Keskustelu
| Banana State | LKV Mika Lehto | 19.3.2018 9.01 |
| Laiton kiinteistovalittaja M. Lehto ja kuuluisa Lahden Konserttitalo on kasittaakseni nyt sekin konkurssissa....aika paljon tuntuu raunioita jaavan savuamaan herran jaljilta, seka yhta lailla harhaanjohdettuja sijoittajia... Mutta banaanvaltiossa nimelta Suomi tama kaikki nayttaa olevan mahdollista ja jarjestelma tukee tamantyyppista kiinteistonvalitysta... Mitakohan seuraavaksi |
||
| Keisari | Re: LKV Mika Lehto | 19.3.2018 11.12 |
| Nojuu, näinhän siinä on käynyt. Kuulemani mukaan, kukaan järkevä kiinteistökehittäjä ei tuohon halua koskea, seissyt yli kaksi vuotta puolisuojattuna. Lehdolla vielä selittämistä rahoittajille, vakuudet järjestelty Lehdon toimesta mielivaltaisesti tilanteen mukaan. |
||
| Banana State | Re: LKV Mika Lehto | 19.3.2018 15.16 |
| Ja uskoakseni rahat seisseet viela vahemmin suojattuina... Uskoisin myos etta rahoittajilla/sijoittajilla avoimia kysymyksia...vakuuksiin en kyseisen herran suhteen edes halua ottaa kantaa. |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: LKV Mika Lehto | 19.3.2018 22.06 |
| Pitkään meillä raksutti tyhjää, mitä tarkoittaa lyhenne V.H., joka on yllä alkanut taas horisemaan ja yrittää julkisesti vieläkin mustamaalata täysin kunniallisesti Juankosken kaupungin veronmaksajien etuja jo lähes 10 vuotta ajanutta New Stromsia ja Heikki J.W. Salosesta. Juankoskellahan on koko ajan ollut pitkä rivi etenkin kepuloisia valtuutettuja ja hallituksenkin jäseniä, jotka ovat systemaattisesti halunneet mustamaalata NS:ä ja Heikkiä, koska heitä ei ole miellyttänyt se, että Juankoskelle tulisi sellainen uusi yrittäjä, jolla ei ole kepuloisten jäsenkirjaa, mutta kuitenkin haluaisi kehittää autioksi vääjäämättä muuttuvaa pientä maaseutukaupunkia ja sen kuihtuvaa yritystoimintaa. Tästä mustamaalaamisesta voi mainita vaikka kaupunginjohtaja Petri Kangasperkon ja hallintojohtaja Kaisu Matinniemen Pohjois-Savon poliisille kesällä 2011 lähettämän täysin perusteettoman tutkintapyynnön (hallituksen päätöksen mukaisesti), kun Juankosken kaupunki oli myöntänyt kansainväliselle rahanpesijä Val Samorizille laittoman 5 milj. euron kaupungin takauksen ja lahjoittanut Samorizille vielä takauksen päälle lähes 9 milj. euroa maksaneen uuden biovoimalankin, joka sekin on mennyt nyttemmin konkurssiin ja myyty rahanpesijöille. New Stroms näki heti keväällä 2011, että Juankosken kaupunki oli myöntänyt Val Samorizille ainakin 15 milj. euron edestä kiellettyä valtiontukea, jolloin NS:lle aiheutui Römssyn konkurssipesän lunastuskilpailussa ainakin 60-90 milj. euron liiketoimintapotentiaalin menetys. Tietysti NS:llä on ollut koko ajan täysin perustuslain mukaiset oikeudet tehdä kunnallisvalitukset tällaisista Juankosken kaupungin laittomista ja myös erittäin tyhmistä mutta hyvin suunnitelluista tuki- ja lahjoitusoperaatioista. NS on myös voittanut kaikki nämä valituksensa KHO:ssa jo vuonna 2015. Valitettavasti vain valitusten käsittely on vienyt Juankosken kaupungin laittomien venkoilujen vuoksi KHO:ssa peräti 7 pitkää vuotta. Ilmeisesti ym. nimimerkin kohdalla kysymyksessä on Vaino (V) Harhainen (H), siis pettynyt kepuloinen trolli, jota on alkanut ottamaan päähän, kun Esterin ja muiden kepuloisten salakavala Juankosken kaupungin