, maakuntahallitukset yhdessä maakuntajohtajan kanssa. Mistä näille maakuntajohtajille oikein maksetaan ? tällä hetkellä ja maakuntauudistuksessa? Oman maakuntansa kehittämisestä jonninjoutavissa aluekehityksen pullakahvipalavereissa, muutamassa puolikosteassa maakuntaseminaarissa? Turha vedota, ettei ole paikkaa päästä näkyvään julkiseen keskusteluun. Julkituloon on mediakanavia auki 24/7 h. Omaa harvaa vuoroaan maakuntalehtien palstoille ei tarvitse kärsimättömästi odottaa. Pelkään kuitenkin pahinta. Blogikuvan tie on kaikkien hylkäämä korpibulevardi Tuusniemen kyläukotkin tämän tietävät: syrjä-Suomi tarvitsee, enemmän kuin koskaan, todesta otettavia, vakuuttavia ja sanavalmiita muun Suomen puolestapuhujia ? profeetan partaa, sauvaa ja palavia näkyjen näkijöitä. Kysymys on viime kädessä myös toivon ylläpitämisestä, jäljellä olevien parissa. Ajatuksettomat ja sammuneet johtoryhmät, seurantaryhmät, kehittämispäivät, raportit ja analyysit - ne eivät lämmitä ketään. Hiiret ovat vallalla syrjä-Suomessa. Tie kirjoittajan kuvan taustalla kulkee Pohjois-Karjalan Valtimon kunnan Hiirikylästä Rautavaaran kuntaan Pohjois-Savoon. Tien varrella on käsittämättömän hienoja vaaramaisemia, valtavan pitkien sorasuorien päässä. Kansallismaisemaa. Muutama talo siellä täällä, joista nousee vielä savu. Suurin osa autiotaloja joissa elävät enää hiiret. Blogikuvan tie on kaikkien hylkäämä korpibulevardi. Jumalan, soten, keskustan, kokoomuksen, vihreiden, demareiden ? jokaikisen politiikon ja päättäjän hylkimä seutu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon välissä. Keskellä ei-mitään. Mikä on sen tulevaisuus? Unohtua ja kadota myös kartalta? Rautavaaralta pääsee Iisalmeen, Ylä-Savoon. Mistä kirjailija Eino Säisä sai kirjasarjansa nimen? Uuno Kailaan runosta Suomalainen rukous. Löytyy myös virsikirjasta virtenä Siunaa ja varjele meitä. Päätämme nämä katoavaisuuden seurat katoavilta seuduilta sen säkeistöön: "Herra, valista meihin kasvosi laupiaat, kunnes armosi alla, kukkivat roudan maat!" Pasi Peiponen" Pasi Peiponen on tehnyt Itä-Suomesta aivan samat johtopäätökset kuin minäkin. Presidentinvaaleissa Nils Torvalds on myös ottanut esille osuvan käsitteen "Hylkysyrjä". Itä-Suomessa kysymys on juuri tästä hylkysyrjäkehityksestä, jonka pääarkkitehteinä ovat olleet paikalliset kepuloiset maitokeisarit, joita Pasi Peiposen mainitsemat "maakunnalliset hiiret" ovat olleet johtamassa. Tästä syystä ei ole mitään syytä äänestää tulevissa presidentin vaalissakaan ns. poliittista eliittiä edustavaa ehdokasta. On parasta valita moderni tulevaisuus ja äänestää numeroa 5. Pasi Peiposen mainitseman korpibulevardin tilalle tarvitaankin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väliin uusi ja moderni Savonia Freeway ja sen ympärille muodostettava verovapaa erillistalousalue. Perinteinen kehitysaluepolitiikka on selvästi tullut tiensä päähän. |
||
| eskimo | Re: Pelastakaa suomen luonto kepulta ja vihreiltä | 21.1.2018 22.34 |
| kannattaa lentee vaikkapa huvikseen aasiaan, suap syrjäkylän mummo tehä monta paskoo piästäkseen sammoihin piästöihin. tai ajella ukki kerran viikossa kaapoille vanhalla kiesillään. pitäs mittiä mistä se kaikki paska tulloo ilimakehhään |
||