Keskustelu
| poliittinen tarkkailija | YYA sopimusneuvottelut alkaa maaliskuussa? | 29.1.2018 0.19 |
| Kuningas Sauli sai vahvan mandaatin jatkokaudelle. Saulin mandaatin suuruus on poikkeuksellinen länsimaiden demokratioiden joukossa. Henkilönä Kuningas Saulia täytyy tietysti onnitella suuresta kansan suosiosta ja uudelleen valinnasta. Olisi kuitenkin hyvä, että Kuningas Sauli ilmoittaisi olevansa myös oikeistolainen Presidentti. Suomen tulevaa kansainvälispoliittista asemaa tullaan kuitenkin arvioimaan tästäkin näkökulmasta. Kuningas Sauli on siis maaliskuussa seuraavassa seurassa: - Putinin autoritaarinen Venäjä - Xin kommunistinen Kiina ja Suomen Panda diplomatia - Milos Zeman tsekin vastavalittu hyvinkin Venäjä myönteinen presidentti - Unkarin meneillään oleva kehitys kohti Venäjän kaltaista poliittista järjestelmää. Pääministeri Orbán on sanonut, että hänen ihannevaltionsa ovat Kiina, Venäjä ja Turkki. - Puola jne. - mahdollisesti hajoava, ainakin kahteen kerrokseen ryhmittäytyvä EU Kaikki presidenttiehdokkaat lähes yhteen ääneen Kuningas Saulia myöten totesivat, että Suomen tulee pysyä Naton ulkopuolella, mutta hyvät naapuruussuhteet ovat tärkeitä. Niinistöstä tuli siis Suomen uusi Kekkonen. Ilman vakavia sisäpoliittisia ongelmia presidentin vaalit eivät tule jäämään. Vaikka Petteri Orpo (kok) totesikin, että Niinistön NATO-kanta ei aiheuttaisi ongelmia, niin lausunto on tietysti selvästi huuhaa puhetta. Niinistöllä on vahva kokoomuslainen tausta ja kannatus, joten lipsuminen turvallisuuspolitiikassa kokoomuksen perinteisiltä pitkäaikaisilta linjoilta voi johtaa melkoiseen jäsenkatoon peruskannattajien joukoissa. Kepuloisille tuli nyt myöskin miettimistä. Terra Sipilän ja muiden Pörriäisten ja Sote-seikkailijoiden touhut näyttävät joutuvan uuteen valoon. Vahvan mandaattinsa vuoksi Kuningas Saulin on ainakin ensimmäiseksi lunastettava lupauksensa Suomen oikeusvaltiosta. Tämä asettaa ensimmäiseksi Terra Sipilän kaavaileman Maakuntamallin tikun nokkaan. Parasta olisisikin luopua mahdollisimman pian EU-oikeuden vastaisesta kehitelmästä. Näin Suomi ja Kuningas Sauli näyttää valinneen vasemmistolaisten Merja Kyllösen ja Tuula Haataisen ajaman "rauhan ja turvallisuuspoliittisen linjan". Putinin tultua valituksi seuraavalle 6 vuotiskaudelle maaliskuussa voidaankin sitten varmasti heti aloittaa YYA-neuvottelut. Onhan se selvää, että jos meillä on puolustuksellinen yhteistyösopimus Venäjän kanssa, niin eihän Venäjä tietenkään voi hyökätä yhteistyökumppaninsa kimppuun. Tällainen virhe on vain harvoin päässyt käymään Venäjän sotaisassa historiassa. Muistaakseni väkivaltaisesti Unkarissa vuonna 1956 ja Tsekin miehityksessä vuonna 1968. Tietysti on hyvä muistaa myös vuonna 1981 Moskovassa Varsovaan suunniteltu vapauttava panssarimarssi, joka pysähtyi kuitenkin tulevan Paavin, Lech Walesa ja kenraali Jaruzelskin vastarintaan. 