verorahojen puhallus ei onnistunutkaan suunnitellulla tavalla, kun pieni ja ketterä New Stroms teki em. kunnallisvalituksensa, joilla yritti estää arvo-omaisuuden joutumisen kansainvälisten rahanpesijöiden käsiin. Vaino Harhainen ei näy tajuavan edes sitä, että NS tai Heikki eivät ole olleet tässä pitkässä oikeusprosessi minkäänlaisia saamamiehiä - päin vastoin. Esteri ja Juankosken kaupunki sen sijaan näyttävät jopa rahoittaneen LKV Mika Lehdon ja Val Samorizin tapaisten kansainvälisten rahanpesijöiden oikeudenkäyntikulutkin, jotta laittomat valtiontuet voitiin siirtää Maltalle ja Kyprokselle. V.H:n kommentti antaa aiheen olettaa, että Vaino (V) Harhainen (H) on saattanut olla jopa mukana Mika Lehdon ja Val Samorizin hankkeissa ja hankkeiden mentyä ainakin osittain kiville, on saattanut katkeroitua ja käynistää nyt taas uuden mustamaalauskanpanjansa NS:a ja Heikkiä vastaa. Kehotan nim.merkki Vaino (V) Harhaista (H) vaan perehtymään viimeaikaisiin kepuloistaustaisen Nuorisosäätiön tapahtumiin. NS:n tietojen mukaan rikostutkinta kepuloistaustaisen Nuorisosäätiön kohdalla on taas käynnistetty ja rikostutkintahan on ollut meneillään myös Esteri Kangasveijarin Juankosken ns. Römssyn ja biolämmön tapauksissa. Suomi on "oikeusvaltio", joten nim. merkki V.H. voi aivan rahassa odottaa, millaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia Juankosken tapauksestakin puuhamiehille tulee. Kuopion kaupungin lakimieskään ei varmaan kovin hyvällä katso, kun Juankosken kaupungin entisellä kaupunginjohtajallakin on nimi monessa sopimuspaperissa, joissa seisoo myös LKV johtaja pankkiiri Mika Lehdon ja Val Samorizin nimi. NS:lle ei ole tarkkaa tietoa, kuinka monessa käräjäoikeudessa Mika Lehdon ja Val Samorizin asioita parhaillaan käsitellään. Veikkaukseni on, että niitä on ainakin kolme. Tuskin Juankosken päättäjätkään jäävät näissä asioissa ulkopuolisiksi, kun ovat kerran nimiä laittaneet kyseenalaisiin papereihin. |
||
| Naks | Re: LKV Mika Lehto | 20.3.2018 19.42 |
| AKM, näyttäisi siltä että nyt alkaa kaista loppua LKV Lehdolta. En uskoisi hänen huolestuvan oikeuslaitoksesta, mutta Tohtori Samorizinin vyöhyketerapia saattaa arveluttaa... |
||
| ESS1 | Re: LKV Mika Lehto | 22.3.2018 10.06 |
| Lahden konserttitalon asuntoja rakentanut yhtiö konkurssiin ? miljoonavelkojen jäljiltä paljastumassa outoja rahansiirtoja Jo kaksi vuotta pysähdyksissä ollut Lahden konserttitalon asuinosan rakentaminen näyttää juuttuvan entistä tiukemmin paikalleen. Asuintornia rakentanut Asunto oy Helsingin Konsertti on asetettu konkurssiin. Nimensä muuttaneen asuntoyhtiön taustalta on paljastumassa rahansiirtoja, jotka saattavat enteillä uusia oikeudenkäyntejä. Ketään ei epäillä mistään rikoksesta, mutta konkurssikuvioon liittyy silti paljon kiinnostavia piirteitä. Lahden konserttitalon asunto-osaa rakennuttanut Asunto oy Helsingin Konsertti on asetettu konkurssiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Velkojaan perivät liikemies Pasi Tinnilän yritys Liberi 1,7 miljoonan saatavalla ja Nordic Credit Opportunities Fund-rahasto LTD 3,2 miljoonan euron saatavalla. Sekä Liberin että rahaston antamat lainat erääntyivät tammikuussa. Velallisyhtiö ei vastustanut konkurssiin asettamista. