Keskustelu
| poliittinen tarkkailija | Ketä Tiitisen listassa suojellaan? | 22.2.2018 2.30 |
| Supon päällikkö Seppo Tiitinen ja Mauno Koivisto sopivat aikoinaan, että Tiitisen Lista kätketään Supon kassakaappiin. Supon vaatimuksesta Tiitisen Listan kätkemiselle haettiin KHO:sta vuonna 2010 50 vuoden mittainen salauspäätös. Monet poliitikot ja virkamiehet ovat kuitenkin käyneet kyllä listaa tirkistelemässä. Tällainen harvojen valta ei ole oikein ja on suorastaan perustuslain vastaista. Tiettävästi Listalla onkin 18 ns. kuumaa nimeä, joita ei voida paljastaa kansallisen turvallisuuden ja myös kansainvälisen tiedonvaihdon vuoksi. Mitkähän mahtaa olla näin vaaralliset nimet ja kuiskailijat? Siinäpä on taas tuhannen taalan kysymys. Helsingin Yliopiston dosentti Kimmo Elo haki taas tutkimuslupaa Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaa tutkimustaan varten. Elolle Supo myönsi luvan tutkia kyseistä yhteistyötä, mutta Tiitisen Listaa dosentti Elon ei anneta tutkia. Supo perusteli Tiitisen Listan tutkinnan eväävää päätöstään nyt sillä, että ei ole kiistatonta, etteikö tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa valtion turvallisuudelle. Kyseinen perusteluhan on tietysti täyttä potaskaa, jolle ei löydy mitään loogista selitystä. DDR:äähän ei enää ole olemassa, joten ainoa uhka, joka meitä voi kohdata, on Venäjän mahdollinen agressio tai hybridisota, mutta mehän ollaan erittäin hyvissä väleissä Venäjän kanssa, eikä meitä UTVAnkaan mukaan mikään uhkaa ainakaan Venäjän suunnasta. Onneksi nykyään on jo kuitenkin olemassa WikiLeaks, joten onkin parempi, että tutkija Kimmo Elo ottaa pikimmiten yhteyttä Ecuadorin lähetystössä konttoriaan pitävään Julian Assangeen, niin jopa Tiitisenkin Lista saadaan vihdoin julkisuuteen. Tuossa iltaselle katsellessani A-studiota siinä toimittaja Liimatainen haastatteli Viron Itsenäisyyspäivän johdosta Viron nykyistä Suomen suurlähettilästä ja entistä Suomen Viron suurlähettilästä. Lyhyt haastattelu oli mielenkiintoinen ja paljasti selvät erot Suomen ja Viron valtiollisesta toiminnasta ja ajattelusta. Viro näyttää olevan nykyään avoin ja nopeasti kehittyvä demokraattinen yhteiskunta, joka on sinut oman historiansa kanssa. Suomi taas osoittautui suljetuksi ja pysähtyneeksi yhteiskunnaksi, joka ei selvästikään ole vielä sinut oman identiteettinsä kanssa, vaikka on itseään katsellut peilistä jo 100 vuotta. Suomessa ajetaan tästä syystä koko ajan käsijarru päällä ja odotetaan ojeita Moskovasta ja Brysselistä. Kuvaavaa tälle poliittiselle ja kultturelliselle pysähtyneisyydelle on Suomessa se, että vasta nyt on alettu jossain määrin kertomaan "totuuksia" vuodelta 1918, kun meillä oli vielä "vapaussota", veljessota", "kansalaissota" tai "sisällissota". Kukaan ei vieläkään tiedä oikein sitä, mikä sota meillä oli, mutta se tiedetään, että kysymyksessä oli Euroopan mittapuun mukaan yksi kaikkein raaimmista keskinäisistä kahinoista oman maan kansalaisten kesken. Kuolleita oli ilmeisesti kaikkiaan jopa 37 000 henkilöä. Tässä on ilmeisesti myös se juurisyy, miksi suomalaiset eivät ole nyt erikoisemmin pärjänneet edes Korean Talviolympialaisissa. Jääkiekossakin miehet jäivät kylmästi mitalien ulkopuolelle. Minusta Norjassa ei ole niin vahvasti keskenään tapeltu kuin Suomessa ja sehän näkyy kyllä Norjan Talviolympilaistenkin mitalisaaliista. Kateelliset suomalaiset vain syyttää taas norjalaisia hiihtäjiä siitäkin, että heitä muka vaivaa niin usein vakava hengitystä haittaava astma, johon on tosin jo löydetty hyvät lääkkeetkin. Minä taas kiinnitin huomiota siihen Norjan nuoreen ihmehiihtäjä Johannes Husflot Kleboonkin. Mies paineli pakkasessa ja tuulessa ilman pipoa aurinkolasit päässään ja posket oli niin punakat. Minusta kaikilla muilla oli hiihtolakki visusti päässä. Suomalaisten posket ei minusta olleet läheskään niin punakat kuin nuorella Klebolla. Klebolla oli myös erittäin ketterä jalka. Ennen vanhaanhan sitä aina sanottiin, että lapsikin on terve, kun sillä on punakat posket. Olisikohan se niin, että meillä tuo valmennus on viety niin heikoille eväille, että meidän hiihtäjät kärsii sitten vähän joka kilpailussa veren vähyydestä? Virosta puheen ollen oli oikein mukava kuulla A-studiossa Viron presidentti Kersti Kaljulaidin mielipiteitä Virosta, kun hän totesi, että nyt Viro on ensimmäistä kertaa 1000 vuoteen turvassa, kun he ovat liittyneet sekä EU:hun että NATOon. Suomen taloudellinen ja kultturellinen elämä ei nouse Viron kaltaiseen laulamalla saavutettuun sosioekomiseen nousuun, ellei Tiitisen Listaa vihdoin päätetä julkistaa. Koska Tiitisen Listalla ei varmuudella ole Kuningas Saulin nimeä, niin Sauli voisi käynnistää kansalaisaloitteen, jossa tavoitteena on tehdä Lex Tiitinen, jossa määrätään Tiitisen Lista ja muut samanlaiset salatut kansiot välittömästi julkisiksi. Tällainen kansalaisadressi olisi erittäin hyvä vuoden 1918 taisteluiden juhlavuositeko, joka vihdoin vapauttaisi suomalaiset meitä jo 100 vaivanneista henkisistä estoista ja kärsimyksistä sekä poliitikkojen ja virkamiesten tekopyhyydestä. |
||