2010-luvulla Venäjän Georgian sota, vuoden 2014 Krimin valtaus sekä avoimet sotatoimet Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Turkin itsevaltaisen presidentin toiminnat Turkissa yhdessä Venäjän kanssa ja Syyriassa näyttävät nousevan Suomen ja Venäjän tulevien YYA neuvottelujen keskiöön jo vuoteen 2024 mennessä. Utvan paperit joudutaan näköjään kirjoittamaan jo ensi vuonna uuteen uskoon. Tietysti Kuningas Sauli tulee silloin herkällä korvalla kuuntelemaan, mitä demujen Erkki "The Red" Tuomiojalla on näistä turvallisuuspoliittisista asioista sanottavanaan. Erkkihän on jo kauan sitten käynyt vääntelehtimässä George Bushin vieraana Oval Officen sovalla nukkavierussa viininpunaisessa klubitakissaan, jonka rinnuksissa oli iso rauhan pinssi. Sen jälkeenhän meiltä Valkoisen talon ovetkin sulkeutuivat vuosikausiksi. Täytyy vain toivoa sitä, ettei Kuningas Sauli nyt ylivoimaisen suosionsa siivittämänä intoudu pitämään rauhan- tai mustan hiilen puheitaan YK:n pääkonttorissa, koska silloin voi Valkoisen talon ovet sulkautua meiltä uudestaan aina vuoteen 2025 saakka. Nytkin tilanne on sellainen, että Donald ei ole vielä ehtinyt twiittamaan Saulin valinnan johdosta, vaikka Moskovasta on tiettävästi tullut jo liukuhihnalta onnittelufakseja presidentin kansliaan. New York Times-lehti on tiettävästi myös vähän ihmetellyt, miksi Saulin ei tarvinnut käyttää vaalikampampanjassaan Lennun ja Jennin apua. Tämähän voi viitata siihenkin, että Saulin valinta saattoi olla jo jostain syystä etukäteen varmistettu. YLE:n toimittajien mukaan Suomen somessa ei Suomen vaaleihin olekaan mitenkään erikoisemmin "puututtu". Lieneeköhän tämäkään YLE:n toimittajien tieto totta, koska EU:ssa tiettävästi Venäjä on puuttunut lähes kaikkiin viime aikaikaisiin vaaleihin ja USA:kin tästä puuttumisesta on tuhansia todisteita. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä ei näytä USA:ssa puuttuneen niinkään esim. yksittäisiin presidenttiehdokkaisiin vaan on vuosikymmeniä pyrkinyt hajoittamaan sikäläistä poliittista järjestelmää Venäjän hävittyä ns. kylman sodan Ronald Reaganin aikaan. On aivan selvää, että pienessä Suomessa YLE:n ja valtamedian jatkuvalla syötöllä julkaisemat suosiogallupit eivät voi olla vaikuttamatta suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Sinänsähän tämä ei ole huono asia, mutta huono piirre siinä on se, että YLE- ja valtamedia eivät ole kriitiisesti tuoneet julkiseen keskusteluun esim. Suomeen kohdistuvaa realistista turvallisuuspoliittista uhkakuvaa. Venäjällähän, Kiinassa, Turkissa ja Iranissakin on nykyään vähän samanlainen tilanne. Esillä on vain yksi totuus kuin aikoinaan kommunismissa ja siinäkin huumassa, kun Suomi liittyi tunnetuin erittäin vahingollisten seurausten uhallakin härkäpäisesti euroon. Mielestäni on erittäin arveluttavaa, että esim. Nils Torvaldsia kannatti vain vähän yli 1%:a äänestäjistä, koska Nilsillä oli esillä kuitenkin aivan selvä tulevaisuuden uhkakuva, joka olisi kaivannut selkeää keskustelua ja kannanottoa myös valitun Presidentti Niinistön taholta. On selvää, että vaalitilaisuuksissa ilmeinen tuleva presidentti ei voi jättää tällaista aivan keskeistä velvollisuuksiinsa kuuluvaa asiaa epämääräiseksi. Ikävät asiat eivät valitettavasti poistu sillä, että niistä vaietaan tai ne lakaistaan maton alle. Paasikivi on joskus todennut sattuvasti: "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku" Jättikö Kuningas Sauli siis vaalikampanjassaan tunnustamatta tosiasiat? Onko meillä edessä nyt sitten se vanha onneton "ajopuuaika"? |
||