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan velallinen on maksukyvytön. Yllä mainittujen summien lisäksi velkataakkaa löytyy enemmänkin. REKA-eläkekassa perää 1,2 miljoonan lainaansa, ja sijoitusyhtiö Sarmale Investments kaipaa vajaan miljoonan saatavaa. Konsulttiyhtiö Linerik perää puolen miljoonan euron lainaa, ja liikemies Mika Lehdon Revestor valvoo noin 270 000 euron saatavaansa. Kun seitsemän suurimman velkojan antamat lainat lasketaan yhteen, saadaan velan kokonaismääräksi noin 8,9 miljoonaa euroa. Asunto oy Helsingin Konsertti oli tämän vuoden tammikuussa tapahtuneeseen nimenmuutokseen asti Asunto oy Lahden Konsertti. Yksi mies, monta roolia Asunto oy Helsingin Konsertin konkurssissa on erikoisia piirteitä. Yksi niistä on, että Lahden konserttitalon rakennustyömaan voimahahmo Pasi Tinnilä edustaa samaan aikaan sekä velkojaa että velallista. Velkojayritys Liberi on Tinnilän hallinnassa, ja samaan aikaan hän on konkurssin tehneen Asunto oy Helsingin Konsertin hallituksen jäsen. Lisäksi Tinnilä on asuntoyhtiötä omistavan Lahden Konsertti Holdingin toimitusjohtaja. Hieman samantyyppinen asema on Tinnilän liikekumppanilla Mika Lehdolla. Lehto on Revestorinsa kautta ollut mukana Konserttitalon rakennushankkeessa ja istunut Lahden Konsertti Holding oy:n hallituksessa. Nyt Revestor on velkojien joukossa. Etelä-Suomen Sanomat kertoi helmikuun 14. päivän lehdessä Tinnilän ja Lehdon liiketoimista sekä heidän rakennushankkeensa vaikeuksista. Tinnilä ei keskiviikkona vastannut toimittajan soittopyyntöön eikä sähköpostiviestiin. Uusi konkurssi tulossa? Nordic Credit Opportunities Fund-rahasto on jo ehtinyt penkoa konkurssiin ajautuneen asuntoyhtiön talouskiemuroita. Rahastoa edustava helsinkiläinen asianajaja Kari Karjalainen arvioi konkurssihakemuksessa, että konkurssin tehneen asuntoyhtiön omistaja Lahden Konsertti Holding on samoin varaton, ylivelkainen ja ajautuu väistämättä konkurssiin. Edellä mainitun yrityksen sekä Tinnilän Liberin välillä on Karjalaisen mukaan tehty viimeisen kahden vuoden aikana runsaasti rahansiirtoja. Vuonna 2016 näissä rahansiirroissa Liberi on saanut takaisin 1,4 miljoonan euron lainansa, ja Mika Lehdon Revestorille on tehty noin kahden miljoonan euron tilisiirto. Lahden Konsertti Holding jäi puolestaan velkaa omistamalleen Asunto oy Helsingin Konsertille yli 1,5 miljoonaa euroa. Rahaa kierrätettiin Nordic Credit Opportunities Fund lainasi Asunto oy Helsingin Konsertille keväällä 2016 runsaat kaksi miljoonaa euroa. Konserttitalon asuintornin rakentaminen oli tuolloin jo alkanut ajautua vaikeuksiin. Karjalaisen selvityksen mukaan raha ei ilmeisesti koskaan edes käynyt asuntoyhtiön tilillä, vaan se kiersi Tinnilän ja Lehdon hallinnassa olevissa yhtiöissä. Mahdollista onkin, että rahoja ryhdytään peräämään vastuuhenkilöiltä erillisillä takaisinsaantikanteilla. Se tietäisi lisää käräjöintiä. Vararikkoon ajautuneen asunto-osakeyhtiön konkurssipesä ei velkojan näkökulmasta näytä kovin lupaavalta. ? Pesän varallisuus on pelkästään rakennuksen luurangossa, ja se on annettu vakuudeksi moneen kertaan arvostaan. Tilinpäätösten perusteella samaan konserniin kuuluneet yhtiöt ovat käyttäneet toistensa rahoja, kirjoittaa asianajaja Kari Karjalainen rahaston konkurssihakemuksessa. Nordic Credit Opportunities Fund-rahaston omakin tausta on mielenkiintoinen. Rahasto on entiseltä nimeltään Nemea Credit Opportunities Fund, joka aikanaan oli maltalaisen Nemea-pankin hallinnassa. Viranomaisvalvontaan joutunut pankki puolestaan oli Mika Lehdon ja hänen liikekumppaninsa Heikki Niemelän yhteinen yritys. ESS:n tietojen mukaan rahasto sijoitti Nemea-aikoinaan Asunto oy Lahden Konsertin ja Kiinteistö oy Lahden Konsertin yhdessä liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjoihin. Käytännössä liikkeellelaskun hoiti Nemea-pankki. Sittemmin rahasto joutui Maltan viranomaisten haltuun yhdessä pankin kanssa. Heti myyntiin Konkurssipesän tärkein omaisuus, Lahden konserttitalon keskeneräinen asuintorni myydään niin pian kuin ostaja löytyy. ? Viekö se vähän vai kauan aikaa, sitä en lähde ennustamaan, sanoo pesänhoitaja, helsinkiläinen asianajaja Kirsi Eksymä. Eksymä luonnehtii asuintornia "mielenkiintoiseksi kohteeksi". ? Se kiinnostaa laajaa joukkoa, jolla on erilaisia intressejä sekä tarpeita. |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: LKV Mika Lehto | 22.3.2018 20.23 |
| Jos lukee Suomen valtamediaa, joka tuntuu olevan kytköksissä amerikkalaiseen CNN Fake News mediakanavaan, niin meille syötetään jatkuvasti mantraa, kuinka merkittävä nimenomaan talviurheilumaa Suomi on. Korean mitalitilasto osoittaa kuitenkin, että todellisuudessa Suomi talviurheilumaana painii samassa sarjassa kuin Lichtenstein. Suomella on neljä pronssia ja Lichtensteinilla yksi pronssi. Voisi sanoa ilkeästi, että Suomella on enää kaksi kansainvälisen tason talviurheilijaa eli Krista Pärmäkoski ja Enni Rukajärvi sekä sitten harrastelijanaisten jääkiekkojoukkue, jossa taitaa ainoastaan molari Noora Räty pelata ammatikseen Kiinassa. Kun sitten lumet sulaa, niin sitten aletaan jauhaa mediassa, kuinka kova keihäsmaa Suomi on nyt ja on aina ollut. Kaikki TV-kanavat, IP-lehdet ja YLE.n uutislähetykset aloittavat jo heti aamulla jauhamaan, kuinka monta koria Lauri Markkanen ja maalia Patrik Laine teki taas yöllä Amerikan maalla. Talviolympialaisten aikaankin koko Suomen kansa on kiihotettu seuraamaan Suomen taaperrusta Koreassa monella TV-kanavalla päivittäin tuntitolkulla. Epäonnistuneiden kilpailujen jälkeen YLE:n haastattelijat kiitävät sitten heti kyselemään itkeviltä urheilijoilta, mikä taas meni pieleen: oliko se voitelu vai lievä sivutuuli ammunnassa tai myötätuuli hyppyrimäessä. On se vaan kumma juttu, miksi nuo huonot kelit ja tuuliolosuhteet aina sattuu suomalasille urheilijoille. Sen verran seurasin miesten ampumahiihdon viestiä, jossa Ruotsi otti kultaa, niin panin merkille, että kyllä siinäkin tuuli tuiversi aika kovasti, mutta siitä huolimatta ruotsalaiset osuivat tauluun. Koska Suomessa on kiistatta ollut aikojen saatossa koviakin urheiljoita, niin väkisinkin tulee mieleen sellainen ajatus, että kyllä suomalainenkin urheilija voi geeniensä puolesta menestyä. Näyttää kuitenkin siltä, että kunnon ajoitus ei näytä meillä koskaan onnistuvan. Ampumahiihdossa on käynyt ilmi, että meikäläisillä tuntuu olevan täysin väärä harjoittelutyyli ammunnan osalta. Tilanne on ilmeisesti se, että "penkalla" on makuultaan kesähelteellä harjoiteltu lämpimissä ja tuulettomissa olosuhteissa ampujamesteri Juha Hirven ohjauksessa. Juha raukallakin on koko ajan ollut huomattavia taloudellisia ongelmia, joten voidaan olettaa, ettei Juha raukka ole aina jaksanut syventyä ampumahiidon vaatimuksiin ja ampumahiihtäjien henkiseen tukemiseen. Monen epäonnistuneen kohdalla kysymyksessä näyttää olevan se, että tärkeissä kilpailuissa ollaan ns. ylikunnossa (Matti Heikkinen taitaa olla tällainen). Maitohapot on monella urheilijalla jaloissa jo ennen kuin ollaan edes lähtöviivalla. NooraLotta Nesirikin on äskettäin kertonut avoimesti, kuinka hän harjoitteli itseltään jalat alta, kun hän ei malttanut suoda itselleen riittävästi lepoa intensiiviharjoittelun lomassa. Eikä valmentaja nähtävästi osannut häntä oikein neuvoa. Selvästi NooraLotalla oli myös noita ns. rakkaushuolia. Minä vaan luulen, että tässäkin asiassa meidän urheilua vaivaa sama ilmiö, joka meillä on havaittavissa lähes kaikessa ihmisten ja organisaatioiden johtamisessa. Kuuluisa "Management by Perkele" preriaate. Sisulla vaan eteenpäin kuin aikoinaan Jussi suolla kuokka käsissä. Toisekseen ottaisinkin siis esille myös ehkä kaikkein tärkeimpänä urheilijan henkisen kypsyyden ja kantin. Monilta Suomen huippu-urheilijoilta näyttää täysin puuttuvan itseluottamus ja varmuus siitä, että hän menestyy. Väittäisin, että tämä liittyy myös älykkyyteen. Härkäpäinen harjoittelu ja punttien nostaminen ei auta silloin, kun esim. jääkiekossa tarvitaan oivallusta ja sitä kuuluisaa pelin lukemista. Nythän jääkiekossakin meille on pesiytynyt muistaakseni Jukka Jalosen ajalta ns. meidän peli. Suomalaiset ovat suunnilleen Kurren ajoista lähtien pelanneet ns. meidän peliä siinä toivossa, että vastustaja jossain vaiheessa väsyy. Pitäisi pikku hiljaa uskoa, että vastustajat eivät väsy, eikä kilpailu lopu, vaan kiristyy Kysymys on erittäin syvästä ja laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon liittyy mm. sellainen uskomus, että Suomen koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmat ovat maailman parhaita. Suomessa ei ole korruptiota ja Suomi on maailman johtava oikeusvaltio. Kaikkien näiden uskomusten seurauksena voidaan sitten todeta esim. se, että suurin osa Suomen lapsista ei tiettäväti ole eläessään suksia nähnyt tai metriäkään niillä hiihtänyt. On myös sellaisia tietoja, että nykypäivän lapset eivät osaa enää juosta tai kulkea metsässä. Kohta on niin, että päiväkodeissa lapsia joudutaan jo pitämään kädestä kiinni, että he pystyvät edes kävelemään ruokapöytään tai päiväunille. Mihinkään muuhun sivistysmaahan ei ole luotu tällaista "hoivayhteiskuntaa", jossa hyvässä kilpailuiässä olevat nuoret eivät osaa muuta kuin pelata tietokonepelejä. Vaikka meillä erilaisissa tutkimustuloksissa ja varmaan Sitrassakin on selvitelty, miksi suomalaisilla suksi ei luista, niin siitä huolimatta epäkohtiin ei saada koskaan minkäänlaista muutosta aikaiseksi, koska urheiluun liittyviä muutoksia ei ole koskaan kirjattu esim. hallitusohjelmiin. Luulisinpa vaan, että valtionkin osallistuminen urheilun edistämiseen perustuu lähinnä Veikkausvarojen jakoon, joka jos mikä on syvästi poliittista kähmintä politiikkaa. Jos tämäkin asia selvitettäisiin kunnolla, niin eiköhän sieltä löydy sellaiset rätingit, että valtio taitaa tukea kaikken mahtavimmin sitä, että Suomessa etenkin miesten jääkiekkossa pelataan vuodesta toiseen ns. meidän peliä, jossa muutamat harvat valmentajat suu vaahdossa tussikynillään sössii pelitaulujaan, mutta unohtvat sen, että pelejä ei voiteta, ellei kukaan pysty tekemään ainuttakaan maalia. Jääkiekosta puhuttaessa irvokasta on, että Suomessa usein mediassa kirjoitetaan, että meillä on lähes maailman parhaat maalivahdit ja maalivahtien valmennus. Tämäkin vain kuvastaa sitä, että meillä on liiallisesti panostettu puolustuspeliin. Jääkiekkoonkin on tullut sama ilmiö, joka meillä oli pitkään potkupallossa Mixu Paatelaisen kehittämä meidän peli eli kuusikuvio-peli, jossa on hyvä molari ja lähes koko porukka seisoo molarin edessä puolustamassa. Tällä tyylillä ei maaleja voi syntyä vastapuolen päähän muuta kuin vahingossa ja kaikkein suurimmassa vaarassa on se, että potkaistaan vielä vahingossa omaan maaliin Minulla on ollut nuoruudessani ilo olla tekemisissä keskikoulussa valmentaja legenda Into Turvasen valmennuksessa. Into on vieläkin innokas kuntourheilija ja hänen aikaan 1970-luvulla Suomen kestävyysjuoksu eli kukoistuksen suurta aikaa. Oli Virenin Lasse, Pekka Vasala, Mona Lisa Pursiainen, Riitta Salin, Julma Juhat ja monet muut todella lahjakkaat urheilijat. Tahko Pihkalan kehittämää pesäpalloa Into ei oikein arvostanut urheilulajina, koska hänen mielestään laji oli vielä 1970-luvulla vähän laiskojen hommaa. Sisäpelissäkin yksi lyö palloa ja kahdeksan juo vissyä vieressä ja huutaa väärät pois. Siihen aikaan ei tunnettu mitään jokeripelaajia ja merkitkit oli vähän niin ja näin. Ketterä New Stroms on Inton kanssa täysin sammoo mieltä, että tällä tyylillä ei Suomen kesä- eikä talviurheilun taso nouse. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: LKV Mika Lehto | 23.3.2018 6.33 |
| Ilmeisesti YLEn ennakkomainonnan tulevasta ohjelmastaan jnnoittamana AKM intoutui arvioimaan suomalaisen urheilun nykytilaa. Eilen illalla klo 21 alkaneessa YLEn A-teemassa asiaa pohdittiin useastakin näkökulmasta. Yllä alan kolmaskin viittaa syihin, et nykynuoret/lapset eivät osaa muuta kuin istua tietokoneen ääressä pelaamassa. Miksi ??? Siksi, koska heidän isät/äidit ovat aivan yhtä saamattomia. Kehäkolmosen sisäpuolellahan on ollut jo pitkään vallalla suomalaisen liikunnan ja ulkoilun kehittämisbisnes. Juuri edellämainitsemilleni saamattomille, uusavuttomille isille/äideille järjestetään Nuuksion luonnonpuistoon nuotiontekokursseja!! Näittenkö lapsista tulee suomalaisen urheilun maineen pelastajia.!! haloo !! Eilisessä A-teemassa oli mukana lukuisa joukko urheilijoita sekä suomalaisen urheilun johtoa kuin myös alan tutkija LIKEn Kati Lehtonen. Hänen mielestään suomalainen urheilujärjestelmä ja johto on kuin sesova vesi lammikossa. Paljon puhutaan ja tehdään kehitysohjelmia ja uudistuksia, mut kahteenkymmeneenviiteen vuoteen urheilusaavutukset eivä ole edenneet pätkääkään. Kaikki panostukset ovat menneet vain urheilujohdon asemien pönkittämiseen. Tiettävästi tämä A-teemaohjelma tulee vielä uusintana, mut sen voip katsoa YLE areenasta. Kannattaa katsoa. Näillä ulkoilua edistävillä nuotiontekokursseillahan neuvotaan ns. kädestäpitäen, kuinka puut pitää latoa tulevaan nuotioon. ladotaanko ne tiiviiseen kasaan, vaiko asetellaanko ne jonkinlaiseen järjestykseen. Mut jo minäkin lapsuudessani opin sen yksinkertaisen totuuden, et harva nuotio syttyy ensimmäisellä tulitikulla. |
||